Omituisimmat kokemukset kauppareissuilla
Kävin tänään Prismassa ja huomasin, että yksi hyllystä ottamani maitopurkki vuosi. Löysin myyjän, jolle kerroin, että tämä maitopurkki vuotaa, kun en tietenkään halunnut viedä sitä takaisin hyllyyn, josta joku muu olisi sen ottanut.
Tuollainen tilannehan yleensä jatkuu niin, että myyjä ottaa tuotteen ja kiittää vaivannäöstä/pahoittelee tapahtunuttu ja vie tuotteen pois, mutta ei tänään. Myyjä tuijotti koko ajan järkyttyneenä maitopurkkia, eikä sanonut mitään. Ajattelin, että ymmärtääkö hän edes mitä sanoin, ja näytin, että tästä sinetistä tämä vuotaa, tämä on rikki. Myyjä tuijotti vieläkin järkyttynyt ilme kasvoillaan purkkia ja sitten tooooodella hitaasti ojensi kätensä kohti purkkia, aivan kuin ne laiskiaiset siinä lasten Zootropolis-elokuvassa. Hän otti purkin, katse koko ajan tiukasti siinä purkissa ja mutisi, että "no mä voin ottaa sen" ja jäi seisomaan siihen se purkki kädessä ja tuijotti edelleen järkyttyneenä sitä purkkia.
Tuo oli todella hämmentävää, koskaan ei ole vielä käynyt noin. Luultavasti hän kärsi sosiaaliste tilanteiden pelosta, ainakin käytös viittasi siihen, mutta onkohan silloin kaupan ala hyvä idea työpaikaksi? Meni ainakin loppu kauppareissu naureskellen, koska tuo oli oikeasti aika koomista ja se myyjän ilme, en saa sitä pois päästäni.
Mikä on oudointa, mitä teille on sattunut kauppareissuilla?
Kommentit (1611)
Ne ovat aina kiusallisia tilanteita, kun on aikuinen ja pikkulapsi ja lapsi alkaa kiljua ja kiukutella ja aikuinen alkaa siinä huutaa naama punaisena lapselle. Miksei voi vaan mennä suoraan kassalle, maksaa ostokset ja lähteä pois?
Vierailija kirjoitti:
Kun täytin 50-vuotta, tein lomamatkan Jenkkeihin. Yhtenä iltana menin paikalliseen liquor storeen ostamaan pienen pullon rommia. Kassalla myyjä kysyi henkilöllisyyspapereitani! Katsoin häntä järkyttyneenä ja sanoin, että et ole tosissasi, vitsailetko? Johon myyjä vastasi vakavana, että ei vitsaile. Jenkeissä ikäraja alkoholin ostamiselle on 21-vuotta.
Huvittavaa oli, että pari iltaa myöhemmin söin ravintolassa amerikan-suomalaisten ystävieni kanssa. He ovat vanhempia ihmisiä ja ovar tottuneet tilaamaan ravintolassa "senior citizen dinner", joka on pienempi annos kuin amerikkalaiset annokset. Sanoin, että haluan itse tilata samanlaisen, koska en jaksa syödä isoja annoksia. Ikäraja noihin oli muistaakseni 62-vuotta, mutta ei tällä kertaa onneksi kysytty papereita.
Huoh.... 50 vuotta, 21 vuotta, 62 vuottaa. Ei sinne mitän vtun viivaa laiteta väliin.
Olin myyjänä k-kaupassa, lounaalla kävin kiinalaisessa ravintolassa (kanaa talon tapaan, oli valkosipuliakin). Sitten olin hyllyttämässä tuotteita ja yksi mies ohikulkiessaan tokaisi minulle: "Minulle tulee paha elämä tästä valkosipulin hajusta." Minulle tuli jostain syystä naurukohtaus tästä, mutta aloin pidättämään naurua ja menin vähän punaiseksi. Mies sanoi, että "Nythän se menee punaiseksi kuin chilipaprika."
Siis mitä? EI MYYJÄ vaan se mies asiakas. Mitä oikein kirjoitin.
Vein kesälomani aluksi auton huoltoon ja piipahdin samalla läheisessä K-marketissa, jossa en tavallisesti asioi. Kassajonossa takanani oleva pieni äijänkäppyrä alkoi jututtaa. Vastailin jotakin ympäripyöreän ystävällistä. Yhtäkkiä tilanne eteni niin, että mies mojautti märän pusun paljaalle olkavarrelleni ja totesi ihaillen: ”Mahtavat propellit sulla!” Tämän jälkeen hän alkoi pyydellä kahville lähellä olevaan kotiinsa. Hämmentyneenä ja vaivaantuneena kieltäydyin, johon mies kohautti harteitaan. ”No, ehkä se emäntääkin vähän haittaisi.” Kassaneiti hymyili siihen malliin että taisi olla hänelle tuttu vakiasiakas. Minä poistuin kaupasta kiireen vilkkaa taakseni katselematta.
Aikanaan Anttilassa oli pitkä jono joulun aikaan kassalla, ja yksi vanha rouva (josta muistan vain punaisen baskerin ja liian isot tekohampaat) ihan pokkana etuili, tosin vähän erikoisella tavalla. Hän harhaili siihen jonon alkuun nauraen kovaan ääneen ja kysyi ympärillään olevilta: "Missä mahtaa olla jonon pää, hahahahahaa? Ai kauhea, se onkin tuolla päässä, hahahahaha! No minä jäänkin nyt tähän kun en viitsi enää vaihtaa paikkaa, hahahahahahehehehehohohoo!"
Ilmeisesti tuo hysteerinen naurunremakka auttoi naista etuilupyrkimyksissään, sillä kukaan ei sanonut naiselle mitään etuilusta, katsoivat vain kiusaantuneina ympärilleen. Olihan siinä vähän sellainen Pulttibois-sketsimäinen tunnelma.
Tämä omituinen kauppatarina sattui minulle ja miehelleni joskus 20 vuotta sitten. Olimme hevi-osastolla ostamassa mm. luumutomaatteja, jotka olivat tuotteina vielä uusia. Minä ajauduin vähän kauemmas, mieheni jäi punnitsemaan tomaatit. Mies ei huomannut minun erkaantuneen, vaan erehtyi luulemaan vieressään ollutta naista minuksi. Idiootti-ilme kasvoillaan hän oli kääntynyt naisen puoleen näyttäen etikettiä, josta oli peittänyt sormellaan tomaatti-sanan ja sanoi kovalla idioottiäänellä "Luumuja!"
Nainen oli katsonut miestä tonnin seteli -ilmeellä ja todennut "Kiva". Hän varmaan luuli miestäni pelottavaksi avohoitopotilaaksi. Kumma, ettei tarinaa löytynyt jo täältä.
Nauramme tälle edelleen muutaman kerran vuodessa.
Myyjä antoi kuitin, jossa persikoille annettiin puolen vuoden takuu.
Vierailija kirjoitti:
Mua on parikin kertaa luultu myyjäksi ja suututtu, kun ilmoitin, että en ole myyjä enkä sitten lähtenyt palvelemaan asiakasta. Outoa tämä on ollut sikäli, että minulla on ollut ylläni ihan tavalliset arkivaatteet - miksi ihmeessä siis olisin myyjä? Molemmilla kerroilla kyseessä oli vanhempi nainen.
Mulle käynyt Tokmannilla pari kertaa, jos olen tiennyt mistä tuote löytyy, niin olen opastanut. Minullakin ihan toisenlaiset vaatteet kuin myyjillä. Ehkä me näytetään tietäjiltä 😂
Olin kolmantena Prisman kassajonossa kun kassalla olevan naisen ehkä 60-70v. kortilla ei ilmeisesti ollut rahaa. Siinä sitten miettivät kassan kanssa, että mitäs nyt, ostoksia oli aika iso määrä. Edelläni oleva nainen maksoi tämän vanhemman naisen ostokset. Outoa oli, ettei nainen edes kiittänyt. Molemmat vain lähtivät pois. Ehkä meni hämilleen tuollaisesta ystävällisyydestä.
Mieleen jäi kun edellä oleva yritti maksaa ruoka-ostoksena 500e setelillä Viron Selverissä. Huomioni kiinnittyi seteelin koska setelin väri aiheutti hämmennystä. Muutaman sekunnin päästä valkeni miksi. Naiselta kysyttiin yllättäen onko pienempää (alle 50e ostokset).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täytin 50-vuotta, tein lomamatkan Jenkkeihin. Yhtenä iltana menin paikalliseen liquor storeen ostamaan pienen pullon rommia. Kassalla myyjä kysyi henkilöllisyyspapereitani! Katsoin häntä järkyttyneenä ja sanoin, että et ole tosissasi, vitsailetko? Johon myyjä vastasi vakavana, että ei vitsaile. Jenkeissä ikäraja alkoholin ostamiselle on 21-vuotta.
Huvittavaa oli, että pari iltaa myöhemmin söin ravintolassa amerikan-suomalaisten ystävieni kanssa. He ovat vanhempia ihmisiä ja ovar tottuneet tilaamaan ravintolassa "senior citizen dinner", joka on pienempi annos kuin amerikkalaiset annokset. Sanoin, että haluan itse tilata samanlaisen, koska en jaksa syödä isoja annoksia. Ikäraja noihin oli muistaakseni 62-vuotta, mutta ei tällä kertaa onneksi kysytty papereita.
Huoh.... 50 vuotta, 21 vuotta, 62 vuottaa. Ei sinne mitän vtun viivaa laiteta väliin.
Opettele sinä kirjoittamaan, ennen kuin tulet tänne taas pätemään.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hain lavan kaljaa kaupasta useampaa ihmistä varten nuorena opiskelijatyttönä ja olin kiinnittämässä sitä pyörän tarakalle, kun kassajonossa takanani tullut vanhempi mies tuli kysymään: "Aiotko juoda nuo kaikki itse?" Vastasin, että niin ajattelin. Siihen mies tyytyväinen virne kasvoillaan: "No sitten olet varmaan aika humalassa illalla."
Joo, no tapahtui kaupan pihalla, mutta siitä sitten kiireesti pyörällä karkuun...
Oletko trukilla matkassa vai millä kuljetat sen lavan kotiin?
Pakettiautolla.
Höh tapahtuisipa mullekkin jotain jännää kauppareissulla.
Juoppo alkoi kuiskia korvaani "tapan tapan..." takanani jonossa kun pieni poikani oli sylissäni.
Käskin mennä kauemmaksi. Meni ja hiljeni. Ihmiset tuijottivat tuimasti.
Valintamyymälässä oli nuorehko pariskunta, molemmat järkyttävän lihavia. Mies ehdotti, että ostetaan noita pullia tuosta. Nainen sanoi, että miksi me niitä ostetaan, kun minähän leivon tänään pullaa. Mies sanoi, että niin mutta siinähän menee aikaa ja me keitetään kahvit kuitenkin ennen kuin ne pullat on valmiit niin otetaan tästä pullat kahvin kanssa. Nainen sanoi, että No niin joo. Otetaan vaan niitä pullia. Ostivat neljä munkkipossua.
Ei se nyt niin jännää ollut, mutta jäi piinaamaan ajatus niitten kaikkien pullien syömisestä. Toisaalta jotenkin leppoista.
Tulimme aviomiehen kanssa kesäpäivänä bändimme keikalta, nälkäisinä ja väsyneinä. Piti ostaa pakastepizzaa ja limsaa ja mennä kotiin. Ostarilla riehui joku veijari, huuteli jotain huumeista. Kaupan limsahyllyllä tuo mies hiippaili mieheni luo ja sanoi vitsaillen "Tiedätkö tien hölöpölölandiaan?"Mies ei jaksanut jauhaa vaan sanoi:"En mutta voin neuvoa tien Taivaaseen:se on Jeesus Kristus! Sinä voit vaikka tässä hetkessä saada syntisi anteeksi.(mieheni ajatteli että pääsee ainakin eroon kaverista ja saa kylvettyä uskonsiemenenkin ehkä.)" "Onko noin?" mies sanoi."Kyllä." Ja tuo kaveri halusi yllättäen rukoilla uskonrukouksen tuossa kaupan käytävällä ja pyysi Jeesusta Herrakseen! Sitten hän tuli meille pizzalle ja pidettiin yhteyttä monta vuotta. Toimitimme hänet katkollekin.Harmi kyllä hän palasi päihteisiin ja lopulta yhteys katkesi. Mutta hän oli rukouksissamme vuosia ja yhä on.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Tama nyt ei ollut kovinkaan omituinen vaan ilahduttava: kaytiin eilen kaupassa ja huomattiin parkkipaikalla, etta olutkori oli jaanyt maksamatta (se laitetaan ostoskarryjen "takaosaan" sille erikseen varatulle telineelle ja unohdin sen tyystin - siita pitaa siis sanoa kassalle silla han ei sita valttamatta nae).
No, ei kun takaisin kauppaan ja juuri ruokatarpeet myyneen kassan juttusille, anteeksi pyydellen.
Kassa antoi mulle kiitokseksi rehellisyydestani kahdeksan euron arvoisen kukkakimpun ja sanoi, etta rehellisyyskin tulee palkita! :)
Ihan mielenkiinosa kyselen että mikä on ostoskärryn takaosassa oleva paikka mikä on varattu erikseen oluelle? Tiedän etten kyseistä paikkaa sit vahingossa käytä muuhun tarkoitukseen:)
Ei tämmöisiä paikkoja ole enää vuosikausiin ollut kärryissä, niinkuin ei olutkorejakaan kaupoissa. Olivat siis sellaisia "esille taitettavia" alustoja kärryjen alaosassa takana, johon mahtui juuri kaljakori (24x 0,33l lasipullo) ja näin koko ostoskärry jäi muita ostoksia varten.
Vierailija kirjoitti:
Kerran lähikaupassa ihan siisitin näköinen nuorehko nainen (ehkä n. 25 - 32-v.) tuli hedelmäosastolla sanomaan minulle että jumalalla on minulle erikoistehtävä. Olen itse siis 40-vuotias nainen. Hämmästyneenä sain vain sanottua että jaahas, kiitos ilmoituksesta. Varmaan oli hänellä jotain mt-ongelmaa, mutta tämä on oudointa mitä mulle on kaupassa tapahtunut.
Miksi olisi mt-ongelma?
Siis mitä tuossa oikein tapahtui?? Myyjä tuli valitsemaan asiakkaalle mikroaterian, mutta sinun piti nostaa se asiakkaan kärryyn? Mitä ihmettä