Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
AmmattikorkeaKOULULAINEN tilittää Hesarissa, oppilaat opettavat ryhmässä toisiaan, taso on NAURETTAVAN alhainen.
19.01.2020 |
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006375994.html
Ammattikorkeakoulun opettajana olen täysin samaa mieltä. Opetuksessa ei ole mieltä koska oppilaat, opiskelijoiksi en heitä sano, säästän sen korkeakouluopiskelijoille ja lukiolaisille, tekevät kaiken ryhmässä ja heitä arvostellaan ryhmänä.
Ammattikorkeakouluun pääsee sisälle jos osaa kirjoittaa nimensä ja omaa suhteellisen normaalit käytöstavat ja habituksen. Kouluun päästyään koululainen menee ryhmään, jos hän ei itse löydä ryhmää, ope nimittää ryhmän ja näin onkin tapana tehdä että saadaan joka ryhmään yksi oppilas vetäjäksi.
Kaikki tehdään ryhmässä, kokeetkin, yksittäisen oppilaan osaamista ei kontrolloida mitenkään, läksyjä ei ole. "teoria" luetaan monistenipuista joissa on isoja, havannollistavia kuvia, opetus on erittäin käytännönläheistä, erittäin ammattikoulumaista.
Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu entisen ammattikoulun tilalla. Vaihto-oppilaat luulevat tulevansa yliopistoihin oppilaitosten harhaisen markkinoin vuoksi ja ovat kauhuissaan petoksen paljastuttua, heille on kova pala kun lakia luetaan heille kansliassa ja he ymmärtävät mikä ero on suomessa ammattikorkeakoululla ja korkeakoululla. Sama surullinen ilmiö on nähtävässi kun suurin toivein lähdetään amk.n jälkeen "hakemaan ne maisterinpaperit" ja surkea totuus paljastuu pääsykokeissa tai fuksina yliopistolla kun tajuaa amk"osaamisen" olevan vitsi ja täysin toisarvoista vaikka lukion oppimäärään verrattuna, ei todellakaan olla "ihan niin kuin kandeja".
Muualla Euroopassa amkta vastaaviin opintoihin kuuluu ihan oikeaa tiedettä ja teoriaa, suomessa ei ja tämä todella vääristää suomen mainetta koulutusmaana. Suomessa amk tunnetaan ammattikouluna mutta todella pulassa ovat koululaiset jotka haaaveilevat lisäopinnoista ulkomailla amk.n jälkeen tai työnteosta ulkomailla. Sairaanhoitaja ja insinöörikoulutuksissa saksasta tai Britanniasta tulevat OPISKELIJAT voisivat poikkeuksetta pitää tunteja (en sano luentoja) meidän oppilaillemme, mitään oppilaat eivät tietenkään ymmärtäisi.
Yliopistoon on liian hankala päästä ja amiskaan liian helppo, etenkin kun ryhmässä KAIKKI halukkaat saavat amiskan läpi, rima on vedetty toooooodella alas ja silti sitä täytyy päivittäin alentaa kun lukee oppilaiden kirjoitelmia eikä jaksa kuin ihmetellä näitä lapsia jotka KUVITTELEVAT opiskelevansa. Moni koululainen ymmärtää tämän ja häpeää suuresti kouluaan, heitä säälin!
Jos ketju ei joudu amk-oppilaiden poistettavaksi, palaan kertomaan hasuunhauskoja ja surullisia tapahtumia ja sattumuksia amk-koululaisista.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannella asteella opetuksen tuleekin olla itseohjautuvaa tiedonhakua, ryhmätöitä ja sen sellaista, mitä työelämä tarvitsee. Yliopistolla on massaluennot, jotain harjoituksia/projekteja ja tentit. Ei näissä enää paapota kädestä pitäen kuten toisella asteella.
Enpä nyt tiedä onko tuossa järkeä.
Mihin näitä eri hallintoasteita oikeasti tarvitaan? Mikseivät lähihoitajat ja lääkärit voi mennä samaan kouluun, mutta eri opetukseen? Tutkijoille voi olla joku oma laitos myös.
Mitä itseohjautuvuus korkea-asteella oikeasti tarkoittaa? Minun nähdäkseni sitä, että opiskelijan pitäisi hallita salatietoa ja olla sulava, hyvännäköinen ja karismaattinen (mutta ei liian menestynyt ja fiksu, ettei aiheuttaisi alemmuuden tunteita rekrytoijassa), jotta saisi ehkä jostain joskus harjoittelupaikan, vaikka erilaisissa koulutuslaeissa sanotaan, että opiskelijalle pitää tarjota tämän taipumusten mukainen koulutus. Koska työharjoittelu on osa koulutusta, miksi opiskelija voidaan vain jättää oman onnensa nojaan näissä asioissa? "Koska näin tehdään" ei ole perustelu.
Miksei korkeakouluilla voi olla jotain selvää listaa noista harjoittelupaikoista, joihin olisi joku jonotuslista ja sieltä kerätään opiskelijoita sisään? Ketä se hyödyttää, että opiskelija kirskuttaa hampaitaan ja ehkä lopettaa koulun kesken kaiken metapaskan takia?
Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kaikkea ei anneta valmiina, vaan pitää osata ottaa myös itse asioista selvää? Kyllä korkeakouluopiskelijoilta pitää jo edellyttää tätä. Minkä alan opiskelija olet? Monilla amk-aloilla työharjoittelu tehdään ns. normaalina työnantajan ja työntekijän välisenä työsopimussuhteena, ja työ on palkallista. Joillakin aloilla, esim. sosiaali- ja terveysalalla, tehdään palkatonta harjoittelua, ja oppilaitos on tehnyt harjoittelun järjestämiseksi sopimuksia alan työnantajien kanssa. Jos itse olisin työnantaja, joka maksaa harjoittelua tekevälle opiskelijalle palkkaa, haluaisin aivan varmasti valita harjoittelijat itse, enkä vain odottaa, mitä paikkojen jonotuslistalta sattuu tulemaan. Työtä hakemalla oppii myös hakemaan töitä. Helppoahan se toki olisi opiskelijalle, jos voisi vain valita listalta paikan ja mennä.
Vähän mietin itsekin ketjua lueskellessa, että opiskelijalla on myös oma vastuu opiskelustaan ja oppimisestaan.
Itse kävin ammattikorkeakoulun silloin, kun alettiin siirtyä etäopintoihin. Luentoja oli, mutta iso osa oli jo siirretty verkkoympäristöön.
Ainakin omat verkkokurssini olivat sopivasti haastavia, aineistoluettelot oli annettu, eli ei jäänyt "oman onnensa nojaan".Ala kiinnosti, lueskelin myös omin päin alan kirjallisuutta. Muutaman hyvän tenttikirjan ostin, koska halusin lueskella näitä vielä myöhemminkin joutumatta jonottelemaan kirjastovarauksia.
Tätähän muutamat ihmettelivät, että miksi ostan kirjoja, joita ei "tentin jälkeen enää tarvii".
Eihän tietoja vain tenttiin opiskella, vaan tulevaa työtä varten.Valmistumisen jälkeen olen kohtuullisen hyvin saanut koulutusta vastaavaa työtä.
Mihinpä niitä kouluja ja tutkintoja tarvitsee, kun jokainen voisi vain itse ostaa kirjat ja opiskella haluamaansa. Ai niin. Miten muuten me voitaisiin elää 3,5 vuotta valtion rahoilla tekemättä juuri mitään?
Niinpä niin. Opiskelijoilla ei ole merkitystä, vaan sillä, että opettajat saavat palkkansa ja koulut rahansa valmistuneiden pääluvun mukaan. Tätä ei mitenkään erityisesti edes peitellä, vaan se jopa sanotaan ääneen, että "sitten kun te valmistutte, niin koulu saa teistä rahaa". Tietysti se tarkoittaa sitä, että kynnys on hyvin matala ja kaikki halutaan ajaa opintoputken läpi vaikka väkisin.
Systeemi kokee muuten aikamoisen muutoksen sitten kun nämä nykyiset pienet ikäluokat ovat siinä iässä, että korkeakouluhaku kutsuu. Miten kouluille riittää oppilaita? Ei varmaan riitäkään ja ammattikorkeakouluverkkoa jouduttaneen karsimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole Ikinä nähnyt amikkaa joka tuntuisi ymmärtävän alastaan. Varmaan ammattikoulun alasajo johti tuohon että amkhon tullaan suoraan peruskoulusta käytännössä ja iässä jolloin kaverit ja bailaus on se ykkösjuttu. Amikat säälittää ja samaa mieltä että väärin amiska mainostavat ja oppilaalle voi syntyä kuva että opiskelee tai pahimmillaan että koululainen ON korkeakoulussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmannella asteella opetuksen tuleekin olla itseohjautuvaa tiedonhakua, ryhmätöitä ja sen sellaista, mitä työelämä tarvitsee. Yliopistolla on massaluennot, jotain harjoituksia/projekteja ja tentit. Ei näissä enää paapota kädestä pitäen kuten toisella asteella.
Enpä nyt tiedä onko tuossa järkeä.
Mihin näitä eri hallintoasteita oikeasti tarvitaan? Mikseivät lähihoitajat ja lääkärit voi mennä samaan kouluun, mutta eri opetukseen? Tutkijoille voi olla joku oma laitos myös.
Mitä itseohjautuvuus korkea-asteella oikeasti tarkoittaa? Minun nähdäkseni sitä, että opiskelijan pitäisi hallita salatietoa ja olla sulava, hyvännäköinen ja karismaattinen (mutta ei liian menestynyt ja fiksu, ettei aiheuttaisi alemmuuden tunteita rekrytoijassa), jotta saisi ehkä jostain joskus harjoittelupaikan, vaikka erilaisissa koulutuslaeissa sanotaan, että opiskelijalle pitää tarjota tämän taipumusten mukainen koulutus. Koska työharjoittelu on osa koulutusta, miksi opiskelija voidaan vain jättää oman onnensa nojaan näissä asioissa? "Koska näin tehdään" ei ole perustelu.
Miksei korkeakouluilla voi olla jotain selvää listaa noista harjoittelupaikoista, joihin olisi joku jonotuslista ja sieltä kerätään opiskelijoita sisään? Ketä se hyödyttää, että opiskelija kirskuttaa hampaitaan ja ehkä lopettaa koulun kesken kaiken metapaskan takia?
Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kaikkea ei anneta valmiina, vaan pitää osata ottaa myös itse asioista selvää? Kyllä korkeakouluopiskelijoilta pitää jo edellyttää tätä. Minkä alan opiskelija olet? Monilla amk-aloilla työharjoittelu tehdään ns. normaalina työnantajan ja työntekijän välisenä työsopimussuhteena, ja työ on palkallista. Joillakin aloilla, esim. sosiaali- ja terveysalalla, tehdään palkatonta harjoittelua, ja oppilaitos on tehnyt harjoittelun järjestämiseksi sopimuksia alan työnantajien kanssa. Jos itse olisin työnantaja, joka maksaa harjoittelua tekevälle opiskelijalle palkkaa, haluaisin aivan varmasti valita harjoittelijat itse, enkä vain odottaa, mitä paikkojen jonotuslistalta sattuu tulemaan. Työtä hakemalla oppii myös hakemaan töitä. Helppoahan se toki olisi opiskelijalle, jos voisi vain valita listalta paikan ja mennä.
Vähän mietin itsekin ketjua lueskellessa, että opiskelijalla on myös oma vastuu opiskelustaan ja oppimisestaan.
Itse kävin ammattikorkeakoulun silloin, kun alettiin siirtyä etäopintoihin. Luentoja oli, mutta iso osa oli jo siirretty verkkoympäristöön.
Ainakin omat verkkokurssini olivat sopivasti haastavia, aineistoluettelot oli annettu, eli ei jäänyt "oman onnensa nojaan".Ala kiinnosti, lueskelin myös omin päin alan kirjallisuutta. Muutaman hyvän tenttikirjan ostin, koska halusin lueskella näitä vielä myöhemminkin joutumatta jonottelemaan kirjastovarauksia.
Tätähän muutamat ihmettelivät, että miksi ostan kirjoja, joita ei "tentin jälkeen enää tarvii".
Eihän tietoja vain tenttiin opiskella, vaan tulevaa työtä varten.Valmistumisen jälkeen olen kohtuullisen hyvin saanut koulutusta vastaavaa työtä.
Mihinpä niitä kouluja ja tutkintoja tarvitsee, kun jokainen voisi vain itse ostaa kirjat ja opiskella haluamaansa. Ai niin. Miten muuten me voitaisiin elää 3,5 vuotta valtion rahoilla tekemättä juuri mitään?
Niinpä niin. Opiskelijoilla ei ole merkitystä, vaan sillä, että opettajat saavat palkkansa ja koulut rahansa valmistuneiden pääluvun mukaan. Tätä ei mitenkään erityisesti edes peitellä, vaan se jopa sanotaan ääneen, että "sitten kun te valmistutte, niin koulu saa teistä rahaa". Tietysti se tarkoittaa sitä, että kynnys on hyvin matala ja kaikki halutaan ajaa opintoputken läpi vaikka väkisin.
Systeemi kokee muuten aikamoisen muutoksen sitten kun nämä nykyiset pienet ikäluokat ovat siinä iässä, että korkeakouluhaku kutsuu. Miten kouluille riittää oppilaita? Ei varmaan riitäkään ja ammattikorkeakouluverkkoa jouduttaneen karsimaan.
Höpsistä. Silloin tehdään laitoshuoltajasta ja taksikuskistakin amk-tutkinnonnvaativia ammatteja. Täytyyhän Suomessa riittää korkeakoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelen tietotekniikkaa Metropoliassa, opetuksen taso on mielestäni hyvää. Niitä verkkokurssejakin usein tehdään myös luokassa missä opettajalta voi tarvittaessa kysyä apua. Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Tämähän on ihan perus lukiofysiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelen tietotekniikkaa Metropoliassa, opetuksen taso on mielestäni hyvää. Niitä verkkokurssejakin usein tehdään myös luokassa missä opettajalta voi tarvittaessa kysyä apua. Muuten, kokeillaanpa suoriutuuko opettaja AMK:n pääsykoe tehtävästä:
Hyvin lämpöeristetyssä astiassa on 5,2kg +90 asteista vettä. Veteen pudotetaan -12 asteen lämpöinen jääpala jonka massa on 320 grammaa, ja sekoitetaan kunnes jää on kokonaan sulanut. Mikä on seoksen loppulämpötila? Veden ominaislämpökapasiteetti on 4,19kJ/kg ja jään vastaava 2,09kJ/kg. Jään sulamislämpö on 333kJ/kg.
Tämähän on ihan perus lukiofysiikkaa
Niin. Kyseessä on AMK pääsykoetehtävä. Mihinkäs PÄÄSYkokeen pitäisi pohjautua, ellei lukiofysiikkaan? Ei siellä nyt varmaan mitään fourier sarjoja tarvitse alkaa muodostamaan diskreetistä mittaustiedosta tai ratkaisemaan differentiaaliyhtälöitä integraalimuunnosten avulla. Ne tulevat vasta sitten matematiikan opintojaksoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne on taatusti nykyään heikompi, mutta hieman historiaa.
Kävin ammattikorkeakoulun aloittaen vuonna 1999. Silloin jo tajusin rymätöiden hallitsemttoman funktion. Tulin ammattikoulutaustalla, osa tuli lukiotaustalla. Lukiotaustaiset olivat aivan lapsia.
Yllättäin olin paras oppilas, jolle alan tiukka latina upposi kaaliin. Lukiolaisetkin päivittelivät vaatimusten kovuutta. No, minulla oli ammattisanasto jo hyvällä mallilla kouluun tullessa, joten opiskelin kaiken samalla kertaa hyvin latinaksi, suomeksi, englanniksi sekä heikommin ruotsiksi. Ajattelin, että pääsen jatkossa helpommalla, kun ymmärrän ja muistan kaiken useammalla kielellä. Muistin kaikki lyhenteetkin ulkoa, kun tiesin, mistä sanoista ne muodostuivat. Mielestäni kaikki täytyi osata kääntää ja selostaa myös suomeksi. Tein paljon ylimääräisiä opintoviikkoja.
Päättötyöt olivat hyvin eritasoisia. Omaani, huipputyötä, vertasin perustellusti keskitasoiseen graduun. Pääsin vertaamaan, eikä tarvinnut hävetä, vaikka ei täysin loistaakaan!
Porukka puhuu täällä amiksesta ja amkista aivan sekaisin. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu on eri asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ketju jonka suosittelen jokaisen AMK koululaisen ja amiskaa harkitsevan kyllä tarkkaan lukemaan läpi kyllä nyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TÄMÄ! Nyt oli niin totta aloitus ja ketju! Liekö täällä näin yksimielisiä oltu vielä ikinä!
Se että opinnäytetyö tai gradu tehdään parityönä kertoo laitoksesta kaiken. Ainakin kasvatustieteissä sama linja että gradun voi tehdä parityönä🤣.
Turha tulla selittämään miten paljon laajempi työ on kyseessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketju on jo vanha, mutta onko tilanne muuttunut? Onko taso surkea ja paljon etäopetusta ja älyttömiä ryhmätöitä vai onko menty parempaan suuntaan?
Vierailija kirjoitti:
Eli laiska opettaja puolustelee itseään. Muutama lusmu oli tuollainen kuin ap, että tosiaan kaikki ryhmässä, jotta itse pääsisi helpommalla. Itsellä on kyllä yhden vitosen eteen tehty todella paljon töitä yksin, vaativat tehtävät, paljon kotitehtäviä ja yksilötentti. Toisen vitosen eteen kuten ap kertoo. Molemmissa 5 op:n kurssi. Älä ap puolustele omaa laiskuuttasi haukkumalla opiskelijoita.
Opetustunteja on vähennetty, joten pakko on tehdä sellaista, missä pääsee vähemmällä. Vau teetkö itse paljonkin palkatonta työtä vapaa-ajallasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin ammattikoulussa
T: Urpo
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti Hesarin kirjotuksessa kyse Metropolian sosiaalialasta. Itsekin olen kuullut sieltä huonoa, tai oikeastaan juuri samaa mistä tuossa kirjoitetaan. Opiskelen eri AMK:ssa ja meillä ei mielestäni ole valittamista. Isoa vaihtelua siis koulujen ja alojen välillä.
Aloittaja ei vaikuta itsekään kovin pätevältä opettajalta, että kyllähän tuo huonoa kertoo hänen alansa tasosta.
Xamk ja lab , lähinnä ns.etäooetusta, täysin vitsi.
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on taatusti nykyään heikompi, mutta hieman historiaa.
Kävin ammattikorkeakoulun aloittaen vuonna 1999. Silloin jo tajusin rymätöiden hallitsemttoman funktion. Tulin ammattikoulutaustalla, osa tuli lukiotaustalla. Lukiotaustaiset olivat aivan lapsia.
Yllättäin olin paras oppilas, jolle alan tiukka latina upposi kaaliin. Lukiolaisetkin päivittelivät vaatimusten kovuutta. No, minulla oli ammattisanasto jo hyvällä mallilla kouluun tullessa, joten opiskelin kaiken samalla kertaa hyvin latinaksi, suomeksi, englanniksi sekä heikommin ruotsiksi. Ajattelin, että pääsen jatkossa helpommalla, kun ymmärrän ja muistan kaiken useammalla kielellä. Muistin kaikki lyhenteetkin ulkoa, kun tiesin, mistä sanoista ne muodostuivat. Mielestäni kaikki täytyi osata kääntää ja selostaa myös suomeksi. Tein paljon ylimääräisiä opintoviikkoja.
Päättötyöt olivat hyvin eritasoisia. Omaani, huipputyötä, vertasin
Oliko ihan kysely"tutkimus" tehty? 😄
Vierailija kirjoitti:
Ketju on jo vanha, mutta onko tilanne muuttunut? Onko taso surkea ja paljon etäopetusta ja älyttömiä ryhmätöitä vai onko menty parempaan suuntaan?
Aloitin amk:ssa syksyllä 24 monimuotoryhmässä. Täytyy myöntää, että olen pettynyt opetuksen tasoon. Vähäiset luennot on aikamoista sähellystä ja paljon tehdään ryhmätöinä. Ne ryhmätyöt on kauheita. Yksilötehtävät menettelee.
Vierailija kirjoitti:
Oletkohan ihan oikealla alalla, kun suhtautumisesi opiskelijoihisi on tuolla tasolla? Pidät heitä niin alhaisena, ettet voi edes kutsua heitä opiskelijoiksi. Miksi ammattikorkeakoulun pitäisi olla vaikeudeltaan samantasoinen kuin yliopisto?
No siksi, koska sehän rinnastetaan yliopistoon!
Aloittaja horisee omiaan. Ei ryhmätentti ole mikään normi. Oma poikani ei kuulu mihinkään ryhmään.
Alue: Aihe vapaa
Mihinpä niitä kouluja ja tutkintoja tarvitsee, kun jokainen voisi vain itse ostaa kirjat ja opiskella haluamaansa. Ai niin. Miten muuten me voitaisiin elää 3,5 vuotta valtion rahoilla tekemättä juuri mitään?