Lue keskustelun säännöt.
Vaivat jotka hävisivät laihduttamalla?
Mä olen huomannut, että voin kokonaisvaltaisesti paremmin nyt kun olen päässyt normaalipainoon. Listaan tähän konkreettisia juttuja, joita ylipainosta aiheutui mulle ja jotka ovat nyt hävinneet:
1. Kuorsaaminen
2. Väsymys
3. Virtsankarkailu
4. Itsetunto-ongelmat ja siitä seurannut seksielämän virkistyminen
5. Libido
6. Ahdistus ja masentuneisuus
Sen lisäksi iloitsen päivittän uudesta peilikuvastani ja saan jatkuvasti kysymyksiä: olenko rakastunut? Olen kyllä: ITSEENI
Kommentit (871)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa vielä millä menetelmillä laihdutitte!? Pudotin ketolla 12 kg ja sain takaisin kaikki, kun normaalisti aloin syödä ja jumankauta, että pännii! Viime kesänä olin hoikka ja olo oli ihana, nyt kaikkee muuta ja masentaa :((
Laihduttaa millä hyvänsä tavalla, jos laihtumisen jälkeen palaa entiseen, niin totta kai lihot takaisin. Tyhmäkö olet??
Ehkä olen tyhmä, kun oletan, että paino voisi pysyä laihdutetuissa lukemissa sitten, kun sen dieetin lopettaa., ei kai dieetti ole ikuinen tila? En sanonut palanneeni entiseen vaan lopettaneeni ketoruokavalion.
Dieetti ei ole ikuinen tila, mutta ketoosia kestävämpi ratkaisu olisi opetella syömään kohtuudella ihan sen loppuelämän ajan.
Tottakai se paino tulee bumerangina takaisin jos ensin vedät painon alas ketoosissa, etkä sen jälkeen ala syömään kulutuksesi mukaan, vaan vetelet näppituntumalla ruokaa naamariisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa vielä millä menetelmillä laihdutitte!? Pudotin ketolla 12 kg ja sain takaisin kaikki, kun normaalisti aloin syödä ja jumankauta, että pännii! Viime kesänä olin hoikka ja olo oli ihana, nyt kaikkee muuta ja masentaa :((
Laihduttaa millä hyvänsä tavalla, jos laihtumisen jälkeen palaa entiseen, niin totta kai lihot takaisin. Tyhmäkö olet??
Ehkä olen tyhmä, kun oletan, että paino voisi pysyä laihdutetuissa lukemissa sitten, kun sen dieetin lopettaa., ei kai dieetti ole ikuinen tila? En sanonut palanneeni entiseen vaan lopettaneeni ketoruokavalion.
Dieetti ei ole ikuinen tila, mutta ketoosia kestävämpi ratkaisu olisi opetella syömään kohtuudella ihan sen loppuelämän ajan.
Tottakai se paino tulee bumerangina takaisin jos ensin vedät painon alas ketoosissa, etkä sen jälkeen ala syömään kulutuksesi mukaan, vaan vetelet näppituntumalla ruokaa naamariisi.
Dieetti=ruokavalio ja se on ihan pysyvä. Ketoosi on hyvä alku ja sen jälkeen kun jatkaa vhh-ruokavaliolla, niin painonhallinta on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmiiksi lihavat saa vaan syyn lihoa lisää ku ottaa vähä ketiapiinia tai mirtatsapiinia.
Voi olla mutta täytyy muistaa, että liian vähäinen uni aiheuttaa myös lihavuutta.
Jos olet väsynyt ja pinna kireällä valvotun yön jälkeen, stressihormoni- eli kortisolitasosi ovat tapissa, mikä kiihdyttää insuliinitasojen nousua.
Insuliini on "rasvan varastoija" , eli kun "inskaa" on veressä liikaa, se varastoi syömämme ruuan läskinä eikä elimistö pääse hyödyntämään sitä vaan tulee ahmimisen tarve. -Ja juuri sellaisen epäterveellisen ruuan. kukaan ei järsi kaalia stressiinsä vaan pitsaa ym. "lohturuokaa", eli korkeaenergistä ja ladattuna nopeilla hiilareilla, kun elimistö on "taistele tai pakene" - eloonjäämismoodissa.
Ikävä kyllä, tämä ylenmääräinen kortisoli aiheuttaa myös kehon "hiljaista tulehdusta" eli metabolista syndroomaa. eli läski kertyy erityisesti vyötärölle.
Siksi lepo ja hyvä yöuni on huipputärkeää painonhallinnan takia.
Yksi pehmeä konsti on melatoniini. Tutkimusten mukaan, melatoniini ei välttämättä auta kovin paljoa, jos sen nielaisee. Siitä katoaa 70% tehosta. kannattaa kokeilla, että jättää sen pillerin itsekseen liukenemaa poskeen tai ikeneen. Se imeytyy parhaiten elimistön käyttöön limakalvoilta.Ei toimi mikään näistä selityksistä koskaan,tai ikinä, koska nyt on täysin uusi ilmiö tämä lihavuus.
Ennenkin on valvottu,on ollut hormoonejakin, mutta ei ole koskaan ollut näin paljoa lihavia.
Tietämättömänä on helppo huudella mutua.
Ennenkin on valvottu. Totta, mutta on myös tutkittu, että unen määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos sähkövalon, kännykän, Netflixin jne. Vuorotyötäkin tekee useampi kuin vielä 40 vuotta sitten. Lisäksi työelämä on muuttunut stressaavammaksi.
Ja hormonejakin on ollut. Mutta ei hormonaalista ehkäisyä niin nuorena kuin nykyisin eikä niin pitkiä aikoja. Eikä myöskään ns. hormonihäiritsijöitä ympäristössä, kosmetiikassa, muoveissa jne
Pillereistä kuitenkin, niissä on murto-osa niistä hormooneista mitä niissä oli vielä 70-luvulla, ja silloinkaan naiset ei paisuneet.
Sähköäkin on ollut aika pitkään.
Ei se ylipaino ole syömättä tullut ennen,eikä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmiiksi lihavat saa vaan syyn lihoa lisää ku ottaa vähä ketiapiinia tai mirtatsapiinia.
Voi olla mutta täytyy muistaa, että liian vähäinen uni aiheuttaa myös lihavuutta.
Jos olet väsynyt ja pinna kireällä valvotun yön jälkeen, stressihormoni- eli kortisolitasosi ovat tapissa, mikä kiihdyttää insuliinitasojen nousua.
Insuliini on "rasvan varastoija" , eli kun "inskaa" on veressä liikaa, se varastoi syömämme ruuan läskinä eikä elimistö pääse hyödyntämään sitä vaan tulee ahmimisen tarve. -Ja juuri sellaisen epäterveellisen ruuan. kukaan ei järsi kaalia stressiinsä vaan pitsaa ym. "lohturuokaa", eli korkeaenergistä ja ladattuna nopeilla hiilareilla, kun elimistö on "taistele tai pakene" - eloonjäämismoodissa.
Ikävä kyllä, tämä ylenmääräinen kortisoli aiheuttaa myös kehon "hiljaista tulehdusta" eli metabolista syndroomaa. eli läski kertyy erityisesti vyötärölle.
Siksi lepo ja hyvä yöuni on huipputärkeää painonhallinnan takia.
Yksi pehmeä konsti on melatoniini. Tutkimusten mukaan, melatoniini ei välttämättä auta kovin paljoa, jos sen nielaisee. Siitä katoaa 70% tehosta. kannattaa kokeilla, että jättää sen pillerin itsekseen liukenemaa poskeen tai ikeneen. Se imeytyy parhaiten elimistön käyttöön limakalvoilta.Ei toimi mikään näistä selityksistä koskaan,tai ikinä, koska nyt on täysin uusi ilmiö tämä lihavuus.
Ennenkin on valvottu,on ollut hormoonejakin, mutta ei ole koskaan ollut näin paljoa lihavia.
Tietämättömänä on helppo huudella mutua.
Ennenkin on valvottu. Totta, mutta on myös tutkittu, että unen määrä on jatkuvasti vähentynyt, kiitos sähkövalon, kännykän, Netflixin jne. Vuorotyötäkin tekee useampi kuin vielä 40 vuotta sitten. Lisäksi työelämä on muuttunut stressaavammaksi.
Ja hormonejakin on ollut. Mutta ei hormonaalista ehkäisyä niin nuorena kuin nykyisin eikä niin pitkiä aikoja. Eikä myöskään ns. hormonihäiritsijöitä ympäristössä, kosmetiikassa, muoveissa jne
Pillereistä kuitenkin, niissä on murto-osa niistä hormooneista mitä niissä oli vielä 70-luvulla, ja silloinkaan naiset ei paisuneet.
Sähköäkin on ollut aika pitkään.
Ei se ylipaino ole syömättä tullut ennen,eikä nyt.
70-luvulla ei pillereiden syöntiä aloitettu 15v ja jatkettu paria kymmentä vuotta. Ja vaikka sähköä olikin, ei ollut viihdettä, tv-ohjelmat loppuivat klo 23.
Kysymys onkin siitä, mikä vaikeuttaa painonhallintaa. Ihmiskroppa ja -mieli ovat monimutkaisempia kuin uskotkaan.
Ihmismieli on aika hemmetin yksinkertainen loppujenlopuksi.Tekosyitä on vaan kiva keksiä,asiantuntijoita löytyy aina tähän aiheeseen,joka iltikseen .
Ruoka tuottaa mielihyvää helposti , ja sitä saa ku hakee kaupasta.
Toki treenaaminenkin tuottaa mielihyvää,mutta se vaatii enemän ku karkkien lappamisen suuhun.
Epämukavuutta voi oppia sietämään, mutta jos helpompi tie on helpompi,scuutilla siis eikä kävellen.
Intenettikin oli jo 30 vuotta sitten ja kanavia vaikka kuinka paljon,viihdettä yötäpäivää, mutta ei ollut lihavia silloin vielä niin paljoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ketju tosiaan. Itsellä ollut aina ylipainon kanssa ongelmia, sitten laihdutin 30 kg liian nopeasti ja väärällä tavalla joten ne on tulleet takaisin ja sen huomaa kyllä henkisesti ja fyysisesti. 30 kg hoikempana ja normaalipainoisena olo on kaikin puolin parempi, näyttää hyvältä ja olo tuntuu hyvältä koska mistään ei purista eikä tarvitse hävetä itseään mikä on ehkä pahinta lihavuudessa. :/ joten nyt päätin jättää sokerin kokonaan pois ruokavaliosta, sillä laihduin viimekskin ja koska syön sokeria tunteisiini kuvitellen että se jotain auttaisi, mutta ei kun ne paskat tunteet on edelleen mielessä ja vielä pahempana koska tuntee tekevänsä väärin itseä kohtaan jos yrittää turruttaa tunteita pois syömällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki liikkuminen tuntui helpommalta ja paremmalta. Mä olen huomannut tän jo ihan muutaman kilon pudotuksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kysyä teiltä, kenellä ollut esidiabetes tai 2 tyyppi, kuinka pahasti sokeriarvot oli alkujaan pielessä ja kuinka nopeasti ne normalisoituivat ja millaisella painonpudotuksella?
Huono olo poistuu ja läski sekä verensokeri kun jättää kahvin verenpaine tasoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni on saanut 2 tyyppisen lääkkeettömäksi minut 20-50 kg jo - 14 kg helpottaa oloa vaatii että pitää muutaman viikon rasvaton sokeriton kuuria ainoa hedelmäsokeri omenasta appelsiini.Vettä heti aamulla happivettä.Öljykin on rasvaa.Lihottaa.Sokerittomat leivät sitten kuurin jälkeen ja näkkileipää. Itsetehty ruoka on sokeriton valmisruuat on sokeria.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä teiltä, kenellä ollut esidiabetes tai 2 tyyppi, kuinka pahasti sokeriarvot oli alkujaan pielessä ja kuinka nopeasti ne normalisoituivat ja millaisella painonpudotuksella?
Ei ollut pahastikaan pielessä, mutta korjaantuivat pian oikealla syömisellä. Painokin putosi siinä sivussa muutaman kilon, vaikka en hirveän lihava ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetehtyä ainoastaan kirjoitti:
Aika moni on saanut 2 tyyppisen lääkkeettömäksi minut 20-50 kg jo - 14 kg helpottaa oloa vaatii että pitää muutaman viikon rasvaton sokeriton kuuria ainoa hedelmäsokeri omenasta appelsiini.Vettä heti aamulla happivettä.Öljykin on rasvaa.Lihottaa.Sokerittomat leivät sitten kuurin jälkeen ja näkkileipää. Itsetehty ruoka on sokeriton valmisruuat on sokeria.
Rasva on välttämätön ravintoaine, joten älä tälläisia neuvoja anna. Sokeri joutaakin pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä teiltä, kenellä ollut esidiabetes tai 2 tyyppi, kuinka pahasti sokeriarvot oli alkujaan pielessä ja kuinka nopeasti ne normalisoituivat ja millaisella painonpudotuksella?
Ei ollut pahastikaan pielessä, mutta korjaantuivat pian oikealla syömisellä. Painokin putosi siinä sivussa muutaman kilon, vaikka en hirveän lihava ollutkaan.
Viikoissa, kuukausissa? Itsellä noussut sokerit normaaliarvojen sisällä lähelle ylärajoja mutta pännii jo sekin nousu, en halua diabetesta vaivoiksi. Tällä hetkellä n. 6 kg ylipainoa. Mietin vaan, että missä ajassa olisi realistista odottaa alempia arvoja kun paino putoaa?
10 kiloa lihavampana oli vaikeampaa saada elimistöä käyntiin liikkumista varten eli ainakin ensimmäiset puoli tuntia on ns. tukossa. Nyt ei oikeastaan huomaa mitään eli heti on hyvä vire päällä koko ajan.
Nyt joku läski saattaa miettiä, että mites se tuolleen 10 kiloa onnistui laihduttamaan?
Se oli helppoa. Lopetin makean herkuttelun kokonaan. Puolessa vuodessa lähti 10 kiloa pois. Moni ei välttämättä edes tajua, että jo 100g makean syöminen ruuan päälle per päivä tuo savakalavasti kiloja kuukausien aikana ja lopulta kilot ruokkivat itseään kun nälkä tulee herkemmin. Ei se läskikään pysy kehossa itsestään. Tarvitsee energiaa eli syömistä. Muuten alkaa laihtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä teiltä, kenellä ollut esidiabetes tai 2 tyyppi, kuinka pahasti sokeriarvot oli alkujaan pielessä ja kuinka nopeasti ne normalisoituivat ja millaisella painonpudotuksella?
Ei ollut pahastikaan pielessä, mutta korjaantuivat pian oikealla syömisellä. Painokin putosi siinä sivussa muutaman kilon, vaikka en hirveän lihava ollutkaan.
Viikoissa, kuukausissa? Itsellä noussut sokerit normaaliarvojen sisällä lähelle ylärajoja mutta pännii jo sekin nousu, en halua diabetesta vaivoiksi. Tällä hetkellä n. 6 kg ylipainoa. Mietin vaan, että missä ajassa olisi realistista odottaa alempia arvoja kun paino putoaa?
Ne arvot putoaa oikealla ravinnolla, ei painoa pudottamalla. Toki sillä ravinnolla se painokin putoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä teiltä, kenellä ollut esidiabetes tai 2 tyyppi, kuinka pahasti sokeriarvot oli alkujaan pielessä ja kuinka nopeasti ne normalisoituivat ja millaisella painonpudotuksella?
Ei ollut pahastikaan pielessä, mutta korjaantuivat pian oikealla syömisellä. Painokin putosi siinä sivussa muutaman kilon, vaikka en hirveän lihava ollutkaan.
Viikoissa, kuukausissa? Itsellä noussut sokerit normaaliarvojen sisällä lähelle ylärajoja mutta pännii jo sekin nousu, en halua diabetesta vaivoiksi. Tällä hetkellä n. 6 kg ylipainoa. Mietin vaan, että missä ajassa olisi realistista odottaa alempia arvoja kun paino putoaa?
Ne arvot putoaa oikealla ravinnolla, ei painoa pudottamalla. Toki sillä ravinnolla se painokin putoaa.
No kysytään sitten oikein :) Missä ajassa olisi realistista odottaa alempia arvoja kun ravitsemus korjaantuu ja paino putoaa?
Olen 1-tyypin diabeetikko ja koska minulla oli pitkävaikutteinen insuliini liian isoissa määrissä (yli puolet mitä sen piti olla) paino pysyi tosi korkealla. Se oli joku 73kg ylimmillään enkä ole mikään kovin pitkä, noin 160cm. Keskittymällä syömään tosi terveellisesti, vaikka en juuri lisännyt liikuntaa hirveästi, paino alkoi pudota ja kun hilasin pitkävaikutteista insuliinia alaspäin samalla (verensokerien siis täytyy pysyä hyvillä tasoilla koko ajan jotta näitä muutoksia voi tehdä, HIDASTA hommaa) niin paino lähti tasaisesti laskemaan.
1,5 vuotta myöhemmin paino 56kg. Vielä ihan vähän jos saan pudotettua niin olen tyytyväinen, ikää kohta 30 vuotta.
Kropan malli on sellainen, että vyötärö on aina suhteessa pysynyt kapeana, takapuoli ja reidet kuitenkin ovat se minne paino enimmillään meni. Siellä on edelleenkin kyllä talven varalle varastoa. Se ei sinänsä kyllä haittaa. Ymmärtääkseni keskivartaloon tarraava rasva on enemmän vaarallista.
Normaalipaino tuntuu ihmeelliseltä ylipainon jälkeen. Liikkeellä olo on niin yksinkertaisen helppoa, että ihan hämmentää toisinaan. Juostakin pystyy vaikka ei liikunnallinen olekaan - ketteryys on niin paljon parempi. Eli sellainen yleinen liikkuvuus ja venyvyys kun ei ole tavaraa tiellä lihasten päällä on huomattavan paljon parempi.
Reidet eivät hankaa samalla tavalla yhteen, tietysti vähän koska rakenne on sellainen ja siellä on edelleen sitä pehmeyttä. Kaikillahan sellaista "väliä" ei sinne edes ilmaannu vaikka olisi ihan normipainon sisäpuolella.
Itsetunto on parempi kun vaatteiden kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä että korostaako joku tietty juttu isoa pehvaa jne jne. vaikka pehva onkin suhteessa iso, se ei sentään valtaa enää koko peiliä "omassa mielessä". Kun itsetunto on parempi niin silloin sitä jotenkin säteilee muillekkin hyvää fiilistä mikä on tosi palkitsevaa.
En tarkoita tällä, etteikö lievä ylipaino tai ylipaino estäisi siis onnellisuutta tai hyvää itsetuntoa. Nämä minun henk. koht. kokemuksia. Eivät päde kaikille missään nimessä, sellaista en ikinä väittäisi.
Nyt kun paino on suht hyvä, sitä on selvempi käsitys siitä että mihin paino kertyy ja missä se aiheuttaa epäsopusuhtaa. Minulla ei paino kertynyt sillä lailla mukavan tasaisesti niin, että on kauttaaltaan vähän vain pehmeämpi, vaan jotkut osat pysyivät hämmentävän ohuina ja jotkut paksuina. Esimerkiksi paksuina käsivarret ja reidet (yläosat) ja jotkut nilkat ja sääret niin ihan tikkuina. Sopusuhtaisuus on siis se mihin pyrin ja koen niin, että jotta olisin sopusuhtainen niin noin 2kg voisi vielä häipyä niin asiat ovat hyvin.
Kiitos jos luit ja muistetaan kun pudotellaan painoa tai ylipäätään mietitään sitä, että kaikilla on omat ongelmansa ja tavoitteensa ja pienikin onnistuminen on ison onnitteluhalin paikka! <3
Sanoithan palanneesi normaaliin.