Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.
19.01.2020 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006375994.html
Ammattikorkeakoulun opettajana olen täysin samaa mieltä. Opetuksessa ei ole mieltä koska oppilaat, opiskelijoiksi en heitä sano, säästän sen korkeakouluopiskelijoille ja lukiolaisille, tekevät kaiken ryhmässä ja heitä arvostellaan ryhmänä.
Ammattikorkeakouluun pääsee sisälle jos osaa kirjoittaa nimensä ja omaa suhteellisen normaalit käytöstavat ja habituksen. Kouluun päästyään koululainen menee ryhmään, jos hän ei itse löydä ryhmää, ope nimittää ryhmän ja näin onkin tapana tehdä että saadaan joka ryhmään yksi oppilas vetäjäksi.
Kaikki tehdään ryhmässä, kokeetkin, yksittäisen oppilaan osaamista ei kontrolloida mitenkään, läksyjä ei ole. "teoria" luetaan monistenipuista joissa on isoja, havannollistavia kuvia, opetus on erittäin käytännönläheistä, erittäin ammattikoulumaista.
Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu entisen ammattikoulun tilalla. Vaihto-oppilaat luulevat tulevansa yliopistoihin oppilaitosten harhaisen markkinoin vuoksi ja ovat kauhuissaan petoksen paljastuttua, heille on kova pala kun lakia luetaan heille kansliassa ja he ymmärtävät mikä ero on suomessa ammattikorkeakoululla ja korkeakoululla. Sama surullinen ilmiö on nähtävässi kun suurin toivein lähdetään amk.n jälkeen "hakemaan ne maisterinpaperit" ja surkea totuus paljastuu pääsykokeissa tai fuksina yliopistolla kun tajuaa amk"osaamisen" olevan vitsi ja täysin toisarvoista vaikka lukion oppimäärään verrattuna, ei todellakaan olla "ihan niin kuin kandeja".
Muualla Euroopassa amkta vastaaviin opintoihin kuuluu ihan oikeaa tiedettä ja teoriaa, suomessa ei ja tämä todella vääristää suomen mainetta koulutusmaana. Suomessa amk tunnetaan ammattikouluna mutta todella pulassa ovat koululaiset jotka haaaveilevat lisäopinnoista ulkomailla amk.n jälkeen tai työnteosta ulkomailla. Sairaanhoitaja ja insinöörikoulutuksissa saksasta tai Britanniasta tulevat OPISKELIJAT voisivat poikkeuksetta pitää tunteja (en sano luentoja) meidän oppilaillemme, mitään oppilaat eivät tietenkään ymmärtäisi.
Yliopistoon on liian hankala päästä ja amiskaan liian helppo, etenkin kun ryhmässä KAIKKI halukkaat saavat amiskan läpi, rima on vedetty toooooodella alas ja silti sitä täytyy päivittäin alentaa kun lukee oppilaiden kirjoitelmia eikä jaksa kuin ihmetellä näitä lapsia jotka KUVITTELEVAT opiskelevansa. Moni koululainen ymmärtää tämän ja häpeää suuresti kouluaan, heitä säälin!
Jos ketju ei joudu amk-oppilaiden poistettavaksi, palaan kertomaan hasuunhauskoja ja surullisia tapahtumia ja sattumuksia amk-koululaisista.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja ei ole opettaja.
Suomessa peruskoulun jälkeen kaikki ovat opiskelijoita, ihan lukiosta lähtien.
Minä ainakin olin armeijassa aliupseerioppilas enkä -opiskelija
Armeijassa niitä perinteisiä, alkuperäisiä sanoja ei väännelläkään miten sattuu. Myös RUK:ssa on upseerioppilaita ja RUK:ssa on oppilaskunta. Samoin ammattikorkeakouluissa on oppilaita ja niissäkin oli alunperin oppilaskunnat. Jostain syystä AMK:t muuttivat joskus 2000-luvun alkupuolella olisiko ollut 2001-2003 nämä oppilaskunnat opiskelijakunniksi! Ei tuollaista sanaa ole suomen kielessä olemassakaan oikeasti alunperin! Lukioissa on oppilaskuntia, RUK:ssa on oppilaskunta, AUK:ssa on aliupseerioppilaita, joita puhutellaankin armeijassa ”oppilas te! Korjatkaa nappinne!” RUK:ssa sotilasarvo on upseerioppilas, joita puhutellaan: ”upseerioppilas te! Korjatkaa punkkanne!” Ylioppilaiksi Suomessa perinteisesti puhutellaan vain yliopistojen opiskelijoita, opiskelija-sana tarkoittaa alunperin vain yliopiston ylioppilasta ja yliopistoissa on ylioppilaskunnat. Ruotsin kielen sana ”student” on yhtä kuin opiskelija ja se voidaan kääntää myös sanaksi ylioppilas, koska kuten Suomessakin ylioppilas Ruotsissa sanana tarkoittaa nimenomaan yliopiston opiskelijaa.
AMK:ssa on oppilaita kuten alakoulussa, yläkoulussa, ammattikoulussa, lukiossa ja aikoinaan vaikka opistoissa, jotka muuttuivat ammattikorkeakouluiksi, alunperin AMK:t olivat niitä samoja kouluja eli opistoja, joissa oli oppilaskunnat ja AMK:ssa oli myös oppilaskunta. Muistan kun vappuna v. 2000 Tampereella oltiin ja vanha lapsuudenkaverini oli tuolloin AMK:ssa ammattikoulupohjalta ja hän oli AMK:nsa oppilaskunnan jäsen, kuuluipa oppilaskuntansa hallitukseenkin. Itse olin lukiopohjalta yliopistossa ylioppilaana ja kuuluin tietenkin yliopistoni ylioppilaskuntaan kuten jo lakikin vaati, yliopiston ylioppilaan on oltava ylioppilaskunnan jäsen voidaaksen opiskella yliopistossa, näin sanoo laki. AMK:n oppilas saa käydä koulua käsittääkseni vaikka ei oppilaskuntaan tai nykyään tuohon sanahirviöön ”opiskelijakunta” kuuluisikaan.
Tohtori-opiskelijoilla on mahdollisuus olla ylioppilaskunnan jäseniä, mutta pakko ei ole, jotkut erikoisryhmät voivat olla yliopistossa kirjoilla ammatillista jatkotutkintoa tehden siten että eivät edes saa olla ylioppilaskunnan jäseniä eivätkä saa esimerkiksi opiskelijaetuuksia tai opiskelijakorttia (jonka vanha nimi olikin ylioppilaskortti aikoinaan) eikä heitä katsota siis opiskelijoiksi kuten erikoislääkäritutkintoa yliopistossa suorittavat lääkärit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan ihan oikealla alalla, kun suhtautumisesi opiskelijoihisi on tuolla tasolla? Pidät heitä niin alhaisena, ettet voi edes kutsua heitä opiskelijoiksi. Miksi ammattikorkeakoulun pitäisi olla vaikeudeltaan samantasoinen kuin yliopisto?
Epäilen vahvasti, että ko. henkilö olisi opettajana yhtään missään.
Taitaa olla Hesarin kirjoituksesta provosoitunut elämänsä epäonnistuja, mahdollisesti ei-työllistävän yliopistokoulutuksen valinnut henkilö.
Tilastollisesti AMK:sta työllistytään paremmin - ja yllättävän usein paremmalla palkalla kuin yliopistoista.
Johtopäätös; työnantajat arvostavat AMK:n antamaa opetusta.
Rapistuva suunta se oli myös ammattikoulussa, kun siellä opiskelin vuodet 2015-2018. Se oli sitä aikaa, kun koulutusta sörkittiin innokkaasti ja muutettiin kaikkea ja säästettiin kaikesta, etenkin opetuksesta. Koulussa opettajat olivat lähinnä kouluttamattomia, mutta opetusaiheesta kiinnostuneita aikuisia, jotka oli palkattu kouluun ohjaajan nimikkeellä. Koulutettuja ja ammattitaitoisia opettajia oli vuosi vuodelta vähemmän. Suurimman osan opetettavista aiheista sai opiskella käytännössä itsekseen, koska opetuksen taso oli tyyliä foorumilta napattuja lainauksia. Ja siis pahimmillaan näin olikin :D Ei siinä, sain hyvän todistuksen itsenäisellä opiskelulla, mutta suurin osa oppilaista meni nippa nappa hyväksytysti läpi, mutta sehän riittää, kun koulu saa rahat oppilaista jotka pääsevät koulutuksesta läpi. Hienoa suomi! Kyllä sinä ossaat!
Vierailija kirjoitti:
Olen myös humanistimaisteri, joka opiskelee tradenomiksi. Omissa opinnoissani on osiltaan ihan laadukkaita työelämälähtöisiä opintoja (kielet, ICT) mutta reaali-tyyppisten aineiden (liiketalous, markkinointi) opetus on ihan vitsi. Teoriaksi riittää suunnilleen mikä tahansa PowerPointiin lätkäisty oksennus ja lähteinä voi käyttää about mitä vaan. Ryhmätöiden määrä on myös ihan vitsi, yksilösuoritusten arviointiin ei yksinkertaisesti taida olla resursseja. Kanssaopiskelijat ovat pääsääntöisesti ihan mukavaa ja tunnollista porukkaa, mutta yksi perässävedettävä löytyy joka ryhmästä.
Työelämässähän sitä parhaiten oppii, mutta hirveän korkealle ei uralla kyllä voi tähdätä mikäli opinnot eivät tarjoa hyviä tiedonhaun, yleissivistyksen ja kirjallisen viestinnän valmiuksia. Omassa koulutusohjelmassani melkein kaikki ovat käyneet lukion, mutta silti kursseilla on välillä tarpeen avata näinkin korkealentoisia käsitteitä kuin BKT. Miten ylioppilaat eivät tiedä mikä on bruttokansantuote, varsinkin jos suuntautuminen on liiketalous? Ja miksipä riman ali ei kuljettaisi jos oppilaitokset eivät edellytä parempaa osaamista.
Tuo joidenkin kanssaopiskelijoiden perässävedettävyys ja lähes täydellinen ihan alkeellisten tiedonhakutaitojen puute jaksaa kyllä hämmästyttää näissä omissa tradeopinnoissa. Jatkuvasti WhatsApp laulaa tiettyjen opiskelijoiden kysymyksiä, että milloin joku juttu pitää palauttaa ja mistä löytyy sitä ja tätä ja tarviiko tätä materiaalia opiskella ja missä on tapaaminen jne. Ja samoja kysymyksiä kysytään monta kertaa. Uskomattoman pihalla on osa porukasta, enkä käsitä, että millä meriiteillä he ovat edes päässeet opiskelemaan.
Opiskelijajoukon kirjavuus on kyllä hankalaa, sillä osalla on aikaisempia tutkintoja ja kokemusta tiedonhausta ja oma-aloitteisuudesta ja sitten on näitä tiettyjä, joilla on puutteita ihan perusosaamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap nimittää opiskelijoita koululaisiksi? Kai tuossa vaiheessa opettajallekin on selvinnyt, että koululaisille tarjotaan opettajajohtoista strukturoitua luokkaopetusta, joten jos sitä ei saa, niin miten voi olla koululainen?
Olen opettanut AMK:ssa ja tiedän, että opettajalla on iso valta päättää siitä, miten opetetaan ja missä. Jos hyväksyy omilta oppilailtaan sen, että ei opita ja jakaa ryhmälle arvosanan, niin kyse ei ole oppilaitoksen linjauksesta vaan opettajan.
En lukenut koko ketjua, kun alkoi jo aloituksesta epäilyttää, että kukaan näistä kommentoijista olisi koskaan opiskellut saati sitten opettanut ammattikorkeakoulussa. Kukaan opettaja ei puhu kolmannen asteen opiskelijoista oppilaina! Hieman tarkkuutta tähän provoiluunkin, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep ja ainakin meillä amk:issa lopputyö on määrätty tehtäväksi pareina tai pienryhminä ja aiheet joista saa valita on opettaja päättänyt etukäteen. En oikein ymmärrä ketä tämä palvelee, paitsi tietysti opettajia jotka arvostelevat työt.
Ei ole niin montaa luettavana, kun ryhmissä tehdään.Myös oppilaat tosiaan opettavat toisiaan (netistä etsitään tiedot ja muille "opetetaan"... Sote-ala).
Meillä taas vaaditaan, että lopputyöt tehdään yksilötöinä. Joten eroavaisuuksia näköjään on. Tosin meidän amk on valittu opetukseltaan Suomen parhaaksi jo monena vuonna. Siksi tänne hainkin. Suurin osa opettajista on erittäin motivoituneita ja päteviä. Muutama onneton urvelokin kyllä joukkoon mahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap nimittää opiskelijoita koululaisiksi? Kai tuossa vaiheessa opettajallekin on selvinnyt, että koululaisille tarjotaan opettajajohtoista strukturoitua luokkaopetusta, joten jos sitä ei saa, niin miten voi olla koululainen?
Olen opettanut AMK:ssa ja tiedän, että opettajalla on iso valta päättää siitä, miten opetetaan ja missä. Jos hyväksyy omilta oppilailtaan sen, että ei opita ja jakaa ryhmälle arvosanan, niin kyse ei ole oppilaitoksen linjauksesta vaan opettajan.
En lukenut koko ketjua, kun alkoi jo aloituksesta epäilyttää, että kukaan näistä kommentoijista olisi koskaan opiskellut saati sitten opettanut ammattikorkeakoulussa. Kukaan opettaja ei puhu kolmannen asteen opiskelijoista oppilaina! Hieman tarkkuutta tähän provoiluunkin, kiitos!
Asteesta viis, AMK on koulu ja koulussa on Suomessa oppilaita. Opiskelija tarkoittaa suomen kielessä perinteisesti yliopiston ylioppilasta ja yliopistoissa on Suomessa ylioppilaskunnat olleet aina. Kolmanneksi asteeksi on katsottu aikoinaan myös opistot, joiden oppilaita ei kukaan järkevä sanonut opiskelijoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kertoa, mutta viiden viime vuoden aikana opiskelija-aines on huonontunut niin valtavasti, että myös opetusmetodeita pitää uusia. Tuntuu, että nykyajan uudet opiskelijat eivät pysty omaksumaan tietoa samaan tahtiin kuin menneinä vuosina. Ohjeistuksista luetaan ensimmäisen kappaleen muutama ensimmäinen lause ja se on siinä. Yritä sitten tuollaisten tahvojen kanssa tahia kurssimateriaalia ja tehtäviä. Luokan helmiä ovat ne muutamat aikuisopiskelijat, joilla on sisälukutaito vielä hallussa.
Tässä näköjään päästiin asian ytimeen. Eli peruskoulun uudistukset ovat vieneet meidät ojasta allikkoon. Jos tätä tahtia jatketaan, niin taitavat kehitysmaatkin vetää koulutuksessa ohituskaistaa Suomen ohi :(.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä peruskoulun uudistuksista te tarkalleen ottaen puhutte? Meidän ryhmässä suurimmalla osalla on peruskoulusta jo vähintään kymmenen vuotta aikaa. Hömppeleitä löytyy ihan 20-vuotiaista, 35-vuotiaista kuin 50-vuotiaistakin. Jos kyse olisi peruskoulun uudistuksista, täytyisi niiden uudistusten olla ainakin 15 vuotta vanhoja, että ne näkyisivät nyt.
Itse vaihdoin alaa 30-vuotiaana ja opiskelin inssiksi. Parhaita kursseja ovat ne, joissa harkkatyöt tehdään YKSILÖTYÖNÄ ja harkkatyöt arvostellaan. Rakennustekniikassa on yllättävän laajojakin harkkatöitä. Yksi harkkatyö on sama, joka on myös teknillisessä yliopistossa saman aiheen kurssilla. Mutta sitten on valitettavasti myöskin niitä tyhmätyökursseja mallia; tee ryhmäsi kanssa esitys aiheesta x. Yhteistä kaikille amkeille on se, että henkilökuntaa on tiukasti kielletty kritisoimasta johtoa tmv. millään tavalla. Kaikenlainen kriittinen ajattelu on kielletty. Siinä amkissa jossa itse olen, on opettajia irtisanottukin heidän mielipiteidensä vuoksi. Tätä voitaneen kutsua sosiaalipolitiikaksi tai aluepolitiikaksi. Käsittääkseni yliopistoilla kriittinen ajattelu on huomattavan vapaampaa.
Toisaalta, amk:t joustavat työelämän puitteissa paremmin ja ovat nopeammin muuttuvia. Yliopistoissa on kaikenlaista jäykkää byrokratiaa. Esimerkiksi eräs säätiö olisi halunnut lahjoittaa Aallolle jotain puoli miljoonaa euroa, mutta ehtona oli, että opetus on oltava suomeksi. Tähän ei Aalto suostunut. Sen sijaan Tampereelle raha kelpasi ehtojen mukaan. Oma havaintoni on, että Tampereen yliopisto on yksi joustavimpia lipastoja Suomessa.
Itse teen parhaillaan Tampereella avoimen kautta mm. insinöörimatematiikka 123 kurssia. En ole käynyt yhdelläkään luennolla. Tentit teen tenttiakvaariossa viikonloppuisin. Myös luentovideot tulevat kaikki moodleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen opiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Kyllä oli aika shokki ja erilaista, mitä hakiessa kuvitteli.
Koulussa käytiin parhaimmillaan 2 kertaa viikossa. Näin siis tosiaan parhaimmillaan, eli tyyliin ekoilla viikoilla ja kieliopintojen aikaan. Loput kurssit tehtiin harjoitteluna tai ryhmätöinä.
Humakiin kuuluu muutama eri ala, ja välillä oli yhteisiä verkkokursseja kaikkien opiskelijoiden kesken. Näihin saattoi kuulua webinaareja, jotka eivät tietysti toimineet lainkaan osallistujien ollessa päälle sata. Sielä piti sitten keskenään sopia ”ryhmätöistä” ja osallistujat olivat turun ja helsingin välillä. Hieman haastavaa löytää yhteistä aikaa ja paikkaa. Lopulta monesti vaan sovittiin, että kuka tekee mitäkin. Sitten palautettiin ”yhteneväisenä työnä” eikä kukaan ole oppinut mitään muuta kun sen oman osuutensa.
Lähes kaikki kurssit pystyi suorittamaan harjoitteluna. Harjoittelupaikaksi kävi oikeastaan mikä tahansa läheltä liippaavaakin paikka. Kaikki harjoittelut pystyi käytännössä suorittamaan samassa paikassa, jos halusi. Eli ei mitään vaihtelua tai erilaisia paikkoja, ehei.
En oikeasti koe oppineeni koulussa juuri mitään. Viimeisenä vuonna kävin koulussa kääntymässä n. 5 kertaa. Nekään käynnit eivät olleet pakollisia. Tein vakituisena töitä 8 h päivässä viimeiset puoli vuotta, eikä ongelmaa ollut, sillä koulussa ei tarvinnut käydä ja tehtävät oli aivan toisella kädellä sutaistavissa.
Meillä pari opiskelijaa sai vapautuksen kieliopinnoista. Kun ovat niin rankkoja. Yksi sai kokonaan vapautuksen ja muutama teki ”kotitentin” eli käytännössä esseen kyseisellä kielellä.
Yhden vähän vaikeamman kurssin kohdalla, mitä opiskelijat ei meinanneet päästä läpi, opettaja päätti antaa vapautuksen muutamasta tehtävästä. Kun ovat niin kovin haastavia, niin ei tarvi tehdä.
Pari kurssia sai kuitattua loppuvaiheessa tehdyksi ihan vaan perustelemalla, miksi osaa jo valmiiksi kurssin aiheen. Huomasi, että mitä lähemmäs valmistumista päästiin, sitä lepsuimmaksi opettajat kävi.
Itse sain opinnäytetyöstä 4, ja voin ihan rehellisesti sanoa että en olisi sitä ansainnut. Todella yläkanttiin arvioitu.
Tuolla pelleilyllä sai sitten pätevyyden esim. työskennellä lastensuojelussa. Koko opintojen aikana käytiin tasan yksi päivä, siis yksi_päivä läpi lastensuojeluun liittyviä asioita. Käytännössä meidät jaettiin pareihin, saimme erilaiset ”caset” lastensuojelutyöstä ja sitten parin kanssa mietittiin, mitä kyseisessä tilanteissa pitäisi tehdä. Tämä ei ole vitsi.
Että sellaista pelleilyä. Koko koulu oli yksi iso vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omista amk-ajoista alkaa olemaan 15v, mutta en kyllä muista tuollaista olleen. Kaikista kursseista oli luennot ja sitten tentti. Osassa kursseissa sitten laskarit ja/tai jotain harkkoja lisäksi. Vaatimustaso ei mikään älytön ollut, mutta eipä sieltä koulusta ole tarkoitus tullakaan mitään asiantuntijoita vaan sopivasti tietäviä työntekijöitä. Myöhemmin menin sitten yliopistoon ja eniten työtä teetti matematiikat, mutta niin ne teetti myös fukseille. Maisterivaiheen kurssit onnistuivat vähintään yhtä hyvin kuin "oikeilta kandeilta".
Että niin. Ei se yliopisto ainakaan omien kokemuksien perusteella juurikaan eronnut amkista. Hieman piti enemmän osata ja tajuta, mutta niinhän sen pitääkin olla. Nykyään olen DI ja erittäin harvoin pääsen hyödyntämään sitä di-tason tietämystä. Tämä on yleinen juttu kaikille akateemisille, jotka kuitenkaan eivät työskentele tutkimustehtävissä.
Järkyttyisit jos tulisit edes käymään.
Lähiopetusta on 2,5pv, ryhmätyö on suurin proggis. Sitten kun sattuu ryhmään näitä "minä tiedän kaiken parhaiten-älä tule selittään yhtään mitään, tää tehdään nyt näin" niin tosi kaukana on oppiminen.
Tenttejä on joistain aineista kuten matikka tai virkamiesRuotsi.
Tottakai pitää osata itse löytää tietoa. Koulussani kaikki tieto löydetään itse, lähiopinnot auttaa auttavasti aiheeseen. Jotkut maikat jakaa tietoa, toiset pihtaa ihan kaiken.
Ei ole sellaista opiskelua kuin kuvittelin.
Meillä kyllä SAMK:ssa on koulua 4 päivänä viikossa. Viitenä siinä tapauksessa että opiskelee suomea. Koulua on usein 8.45-16.00. Lisäksi melkein jokaisesta aineesta tehdään raportti, kotitehtäviä ja koe. Kokeet tulee kirjoista tosin jos on tehnyt hyvän raportin niin sitäkin voi käyttää koemateriaalina.
Ainoa asia mikä mua harmittaa on se että melkein kuka tahansa pääsi sisään. Koulu on selvästi epätoivoinen opiskelijamääriensä suhteen. Rauman yksikkö ei houkuttele sijaintinsa takia. Mutta opetus itsessään todettu hyväksi, ja se on saanut tunnustustakin.
Riippunee alasta. Kaveri on SAMKissa kanssa ha heillä oli ensimmäisenä vuotena vain joka toinen päivä koulua eikä läheskään aina 8-16. Tämä toki johtuu siitä että on leikattu niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep ja ainakin meillä amk:issa lopputyö on määrätty tehtäväksi pareina tai pienryhminä ja aiheet joista saa valita on opettaja päättänyt etukäteen. En oikein ymmärrä ketä tämä palvelee, paitsi tietysti opettajia jotka arvostelevat työt.
Ei ole niin montaa luettavana, kun ryhmissä tehdään.Myös oppilaat tosiaan opettavat toisiaan (netistä etsitään tiedot ja muille "opetetaan"... Sote-ala).
Meillä taas vaaditaan, että lopputyöt tehdään yksilötöinä. Joten eroavaisuuksia näköjään on. Tosin meidän amk on valittu opetukseltaan Suomen parhaaksi jo monena vuonna. Siksi tänne hainkin. Suurin osa opettajista on erittäin motivoituneita ja päteviä. Muutama onneton urvelokin kyllä joukkoon mahtuu.
Mikä AMK tämä parhaaksi valittu on ja mistä tuollaisen listauksen näkee?
Moni rutkahti helppoon rölliin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep ja ainakin meillä amk:issa lopputyö on määrätty tehtäväksi pareina tai pienryhminä ja aiheet joista saa valita on opettaja päättänyt etukäteen. En oikein ymmärrä ketä tämä palvelee, paitsi tietysti opettajia jotka arvostelevat työt.
Ei ole niin montaa luettavana, kun ryhmissä tehdään.Myös oppilaat tosiaan opettavat toisiaan (netistä etsitään tiedot ja muille "opetetaan"... Sote-ala).
Meillä taas vaaditaan, että lopputyöt tehdään yksilötöinä. Joten eroavaisuuksia näköjään on. Tosin meidän amk on valittu opetukseltaan Suomen parhaaksi jo monena vuonna. Siksi tänne hainkin. Suurin osa opettajista on erittäin motivoituneita ja päteviä. Muutama onneton urvelokin kyllä joukkoon mahtuu.
Mikä AMK tämä parhaaksi valittu on ja mistä tuollaisen listauksen näkee?
OKMn AVOP-kyselyn tuloksista selviää. Esim. SAMK ollut kuutena vuotena paras opetuksen tasoltaan.
Kyllä myös huomaa, että AMK:lla ja AMK:lla on eroa. Opiskelin itse terkkarin paperit kampusalueella, jossa huseerasi kaksi eri AMK:ta, joten väistämättä tuli törmättyä sen toisen koulun oppilaisiin. Meillä oli luentoja, pari- ja ryhmätöitä ja tentit. Kukkarot annettiin aina koko lukukaudeksi eteenpäin. Jos olin työharjoittelussa, yleensä samaa ainetta opettanut arvosteli myös harjoittelujaksoni (esm. äitiysneuvolatyö —> äitiysneuvolaharjoittelu).
Toisessa koulussa, samassa aineessa, oli taas paljon ”itsenäistä opiskelua”, jotain Google scholar (?) -kursseja, kukkarot tehtiin aina kolmeksi viikoksi eteenpäin, kurssi- ja harjoitteluvastaavat vaihtuivat tiuhaan jne jne.
Nyt opiskelen hoitotieteitä yliopistolla ja koen yhdessä työelämän kanssa saaneeni hyvät pohjat jatko-opinnoille. En koe olevani esm heitä, jotka ovat aloittaneet hoitotieteiden opiskelun yliopistossa jo kanditasolla, huonompi. Mutta siitä saan myös kiittää AMK:tani, jossa todella satsattiin tieteellisten artikkeleiden lukemiseen lähes joka kurssilla ja muutenkin hyvin yliopistomyönteiseen ympäristöön. Siinä perushoitoa opetellessa se ei tietenkään tuntunut mitenkään ajankohtaiselta, mutta nyt tosiaan arvostan.
Kyllä nämä jo näkyvät työelämässä. Harva osaa edes tehdä työhakemusta.
Siksi on pitänyt helpottaa niin, että firmoilla on netissä valmiit pohjat, joihin kirjoitetaan nimi ja koulutus.
Alue: Aihe vapaa
Olen myös humanistimaisteri, joka opiskelee tradenomiksi. Omissa opinnoissani on osiltaan ihan laadukkaita työelämälähtöisiä opintoja (kielet, ICT) mutta reaali-tyyppisten aineiden (liiketalous, markkinointi) opetus on ihan vitsi. Teoriaksi riittää suunnilleen mikä tahansa PowerPointiin lätkäisty oksennus ja lähteinä voi käyttää about mitä vaan. Ryhmätöiden määrä on myös ihan vitsi, yksilösuoritusten arviointiin ei yksinkertaisesti taida olla resursseja. Kanssaopiskelijat ovat pääsääntöisesti ihan mukavaa ja tunnollista porukkaa, mutta yksi perässävedettävä löytyy joka ryhmästä.
Työelämässähän sitä parhaiten oppii, mutta hirveän korkealle ei uralla kyllä voi tähdätä mikäli opinnot eivät tarjoa hyviä tiedonhaun, yleissivistyksen ja kirjallisen viestinnän valmiuksia. Omassa koulutusohjelmassani melkein kaikki ovat käyneet lukion, mutta silti kursseilla on välillä tarpeen avata näinkin korkealentoisia käsitteitä kuin BKT. Miten ylioppilaat eivät tiedä mikä on bruttokansantuote, varsinkin jos suuntautuminen on liiketalous? Ja miksipä riman ali ei kuljettaisi jos oppilaitokset eivät edellytä parempaa osaamista.