Miksi nykyään on niin paljon sosiaalisten tilanteiden pelosta ja ahdistuksesta kärsiviä?

Suomalaiset perintötekijät. Ehkä peräti valkoiset, esim. jenkeissä kun mustat ja latinot eivät oikein tahdo ymmärtää valkoisten ahdistuneisuutta, estoisuutta ja hillittyneisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut ketjua, sori. Ehkä joku mainitsikin jo tämän syyn. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että ihmisistä on tullut narsistisempia. Sosiaalisessa mediassa monille tavaksi tullut sadistisiakin piirteitä omaava käyttäytyminen muita ihmisiä kohtaan alkaa jo näkyä irl. Sitten on olemassa kilttejä ja herkkiä ihmisiä, joille em. ihmisten maailma tuntuu viidakolta. He reagoivat ahdistumalla. Se on ihan terve reaktio sairaassa maailmassa.

Niin surullista:( Ja se näkyy usein tälläkin palstalla. Mihin me ollaan kadotettu inhimillisyys ja toisista välittäminen ;( Tätäkö ihmiset haluavat...

Tällä palstalla se ei samanlaisena näy mielestäni. Täällä päästetään höyryjä anonyymina, vailla todellisia henkilökohtaisuuksia, koska eihän täällä kukaan tiedä, minkälaisia ne vastapuolen kirjoittelijat oikeasti ovat.

Minä uskon, että tälläkin palstalla voi olla ahdistusta ja pelkoja lisäävä vaikutus. Itselläni oli ennen aaveilua "parempi" ihmiskuva; ajattelin ihmisten olevan hyväntahtoisempia, empaattisempia jne.

Ajattelen samoin tästä palstasta ja minä myös petyin siihen vihan, negatiivisuuden ja arvostelun määrään, mikä täällä paljastuu todella monen kirjoittajan sisimmästä. En usko että nämä ihmiset ovat erilaisia tuolla muualla kulkiessaankaan, ehkä peittävät pahan olonsa ja ilkeytensä vain paremmin. Toki pitää myös muistaa, että jos joku ns. elää täyttä ja onnellista elämää, hän ei todennäköisesti myöskään palstaile jatkuvasti, joten tänne kasaantuu pahantahtoiset, turhautuneet, vihanlietsojat ja yksinäiset, joukossa muutama neuvonhakija. Itse kuulun valitettavasti niihin yksinäisiin.

Ennen vanhaan sai olla enemmän rauhassa, nykyään kaikki tungetaan betonilaatikoihin ihmispaljouden keskelle. Eihän suomalainen nyt sellaiseen ole tottunut.

Up

Näitä kommentteja, kun lukee niin mieleen nousee, että hoidetaanko näitä häiriöitä oikein? Käytetäänkö täällä samoja menetelmiä, jotka hyväksi havaittu maailmalla, mutta ei oteta huomioon suomalaisten luonteenpiirteitä, kulttuuria, vähäistä auringonvaloa jne?

Siksi, että nykyään paletista on poistettu asioiden harjoittelemisen merkitys. Tämä ja yksin tämä on suurin syy siihen, että huomattavalla osalla ihmisistä on ahdistusta, yhdessä nimettyjä häiriöitä ja mitä lie. Nykyihmiselle on ihan vieras ja pelottava asia se, että monet asiat elämässä vaativat harjoittelua, itsensä altistamista ja totuttamista, opettelua, viitsimistä. Nyky-yhteiskunnassa on paisutettu lähtötilanteen merkitystä ihan naurettavuuksiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että nykyään paletista on poistettu asioiden harjoittelemisen merkitys. Tämä ja yksin tämä on suurin syy siihen, että huomattavalla osalla ihmisistä on ahdistusta, yhdessä nimettyjä häiriöitä ja mitä lie. Nykyihmiselle on ihan vieras ja pelottava asia se, että monet asiat elämässä vaativat harjoittelua, itsensä altistamista ja totuttamista, opettelua, viitsimistä. Nyky-yhteiskunnassa on paisutettu lähtötilanteen merkitystä ihan naurettavuuksiin asti.

Pelkkä yksilön syyllistäminen on silti kurjaa, sillä yksilö on osa yhteisöä. Yhteisö joko kannustaa tai lyttää. Kukaan ei jaksa yksin taistella ja tarpoa, jos ei saa vastakaikua ja hyväksyntää.

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että nykyään paletista on poistettu asioiden harjoittelemisen merkitys. Tämä ja yksin tämä on suurin syy siihen, että huomattavalla osalla ihmisistä on ahdistusta, yhdessä nimettyjä häiriöitä ja mitä lie. Nykyihmiselle on ihan vieras ja pelottava asia se, että monet asiat elämässä vaativat harjoittelua, itsensä altistamista ja totuttamista, opettelua, viitsimistä. Nyky-yhteiskunnassa on paisutettu lähtötilanteen merkitystä ihan naurettavuuksiin asti.

Ai silleen, että tervetuloa osaksi yhteiskuntaan, kun olet niin sanotusti yhteiskuntakelpoinen. Ei onnistu, sillä yksilö kasvaa vain osana yhteiskuntaa.

Up

Vierailija kirjoitti:

Koska nykyään on ok kärsiä mt-ongelmista. Aiemmin siitä tunnettiin häpeää.

Mt-ongelmat itsessään eivät ole kasvaneet mitenkään räjähdysmäisesti, vaan hoitoon hakeudutaan entistä matalammalla kynnyksellä. Se taas on erinomainen asia!

Niin. Minulla on ollut koko elämäni ajan kaikenlaisia mt-juttuja, mutta vasta viime vuosina olen saanut apua niihin, siis lääkityksen. Olen katkera siitä, että minua ei autettu paljon, paljon aiemmin.

Uppaan vielä. Mielenkiintoinen keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Lähipiirissäni on sosiaalisten tilanteiden pelosta voimakkaasti kärsivä nuori ja heille on useastikin sanottu hoitohenkilökunnan taholta, että sosiaalisten tilanteiden pelko on varsinkin nuorilla tytöillä lisääntynyt voimakkaasti. Koulupoissaoloissakin isolla osalla taustalla tätä oireilua. Mietin, että mitkä mahtavat olla syitä tähän ja voisiko esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden opettelua ja empaattista käyttäytymistä muita kohtaan alkaa harjoittamaan jo päivähoidossa ja ottaa mukaan opetussuunnitelmaan. Ei varmasti olisi ainakaan pahitteeksi. Maailma mennyt monelta osin aika raadolliseksi.

Ap

Kannatetaan! Siis olisihan se hyvä opettaa jo pienestä pitäen sosiaalisia taitoja ja kommunikointitaitoja sekä erilaisuuden sietokykyä. Eli niin, että niille dominoivimmillekin lapsille opetettaisiin tapoja ottaa muita huomioon. Opetetaanhan jo Yhdysvalloissakin esikouluikäisille esiintymistaitoja ikätasonsa mukaisesti. Ehkä Suomessa olisi parempi keskittyä niihin muihin em. seikkoihin ensin. Ja introverttien, arkojen ym. pitäisi siis myös voida olla omia itsejään ja sosialisoida muiden kanssa omista lähtökohdistaan. Erilaisuuden sietokyvyn opetushan on tässä avainasemassa, että eri ihmiset pystyttäisiin ottamaan mukaan porukoihin, kun kaikissa on kuitenkin ne hyvät ja huonot puolet.

Koska meidät suomalaiset repäistiin kylmään ja ankaraan kapitalismiin ihanasta ja rauhallisesta maatilaympäristöstä kun sotien jälkeen piti maksaa korvauksia Venäjälle. Sitten on tullut kaiken maailman netit ja somet, jossa kukaan ei ole kuitenkaan oma itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi, että nykyään paletista on poistettu asioiden harjoittelemisen merkitys. Tämä ja yksin tämä on suurin syy siihen, että huomattavalla osalla ihmisistä on ahdistusta, yhdessä nimettyjä häiriöitä ja mitä lie. Nykyihmiselle on ihan vieras ja pelottava asia se, että monet asiat elämässä vaativat harjoittelua, itsensä altistamista ja totuttamista, opettelua, viitsimistä. Nyky-yhteiskunnassa on paisutettu lähtötilanteen merkitystä ihan naurettavuuksiin asti.

Pelkkä yksilön syyllistäminen on silti kurjaa, sillä yksilö on osa yhteisöä. Yhteisö joko kannustaa tai lyttää. Kukaan ei jaksa yksin taistella ja tarpoa, jos ei saa vastakaikua ja hyväksyntää.

Täsmälleen näin! 👍

Vierailija kirjoitti:

Näitä kommentteja, kun lukee niin mieleen nousee, että hoidetaanko näitä häiriöitä oikein? Käytetäänkö täällä samoja menetelmiä, jotka hyväksi havaittu maailmalla, mutta ei oteta huomioon suomalaisten luonteenpiirteitä, kulttuuria, vähäistä auringonvaloa jne?

Ennalta ehkäisy olisi tärkeää esim. juurikin opettamalla sosiaalisia taitoja jo pienille, mutta entä hoito, onkohan sekään oikeanlaista, jos niin monella pelot jatkuvat elämää paljon rajoittavina vuosikymmenet hoidosta huolimatta?

Kaikki on niin v*tun tiedostavia nykyään. Ei saa enää tahattomasti sanoa mitään tyhmää, hassua tai puolihuolimatonta ilman että joku poeukassa tirskuu sun sanomisille.

Vierailija kirjoitti:

Koska on muotia olla joku vıtun uniikki lumihiutale.

Tämä juuri. Nykyään saat olla sellainen ja tälläinen ja kaikenmaailman ujot, arat ja erityisherkät pitäisi saada ymmärrystä. Yhteiskunnassa nyt vain pärjää, jos saa suunsa auki, uskaltaa tehdä ja kokeilla ja olla sosiaalinen. Toiset on sitä enemmän luonnostaan ja toisten täytyy harjoitella. Pahinta on tuo kaikenmaailman ihmeellisyyksien liika ymmärrys. Työelämässä nämä saamattomat hissukat ovat ihan vihoviimeisiä työkavereita.

Koska arvostelu ja ylivakava asenne- ympäristö. Relataan ☹️

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että ekstroverttien tapa tehdä hommia eroaa melko paljon introverttien työtavoista. Ekstrovertit ovat nopeatempoisempia, tilanteen mukana elävämpiä ja spontaanimpia. Ohjeet ja tiedollinen pääoma vaihdetaan suullisesti. Introvertit ovat hitaammin lämpenevia, harkitsevampia ja mieluiten valmistautuvat tekemisiinsä etukäteen. Nopeat tilanne-muutokset stressaavat. Jäädään ulkopuolelle. Mitä etäisemmissä ääripäissä ollaan sitä enemmän syntyy riitoja introverttien ja ekstroverttien välillä.

Tämä on varmasti totta. Ekstrovertti tykkää hoitaa asiat puhumalla, introvertti mieluummin kirjoittaa, koska silloin on enemmän aikaa harkita sanojaan.

Nopea ekstrovertti heittää läppää ohi mennessään eikä introvertti, jos on hidas, keksi siihen vastausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska on muotia olla joku vıtun uniikki lumihiutale.

Tämä juuri. Nykyään saat olla sellainen ja tälläinen ja kaikenmaailman ujot, arat ja erityisherkät pitäisi saada ymmärrystä. Yhteiskunnassa nyt vain pärjää, jos saa suunsa auki, uskaltaa tehdä ja kokeilla ja olla sosiaalinen. Toiset on sitä enemmän luonnostaan ja toisten täytyy harjoitella. Pahinta on tuo kaikenmaailman ihmeellisyyksien liika ymmärrys. Työelämässä nämä saamattomat hissukat ovat ihan vihoviimeisiä työkavereita.

Miten niin? Täytyyhän joidenkin jarruttaa niitä yltiöpäisiä vauhtivillejä.