AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006375994.html
Ammattikorkeakoulun opettajana olen täysin samaa mieltä. Opetuksessa ei ole mieltä koska oppilaat, opiskelijoiksi en heitä sano, säästän sen korkeakouluopiskelijoille ja lukiolaisille, tekevät kaiken ryhmässä ja heitä arvostellaan ryhmänä.
Ammattikorkeakouluun pääsee sisälle jos osaa kirjoittaa nimensä ja omaa suhteellisen normaalit käytöstavat ja habituksen. Kouluun päästyään koululainen menee ryhmään, jos hän ei itse löydä ryhmää, ope nimittää ryhmän ja näin onkin tapana tehdä että saadaan joka ryhmään yksi oppilas vetäjäksi.
Kaikki tehdään ryhmässä, kokeetkin, yksittäisen oppilaan osaamista ei kontrolloida mitenkään, läksyjä ei ole. "teoria" luetaan monistenipuista joissa on isoja, havannollistavia kuvia, opetus on erittäin käytännönläheistä, erittäin ammattikoulumaista.
Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu entisen ammattikoulun tilalla. Vaihto-oppilaat luulevat tulevansa yliopistoihin oppilaitosten harhaisen markkinoin vuoksi ja ovat kauhuissaan petoksen paljastuttua, heille on kova pala kun lakia luetaan heille kansliassa ja he ymmärtävät mikä ero on suomessa ammattikorkeakoululla ja korkeakoululla. Sama surullinen ilmiö on nähtävässi kun suurin toivein lähdetään amk.n jälkeen "hakemaan ne maisterinpaperit" ja surkea totuus paljastuu pääsykokeissa tai fuksina yliopistolla kun tajuaa amk"osaamisen" olevan vitsi ja täysin toisarvoista vaikka lukion oppimäärään verrattuna, ei todellakaan olla "ihan niin kuin kandeja".
Muualla Euroopassa amkta vastaaviin opintoihin kuuluu ihan oikeaa tiedettä ja teoriaa, suomessa ei ja tämä todella vääristää suomen mainetta koulutusmaana. Suomessa amk tunnetaan ammattikouluna mutta todella pulassa ovat koululaiset jotka haaaveilevat lisäopinnoista ulkomailla amk.n jälkeen tai työnteosta ulkomailla. Sairaanhoitaja ja insinöörikoulutuksissa saksasta tai Britanniasta tulevat OPISKELIJAT voisivat poikkeuksetta pitää tunteja (en sano luentoja) meidän oppilaillemme, mitään oppilaat eivät tietenkään ymmärtäisi.
Yliopistoon on liian hankala päästä ja amiskaan liian helppo, etenkin kun ryhmässä KAIKKI halukkaat saavat amiskan läpi, rima on vedetty toooooodella alas ja silti sitä täytyy päivittäin alentaa kun lukee oppilaiden kirjoitelmia eikä jaksa kuin ihmetellä näitä lapsia jotka KUVITTELEVAT opiskelevansa. Moni koululainen ymmärtää tämän ja häpeää suuresti kouluaan, heitä säälin!
Jos ketju ei joudu amk-oppilaiden poistettavaksi, palaan kertomaan hasuunhauskoja ja surullisia tapahtumia ja sattumuksia amk-koululaisista.
Kommentit (263)
Jaa. Mieheni sai valmistuttuaan AMK:ista heti töitä Norjan öljyalalta, ja pääsi 100 000€ vuositienesteille. Kiitos AMK:in.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni poika ei palanne enää Lahden muotoiluinstittuuttiin jatkamaan valokuvaajan opintojaan, koska koulutuksen taso on niin alhainen.
Mitä järkeä on miltään taholta ylläpitää kouluja, joissa koulutusta ei joko ole käytännössä ollenkaan tai taso on alhaista resurssien vuoksi?
Lahden koulun valokuvaajat olivat aikanaan suorastaan eliittiä.
Samaa Lapin amk:n kuvataiteilijan koulutusohjelmassa, josta on männävuosina tullut paljon pelialan guruja. LBD-metodit olivat käytössä vahvasti muutama vuosi sitten kun siellä opiskelin, ja muutamista alan tärkeimmistä ohjelmistoista ei ollut kursseja lainkaan. Pelkkä pyllynpyyhkimispaperi se todistus minkä sieltä sain, periaatteessa kaiken alaan liittyvän jouduin opiskelemaan itse.
Mikäli LBD-metodeilla tarkoitat Learning by Doingia - taidetta on aika vaikeata tehdä teoriassa, toki taustakursseja ja -seminaareja tarvitaan tekemistä ohjaamaan ja sitä ymmärtämään, mutta kuten soittamistakaan ei opita nuotteja lukemalla, taiteessa kädet on vain pistettävä sinne saveen. En tunne ao. ohjelmaa itse, mutta jos sen perimmäinen tarkoitus ei ole kouluttaa peliosaajia, on ymmärrettävä ettei siellä ei välttämättä keskitytä alan kursseihin, vaan sitten enemmän omien taiteellisten valmiuksien kehittämiseen.
Kyllähän jokainen osaa keksiä hienolta kuulostavia lyhenteitä mutta eri asia toimivatko ne ja tehdäänkö homma kuten alkuperäisessä, mahdollisesti vaikutuksiltaan todennetussa metodissa on tarkoitettu. Esim. VOO, vastuuta ottamalla opit = harjoittelija heitetään pienin avuin hoitamaan vaativaa potilasta, ei ole toiminut. Mun pesukoneessa on käytetty soft opening-tekniikkaa eli kannen jousi toimii:).
Taiteen tekeminen on taidon ja luovuuden kombinaatio, taitoa ei voi saavuttaa muuten kuin harjoittamalla sitä, taitoluistelijaksi, tenniksen pelaajaksi tai edes kirurgiksi ei opi katsomalla vierestä vaan tekemällä. Kirurgit toki joutuvat opettelemaan ihmisruumiin rakenteen ja toiminnan, mutta mikään määrä taustatietoa ei opeta leikkaamaan sinänsä, vain leikkaaminen opettaa.
Luovuuttakin voi harjoittaa, ilman muuta, eikä se ole mikään taidealojen erikoisominaisuus, luovia ratkaisuja on vain alettava etsimään, kokeilemaan ja arvioimaan, toisilta se onnistuu paremmin kuin toisilta, mutta ei se kyllä kenellekään mahdotonta ole.
Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä AMK-koulutuksen kanssa sinänsä.
Opetin ammattikorkeakoulussa vielä pari vuotta sitten. Pelastauduin muualle. En enää jaksanut isoja ryhmiä ja olematonta lähiopetuksen määrää. Uusien verkkokurssien suunnittelu vei multa kohtuuttomasti aikaa enkä ole mitenkään teknisesti näppärä (esimerkiksi zoomin käyttö oli vähän sitä sun tätä).
Opiskelijat olivat erilaisia. Esimerkiksi jonkun mielestä parasta opetusta on se, että istutaan ja kuunnellaan ynnä tehdään muistiinpanoja. Toiset pitävät ryhmätöiden tekemisestä ja projekteista. Itse yritin toteuttaa välimuotoa tästä.
Myös opiskelijoiden lähtötaso vaihteli. Jotkut tulivat amiskasta, jotkut suoraan lukiosta ja toisilla saattoi olla takana yliopistotutkinto. Siinäkin on sitten mentävä jonkinlaista keskitietä. Ei voi kaikille laatia eritasoisia tehtäviä ja tenttejä. Tenteistä jotkut saivat täysiä pisteitä, mutta minimiksi piti asettaa 30-40 % maksimista, koska muuten hylsyjen määrä olisi niin iso, että tekisin koko ajan uusintatenttejä.
Jokaisella opintojaksolla oli yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä tentti. Luettavan tekstin määrä oli valtava. Tuntui että lukuvuoden aikana ei muuta ehtinytkään kuin töitä tekemään. Aina oli huono omatunto siitä, että jotain oli tekemättä.
Nyt lähden töistä klo 16-17 ja illalla ei kosketa edes työsähköpostiin. Ei harmita kesäloman pituus, kun ei sitä lomaa ollut opettajanakaan kuin heinäkuu. No - olen alalla, joka on kokoajan muutoksessa. Pakko oli kouluttautua itse silloin, kun ei ollut opetusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen ja opiskelen työn ohella tradenomiksi. Tätä ketjua lukiessa näen, että kaksikymppiset AMK-opiskelijat eivät ole valmiita itsenäiseen opiskeluun vielä. Pitäisi olla oma opettaja, joka pitää kädestä kiinni.
No minä olen lähes nelikymppinen maisteri ja olen tuo, joka aikaisemmin mainitsi opiskelevansa verkossa tradenomiksi.
Osaan kyllä opiskella itsenäisesti ja gradunkin tein lähes kokonaan ilman ohjausta ja sain siitä M:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia etsiä tietoa itse ja mietin tässä jopa väikkärin tekoa.
Silti kaipaisin ihan oikeaa opetusta näissä tradenomiopinnoissa, siis myös verkon välityksellä, jota meillä ei jurikan ole. En tiedä, ehkä olen vanhan liiton ihmisiä, mutta tykkään siitä, että opettaja vetää hyvän opetussession ja vaikuttaa innostuneelta ja tartuttaa sen innostuksen myös opiskelijoihin sekä haastaa ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta.
Jos opettaja vaan jakaa opiskelijat ryhmiin kurssin alussa, sanoo, että milloin netissä mainitut ryhmätyöt palautetaan ja lopuksi vaan korjaa tehtävät ja antaa arvosanat, niin mielestäni nyt vaan jotain olennaista jää puuttumaan, nimittäin se aito kosketuspinta ja innostus opiskeltavaan aineeseen. Se on aika kurja juttu se.
Kuitenkin Laurean ja Lahden verkkotradeopinnot ovat todella suosittuja. Tuhansia hakijoita nytkin oli kevään yhteishaussa.
Onpas erikoinen ammattikorkeakoulu. Meillä tehdään 1-2 ryhmätyötä per opintojakso. Tentit tekee jokainen tietysti itse, ja teoriaa saa päntätä ihan oikeasti, jos haluaa pärjätä. Ryhmätöiden lähtökohtana on yleensä se, että opiskelijat hakevat tarvitsemansa tiedot itse. Se on ihan normaali käytäntö opetuksessa nykyään. Meitä opettaa opettaja, toki keskustelua syntyy opiskelijoidenkin kesken, mikä on ihan toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Opetin ammattikorkeakoulussa vielä pari vuotta sitten. Pelastauduin muualle. En enää jaksanut isoja ryhmiä ja olematonta lähiopetuksen määrää. Uusien verkkokurssien suunnittelu vei multa kohtuuttomasti aikaa enkä ole mitenkään teknisesti näppärä (esimerkiksi zoomin käyttö oli vähän sitä sun tätä).
Opiskelijat olivat erilaisia. Esimerkiksi jonkun mielestä parasta opetusta on se, että istutaan ja kuunnellaan ynnä tehdään muistiinpanoja. Toiset pitävät ryhmätöiden tekemisestä ja projekteista. Itse yritin toteuttaa välimuotoa tästä.
Myös opiskelijoiden lähtötaso vaihteli. Jotkut tulivat amiskasta, jotkut suoraan lukiosta ja toisilla saattoi olla takana yliopistotutkinto. Siinäkin on sitten mentävä jonkinlaista keskitietä. Ei voi kaikille laatia eritasoisia tehtäviä ja tenttejä. Tenteistä jotkut saivat täysiä pisteitä, mutta minimiksi piti asettaa 30-40 % maksimista, koska muuten hylsyjen määrä olisi niin iso, että tekisin koko ajan uusintatenttejä.
Jokaisella opintojaksolla oli yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä tentti. Luettavan tekstin määrä oli valtava. Tuntui että lukuvuoden aikana ei muuta ehtinytkään kuin töitä tekemään. Aina oli huono omatunto siitä, että jotain oli tekemättä.
Nyt lähden töistä klo 16-17 ja illalla ei kosketa edes työsähköpostiin. Ei harmita kesäloman pituus, kun ei sitä lomaa ollut opettajanakaan kuin heinäkuu. No - olen alalla, joka on kokoajan muutoksessa. Pakko oli kouluttautua itse silloin, kun ei ollut opetusta.
Opiskelijan näkökulmasta tuo on juurikin se mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Kävin tässä vähän aikaa sitten yhessa ammattikorkeakoulussa, siellä oli sosionomi opiskelijat tehneet ryhmätöinä seinälle, ison janan oikein piirustusten kera. Kerrottiin pääpiirteittäin sosiaalihuollon historianlait. Esim. Vuonna 1973 tuli voimaan päivänhoitolaki, sitten asumistuki jne. Nämä näytti ihan alakoululaisten kyhäelmiltä, huonolla käsialalla, onnettomia piirustuksia aikuisen tekemiksi. Eikö nämäkin asiat olisi jokainen voinu opiskella kirjasta, joka sitten tentittäisiin. Voin vaan kuvitella montako tuntia noittenkin kyhäämiseen ja esityksiin on menny. Aika lapsellista.
Joskus voi parantaa asioiden muistamista, kun ne laitetaan visuaaliseen muotoon. Ja kyllähän nuo tiedot on joka tapauksessa lukemaan kirjasta, sen lisäksi tehty visuaalinen tuotos.
Yritin useisiin ammattikorkeakouluihin viisi vuotta, pääsin vain kaksi kertaa etukäteistehtävistä läpi itse valintakokeisiin. En tietenkään päässyt sisään. Nyt olen yliopistossa, ja pääsin sisään aika surkeilla pisteillä.
Kun puhutaan yliopistosta ja ammattikorkeasta, pitää ottaa huomioon ala ja aine, mitä opiskellaan, eikä tehdä yleistyksiä koko oppilaitoksesta ja mitä se sisältää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen ja opiskelen työn ohella tradenomiksi. Tätä ketjua lukiessa näen, että kaksikymppiset AMK-opiskelijat eivät ole valmiita itsenäiseen opiskeluun vielä. Pitäisi olla oma opettaja, joka pitää kädestä kiinni.
No minä olen lähes nelikymppinen maisteri ja olen tuo, joka aikaisemmin mainitsi opiskelevansa verkossa tradenomiksi.
Osaan kyllä opiskella itsenäisesti ja gradunkin tein lähes kokonaan ilman ohjausta ja sain siitä M:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia etsiä tietoa itse ja mietin tässä jopa väikkärin tekoa.
Silti kaipaisin ihan oikeaa opetusta näissä tradenomiopinnoissa, siis myös verkon välityksellä, jota meillä ei jurikan ole. En tiedä, ehkä olen vanhan liiton ihmisiä, mutta tykkään siitä, että opettaja vetää hyvän opetussession ja vaikuttaa innostuneelta ja tartuttaa sen innostuksen myös opiskelijoihin sekä haastaa ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta.
Jos opettaja vaan jakaa opiskelijat ryhmiin kurssin alussa, sanoo, että milloin netissä mainitut ryhmätyöt palautetaan ja lopuksi vaan korjaa tehtävät ja antaa arvosanat, niin mielestäni nyt vaan jotain olennaista jää puuttumaan, nimittäin se aito kosketuspinta ja innostus opiskeltavaan aineeseen. Se on aika kurja juttu se.
Kuitenkin Laurean ja Lahden verkkotradeopinnot ovat todella suosittuja. Tuhansia hakijoita nytkin oli kevään yhteishaussa.
Tietysti ne ovat suosittuja, monia houkuttaa mahdollisuus opiskella samaan aikaan kun käy töissä ja hyvin monelle verkossa opiskelu on ainoa vaihtoehto (uudelleen) kouluttautumiseen.
Silti hakijoiden määrä ei aina kerro kaikkea. Esimerkiksi valintakokeeseen syksyllä osallistui vain noin 70% kaikista hakijoista. Hakeminen on nykyään niin helppoa netissä ja kynnys hakea matala.
En tiedä noista pääkaupunkiseudun verkkotradenomeista, mutta ainakin muualla mainospuheet eivät vastaa koulutuksen laatua tai sisältöä. Olen kokeillut kahta eri verkossa olevaa tradenomitutkintoa ja toisen jo lopetin kuukausi polkuopintojen jälkeen, koska turhauduin täysin yhteen turhaan kurssiin. Opettaja vaan jorisi pitkät tovit verkkoluennolla eikä koskaan vastannut opiskelijoiden viesteihin mm. tehtäviä koskien. Toista tutkintoa jatkan ainakin toistaiseksi, mutta laatu ei ole sen kummempaa ja jotkut kurssit ovat suorastaan huonoja.
Veikkaanpa, että moni pettyy noihin verkkotutkintoihin ja niiden laatuun. Ainakin minä petyin, vaikkei mun odotukset nyt niin korkealla olleetkaan ennen opintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen ja opiskelen työn ohella tradenomiksi. Tätä ketjua lukiessa näen, että kaksikymppiset AMK-opiskelijat eivät ole valmiita itsenäiseen opiskeluun vielä. Pitäisi olla oma opettaja, joka pitää kädestä kiinni.
No minä olen lähes nelikymppinen maisteri ja olen tuo, joka aikaisemmin mainitsi opiskelevansa verkossa tradenomiksi.
Osaan kyllä opiskella itsenäisesti ja gradunkin tein lähes kokonaan ilman ohjausta ja sain siitä M:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia etsiä tietoa itse ja mietin tässä jopa väikkärin tekoa.
Silti kaipaisin ihan oikeaa opetusta näissä tradenomiopinnoissa, siis myös verkon välityksellä, jota meillä ei jurikan ole. En tiedä, ehkä olen vanhan liiton ihmisiä, mutta tykkään siitä, että opettaja vetää hyvän opetussession ja vaikuttaa innostuneelta ja tartuttaa sen innostuksen myös opiskelijoihin sekä haastaa ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta.
Jos opettaja vaan jakaa opiskelijat ryhmiin kurssin alussa, sanoo, että milloin netissä mainitut ryhmätyöt palautetaan ja lopuksi vaan korjaa tehtävät ja antaa arvosanat, niin mielestäni nyt vaan jotain olennaista jää puuttumaan, nimittäin se aito kosketuspinta ja innostus opiskeltavaan aineeseen. Se on aika kurja juttu se.
Kuitenkin Laurean ja Lahden verkkotradeopinnot ovat todella suosittuja. Tuhansia hakijoita nytkin oli kevään yhteishaussa.
Tietysti ne ovat suosittuja, monia houkuttaa mahdollisuus opiskella samaan aikaan kun käy töissä ja hyvin monelle verkossa opiskelu on ainoa vaihtoehto (uudelleen) kouluttautumiseen.
Silti hakijoiden määrä ei aina kerro kaikkea. Esimerkiksi valintakokeeseen syksyllä osallistui vain noin 70% kaikista hakijoista. Hakeminen on nykyään niin helppoa netissä ja kynnys hakea matala.
En tiedä noista pääkaupunkiseudun verkkotradenomeista, mutta ainakin muualla mainospuheet eivät vastaa koulutuksen laatua tai sisältöä. Olen kokeillut kahta eri verkossa olevaa tradenomitutkintoa ja toisen jo lopetin kuukausi polkuopintojen jälkeen, koska turhauduin täysin yhteen turhaan kurssiin. Opettaja vaan jorisi pitkät tovit verkkoluennolla eikä koskaan vastannut opiskelijoiden viesteihin mm. tehtäviä koskien. Toista tutkintoa jatkan ainakin toistaiseksi, mutta laatu ei ole sen kummempaa ja jotkut kurssit ovat suorastaan huonoja.
Veikkaanpa, että moni pettyy noihin verkkotutkintoihin ja niiden laatuun. Ainakin minä petyin, vaikkei mun odotukset nyt niin korkealla olleetkaan ennen opintoja.
Minä opiskelen Laureassa verkkotradea ja olen erittäin tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen ja opiskelen työn ohella tradenomiksi. Tätä ketjua lukiessa näen, että kaksikymppiset AMK-opiskelijat eivät ole valmiita itsenäiseen opiskeluun vielä. Pitäisi olla oma opettaja, joka pitää kädestä kiinni.
No minä olen lähes nelikymppinen maisteri ja olen tuo, joka aikaisemmin mainitsi opiskelevansa verkossa tradenomiksi.
Osaan kyllä opiskella itsenäisesti ja gradunkin tein lähes kokonaan ilman ohjausta ja sain siitä M:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia etsiä tietoa itse ja mietin tässä jopa väikkärin tekoa.
Silti kaipaisin ihan oikeaa opetusta näissä tradenomiopinnoissa, siis myös verkon välityksellä, jota meillä ei jurikan ole. En tiedä, ehkä olen vanhan liiton ihmisiä, mutta tykkään siitä, että opettaja vetää hyvän opetussession ja vaikuttaa innostuneelta ja tartuttaa sen innostuksen myös opiskelijoihin sekä haastaa ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta.
Jos opettaja vaan jakaa opiskelijat ryhmiin kurssin alussa, sanoo, että milloin netissä mainitut ryhmätyöt palautetaan ja lopuksi vaan korjaa tehtävät ja antaa arvosanat, niin mielestäni nyt vaan jotain olennaista jää puuttumaan, nimittäin se aito kosketuspinta ja innostus opiskeltavaan aineeseen. Se on aika kurja juttu se.
Kuitenkin Laurean ja Lahden verkkotradeopinnot ovat todella suosittuja. Tuhansia hakijoita nytkin oli kevään yhteishaussa.
Tietysti ne ovat suosittuja, monia houkuttaa mahdollisuus opiskella samaan aikaan kun käy töissä ja hyvin monelle verkossa opiskelu on ainoa vaihtoehto (uudelleen) kouluttautumiseen.
Silti hakijoiden määrä ei aina kerro kaikkea. Esimerkiksi valintakokeeseen syksyllä osallistui vain noin 70% kaikista hakijoista. Hakeminen on nykyään niin helppoa netissä ja kynnys hakea matala.
En tiedä noista pääkaupunkiseudun verkkotradenomeista, mutta ainakin muualla mainospuheet eivät vastaa koulutuksen laatua tai sisältöä. Olen kokeillut kahta eri verkossa olevaa tradenomitutkintoa ja toisen jo lopetin kuukausi polkuopintojen jälkeen, koska turhauduin täysin yhteen turhaan kurssiin. Opettaja vaan jorisi pitkät tovit verkkoluennolla eikä koskaan vastannut opiskelijoiden viesteihin mm. tehtäviä koskien. Toista tutkintoa jatkan ainakin toistaiseksi, mutta laatu ei ole sen kummempaa ja jotkut kurssit ovat suorastaan huonoja.
Veikkaanpa, että moni pettyy noihin verkkotutkintoihin ja niiden laatuun. Ainakin minä petyin, vaikkei mun odotukset nyt niin korkealla olleetkaan ennen opintoja.
Minä opiskelen Laureassa verkkotradea ja olen erittäin tyytyväinen.
No sehän on hyvä se. Ei tosin olisi ollut tarvetta alapeukuttaa viestiäni, sillä en kirjoittanut, että kaikki olisivat pettyneitä verkko-opintoihin, vaan osa ehkä on. Omassa verkkotutkinnossani olen havainnut pettymystä ja tyytymättömyyttä opintojen laatuun ja etenkin tiettyihin kursseihin.
Opiskelen ylempää tutkintoa eli tradenomi YAMK ja pitää sanoa, että opiskelijat ovat ihan huippuluokkaa, mutta samaa ei voi sanoa opettajista, jotka kipeästi kaipaisivat työelämän taitoja liike-elämästä.
Heidän osaaminen perustuu täysin kirjasta opittuun teoriaan. Tuo on surkeaa, sillä meidän alalla ja varsinkin yksityisellä puolella mennään eteenpäin nopeammin kuin teoriaa edes kirjoitetaan. Paras opettaja liiketaloudessa olisi sellainen, jolla olisi oikeaa työkokemusta ennen opettajauraa.
Niinpä tosiaan paras anti syntyy verkostoitumisesta ja niistä mielipiteistä, jotka tulevat kanssaopiskelijoilta. En osaa sanoa, olisiko opettajilla enemmän annettavaa niille, jotka opiskelevat vasta tradenomiopintoja. Itse olen opiskellut 90-luvulla tradenomiksi alan arvostetuimmasta ammattikorkeakoulusta ja silloin sai erittäin hyvää opetusta vielä ja lähiopetusta oli paljon.
Mutta jos siis opettajalla ei ole juuri mitään annettavaa, niin silloin parasta olisi heittää luettavaksi riittävästi alaan liittyvää kirjallisuutta. Ryhmätyöt turhauttavat aikuisopiskelijoita juuri edellämainittujen syiden vuoksi: yhteisen ajan löytäminen on vaikeaa, joku tekee aina suurimman työn ja osa hengaa mukana ja saa saman numeron ja lisäksi tulee opittua kovin kapea sektori aiheesta, sillä työtä on pakko jakaa, että sen saa jotenkin järkevästi tehtyä. Opettaja tuntuu pääsevän varsin helpolla, jos tenttiä ei ole ja kurssi perustuu lähinnä vertaisopetukseen.
Kritiikki lähtee tässä siis erityisesti opettajille, joilta odottaisi paljon enemmän. On kyllä kantautunut, että kauppakorkeakoulussakin opetustapa on mennyt juuri samanlaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä kummaa?
Ettekö te ker---per---t tajua, että koulussa tehdään koulun töitä?
TÖITÄ.
Opiskelu on ainakin ennen ollut opiskelijan pääTYÖ.
Sattaa käydä niinkin, että opetus ei vastaa oletusta, jolloin itsenäisesti aletaan etsiä tietoa, oppia.
Tietenkin se on vääryys, jos ei ole opettajia ja tunteja siten, kuin on sovittu.
Kyllä mä odotan jotain tasoa ammattikorkeakoulun opetukselta kuin vain sitä, että opettaja sanoo, että "Kattokaa sieltä Moodlesta tai Googlesta".
Mulla on maisterin tutkinto ja opiskelen verkossa tradenomiksi. Osaan hakea tietoa ihan itsekin, mutta jos opettajia ei kiinnosta opettaa tai innostaa yhtään, niin se valitettavasti tarttuu. Opettajan tehtävänä on innostaa ja haastaa opiskelijat eikä vain jakaa opiskelijat ryhmiin ja sanoa, että "ryhmätyöt palautetaan palautuslaatikkoon xx.xx. mennessä".
Muutenkin verkkotradenomi tuntuu todella heppoiselta tutkinnolta. Hyvin pienellä panostuksella olen saanut nelosia ja vitosia kursseista, mutta en ole oppinut juurikaan mitän ja mikä kurjinta, en ole innostunut oppimaankaan. Koulua kiinnostaa vain valmistuneista saatavat rahat ja opettajia palkka.
Miksi maisteri opiskelee tradenomiksi? Minkä alan maisteri olet?
On niitä maistereita lähihoitajakoulutuksessakin. Ei FM välttämättä töitä saa, sen enempää kuin tohtorikaan.
Varmaan ammattikoulusta tulijat pitävät amkta teoreetisena. Lukiosta tulleita varmaan häiritsee tuo korkeakoulumarkkinointi. Eniten säälittää ne jotka ajattelevat että korkeakoululla ja amkklla olisi jotain yhteistä, eihän lukiolla ja ammattikoulullakaan ole opetuksessa mitään yhteistä. Amk koululaisilla avautuu silmät jos hakeutuvat korkeakouluopintoihin, näinpä se vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen Oamkissa terveysalalla pientä erikoisalaa. Mulla on ihan päinvastainen käsitys koulutuksesta, etenkin oman alan fysiikka on ollut haastavaa. Luento-opetus on verkossa ja nauhoitetaankin, mutta todella paljon on harjoittelua omassa simulaatiossa jossa harjoitellaan ihan perusteista saakka itse tekemään ja testataan erilaisten fysikaalisten tekijöiden vaikutuksia.
Todella paljon pitää tehdä myös itsenäisiä töitä, ne on yleensä tehtävä ennen kuin niitä arvioidaan pienryhmäsimulaatioissa opettajan ja ryhmän kanssa. Mulla on lukiotausta ja hyvät arvosanat sieltä pitkästä mat-fys-kem.
Kuulostaa ihan Oamkin röntgenhoitajaopinnoilta. Myös mulla hyviä kokemuksia! Välillä fysiikat oli vaikeita, mutta valmistumisen jälkeen kaikissa työpaikoissa kehuttu just tätä amkia ja töitä ollut erittäin helppo saada.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelen Oamkissa terveysalalla pientä erikoisalaa. Mulla on ihan päinvastainen käsitys koulutuksesta, etenkin oman alan fysiikka on ollut haastavaa. Luento-opetus on verkossa ja nauhoitetaankin, mutta todella paljon on harjoittelua omassa simulaatiossa jossa harjoitellaan ihan perusteista saakka itse tekemään ja testataan erilaisten fysikaalisten tekijöiden vaikutuksia.
Todella paljon pitää tehdä myös itsenäisiä töitä, ne on yleensä tehtävä ennen kuin niitä arvioidaan pienryhmäsimulaatioissa opettajan ja ryhmän kanssa. Mulla on lukiotausta ja hyvät arvosanat sieltä pitkästä mat-fys-kem.
Olen kateellinen teille oululaisille. Täällä Helsingissä samaisen alan fysiikan opetus on olematonta. Mitään ei myöskään vaadittu. Nyt erään valtakunnallisen verkkokurssin alettua suuri osa opiskelijoista on kusessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti Hesarin kirjotuksessa kyse Metropolian sosiaalialasta. Itsekin olen kuullut sieltä huonoa, tai oikeastaan juuri samaa mistä tuossa kirjoitetaan. Opiskelen eri AMK:ssa ja meillä ei mielestäni ole valittamista. Isoa vaihtelua siis koulujen ja alojen välillä.
Aloittaja ei vaikuta itsekään kovin pätevältä opettajalta, että kyllähän tuo huonoa kertoo hänen alansa tasosta.
Itse opiskelen Metropoliassa, mutta toisella alalla kuin tämän mielipidekirjoituksen kirjoittaja. Ja voin kyllä samaistua täysin. Lähitunteja on todella vähän ja etäopetusta todella paljon. Meillä on yksi kurssi missä koko opetus suoritetaan etänä ja tehdään ryhmätyönä. Ei mitään lähiopetusta. 3-4 kerran luennot voidaan supistaa vain yhteen luentoon ja loput täytyy opiskella itse.
Meillä on ollut projekteja paljon. Yksi projekti oli semmoinen joka vei hirveästi aikaa ja josta ei mitenkään hyötynyt tulevaisuuden ammattia varten. Muutenkin opettajat eivät välttämättä edes informoi tarpeeksi projekteja varten ja sitten opiskelijat miettii että mitäköhän tässä nyt täytyy tehdä. Opiskelijat yrittää ottaa monta kertaa yhteyttä opettajiin projektin takia, kun haluttaisiin lisää tietoa että koska tämä projekti pitää olla valmis ja mitä tässä ylipäätään pitää tehdä. Mutta vastausta ei kuulu opettajien suunnalta yhtään. Tuntuu, että niitä ei edes kiinnosta.
Hauskaa tässä on kanssa se, että rakennettiin uusi todella iso rakennus jossa on paljon luokkia. Mutta todellisuudessa niitä luokkia ei tulla edes käyttämään paljoa, koska etäopetusta on aivan liian paljon.
En suosittele kenenkään hakevan Metropoliaan ennen kuin tämä tilanne muuttuu. Olen todella pettynyt Metropolian tasoon ja harmittaa, kun en hakenut toiseen kouluun.
Sama. Harmittaa, etten ottanut kouluista selvää etukäteen. Naiivina ajattelin kaikkien Suomen amkkien olevan laadultaan samantasoisia. Asun itse Helsingissä, joten tottakai hain Helsinkiin. Jos olisin tiennyt Metropolian olevan valekoulu, olisin hakenut Tampereelle tai Turkuun.
Tekstistä huomaa, ettei ap todellakaan ole AMK-ope. Koulutus on hyvä, jos sillä pääsee töihin käsiksi. Lopulta itse työssä oppii ammatin.
Mulla on kaksi amk-tutkintoa ja ihan kyllä riippuu opetuksen taso kurssista eli oikeastaan opettajasta. Taisi kalikka kalahtaa kun ap näin vouhkaa.
Mulla on ollu 5 amk-vuoden aikana muutama todella huono opettaja mutta kyllä tunneilla on suurimmaksi osaksi ollut tenttejä, yksilötehtäviä jne ja jotain on tullut ihan oikeasti opittuakin.
Ei muuten ole. Muutamaa kurssia lukuunottamatta aivan täysi hupitutkinto.
t: HH:n it-tradenomi