Lue keskustelun säännöt.
Anopin ”pakkomielle” meidän lapseen
27.01.2020 |
Juttu on siis seuraavanlainen.
Anopin käytös on alkanut ärsyttämään, niin paljon että koitan loppuun asti vältellä hänen tapaamista.
Pidin hänestä ennen todella paljon ja oli mulle kun toinen äiti. Tilanne tosin muuttui sinä päivänä kun lähdin synnyttämään.
Halusi tulla synnytykseen mukaan, jotta näkisi vauvan ensimmäisenä. Kieltäydyin.
Ravasi sairaalassa molempina päivinä ja kärräsi vauvan kanssa käytävillä. Oli pyytänyt mieheltäni avaimet ja odotti meitä kotona synnytyksen jälkeen, passitti minut nukkumaan ja otti vauvan kysymättä.
Soittaa videopuheluita joka päivä. Kyselee jatkuvasti, milloin nähdään (yleinsä noin 2krt/viikko). Kun nähdään, nappaa lapsen heti ovella ja pitää sylissään koko loppuajan. Jos kuitenkin lapsi välillä erehtyy olemaan minun kanssa, tulee kädet ojossa ja vie lapsen huoneeseensa/meidän huoneeseen ja sulkee oven. Välillä myös tarjoaa minulle lisää ja lisää ruokaa, jotta en vaan menisi häiritsemään häntä ja lasta.
Juhlissa jossa on muitakin tuttuja, ei anna lapsen olla muiden seurassa vaan menee heti hakemaan itsellensä ja pitää sylissä (jopa väkisin).
Silloin kun vielä imetin, hengitti niskaani ja odotti milloin saa taas vauvan syliinsä.
Hän pitää lapsen kasvokuvaa whatsapp yms profiilikuvana ja vaihtelee sitä aina kun saa uuden kuvan mieheltä. On myös sanonut kuinka iltaisin aina käy puhelimesta kaikki lapsen kuvat ja videot läpi ja ”pusuttelee häntä”.
Minusta tämä on ahdistavaa ja epänormaalia.
Alan olemaan niin kuitti tähän ja mies ei tietenkään näe äitinsä käytöksessä mitään vikaa. Vinkkejä, vertaistukea, kommenttteja! Help..
Kommentit (359)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pelkään siis, että saan kamalan miniän jolle ei kelpaa mikään. Että teen mitä tahansa, se on miniän mielestä väärin. Eikö teitä itseänne pelota se? Olette kohta anoppeja itsekin, elämä menee niin nopeasti.
Tajuatko että olet vaan ihan vastenmielinen. Miksi oletat muiden olevan?
Tuleva miniäsi/ vävysi saattaa ajatella että olet vastenmielinen ällö anoppi, mitäpä sitten ajattelet? Sinun tapauksessasi se saattaa olla kyllä tottakin😊
Minulla on käytöstavat. Eli pelkoa ei ole.
Niinhän sinä luulet. Mitäpä jos se miniä onkin ihan eri mieltä siitä? Mitä jos ei arvosta sinun käytöstapojasi pätkääkään, jos hänellä onkin ihan eri käsitys käytöstavoista? Jos hänen ei vaan tykkää sinusta vain siksi että olet anoppi ja anopit ovat ihan kauheita vaikka tekisivät mitä.
Kannataa vähän miettiä että olette kohta samassa roolissa itsekin. Ei ole helppoa ei.
Anteeksi nyt vain, mutta hyvät käytöstavat eivät ole mikään mielipidekysymys. Tietenkin, jos niitä ei omaa, niin silloin voi tietenkin erehtyä niin luulemaan. t. ohis
Jos miniäsi päättää olla tykkäämättä sinusta niin siinä ei paljon hyvät käytöstavat paina, kaamea ämmä olet kuitenkin hänen silmissään.
Lue tuo minkä kirjoitit. Ei tasapainoinen aikuinen nainen kirjoita tuollaista. Sinä olet äiti, jolla on jo ikänsäkin puolesta enemmän elämänkokemusta kuin nuorilla naisilla.
Osaat ottaa huomioon ja hyväksyä erilaisia ihmisiä ja heidän valintojaan.
Vanhempana naisena osaat myös tukea nuorta naista.
Nuorta naista? Nykyajan miniät tekevät lapsia kolme-nelikymppisenä että se siitä nuoruudesta. Jos se miniä ei hyväksy anoppia ja löytää vain vikoja, niin mitäpä siinä se anoppi voi. Ja en itse ole anoppi, mutta toivottavasti minusta joskus tulee.
Ja mitä sinä olet toisten tasapainoisuutta arvostelemassa, katso vain sinne peiliin.
Senikäinen tunnistaa kyllä sitten kusipään. Eli turhaan edes yrität feikata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas anoppi ei uskalla ottaa vauvaa edes syliin...noh parempi niin, kuin tämä vaihtoehto.
Onko?
Anoppi äiteilee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen anoppi ja isoäiti. Mielestäni ei ole tervettä toimintaa ripustautia lapsenlapseen ja tunkea alueelle, jolle ei ole asiaa. Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen, mutta ei ole mikään ratkaisu yrittää kilpailla lapsen äidin kanssa. Tällä kommentoi aika epäterve joukko anoppien ikäpolvea enkä oikeastaan ole yllättynyt. Moni ikäiseni ei ymmärrä, että lapset ovat aikuisia eikä ole heidän asiansa tehdä ilman lupaa mitä nyt milloinkin he haluavat.
Kiitos selväjärkisyydestä. Sinunkaltaisesi jokainen haluaisi anopikseen. On kamalaa, kun alkaa tuntua siltä, että anoppi on sitä mieltä, että omat lapset on tehty anopin tarpeita varten. Minulle anoppi jopa sanoi, että yksi lapseni pitää häntä äitinään. Hääräsi muutenkin suuna ja päänä, kaikesta moitti ja motkotti. Ja minä vielä todella tunnollinen äiti ja korkeasti koulutettukin, joten järkeni puolesta varmasti selviän äitiydestä ilman jatkuvaa opettamista ja yläpuolelle asettautumista.
No, kun selväjärkinen olet, niin et luulisi ettet lähde moiseen peliin mukaan, mutta olet jo lähtenyt.
Ikäviä juttuja.
Anoppikin on ihminen. Innoissaan oleva ihminen. Kaikki ei ole niin fiksuja kuin toiset.. Kai voi puhua?
Vierailija kirjoitti:
Anoppi äiteilee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen anoppi ja isoäiti. Mielestäni ei ole tervettä toimintaa ripustautia lapsenlapseen ja tunkea alueelle, jolle ei ole asiaa. Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen, mutta ei ole mikään ratkaisu yrittää kilpailla lapsen äidin kanssa. Tällä kommentoi aika epäterve joukko anoppien ikäpolvea enkä oikeastaan ole yllättynyt. Moni ikäiseni ei ymmärrä, että lapset ovat aikuisia eikä ole heidän asiansa tehdä ilman lupaa mitä nyt milloinkin he haluavat.
Kiitos selväjärkisyydestä. Sinunkaltaisesi jokainen haluaisi anopikseen. On kamalaa, kun alkaa tuntua siltä, että anoppi on sitä mieltä, että omat lapset on tehty anopin tarpeita varten. Minulle anoppi jopa sanoi, että yksi lapseni pitää häntä äitinään. Hääräsi muutenkin suuna ja päänä, kaikesta moitti ja motkotti. Ja minä vielä todella tunnollinen äiti ja korkeasti koulutettukin, joten järkeni puolesta varmasti selviän äitiydestä ilman jatkuvaa opettamista ja yläpuolelle asettautumista.
No, kun selväjärkinen olet, niin et luulisi ettet lähde moiseen peliin mukaan, mutta olet jo lähtenyt.
Ikäviä juttuja.
Anoppikin on ihminen. Innoissaan oleva ihminen. Kaikki ei ole niin fiksuja kuin toiset.. Kai voi puhua?
Miksi se anoppi on innoissaan ja miksi sen vaejolla pitäisi sallia sikailu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pelkään siis, että saan kamalan miniän jolle ei kelpaa mikään. Että teen mitä tahansa, se on miniän mielestä väärin. Eikö teitä itseänne pelota se? Olette kohta anoppeja itsekin, elämä menee niin nopeasti.
Tajuatko että olet vaan ihan vastenmielinen. Miksi oletat muiden olevan?
Kylläpä olet ruma kirjoittelija. Ja hyvin ilkeä. Toivottavasti sinusta ei tule minun miniäni eikä anoppini.
Henkisesti kuulostat rumalta. Toivottavasti se on vain kausi katkeruutta ja muutut, niin näet maailman toisin.
Mutta Tuollaisin jutuin... yäk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pelkään siis, että saan kamalan miniän jolle ei kelpaa mikään. Että teen mitä tahansa, se on miniän mielestä väärin. Eikö teitä itseänne pelota se? Olette kohta anoppeja itsekin, elämä menee niin nopeasti.
Tajuatko että olet vaan ihan vastenmielinen. Miksi oletat muiden olevan?
Kylläpä olet ruma kirjoittelija. Ja hyvin ilkeä. Toivottavasti sinusta ei tule minun miniäni eikä anoppini.
Henkisesti kuulostat rumalta. Toivottavasti se on vain kausi katkeruutta ja muutut, niin näet maailman toisin.
Mutta Tuollaisin jutuin... yäk.
Vastenmielinen vänkääjämme taas herännyt. Yök.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle tulee vaihdevuodet siksi, että on aikaa hoivata jälkeläistensä lapsia. Näin tapahtuu siis luonnonkansojen keskuudessa. Isoäidit ovat vauvan hoivassa mukana ja auttavat nuorta äitiä. Siksi mummuilla herää voimakas biologinen hoiva ja suojelemisvietti vauvaa kohtaan joka nykyaikana individualistien keskuudessa useinkaan toimi.
--------------------------------------------
Luonnonkansojen keskuudessa ihmiset harvoin elävät 50-vuotiaiksi, puhumattakaan vanhemmiksi. Luonnonkansojen keskuudessa ei pahemmin ole mummoja, koska lähes kaikki naiset kuolevat paljon nuorempina. Ja samoin oli Euroopassakin vielä pari- kolme sataa vuiotta sitten.
Höpö höpö. Euroopassa on aina ollut mummoja, ja niin on luonnonkansoillakin. Keskimääräinen elinikä on ollut lyhyt, koska lapsikuolleisuus oli suurta, mutta aikuiseksi selvinneellä oli kohtuulliset edellytykset selvitä vanhusikään. Tietenkin naisia kuoli paljon myös esim. synnytyksiin, mutta "lähes kaikki" eivät kuolleet ennen kuin tulivat isoäideiksi.
Tämä ei nyt ole kommentti anoppien huonon käytöksen puolesta, korjaan vain yleisen väärinkäsityksen. Historiassa on ollut ihan normaalia elää kuusikymppiseksi, jos selviää ensimmäisestä viidestä vuodesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pelkään siis, että saan kamalan miniän jolle ei kelpaa mikään. Että teen mitä tahansa, se on miniän mielestä väärin. Eikö teitä itseänne pelota se? Olette kohta anoppeja itsekin, elämä menee niin nopeasti.
Tajuatko että olet vaan ihan vastenmielinen. Miksi oletat muiden olevan?
Tuleva miniäsi/ vävysi saattaa ajatella että olet vastenmielinen ällö anoppi, mitäpä sitten ajattelet? Sinun tapauksessasi se saattaa olla kyllä tottakin😊
Minulla on käytöstavat. Eli pelkoa ei ole.
Niinhän sinä luulet. Mitäpä jos se miniä onkin ihan eri mieltä siitä? Mitä jos ei arvosta sinun käytöstapojasi pätkääkään, jos hänellä onkin ihan eri käsitys käytöstavoista? Jos hänen ei vaan tykkää sinusta vain siksi että olet anoppi ja anopit ovat ihan kauheita vaikka tekisivät mitä.
Kannataa vähän miettiä että olette kohta samassa roolissa itsekin. Ei ole helppoa ei.
Anteeksi nyt vain, mutta hyvät käytöstavat eivät ole mikään mielipidekysymys. Tietenkin, jos niitä ei omaa, niin silloin voi tietenkin erehtyä niin luulemaan. t. ohis
Jos miniäsi päättää olla tykkäämättä sinusta niin siinä ei paljon hyvät käytöstavat paina, kaamea ämmä olet kuitenkin hänen silmissään.
Lue tuo minkä kirjoitit. Ei tasapainoinen aikuinen nainen kirjoita tuollaista. Sinä olet äiti, jolla on jo ikänsäkin puolesta enemmän elämänkokemusta kuin nuorilla naisilla.
Osaat ottaa huomioon ja hyväksyä erilaisia ihmisiä ja heidän valintojaan.
Vanhempana naisena osaat myös tukea nuorta naista.
Nuorta naista? Nykyajan miniät tekevät lapsia kolme-nelikymppisenä että se siitä nuoruudesta. Jos se miniä ei hyväksy anoppia ja löytää vain vikoja, niin mitäpä siinä se anoppi voi. Ja en itse ole anoppi, mutta toivottavasti minusta joskus tulee.
Ja mitä sinä olet toisten tasapainoisuutta arvostelemassa, katso vain sinne peiliin.
Senikäinen tunnistaa kyllä sitten kusipään. Eli turhaan edes yrität feikata.
Sun kaltaistasi hyökkäysvaunua vastaan tuleva miniäsi varmasti hankkii lähestymiskiellon. Pelottava ämmä kun olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pelkään siis, että saan kamalan miniän jolle ei kelpaa mikään. Että teen mitä tahansa, se on miniän mielestä väärin. Eikö teitä itseänne pelota se? Olette kohta anoppeja itsekin, elämä menee niin nopeasti.
Tajuatko että olet vaan ihan vastenmielinen. Miksi oletat muiden olevan?
Tuleva miniäsi/ vävysi saattaa ajatella että olet vastenmielinen ällö anoppi, mitäpä sitten ajattelet? Sinun tapauksessasi se saattaa olla kyllä tottakin😊
Minulla on käytöstavat. Eli pelkoa ei ole.
Niinhän sinä luulet. Mitäpä jos se miniä onkin ihan eri mieltä siitä? Mitä jos ei arvosta sinun käytöstapojasi pätkääkään, jos hänellä onkin ihan eri käsitys käytöstavoista? Jos hänen ei vaan tykkää sinusta vain siksi että olet anoppi ja anopit ovat ihan kauheita vaikka tekisivät mitä.
Kannataa vähän miettiä että olette kohta samassa roolissa itsekin. Ei ole helppoa ei.
Anteeksi nyt vain, mutta hyvät käytöstavat eivät ole mikään mielipidekysymys. Tietenkin, jos niitä ei omaa, niin silloin voi tietenkin erehtyä niin luulemaan. t. ohis
Jos miniäsi päättää olla tykkäämättä sinusta niin siinä ei paljon hyvät käytöstavat paina, kaamea ämmä olet kuitenkin hänen silmissään.
Lue tuo minkä kirjoitit. Ei tasapainoinen aikuinen nainen kirjoita tuollaista. Sinä olet äiti, jolla on jo ikänsäkin puolesta enemmän elämänkokemusta kuin nuorilla naisilla.
Osaat ottaa huomioon ja hyväksyä erilaisia ihmisiä ja heidän valintojaan.
Vanhempana naisena osaat myös tukea nuorta naista.
Nuorta naista? Nykyajan miniät tekevät lapsia kolme-nelikymppisenä että se siitä nuoruudesta. Jos se miniä ei hyväksy anoppia ja löytää vain vikoja, niin mitäpä siinä se anoppi voi. Ja en itse ole anoppi, mutta toivottavasti minusta joskus tulee.
Ja mitä sinä olet toisten tasapainoisuutta arvostelemassa, katso vain sinne peiliin.
Senikäinen tunnistaa kyllä sitten kusipään. Eli turhaan edes yrität feikata.
Sun kaltaistasi hyökkäysvaunua vastaan tuleva miniäsi varmasti hankkii lähestymiskiellon. Pelottava ämmä kun olet.
Vänkvänk, oletko ruikkukippomies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Ni, ehkä ei kannata etukäteen pelätä. Olettaa, että hyvä tulee. Reagoi sitten, jos tarvetta. Ja aika näyttää tuleeko.
Siksi on hyvä elää omaa elämää.
Kun ei tästä tiedä. 🧚♂️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä se oli miniä kun sekosi lapsen saatuaan. Lukkiutui sisälle, ei näyttänyt lasta kelleen ennenkuin komenkuukauden ikäisenä. Silloinkin kertoi meidän mummojen sen yrittävän häneltä viedä. Huhu. Lapsi on nyt 3vuotias ja tavattu on muutamia kertoja vuodessa. Miniä istuu vieressä ja vahtii ettei lapseen kosketa. Puheistakin pitää varoa jottei lapsi opi huonoja tapoja. On annettu olla rauhassa jota saa mielenrauhan. Eipä isovanhemmuudesta ole paljon tietoakaan. Lapsi ihan vieras oikeastaan miniäkin. Ehkä tämä on tätä päivää useammallakin isovanhemmalla. Onneksi elämässä on muita tärkeitä asioita joista saa iloa ja sisältöä päiviinsä.
Minustakin kuulostaa todellisuudesta vieraantuneelta pelolta, että isoäiti haluaisi "omia" tai varastaa lapsen.
Naisillahan aivojen harmaa aines vähenee vauva-aikoina, joten sinänsä ei tuollainen epärationaalinen viettikäyttäytyminen ole yllättävää.
Haha, kummankohan äidin vähentyneestä harmaasta aineesta mummon käytös meidän kohdalla johtui, vanhan vai tuoreen äidin 😝?
Mummo kutsui lasta omaksi pojakseen, halusi päättää nimen (joka olisi ollut sama kuin oikeasti omalla pojallaan) ja nimiäisten vieraat, vastasi jos lapsi huusi äitiä, olisi halunnut vauvana jo yökylään. Kun odotin toista niin puhui, että esikoinen tulee sitten hänelle kun mulla ei ole enää aikaa.
Ja tietty oli kaikki muutkin klassikot myös käytössä esim. vaikeus luovuttaa vauvaa takaisin äidille ja pyrkiminen pois vanhempien lähettyviltä vauvan kanssa yms.
Mutta ehkä toi oli vaan mun harmaan aineksen vähentymisen seurauksena tullutta harhaa 😆
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Vierailija kirjoitti:
Vissiin eka lapsi. Oota kun on kolme. Jos anoppi sittenkin käy hoitamassa lapsia 2 x viikossa niin että saat vapaat kädet, itket onnesta.
Niin totta! Mä rupesin jo toisen lapsen kohdalla kovin arvostamaan appivanhempia, kun tarjoutuivat hoitamaan lapsiamme. Säännöt olivat kyllä vähän erilaiset kuin kotona, mutta lapset tykkäsivät ja me miehen kanssa lomailtiin. Omat vanhemmat olivat jo tuolloin sairaita eikä heistä ollut apua.
Ei sitä anoppia rakastaa tarvitse mutta kyllä normaaleissa väleissä on pysyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Toikin on kyllä törkeetä. Toivottavasti teillä tilanne rauhoittuu pian.
Tohon nukkumisasiaan kommentoisin, ettei mun lasten mummo edes kysynyt miten vauva nukkuu vaan oletti koko ajan, että vauva on täysi kopio isästään ja nukkuu ja syö samoin kuin isänsä vauvana. (En kuitenkaan antanut "ryöstää" vauvaani, joten saattaa uskoa vieläkin niin. )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä se oli miniä kun sekosi lapsen saatuaan. Lukkiutui sisälle, ei näyttänyt lasta kelleen ennenkuin komenkuukauden ikäisenä. Silloinkin kertoi meidän mummojen sen yrittävän häneltä viedä. Huhu. Lapsi on nyt 3vuotias ja tavattu on muutamia kertoja vuodessa. Miniä istuu vieressä ja vahtii ettei lapseen kosketa. Puheistakin pitää varoa jottei lapsi opi huonoja tapoja. On annettu olla rauhassa jota saa mielenrauhan. Eipä isovanhemmuudesta ole paljon tietoakaan. Lapsi ihan vieras oikeastaan miniäkin. Ehkä tämä on tätä päivää useammallakin isovanhemmalla. Onneksi elämässä on muita tärkeitä asioita joista saa iloa ja sisältöä päiviinsä.
Minustakin kuulostaa todellisuudesta vieraantuneelta pelolta, että isoäiti haluaisi "omia" tai varastaa lapsen.
Naisillahan aivojen harmaa aines vähenee vauva-aikoina, joten sinänsä ei tuollainen epärationaalinen viettikäyttäytyminen ole yllättävää.
Haha, kummankohan äidin vähentyneestä harmaasta aineesta mummon käytös meidän kohdalla johtui, vanhan vai tuoreen äidin 😝?
Mummo kutsui lasta omaksi pojakseen, halusi päättää nimen (joka olisi ollut sama kuin oikeasti omalla pojallaan) ja nimiäisten vieraat, vastasi jos lapsi huusi äitiä, olisi halunnut vauvana jo yökylään. Kun odotin toista niin puhui, että esikoinen tulee sitten hänelle kun mulla ei ole enää aikaa.
Ja tietty oli kaikki muutkin klassikot myös käytössä esim. vaikeus luovuttaa vauvaa takaisin äidille ja pyrkiminen pois vanhempien lähettyviltä vauvan kanssa yms.
Mutta ehkä toi oli vaan mun harmaan aineksen vähentymisen seurauksena tullutta harhaa 😆
Hyi hitto, tuo on sairasta.
Mä halusin olla esikoisen kanssa tiiviisti vauva-aikana, enkä halunnut luovuttaa lasta isovanhemmille sovulla edes syliin. Anopin koin uhaksi ja hänen apunsa liian omistushaluiseksi. Vauva oli tosi helppo ja iloinen. No tilannehan muuttui toisen ja kolmannen jälkeen. Apua olisin kaivannut. Saankin apua isovanhemmilta, mutta ihan liian harvoin tarpeeseen nähden. Ja varsinkin anoppi haluaa hoitaa vain yhtä kerrallaan. Eikä itkuisina kausina halunnut hoitaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, etä saan miniän jolle ei kelpaa mikään. Tehty niin tai näin niin aina väärin päin. Eikö teitä kammota sellainen kohtalo, Einar ole kuin lyhyt hetki kun olette itsekin jo anoppeja ja isoäitejä.
Pyrin kasvattamaan pojat niin, että elävät kuten tahtovat.
Jos he ovat onnellisia kumppaneidensa kanssa niin eihän se mitenkään voi hirvittää.Pointti onkin siinä, että vaikka kuinka yrität olla hyvä tyyppi, se miniä saattaa räkyttää tällaisella palstalla kuinka hirveä anoppi hänellä on. Sillä täällä näyttää olevan paljon miniöitä, jotka valittavat kaikesta mitä anoppi tekee. Heitä itseään saattaa odottaa sama kohtalo.
Vönkytivänkyti.
Ei ap:n anoppi ole yrittänyt olla hyvä tyyppi. Tai muutkaan kuspääsukulaiset joista tässä keskustellaan.
Tällä tavoin kirjoittava ihminen ei anna itsestään kuvaa "hyvänä tyyppinä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vissiin eka lapsi. Oota kun on kolme. Jos anoppi sittenkin käy hoitamassa lapsia 2 x viikossa niin että saat vapaat kädet, itket onnesta.
Niin totta! Mä rupesin jo toisen lapsen kohdalla kovin arvostamaan appivanhempia, kun tarjoutuivat hoitamaan lapsiamme. Säännöt olivat kyllä vähän erilaiset kuin kotona, mutta lapset tykkäsivät ja me miehen kanssa lomailtiin. Omat vanhemmat olivat jo tuolloin sairaita eikä heistä ollut apua.
Ei sitä anoppia rakastaa tarvitse mutta kyllä normaaleissa väleissä on pysyttävä.
Mitä toi "normaaleissa väleissä" tarkottaa?
Koska ite ainakin oon tehny paljon myönnytyksiä anopin käytökselle koska hän on mieheni äiti, jos kohtelisin häntä ihan niinkuin ketä tahansa vierasta en olisi anopin kanssa missään väleissä koska en yleensä hyväksy huonoa käytöstä keneltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani ja miniäni ovat toivoneet hoitoapua ja lapsivapaita viikonloppuja vauvasta lähes laitokselta lähtien. Olen auttanut minkä jaksan. Miniäni haukkuu minua ilkeäksi ja itsekkääksi ämmäksi selän takana, jos en hoitamaan joskus suostu. Vauvalla koliikkia ja huonoa nukkumista. Olisi ihanaa, jos tämä nuori perhe viihtyisi omassa rauhassa enemmän ja voisin silloin tällöin piipahtaa katsomassa. Että näinkin voi käydä. Nämä anopin ryöstämät vauvat ovat varmasti valtavan helppoja ja hyväunisia.
Ei sinun tarvitse auttaa sen enempää kuin jaksat ja haluat, vaikka miniä kuinka haukkuisi. Nykyään ei ole mikään normi, että vauvat ja lapset on koko ajan isovanhemmilla hoidossa. Eli jos lapsesi ja tämän puolison vaatimukset ovat kohtuuttomia, eiköhän tuttavien sympatiat ole ihan sinun puolellasi. Tsemppiä!
Nuorta naista? Nykyajan miniät tekevät lapsia kolme-nelikymppisenä että se siitä nuoruudesta. Jos se miniä ei hyväksy anoppia ja löytää vain vikoja, niin mitäpä siinä se anoppi voi. Ja en itse ole anoppi, mutta toivottavasti minusta joskus tulee.
Ja mitä sinä olet toisten tasapainoisuutta arvostelemassa, katso vain sinne peiliin.