Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.

Vierailija
19.01.2020 |

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006375994.html

Ammattikorkeakoulun opettajana olen täysin samaa mieltä. Opetuksessa ei ole mieltä koska oppilaat, opiskelijoiksi en heitä sano, säästän sen korkeakouluopiskelijoille ja lukiolaisille, tekevät kaiken ryhmässä ja heitä arvostellaan ryhmänä.
Ammattikorkeakouluun pääsee sisälle jos osaa kirjoittaa nimensä ja omaa suhteellisen normaalit käytöstavat ja habituksen. Kouluun päästyään koululainen menee ryhmään, jos hän ei itse löydä ryhmää, ope nimittää ryhmän ja näin onkin tapana tehdä että saadaan joka ryhmään yksi oppilas vetäjäksi.
Kaikki tehdään ryhmässä, kokeetkin, yksittäisen oppilaan osaamista ei kontrolloida mitenkään, läksyjä ei ole. "teoria" luetaan monistenipuista joissa on isoja, havannollistavia kuvia, opetus on erittäin käytännönläheistä, erittäin ammattikoulumaista.
Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu entisen ammattikoulun tilalla. Vaihto-oppilaat luulevat tulevansa yliopistoihin oppilaitosten harhaisen markkinoin vuoksi ja ovat kauhuissaan petoksen paljastuttua, heille on kova pala kun lakia luetaan heille kansliassa ja he ymmärtävät mikä ero on suomessa ammattikorkeakoululla ja korkeakoululla. Sama surullinen ilmiö on nähtävässi kun suurin toivein lähdetään amk.n jälkeen "hakemaan ne maisterinpaperit" ja surkea totuus paljastuu pääsykokeissa tai fuksina yliopistolla kun tajuaa amk"osaamisen" olevan vitsi ja täysin toisarvoista vaikka lukion oppimäärään verrattuna, ei todellakaan olla "ihan niin kuin kandeja".
Muualla Euroopassa amkta vastaaviin opintoihin kuuluu ihan oikeaa tiedettä ja teoriaa, suomessa ei ja tämä todella vääristää suomen mainetta koulutusmaana. Suomessa amk tunnetaan ammattikouluna mutta todella pulassa ovat koululaiset jotka haaaveilevat lisäopinnoista ulkomailla amk.n jälkeen tai työnteosta ulkomailla. Sairaanhoitaja ja insinöörikoulutuksissa saksasta tai Britanniasta tulevat OPISKELIJAT voisivat poikkeuksetta pitää tunteja (en sano luentoja) meidän oppilaillemme, mitään oppilaat eivät tietenkään ymmärtäisi.
Yliopistoon on liian hankala päästä ja amiskaan liian helppo, etenkin kun ryhmässä KAIKKI halukkaat saavat amiskan läpi, rima on vedetty toooooodella alas ja silti sitä täytyy päivittäin alentaa kun lukee oppilaiden kirjoitelmia eikä jaksa kuin ihmetellä näitä lapsia jotka KUVITTELEVAT opiskelevansa. Moni koululainen ymmärtää tämän ja häpeää suuresti kouluaan, heitä säälin!
Jos ketju ei joudu amk-oppilaiden poistettavaksi, palaan kertomaan hasuunhauskoja ja surullisia tapahtumia ja sattumuksia amk-koululaisista.

Kommentit (263)

Vierailija
181/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eipä tuota abina kehtaa sanoa että amk kuitenkin kiinnostaa kun yliopisto pelottaa. Haluan vaan tavallisen työn

Mua pelotti ja luulin olevani liian pönttö yliopistoon. Kävin amk:n ja työskentelin 5 vuotta tarjoilijana. Että semmosia tavallisia töitä oli tarjolla silloin. Eikä opiskelukavereilla ollut yhtään helpompaa. Sitten hain yliopistoon, eka yrittämällä sisään eikä tämä ole vielä ollut edes erityisen vaikeaa. Aika kädestä pitäen neuvottiin kaikki asiat alussa. Harmittaa menetetyt vuodet ja opintotukikuukaudet.

Vierailija
182/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu ja opettajat eivät osaa korjata edes virheitä kun eivät osaa sen paremmin. aivan järkyttävää.

terveisin fyssariksi valmistunut 2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitin viime syksynä AMKin. Yliopisto kuulostaa

läsnäoloiltaan paljon leppoisemmalta. Meillä on esim. 80% läsnäolo pakko jokaisella kurssilla. Meillä on myös paljon tieteellistä teoriaa. Mutta sitten saattaakin olla, että koulupäiviä on 2 viikossa, molempien päivien kesto 5 tuntia. Toisaalta ärsyttää, miksi tätä koulua on venytetty 3,5 vuoteen, kun sen saisi huomattavasti nopeampaakin suoritettua. Meillä on todella paljon ryhmätöitä. Koen ne sinänsä hyväksi, että opimme toisiltamme uutta ja opimme vuorovaikutus- ja ryhmätaitoja. Toisaalta turhauttaa, kun yksilöä ei juurikaan katsota. Vapaa-ajalle on kohdistettu paljon projekteja ja tehtäviä. Ajattelin hakea tämän koulutuksen jälkeen yliopistoon suorittamaan tarvittavat opintopisteet, jonka kautta maisteritutkintoon. Parempi palkka + saisin sen ammatin, mistä todella olen haaveillut.

Vierailija
184/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keskustelun aloittaja kuulostaa ihan yhdeltä mun AMK:n opettajalta, joka on surullisen kuuluisa koulussa.

Kaikki opiskelijat nauraa sille selän takana ja ihmettelee, onko sillä joku asennevamma.

Toivottavasti ei joudu työttömäksi, me opiskelijat ollaan työelämässä ja muistetaan nimi hyvin ;)

Muistetaanhan että aloituksessa käsitellään Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusta jossa amk-koululainen toteaa opetuksen laadun yksinkertaisesti surkeaksi. Jännä tuo henkilöönkäyminen, ihan tuttua kyllä nykypäivänä toisaalta Uniikkien lumihiutaleiden loukkaantuessa kun asiasta valitetaan. Amk on ammattikoulu, tajuat sen jos joskus tutustut ihmiseen joka OPISKELEE yliopistossa ja ymmärrät mitä opiskelu on. Hae apua vihaasi!

Vierailija
185/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelussa ei ole jatkumoa. Välillä on töitä 45 tuntia viikossa. Välillä on useamman viikon ajan 5-15 tuntia töitä. Itse passivoidun nopeasti, jos ei ole arkirytmiä. Sitten kun tarvitsee taas opiskella kunnolla, on motivaatio ja energia hukassa. Mieluusti tekisin töitä opintojen ohella. Se ei ole mahdollista, koska opintojen aikataulut muuttuvat jatkuvasti ja selviävät usein hyvin myöhään.

Vierailija
186/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoa akateemisuutta AP osoittaa yleistämällä yksittäiset kokemukset koskemaan koko ammattikorkeakoulua laitoksena.  Itse en allekirjota juuri mitään AP:n pointeista. Oppilaitoksena toimii TAMK ja insinööriala. Opetus on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta todella ammattitaitoista ja laadukasta. Olen jopa yllättynyt miten näinkin päteviä ja hyviä opettaja on saatu haalittua. Se on totta, että lähiopetustunteja on leikattu kiitos koulutusleikkauksen, mutta itse en ole tätä henkilökohtaisesti kokenut ongelmana, koska tykkään muutenkin itsenäisesti etsiä tietoa ja opiskella ylimääräistä.

Kuuleman mukaan myös työllistyminen/jatko-opinnot hervannassa ovat sujuneet ongelmitta tamkista valmistuneilta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattikorkeiden ja eri linjojen välillä on todella isoja laatueroja. Sekä opetuksen osalta mutta ennen kaikkea oppilasmateriaalissa.

Vierailija
188/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ammattiopistot eivät saa valita oppilaitaan, vaan valinnan tekee jokin tietokoneohjelmisto ja/tai opetushallituksen tai ammattikasvatushallituksen teami. Koulutustakuun vuoksi on pakko ottaa opiskelija kouluun, vaikka aivan selvästi peruskoulutodistukset ovat daapadaata eli ei mitään todellisuutta vastaavia.

Esim. sähkötekniikan alalle tulee opiskelemaan ihminen, jolla on surkeaakin surekammat matematiikan tai äidinkielen taidot ja kun asenne on kotona opittu siihen, että ikinä ei mitään tarvitse tehdä, niin oppilasta joudutaan pitämään koulussa vuosi pari, jonka jälkeen on totuus edessä: jos näyttökoetta ei selvitä, ei pääase harjoittelupaikkaan ja tie on sen jälkeen poikki. Joka luokalla sama juttu. Vievät hirveästi yhteiskunnan resursseja, mutta ministeri saa sanoa, että kaikilla on opiskelupaikka. Miksi kaikkein vähälahjaisimmat eivät voi kouluttautua vaikka siivoojiksi (se vaatii kyllä riuskaa työasennetta ja on osattava päätellä, mitä siivousaineita käytetään jne) tai kampaajiksi. No eivät pärjäisi asiakaspalvelussa.....Peruskoulu oli ylpeys, mutta nykyään alkaa olla jo häpeä.

Joka luokassa on fiksuja, jotka selviytyvät hyvin kaikista tehtävistä. Heille soisi omat luokkansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi lasten määrä laskee, niin kotiväki voi panostaa enemmän lasten koulunkäyntiin ihan eka luokalta alkaen. Suomi haluaa olla humaani ja taata kaikille samat koulutusmahdollisuudet, samalla vieden parhaimmiston oikeudet hyviin tuloksiin. Heterogeenista ryhmää on todella mahdoton opettaakin. No onneksi lukioon pääsevät vielä voivat olla tyytyväisiä opetuksen laatuun. Suomen paras ylioppilas parin vuoden takaa ei käynyt lukiota, koska se hidasti oppimista. Itseoiskelulla sai yhteensä tusinan älliä. Ammattiopintoja ei voi vain kirjasta lukemalla oppia.

Vierailija
190/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saataisiin pa ketjuun vaihto-oppilaan näkemys. Briteissä ilmeisesti ei hyväksytä suomen amk kursseja vaihtareilta. Norjassa suomalaisen amk koulutuksen saaneen on tehtävä näyttökoe ja siltaopintoja juuri tuon teorian ja akateemisen statuksen puuttumisen vuoksi. Useissa Euroopan maissa mm. Saksa ei suomalainen amk anna suoraan jatko-opintokelpoisuutta koska ei ole akateeminen koulu vaan kehotetaan hakemaan lukiopapereilla, että kovasti olisi syytä miettiä nuorille annettuja lupauksia Applied Scienses-kouluissa. Houkutuspuheet oppilaille on kuin vasemmiston vaalilupaukset!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hienoa akateemisuutta AP osoittaa yleistämällä yksittäiset kokemukset koskemaan koko ammattikorkeakoulua laitoksena.  Itse en allekirjota juuri mitään AP:n pointeista. Oppilaitoksena toimii TAMK ja insinööriala. Opetus on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta todella ammattitaitoista ja laadukasta. Olen jopa yllättynyt miten näinkin päteviä ja hyviä opettaja on saatu haalittua. Se on totta, että lähiopetustunteja on leikattu kiitos koulutusleikkauksen, mutta itse en ole tätä henkilökohtaisesti kokenut ongelmana, koska tykkään muutenkin itsenäisesti etsiä tietoa ja opiskella ylimääräistä.

Kuuleman mukaan myös työllistyminen/jatko-opinnot hervannassa ovat sujuneet ongelmitta tamkista valmistuneilta. 

Kuulut siihen yhteen prosenttiin joka kokee amk-opetuksen laajaksi ja tieteelliseksi. Lienet ammattikoulun käynyt. Ketjussa 99% on samaa mieltä kuin ap ja Hesariin valitus/pettymyskirjelmän laatinut koululainen

Vierailija
192/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko oikeasti noin?

Itse luin vuoden konetekniikkaa TAMK:ssa kymmenisen vuotta sitten ja ihan oikeita kokeita, erilaisia labroja ja harjoitustöitä piti tehdä. Osa helpompia, osa vaikeampia. Ryhmätöitä ei ollut kuin muutama ja ne olivat siis labratöitä, joihin kuului labrakokeet ja kustakin teoriaosuus kirjallisena. En edes päässyt jotain sähköopin koetta läpi, kun en jaksanut harjoitella siihen yhtään... Luennoilla kyllä olin käynyt, mutta ei riittänyt. Eli ei siellä kaikki kurssit todellakaan ihan läpihuutojuttuja minusta ole.

Pääsin ekan amk-vuoden jälkeen teknilliseen yliopistoon ja vaikka yliopiston matikan ja fysiikan kurssit olivatkin vähän haastavampia, niin tasoero ei silti ollut mitenkään hirmu raju. Molemmissa laitoksissa oli ekana vuonna pakollisia lässynlää-kursseja ja sekä hyviä että huonoja opettajia. Eikä yliopistolle tehtävä kandityön tarvitse olla kummoinen, että siitä saa nelosen. Diplomityössä sitten pitääkin olla edes jotain järkeä, ainakin teknisten tieteiden puolella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienot termit kuten tentti, opiskelija, tutor yms EIVÄT tee ammattikoulusta (amk) akateemista. Vasaralla hakkaaminenkin sovellettua tiedettä suomalaisessa ammatti surkeassa. Mikähän ois amk- englanninkielessä termi vasaroinnille, varmaan siinä olisi hienoja enkunkielisiä sivistyssanoja. :)

Vierailija
194/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hienoa akateemisuutta AP osoittaa yleistämällä yksittäiset kokemukset koskemaan koko ammattikorkeakoulua laitoksena.  Itse en allekirjota juuri mitään AP:n pointeista. Oppilaitoksena toimii TAMK ja insinööriala. Opetus on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta todella ammattitaitoista ja laadukasta. Olen jopa yllättynyt miten näinkin päteviä ja hyviä opettaja on saatu haalittua. Se on totta, että lähiopetustunteja on leikattu kiitos koulutusleikkauksen, mutta itse en ole tätä henkilökohtaisesti kokenut ongelmana, koska tykkään muutenkin itsenäisesti etsiä tietoa ja opiskella ylimääräistä.

Kuuleman mukaan myös työllistyminen/jatko-opinnot hervannassa ovat sujuneet ongelmitta tamkista valmistuneilta. 

Kuulut siihen yhteen prosenttiin joka kokee amk-opetuksen laajaksi ja tieteelliseksi. Lienet ammattikoulun käynyt. Ketjussa 99% on samaa mieltä kuin ap ja Hesariin valitus/pettymyskirjelmän laatinut koululainen

Niin en missään kohtaa väittänyt, että kaikki oppilaitokset ja alat olisivat yhtä laadukkaita. Kerroin vain oman kokemukseni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joko olisi aika medialla ottaa tärppi ja nostaa asia esille? Tuo mielipidekirjoitus on ihan kuin minun tai koulukavereideni kirjoittama. Ongelma vain kasvaa, eikä sille tehdä mitään. Moni opiskelija keskeyttää opinnot tai vaihtaa alaa huonon opetuksen takia. Jotkut valmistuvat työttömiksi, koska ei ole ammattitaitoa. Tähän menee valtiolta paljon rahaa. Jotkut valmistuvat hoitajiksi, menevät töihin ja ovat vaaraksi potilasturvallisuudelle. Suomalaisen osaamisen laatu laskee, ja muut maat menevät Suomen edelle.

Olisi aika laittaa lisää resursseja opetukseen ja vahtia opettajien ammattitaitoa ja opetustapoja. Myös opetussuunnitelmia on uudistettava reippaalla kädellä. Projektit helvettiin. Niitä ei työelämässäkään kaivata ja kaikki ihmettelee, miksi opiskelijat nysväävät niiden parissa. 1-2 hyödyllisestä aiheesta olevaa projektia vuodessa on hyvä, jotta opiskelijalla säilyy tieteellinen osaaminen ja selviää opparista. Inno-opinnot ja kaikille yhteiset opinnot ovat myös turhia, eivätkä valmistele uuteen ammattiin. Lisää resursseja itse asiaan. Ei ryhmätenttejä eikä moodletenttejä, joita voi uusia rajattomasti ja väärät vastaukset on siten helppo korjata oppimasta mitään. Tenttikysymysten ja vaatimustason täytyy oikeasti vastata vaadittua opiskelijan osaamistasoa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteet täytyy muuttaa. Ei enää rahaa valmistineista.

Vierailija
196/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joko olisi aika medialla ottaa tärppi ja nostaa asia esille? Tuo mielipidekirjoitus on ihan kuin minun tai koulukavereideni kirjoittama. Ongelma vain kasvaa, eikä sille tehdä mitään. Moni opiskelija keskeyttää opinnot tai vaihtaa alaa huonon opetuksen takia. Jotkut valmistuvat työttömiksi, koska ei ole ammattitaitoa. Tähän menee valtiolta paljon rahaa. Jotkut valmistuvat hoitajiksi, menevät töihin ja ovat vaaraksi potilasturvallisuudelle. Suomalaisen osaamisen laatu laskee, ja muut maat menevät Suomen edelle.

Olisi aika laittaa lisää resursseja opetukseen ja vahtia opettajien ammattitaitoa ja opetustapoja. Myös opetussuunnitelmia on uudistettava reippaalla kädellä. Projektit helvettiin. Niitä ei työelämässäkään kaivata ja kaikki ihmettelee, miksi opiskelijat nysväävät niiden parissa. 1-2 hyödyllisestä aiheesta olevaa projektia vuodessa on hyvä, jotta opiskelijalla säilyy tieteellinen osaaminen ja selviää opparista. Inno-opinnot ja kaikille yhteiset opinnot ovat myös turhia, eivätkä valmistele uuteen ammattiin. Lisää resursseja itse asiaan. Ei ryhmätenttejä eikä moodletenttejä, joita voi uusia rajattomasti ja väärät vastaukset on siten helppo korjata oppimasta mitään. Tenttikysymysten ja vaatimustason täytyy oikeasti vastata vaadittua opiskelijan osaamistasoa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteet täytyy muuttaa. Ei enää rahaa valmistineista.

Lisäksi tarvitaan enemmän opettajia työelämästä, eikä niitä 30 vuotta pelkkänä opettajana toimineita. Opiskelijat tarvitsevat ajantasaista tietoa.

Vierailija
197/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja ei ole opettaja.

Suomessa peruskoulun jälkeen kaikki ovat opiskelijoita, ihan lukiosta lähtien.

Minä ainakin olin armeijassa aliupseerioppilas enkä -opiskelija

Vierailija
198/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en ole koskaan ollut erityisen hyvä missään koulussa, joskaan en nyt niin huonokaan. Siitä huolimatta olen todella hyvä töissä ja opin töissä nopeasti samat asiat, mitkä kouluissa ei ole auenneet. 

Vierailija
199/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelen Oamkissa terveysalalla pientä erikoisalaa. Mulla on ihan päinvastainen käsitys koulutuksesta, etenkin oman alan fysiikka on ollut haastavaa. Luento-opetus on verkossa ja nauhoitetaankin, mutta todella paljon on harjoittelua omassa simulaatiossa jossa harjoitellaan ihan perusteista saakka itse tekemään ja testataan erilaisten fysikaalisten tekijöiden vaikutuksia.

Todella paljon pitää tehdä myös itsenäisiä töitä, ne on yleensä tehtävä ennen kuin niitä arvioidaan pienryhmäsimulaatioissa opettajan ja ryhmän kanssa. Mulla on lukiotausta ja hyvät arvosanat sieltä pitkästä mat-fys-kem.

Kuulostaa ihan Oamkin röntgenhoitajaopinnoilta. Myös mulla hyviä kokemuksia! Välillä fysiikat oli vaikeita, mutta valmistumisen jälkeen kaikissa työpaikoissa kehuttu just tätä amkia ja töitä ollut erittäin helppo saada.

Mitä niissä fysiikan opinnoissa sitten on? Tunnen muutaman rtg-hoitajan ja heidän fysiikan osaamisensa tuntuu olevan huonompi kuin fysiikasta eximian kirjoittaneella ylioppilaalla

ohis

Vierailija
200/263 |
20.01.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän ainakin yhden AMK-opettajan joka valittiin opettajaksi ilman pätevää koulutusta. Suosittu sitten pätevyyden työn ohessa. Eli nähtävästi kaikille aloitte AMK:ssa ei riitä päteviä hakijoita...