Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?

Onko kellään uniapnea parantunut kokonaan laihduttamalla? Että saa palauttaa c-pap laitteen?

Tissit hävisi ja sitten kuolin kun tarpeeksi laihdutin.

Polvivaivat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmiiksi lihavat saa vaan  syyn lihoa lisää ku ottaa vähä ketiapiinia tai mirtatsapiinia.

Voi olla mutta täytyy muistaa, että liian vähäinen uni aiheuttaa myös lihavuutta.

Jos olet väsynyt ja pinna kireällä valvotun yön jälkeen, stressihormoni- eli kortisolitasosi ovat tapissa, mikä kiihdyttää insuliinitasojen nousua.

Insuliini on "rasvan varastoija" , eli kun "inskaa" on veressä liikaa, se varastoi syömämme ruuan läskinä eikä elimistö pääse hyödyntämään sitä vaan tulee ahmimisen tarve. -Ja juuri sellaisen epäterveellisen ruuan. kukaan ei järsi kaalia stressiinsä vaan pitsaa ym. "lohturuokaa", eli korkeaenergistä ja ladattuna nopeilla hiilareilla, kun elimistö on "taistele tai pakene" - eloonjäämismoodissa.

Ikävä kyllä, tämä ylenmääräinen kortisoli aiheuttaa myös kehon "hiljaista tulehdusta" eli metabolista syndroomaa. eli läski kertyy erityisesti vyötärölle.

Siksi lepo ja hyvä yöuni on huipputärkeää painonhallinnan takia.

Yksi pehmeä konsti on melatoniini. Tutkimusten mukaan, melatoniini ei välttämättä auta kovin paljoa, jos sen nielaisee. Siitä katoaa 70% tehosta. kannattaa kokeilla, että jättää sen pillerin itsekseen liukenemaa poskeen tai ikeneen. Se imeytyy parhaiten elimistön käyttöön limakalvoilta.

Ei toimi mikään näistä selityksistä koskaan,tai ikinä, koska nyt on täysin uusi ilmiö tämä  lihavuus.

Ennenkin on valvottu,on ollut hormoonejakin, mutta ei ole koskaan ollut  näin paljoa lihavia.

Tietämättömänä on helppo huudella mutua.

Ennenkin on valvottu. Totta, mutta on myös tutkittu, että unen määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos sähkövalon, kännykän, Netflixin jne. Vuorotyötäkin tekee useampi kuin vielä 40 vuotta sitten. Lisäksi työelämä on muuttunut stressaavammaksi.

Ja hormonejakin on ollut. Mutta ei hormonaalista ehkäisyä niin nuorena kuin nykyisin eikä niin pitkiä aikoja. Eikä myöskään ns. hormonihäiritsijöitä ympäristössä, kosmetiikassa, muoveissa jne

Pillereistä kuitenkin, niissä on murto-osa niistä hormooneista mitä niissä oli vielä 70-luvulla, ja silloinkaan naiset ei paisuneet.

Sähköäkin on ollut aika pitkään.

Ei se ylipaino ole syömättä  tullut ennen,eikä nyt.

Paisuihan, kuten minä 80-luvulla, ainoa mikä siihen auttoi oli lakata syömästä pillereitä.

Mitään et tiedä asioista, kunhan haluat haukkua haukkumisen ilosta, tai oot vaan todella yksinkertainen ja tyhmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valmiiksi lihavat saa vaan  syyn lihoa lisää ku ottaa vähä ketiapiinia tai mirtatsapiinia.

Voi olla mutta täytyy muistaa, että liian vähäinen uni aiheuttaa myös lihavuutta.

Jos olet väsynyt ja pinna kireällä valvotun yön jälkeen, stressihormoni- eli kortisolitasosi ovat tapissa, mikä kiihdyttää insuliinitasojen nousua.

Insuliini on "rasvan varastoija" , eli kun "inskaa" on veressä liikaa, se varastoi syömämme ruuan läskinä eikä elimistö pääse hyödyntämään sitä vaan tulee ahmimisen tarve. -Ja juuri sellaisen epäterveellisen ruuan. kukaan ei järsi kaalia stressiinsä vaan pitsaa ym. "lohturuokaa", eli korkeaenergistä ja ladattuna nopeilla hiilareilla, kun elimistö on "taistele tai pakene" - eloonjäämismoodissa.

Ikävä kyllä, tämä ylenmääräinen kortisoli aiheuttaa myös kehon "hiljaista tulehdusta" eli metabolista syndroomaa. eli läski kertyy erityisesti vyötärölle.

Siksi lepo ja hyvä yöuni on huipputärkeää painonhallinnan takia.

Yksi pehmeä konsti on melatoniini. Tutkimusten mukaan, melatoniini ei välttämättä auta kovin paljoa, jos sen nielaisee. Siitä katoaa 70% tehosta. kannattaa kokeilla, että jättää sen pillerin itsekseen liukenemaa poskeen tai ikeneen. Se imeytyy parhaiten elimistön käyttöön limakalvoilta.

Ei toimi mikään näistä selityksistä koskaan,tai ikinä, koska nyt on täysin uusi ilmiö tämä  lihavuus.

Ennenkin on valvottu,on ollut hormoonejakin, mutta ei ole koskaan ollut  näin paljoa lihavia.

Tietämättömänä on helppo huudella mutua.

Ennenkin on valvottu. Totta, mutta on myös tutkittu, että unen määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos sähkövalon, kännykän, Netflixin jne. Vuorotyötäkin tekee useampi kuin vielä 40 vuotta sitten. Lisäksi työelämä on muuttunut stressaavammaksi.

Ja hormonejakin on ollut. Mutta ei hormonaalista ehkäisyä niin nuorena kuin nykyisin eikä niin pitkiä aikoja. Eikä myöskään ns. hormonihäiritsijöitä ympäristössä, kosmetiikassa, muoveissa jne

Pillereistä kuitenkin, niissä on murto-osa niistä hormooneista mitä niissä oli vielä 70-luvulla, ja silloinkaan naiset ei paisuneet.

Sähköäkin on ollut aika pitkään.

Ei se ylipaino ole syömättä  tullut ennen,eikä nyt.

Paisuihan, kuten minä 80-luvulla, ainoa mikä siihen auttoi oli lakata syömästä pillereitä.

Mitään et tiedä asioista, kunhan haluat haukkua haukkumisen ilosta, tai oot vaan todella yksinkertainen ja tyhmä.

Se että sinä lihoit kun alkoi ruoka maistuun ja (muna),jäi liikunnat,ei tarkota että sillon ois ollu lihavia kuin nyt vuonna 2022.

Älkää nyt pilatko tätä hyvän mielen ketjua. 70-80-luvulla oli esim pienemmät pakkauskoot, ruokaa ei saatavilla mielinmäärin 24/7... kaikki vaikuttaa.

Ohis

Entinen ukko hävisi heti. Sain heti paremman kun laihdutin.

Hävisi polvikivut, kuorsaaminen, väsymys. Verenpaine laski, verensokerit tasaantuivat.

Ennen kanssa luulin olevani ns terve lihava, sitten sain vielä kaksi lasta suht vanhana ja sen myötä monenlaista terveysongelmaa puhkesi, olisivat varmasti puhjenneet ilman raskauksiakin mutta ne varmasti nopeuttivat.

Harmittaa nykyään suuresti että en nuorempana kiinnittänyt enemmän huomiota itseeni ja itsestäni huolehtimiseen. Itsellä syöminen ja sitä myötä lihominen liittyivät traumaattisiin tapahtumiin, joihin en saanut mitään tukea. Lapsena minua myös syötettiin liikaa, tähän en ole voinut itse vaikuttaa.

Ihana ketju!

Tasapuolisuuden vuoksi voisi tehdä ketjun "vaivat jotka tulivat laihduttamalla". Hyvä jos hoikentuminen on auttanut jotakuta, se ei ole taikakeino silti kaikkiin vaivoihin tai perussairauksiin.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt pilatko tätä hyvän mielen ketjua. 70-80-luvulla oli esim pienemmät pakkauskoot, ruokaa ei saatavilla mielinmäärin 24/7... kaikki vaikuttaa.

Ohis

Eihän ruoka ole ilmaista ?

Polvi- nivelsäryt, naaman turvotus, väsymys

Mulla hävisi flunssat, en enää saa niitä ja ennen oli jatkuvasti joku tauti päällä. En tiedä, oliko joku matala tulehdus ja sen takia sain kaikki muutkin päälle. Nyt olen ollut kolme vuotta täysin terve.

Olen laihtunut n. 14 kiloa vuoden alusta ~74.5 --> 60.1, olen n. 172 cm. Tuossa aloituspainossa, normaalipainon rajoilla olin viettänyt jo pari vuotta.

Voin sanoa, että olo paljon kylmempi. Mikä on hyvä asia! Edes tuo aloituspaino ei ollut vielä ylipainoa, mutta silti hikoilin herkästi jopa talvisin, koska oli vaan niin lämmin. En ymmärtänyt, miten ihmiset pystyivät pitämään pooloja ja neuleita syksyisin, kun itse pystyin pitämään vain (tosi) ohuita pitkähihaisia.

Ja tuossa korkeammassa painossa saatoin useamman kerran kuukaudessa tuntea, kuinka sydäntä puristi. Olin yhdessä vaiheessa aivan varma, että sydän pettää, mutta ei onneksi niin tehnyt. Mutta näitä säikäytyksiä ei ole pariin kuukauteen tullut. Liittyi tai ei tuohon painoon, olen vaan huojentunut. Ei myöskään yhtä paljon muita yhtäkkisiä, selittömättömiä kipuja.

Ja henkisesti stressaan vähemmän, esim. en muille puhuessa keskity vaan omaan painoon. Nyt keskityn tummiin silmänalusiin. Mutta kärsin siitä vähemmän :)

Minä olen laihtunut 10kg tänä vuonna ja tuntuu, että olo on vaan kurjistunut. Painoin ensin 80kg ja nyt 70kg. En tiedä mikä on vikana, mutta olo on ihan karmeaja tuntuu että tulee vaan vaivoja toisen perään koko ajan lisää.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen laihtunut 10kg tänä vuonna ja tuntuu, että olo on vaan kurjistunut. Painoin ensin 80kg ja nyt 70kg. En tiedä mikä on vikana, mutta olo on ihan karmeaja tuntuu että tulee vaan vaivoja toisen perään koko ajan lisää.

Kärsin yhdessä vaiheessa samasta, mutta olin karsinut ruokavaliota liikaa (söin yksitoikkoisesti) ja suurin osa vaivoista syntyi vitamiinin ja raudan puutoksesta. Lisäsin myös varmuuden vuoksi juustoa kalsiumin takia. 

Ei välttämättä auta, mutta halusin varuilta laittaa. Ja lihaskato on oikea vaara, jos et liiku ja olet kitudieetillä.

Kihti, ummetus, sisäiset peräpukamat (ei ne itse pukamat, mutta se kipu yms), kuorsaaminen, jatkuva väsymys. Onhan noita. 98,5 kg --> 80 kg. Olen mies.

Jaksaminen on nykyään todella hyvällä tolalla. Pudotin painoa 3 kg ja nykypaino 55 kg. Vielä on tarkoitus pudottaa 6 kg, niin pääsen takaisin siihen mitä olin ennen raskautta. Vauva on nyt kuukauden ikäinen. En kyllä ole uskaltanut neuvolassa asiasta mainita, koska ne varmaan laittaa jonnekin syömishäiriöklinikalle. Minulla on läskikammo ja pelkään, että menetän kontrollin ja lihon. Miehen veljen vaimo oli kolmen raskauden jälkeen lihava vuosia ja aina makasi anoppilassa sohvalla viikonloput. Anoppi hoiti tenavat ja tuo miniä vain lihoi kuin porsas.

Mulla on ollut myös ihon pistelyä, joka väheni huomattavasti kun kilpparilääkitys alkoi. Kilpparit eivät olleet edes minulla yli raja-arvojen, mutta lääkäri kirjoitti silti reseptin, kun valitin väsymystä. Olin silloin ylipainoinen, ja olen edelleen. Sokeriarvoni ovat aina olleet hyvät, ei siis tarvitse ensiksi kovin pelästyä että olisi diabetes. Pistely voi johtua monesta syystä, myös ahdistuksesta. Kannattaa kuitenkin tutkia asiaa.

Lueskelen ketjua, että saisin tästä motivaatiota laihdutukseen. Yksi ongelma on se, etten koe itseäni lihavaksi. Minulla on tiimalasivartalo, ja läski kertyy minulla aika tasaisesti kaikkialle. En siis hahmota, että näyttäisin erilaiselta kuin hoikkana. Juuri, kun kävin lääkärillä ja hain laihdutusohjeita, hän pohti, että no voit kai keventää mutta on aika hienosäätöä sinun tilanteessasi... En siis kertonut hänelle painoani, kun ei hän sitä kerran kysynyt. En näytä oman painoiseltani, varsinkin kun pukeudun taktisesti tiimalasia korostaen. Siksi tämä itsepetos on ollut mahdollista jo pitkään.

Joka tapauksessa, painoindeksi on yli 30. Voisiko joku täällä vaikka sanoa mulle jonkin kannustavan tsemppilauseen, kun ei kunnalliselta lääkäriltäkään sitä herunut? :D 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut myös ihon pistelyä, joka väheni huomattavasti kun kilpparilääkitys alkoi. Kilpparit eivät olleet edes minulla yli raja-arvojen, mutta lääkäri kirjoitti silti reseptin, kun valitin väsymystä. Olin silloin ylipainoinen, ja olen edelleen. Sokeriarvoni ovat aina olleet hyvät, ei siis tarvitse ensiksi kovin pelästyä että olisi diabetes. Pistely voi johtua monesta syystä, myös ahdistuksesta. Kannattaa kuitenkin tutkia asiaa.

Lueskelen ketjua, että saisin tästä motivaatiota laihdutukseen. Yksi ongelma on se, etten koe itseäni lihavaksi. Minulla on tiimalasivartalo, ja läski kertyy minulla aika tasaisesti kaikkialle. En siis hahmota, että näyttäisin erilaiselta kuin hoikkana. Juuri, kun kävin lääkärillä ja hain laihdutusohjeita, hän pohti, että no voit kai keventää mutta on aika hienosäätöä sinun tilanteessasi... En siis kertonut hänelle painoani, kun ei hän sitä kerran kysynyt. En näytä oman painoiseltani, varsinkin kun pukeudun taktisesti tiimalasia korostaen. Siksi tämä itsepetos on ollut mahdollista jo pitkään.

Joka tapauksessa, painoindeksi on yli 30. Voisiko joku täällä vaikka sanoa mulle jonkin kannustavan tsemppilauseen, kun ei kunnalliselta lääkäriltäkään sitä herunut? :D 

Hienoa, että olet ajatellut tehdä jotain terveytesi eteen :) Korkeammassa painossahan pahinta on se rasvakudos, mikä kertyy elimien ympärille. Painon pudotuksen alussa ei välttämättä näy heti eroa ulkoisesti, mutta toivon mukaan siinä vaiheessa palaa se vaarallinen viskeraalirasva. 

Terveessä painossa hyvin elämäntavoin tulet paljon epätodennäköisemmin kärsimään ongelmista terveyden kanssa (mm. aivoinfarkti), tunnet olosi paremmaksi/energisemmäksi ja elät pidempään <3 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut myös ihon pistelyä, joka väheni huomattavasti kun kilpparilääkitys alkoi. Kilpparit eivät olleet edes minulla yli raja-arvojen, mutta lääkäri kirjoitti silti reseptin, kun valitin väsymystä. Olin silloin ylipainoinen, ja olen edelleen. Sokeriarvoni ovat aina olleet hyvät, ei siis tarvitse ensiksi kovin pelästyä että olisi diabetes. Pistely voi johtua monesta syystä, myös ahdistuksesta. Kannattaa kuitenkin tutkia asiaa.

Lueskelen ketjua, että saisin tästä motivaatiota laihdutukseen. Yksi ongelma on se, etten koe itseäni lihavaksi. Minulla on tiimalasivartalo, ja läski kertyy minulla aika tasaisesti kaikkialle. En siis hahmota, että näyttäisin erilaiselta kuin hoikkana. Juuri, kun kävin lääkärillä ja hain laihdutusohjeita, hän pohti, että no voit kai keventää mutta on aika hienosäätöä sinun tilanteessasi... En siis kertonut hänelle painoani, kun ei hän sitä kerran kysynyt. En näytä oman painoiseltani, varsinkin kun pukeudun taktisesti tiimalasia korostaen. Siksi tämä itsepetos on ollut mahdollista jo pitkään.

Joka tapauksessa, painoindeksi on yli 30. Voisiko joku täällä vaikka sanoa mulle jonkin kannustavan tsemppilauseen, kun ei kunnalliselta lääkäriltäkään sitä herunut? :D 

Hienoa, että olet ajatellut tehdä jotain terveytesi eteen :) Korkeammassa painossahan pahinta on se rasvakudos, mikä kertyy elimien ympärille. Painon pudotuksen alussa ei välttämättä näy heti eroa ulkoisesti, mutta toivon mukaan siinä vaiheessa palaa se vaarallinen viskeraalirasva. 

Terveessä painossa hyvin elämäntavoin tulet paljon epätodennäköisemmin kärsimään ongelmista terveyden kanssa (mm. aivoinfarkti), tunnet olosi paremmaksi/energisemmäksi ja elät pidempään <3 

Kiitos, juuri tätä tarvitsin! Kaivan nyt jumppavälineet tuolta nurkasta ja aloitan ekan hikijumpan pitkään aikaan (enkä odota sitä "maanantaita") <3