AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.

En jaksanut lukea ihan koko tekstiä koska Metropolian opiskelijana mun ei ole tarvinnut kolmen vuoden opintojeni aikana lukea noin pitkää pätkää mitään. Mutta aamen. Etäopintoa ja "kattokaa Googlesta":a viljellään, en osaa ammattia, johon valmistun tänä vuonna. Lukio oli suuri virhe, olis pitänyt mennä amistoon ja napata sieltä joku ammatti vaan nopeasti. Tää on ihan turhaa paskaa.

Muuten kivaa kynäilyä, mutta ainakaan Saksan sairaanhoitajat eivät ole mitään akateemisia, eikä siellä edes opiskella sairaanhoitoa korkeakoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Muuten kivaa kynäilyä, mutta ainakaan Saksan sairaanhoitajat eivät ole mitään akateemisia, eikä siellä edes opiskella sairaanhoitoa korkeakoulussa.

Ei se akateemisuus tässä olekaan ongelmana vaan se, ettei koulussa opeteta juuri mitään hyödyllistä. Amk:sta ei saa käytännön taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti Hesarin kirjotuksessa kyse Metropolian sosiaalialasta. Itsekin olen kuullut sieltä huonoa, tai oikeastaan juuri samaa mistä tuossa kirjoitetaan. Opiskelen eri AMK:ssa ja meillä ei mielestäni ole valittamista. Isoa vaihtelua siis koulujen ja alojen välillä.

Aloittaja ei vaikuta itsekään kovin pätevältä opettajalta, että kyllähän tuo huonoa kertoo hänen alansa tasosta.

Luetun ymmärtäminen? Heti ensimmäisessä virkkeessä kerrottiin opiskelijan opiskelevan terveydenhoitoalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti Hesarin kirjotuksessa kyse Metropolian sosiaalialasta. Itsekin olen kuullut sieltä huonoa, tai oikeastaan juuri samaa mistä tuossa kirjoitetaan. Opiskelen eri AMK:ssa ja meillä ei mielestäni ole valittamista. Isoa vaihtelua siis koulujen ja alojen välillä.

Aloittaja ei vaikuta itsekään kovin pätevältä opettajalta, että kyllähän tuo huonoa kertoo hänen alansa tasosta.

Luetun ymmärtäminen? Heti ensimmäisessä virkkeessä kerrottiin opiskelijan opiskelevan terveydenhoitoalaa.

No mut hei kuka täällä tosissaan odottaa jotain luetunymmärtämistaitoja Metropolian opiskelijoilta? :D

§1.

Vierailija kirjoitti:

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg

Öh, ei ole. Arvon tietäjälle huomautettakoon, että se on 4,19 kJ/kg astetta C.

§2.

Kyllä siellä Hervannassakin on monta opettajaa, jotka ovat siellä, kun eivät ole teollisuudesta oikeita töitä saaneet.

§½.

Jos tämä saa muita kuin alapeukkuja, niin olen mitä syvimmin hämmästynyt.

No eipä se amk-opetus 1990-luvun lopullakaan kummoista ollut. Oli kova tarve kaikenlaista korkealentoista teoriaa ja tieteellisiä artikkeleja työntää materiaaliksi, että käytännön työ piti oppia harjoittelujaksoilla. Nämä tieteelliset teoriat eivät ainakaan auttaneet työelämään siirtyessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kolmekymppinen ja opiskelen työn ohella tradenomiksi. Tätä ketjua lukiessa näen, että kaksikymppiset AMK-opiskelijat eivät ole valmiita itsenäiseen opiskeluun vielä. Pitäisi olla oma opettaja, joka pitää kädestä kiinni.

No minä olen lähes nelikymppinen maisteri ja olen tuo, joka aikaisemmin mainitsi opiskelevansa verkossa tradenomiksi.

Osaan kyllä opiskella itsenäisesti ja gradunkin tein lähes kokonaan ilman ohjausta ja sain siitä M:n. Minulla ei ole mitään vaikeuksia etsiä tietoa itse ja mietin tässä jopa väikkärin tekoa.

Silti kaipaisin ihan oikeaa opetusta näissä tradenomiopinnoissa, siis myös verkon välityksellä, jota meillä ei jurikan ole. En tiedä, ehkä olen vanhan liiton ihmisiä, mutta tykkään siitä, että opettaja vetää hyvän opetussession ja vaikuttaa innostuneelta ja tartuttaa sen innostuksen myös opiskelijoihin sekä haastaa ajattelemaan asiaa monelta eri kantilta.

Jos opettaja vaan jakaa opiskelijat ryhmiin kurssin alussa, sanoo, että milloin netissä mainitut ryhmätyöt palautetaan ja lopuksi vaan korjaa tehtävät ja antaa arvosanat, niin mielestäni nyt vaan jotain olennaista jää puuttumaan, nimittäin se aito kosketuspinta ja innostus opiskeltavaan aineeseen. Se on aika kurja juttu se.

Ei meillä SAMK:n tradelinjalla ole kuin 1 tuollainen opettaja tullut vastaan. Kaikki muut opettajat opettaa teoriaa, ja sen lisäksi kirjoitetaan raportti ja tehdään koe. Ja juuri se on mun mielestä tosi symppistä kuinka opettajat yrittää aina innostaa meitä sanomalla että juuri heidän aineensa on tärkeimpiä aineita koko koulussa. 😊 Yksi opettaja tosin tekee parhaansa opettaakseen meitä mutta ei osaa ilmaista itseänsä kunnolla.

Mulla yksi kaveri opiskeli puoli vuotta turismia AMK:ssa lukion jälkeen. Oli aivan järkyttynyt opiskelijamateriaalista, isolla osalla oli opiskelun perustaidot ihan kadoksissa. Kaverini siirtyi seuraavana vuonna yliopistoon ja valmistui sieltä.

Sen verran monta tutkintoa on mahdollista opiskella Amk:ssa, että ei kannata yleistää. Vai oikeestiko laitat samalle viivalle esim. poliisit, sairaanhoitajat, insinöörit ja tradenomit?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä jo näkyvät työelämässä. Harva osaa edes tehdä työhakemusta.

Siksi on pitänyt helpottaa niin, että firmoilla on netissä valmiit pohjat, joihin kirjoitetaan nimi ja koulutus.

No oikeesti nuo valmiit lomakkeet on sitä varten, että saavat niistä otettua näppärästi koosteen, missä kaikilla on samassa kohdassa samat speksit. Helpottaa ja nopeuttaa valintaa kummasti.

Vierailija kirjoitti:

No eipä se amk-opetus 1990-luvun lopullakaan kummoista ollut. Oli kova tarve kaikenlaista korkealentoista teoriaa ja tieteellisiä artikkeleja työntää materiaaliksi, että käytännön työ piti oppia harjoittelujaksoilla. Nämä tieteelliset teoriat eivät ainakaan auttaneet työelämään siirtyessä.

Samat kokemukset minulla vuosilta 2001-2005.

Tyhjänpäiväistä teoreettista höpinää riitti. Jos ihan käytännön esimerkkejä tarjoan, niin heti ensimmäisessä työpaikassani v. 2005 olisi pitänyt osata käyttää 1.laskutusohjelmaa ja 2. tehdä työvuorolistaa. Kumpaakaan taitoa ei oltu edes sivuttu ammattikorkeakoulussa. Ensimmäisessä työpaikassani esimieheni kysyikin, mitä sisälsi se henkilöstöjohtaminen, jota oli oppiaineena amk:ssa. Työvuorojen suunnittelu ja työn johtaminen nimittäin ovat aika konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä olisi ollut hyvä osata.

Henkilöstöjohtamisessa käsiteltiin lähinnä palkitsemista, motivaatiota, empowermentia, hr-termistöä ja luettiin englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleja hyvän johtamisen vaikutuksista henkilöstöön. Muistaakseni niistä piti kirjoittaa referaatteja. Ihan kiva tietää, mutta ei ne tutkimusreferaatit mitään käytännön taitoja anna.

Mulla ammattikorkeakoulututkinnosta ei ole ollut mitään muuta iloa kuin se, että voin hakea korkeakoulututkintoa edellyttäviin töihin. Ilo sekin mutta mitään uutta ei koulussa oppinut. Hirveää paskaa. Ylppäreistä taskussa kaksi laudaturia ja loput eximioita. Niihin suhteutettuna uskallan väittää ammattikorkeakoulua vaatimustasoltaan lähinnä yläasteeseen rinnastettavaksi.

Ala-arvoinen provo-kyhäelmä aloittajalta, mutta koska se on jostain kumman syystä onnistunut niittämään näinkin paljon keskustelua, osallistunpa minäkin siihen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kolmannen asteen tutkinnon ja on todellakin korkeakoulu siinä missä yliopistokin, vaikka kuinka itkupotkuraivoaisit. Niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin taso toki vaihtelee varmasti paljon.

Opiskelen itse eräässä maamme ammattikorkeakouluista, jolla ei käsittääkseni ole kovin hyvä maine ja olen kieltämättä ollut yllättynyt siitä, miten hyvää ja vaativaa opetuksemme taso on koulun maineeseen nähden tähän saakka ollut. Tosin tuntuu, että korkeiden arvosanojen eteen tenteistä ja yksilötehtävistä ei kyllä järin paljon tarvitse ponnistella, itsekin saan enimmäkseen vitosia ja nelosia, huonoin saamani arvosana on kolmonen. Ryhmätehtäviä meillä ei ole montaakaan ollut, laboraatiotunteja saisi olla enemmänkin. Silti omalla kohdallani koen, että korkeakoulumme opetus on laadukasta ja suurin tekijä oppimiseen on opiskelijan oma asenne ja motivaatio.

Vierailija kirjoitti:

Ala-arvoinen provo-kyhäelmä aloittajalta, mutta koska se on jostain kumman syystä onnistunut niittämään näinkin paljon keskustelua, osallistunpa minäkin siihen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kolmannen asteen tutkinnon ja on todellakin korkeakoulu siinä missä yliopistokin, vaikka kuinka itkupotkuraivoaisit. Niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin taso toki vaihtelee varmasti paljon.

Opiskelen itse eräässä maamme ammattikorkeakouluista, jolla ei käsittääkseni ole kovin hyvä maine ja olen kieltämättä ollut yllättynyt siitä, miten hyvää ja vaativaa opetuksemme taso on koulun maineeseen nähden tähän saakka ollut. Tosin tuntuu, että korkeiden arvosanojen eteen tenteistä ja yksilötehtävistä ei kyllä järin paljon tarvitse ponnistella, itsekin saan enimmäkseen vitosia ja nelosia, huonoin saamani arvosana on kolmonen. Ryhmätehtäviä meillä ei ole montaakaan ollut, laboraatiotunteja saisi olla enemmänkin. Silti omalla kohdallani koen, että korkeakoulumme opetus on laadukasta ja suurin tekijä oppimiseen on opiskelijan oma asenne ja motivaatio.

Kyllä pitää pystyä ilmaisemaan mileipiteensä ja havaintonsa ammattikoulu- ja amk-maailmasta ilman että haukutaan itkupotkuraivareiksi. Opetetaanpa vähän keskustelutaitoa suomalaisille ihan joka tasolla. 

Olen käynyt sekä lukion että ammattikorkeakoulun ja voin sanoa lukio-opiskelun olleen haastavampaa.

Ja sitten teilla on otsaa arvostella amerikkalaisia kouluja. Taalla sentaan riittaa ilmaisia kirjoja kaikille ja opettajaa kutsutaan kunnioittavasti Mr/Mrs.

Yliopistolla pitaa olla luennoilla lasna tai lentaa ulos.

Minulla on kokemusta kummastakin maasta ja kylla amerikkalainen koulu pesee suomalaisen mennen tullen.

Vierailija kirjoitti:

§1.

Vierailija kirjoitti:

Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg

Öh, ei ole. Arvon tietäjälle huomautettakoon, että se on 4,19 kJ/kg astetta C.

 

§2.

Kyllä siellä Hervannassakin on monta opettajaa, jotka ovat siellä, kun eivät ole teollisuudesta oikeita töitä saaneet.

§½.

Jos tämä saa muita kuin alapeukkuja, niin olen mitä syvimmin hämmästynyt.

Sillä ei ole väliä kun lämpötilat on annettu valmiiksi celcius-asteikolla. Aloittaja ei sitten ilmeisesti ratkaisuun kyennyt, tosin eipä hän muutenkaan osallistunut keskusteluun. Tuo oli valintakoetehtävä, siis minimivaatimus että pääsee koko kouluun insinöörilinjalle. Noh öitä palstalaisille, huomenna on taas minulla 9-16 laadukasta opetusta saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmannella asteella opetuksen tuleekin olla itseohjautuvaa tiedonhakua, ryhmätöitä ja sen sellaista, mitä työelämä tarvitsee. Yliopistolla on massaluennot, jotain harjoituksia/projekteja ja tentit. Ei näissä enää paapota kädestä pitäen kuten toisella asteella.

Enpä nyt tiedä onko tuossa järkeä.

Mihin näitä eri hallintoasteita oikeasti tarvitaan? Mikseivät lähihoitajat ja lääkärit voi mennä samaan kouluun, mutta eri opetukseen? Tutkijoille voi olla joku oma laitos myös.

Mitä itseohjautuvuus korkea-asteella oikeasti tarkoittaa? Minun nähdäkseni sitä, että opiskelijan pitäisi hallita salatietoa ja olla sulava, hyvännäköinen ja karismaattinen (mutta ei liian menestynyt ja fiksu, ettei aiheuttaisi alemmuuden tunteita rekrytoijassa), jotta saisi ehkä jostain joskus harjoittelupaikan, vaikka erilaisissa koulutuslaeissa sanotaan, että opiskelijalle pitää tarjota tämän taipumusten mukainen koulutus. Koska työharjoittelu on osa koulutusta, miksi opiskelija voidaan vain jättää oman onnensa nojaan näissä asioissa? "Koska näin tehdään" ei ole perustelu.

Miksei korkeakouluilla voi olla jotain selvää listaa noista harjoittelupaikoista, joihin olisi joku jonotuslista ja sieltä kerätään opiskelijoita sisään? Ketä se hyödyttää, että opiskelija kirskuttaa hampaitaan ja ehkä lopettaa koulun kesken kaiken metapaskan takia?

Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kaikkea ei anneta valmiina, vaan pitää osata ottaa myös itse asioista selvää? Kyllä korkeakouluopiskelijoilta pitää jo edellyttää tätä. Minkä alan opiskelija olet? Monilla amk-aloilla työharjoittelu tehdään ns. normaalina työnantajan ja työntekijän välisenä työsopimussuhteena, ja työ on palkallista. Joillakin aloilla, esim. sosiaali- ja terveysalalla, tehdään palkatonta harjoittelua, ja oppilaitos on tehnyt harjoittelun järjestämiseksi sopimuksia alan työnantajien kanssa. Jos itse olisin työnantaja, joka maksaa harjoittelua tekevälle opiskelijalle palkkaa, haluaisin aivan varmasti valita harjoittelijat itse, enkä vain odottaa, mitä paikkojen jonotuslistalta sattuu tulemaan. Työtä hakemalla oppii myös hakemaan töitä. Helppoahan se toki olisi opiskelijalle, jos voisi vain valita listalta paikan ja mennä.

Vähän mietin itsekin ketjua lueskellessa, että opiskelijalla on myös oma vastuu opiskelustaan ja oppimisestaan.

Itse kävin ammattikorkeakoulun silloin, kun alettiin siirtyä etäopintoihin. Luentoja oli, mutta iso osa oli jo siirretty verkkoympäristöön.

Ainakin omat verkkokurssini olivat sopivasti haastavia, aineistoluettelot oli annettu, eli ei jäänyt "oman onnensa nojaan".

Ala kiinnosti, lueskelin myös omin päin alan kirjallisuutta. Muutaman hyvän tenttikirjan ostin, koska halusin lueskella näitä vielä myöhemminkin joutumatta jonottelemaan kirjastovarauksia.

Tätähän muutamat ihmettelivät, että miksi ostan kirjoja, joita ei "tentin jälkeen enää tarvii".

Eihän tietoja vain tenttiin opiskella, vaan tulevaa työtä varten.

Valmistumisen jälkeen olen kohtuullisen hyvin saanut koulutusta vastaavaa työtä.

Vierailija kirjoitti:

Ala-arvoinen provo-kyhäelmä aloittajalta, mutta koska se on jostain kumman syystä onnistunut niittämään näinkin paljon keskustelua, osallistunpa minäkin siihen. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kolmannen asteen tutkinnon ja on todellakin korkeakoulu siinä missä yliopistokin, vaikka kuinka itkupotkuraivoaisit. Niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujenkin taso toki vaihtelee varmasti paljon.

Opiskelen itse eräässä maamme ammattikorkeakouluista, jolla ei käsittääkseni ole kovin hyvä maine ja olen kieltämättä ollut yllättynyt siitä, miten hyvää ja vaativaa opetuksemme taso on koulun maineeseen nähden tähän saakka ollut. Tosin tuntuu, että korkeiden arvosanojen eteen tenteistä ja yksilötehtävistä ei kyllä järin paljon tarvitse ponnistella, itsekin saan enimmäkseen vitosia ja nelosia, huonoin saamani arvosana on kolmonen. Ryhmätehtäviä meillä ei ole montaakaan ollut, laboraatiotunteja saisi olla enemmänkin. Silti omalla kohdallani koen, että korkeakoulumme opetus on laadukasta ja suurin tekijä oppimiseen on opiskelijan oma asenne ja motivaatio.

Maksetaanko sinulle tästä mainoksesta? Unohdit yksilöidä koulusi riittävän tarkasti.

Tai sitten sinä olet oikeasti se opettaja, joka luulee olevansa jotenkin erinomainen. Oppilaiden käsitys on aivan toinen.

Minä en todellakaan haluaisi olla vastavalmistuneen sairaanhoitajan harjoittelukappale käytännössä, kun on koulussa oppinut kirjoittamaan referaatteja, enkä haluaisi metsääni sitä metsäsuunnittelijaa, joka oppi koulussa enemmän hankkimaan tietoa kuin arvioimaan metsää ja sen käyttöä.