Miten saatte motivaatiota iänikuiseen ruoanlaittoon?

Mua inhottaa oman kehoni takia, että en jaksa kokata. Siis tykkään kyllä syödä, mutta en vaan haluaisi illalla käyttää edes tuntia koko hommaan. Olisi kehon takia kiva syödä monipuolisesti. Liha + peruna/riisi/makaroni + tuoresalaatit ja hedelmät, mut ei vaan innosta xD Sit se mun ruoanlaitto on just jotain italianpadan valmistamista tai et keitän yhdessä kattilassa riisiä ja pannulla kypsennän broilerinsuikaleet ja wok vihannekset :D Italianpadan tekemisessä parasta on just se et se saa kypsentyä itsestään jonkin aikaa, et ei tarvii keittiössä härvätä vaan voi sen ajan tehdä jotain muuta. (vauvapalstailla)

Muutenkin tällaisessa 40 neliöisessä kaksiossa, jossa on pieni keittiö on tosi v-mäistä kokkailla kun tuntuu, ettei ole tilaa mihinkään suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

En ehtinyt lukea ketjua, mutta kerron omat vinkkini. Minulla on viisi lasta joista nyt kolme teini-ikäisiä. Ruokaa menee paljon. Haluan kokata itse sekä terveys- että rahasyistä. Olen tehnyt ruoanlaitosta itselleni miellyttävämpää ja aikatehokkaampaa:

- Käyn kaupassa vain kerran viikossa ja teen kerralla isot (siis ISOT) ostokset: näin kaupassa ravaamiseen ei mene aikaa viikolla ja tarvittavat ainekset löytyy kotoa

- Kun teen ruokaa, teen aina kerralla mahdollisimman ison satsin. Syömme aina 2-3 päivää samaa pääruokaa. Perhe ei valita. Salaattiakin voi tehdä tai hedelmiä pilkkoa hyvin 2-3 päiväksi. Lasikipoissa säilyy parempana kuin muovisissa. Kokkaan siis oikeastaan vain noin 3 päivänä viikossa, mutta silti omatekoista ruokaa on joka päivä saatavilla. Tämä vaatii myös isoja pannuja ja kattiloita.

- Joskus kun on aikaa, käytän yhtenä päivänä muutaman tunnin siihen, että teen useamman eri ruoan isoihin vuokiin. Näistä sitten sopiva määrä jääkaappiin ja muut pakkaseen. Kiirepäivää helpottaa suunnattomasti, kun voi vaan aamulla nostaa pakkasesta vuoan sulamaan ja töiden jälkeen käyttää uunissa ja valmista tuli.

Toistan vielä koska tämä on oikeasti ihan ykkösvinkkini ruoanlaiton helpottamiseen: kun kerran teet ruokaa ja otat ne kaikki ainekset esille ja näet sen vaivan, niin tee samalla kerralla PALJON! Todella paljon säästää aikaa ja vaivaa siihen verrattuna, että tekee joka päivä pienen määrän.

- Tykkään katsella Yoitubesta erilaisia dokkareita ja podcasteja. Katselen näitä tabletilta aina samalla kun kokkaan. Silloin se aika hujahtaa ihan mukavastikin.

Hienosti olet ison perheen ruokajutut jàrjestànyt!

Vierailija kirjoitti:

Nälkä motivoi. En tajua, ap, millä logiikalla terveellisen (prosessoimattoman) ruuan väsääminen on työläämpää kuin epäterveellisen?

Kai nyt nippu vihanneksia on yhtä helppo poimia kaupasta kuin lihis?

Terveellinen ruoka: pese, kuori, pilko, suikaloi, viipaloi, raasta, höyrytä, hauduta, paista jamitänäitänyton. Lihis: laita mikroon.

🤷🏻

pottua löytyy ja lihaa  kalaa kypsennös nopeaa kaikki monimutkaiset lisukit vie aikaa ja alkaa ressaan ihmistä pitemmällä välillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurimmassa osassa ns. arkiruokia menee ehkä pahimmillaan se 30 minuuttia (+mahdollinen kypsennys jos esim. uuniruoka), ilman eineksiä yms.. Mitä 'parempaa' tekisin sillä 30 minuutilla? Makaisin sohvalla katsomassa jotain lobotomiaskeidaa 30 minuuttia kauemmin? Treeninkin olen tehnyt siinä vaiheessa kun rupean laittamaan ruokaa.

Niin, varmaan paras kysymys olisi: Mitä muuta (järkevää) tekisit sillä ajalla?

Kuka teillä suunnittelee, mitä ruokaa milloinkin tehdään? Onko teillä ruoka aina sellaista, että kaikki tykkää siitä vai teetkö ruokaa, josta joku tykkää ja muut ei? Miten tiukka ruokabudjetti teillä on?

Itse koin hankalaksi, kun ruuan piti olla terveellistä, edullista, nopeasti valmistuvaa ja kaikille maistuvaa. Välillä pää löi tyhjää enkä millään keksinyt, mitä tekisin ruuaksi.

Meillä on 6 viikon joustava lista. Lista on muodostunut ruuista mitkä kelpaa kaikille.

Joku on jollekin 110% herkkua, toiselle vaan ihan ok mutta kaikki syö kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Kännnissä ja alasti keekoilen kyökissä hommat sujuu kuin itsestäään.

Jos olet mies, niin varo polttamasta itseäsi!

Jos olet nuori ja viehättävä neitonen, niin voist tulla käymään luonani. Sovitaan jatkosta sitten!

Ei kiinnosta, enkä oikein jaksa motivoitua. Teen mahdollisimman helppoa. Vaikka ostan lohipihvit ja valkosipulikermaperunat kaupasta, heitän uuniin ja teen salaatin kylkeen. Enempää ei jaksa kiinnostaa. Jos olisin rikas tilaisin kans jonkun ateriapalvelun, josta sais kaikki päivän ruuat valmiiksi mietittynä.

Kokeilen aina jotain uutta, tänään keitin eka kertaa riisit kookosmaidossa.

Saan syödä ainaki sitä mistä pidän ku oon sen ite tehny.

Teen ruokaa korkeintaan joka toinen päivä. Kaks päivää syödään samaa.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä menee aikaa.

Eilen oli lihapullat, kastike, perunat ja fetasalaatti.

Tänään vaan eineksiä.

Ei mua motivoi kun nirso teini. Tuollaiset 15 min voi unohtaa.

Aikaa kuluu keittiössä.

Sitten vielä leipominen päälle tai vohvelit.

Tätä kestää enää 5 vuotta niin teinit poissa ja sitten teen jos huvittaa.

Miksi ne ei tee itse ruokaa? Moni teini asuu jo omillaan. Meillä usein 11 v. poika tekee ruoan koko perheelle, ja on terveellistä.

Vierailija kirjoitti:

Mua inhottaa oman kehoni takia, että en jaksa kokata. Siis tykkään kyllä syödä, mutta en vaan haluaisi illalla käyttää edes tuntia koko hommaan. Olisi kehon takia kiva syödä monipuolisesti. Liha + peruna/riisi/makaroni + tuoresalaatit ja hedelmät, mut ei vaan innosta xD Sit se mun ruoanlaitto on just jotain italianpadan valmistamista tai et keitän yhdessä kattilassa riisiä ja pannulla kypsennän broilerinsuikaleet ja wok vihannekset :D Italianpadan tekemisessä parasta on just se et se saa kypsentyä itsestään jonkin aikaa, et ei tarvii keittiössä härvätä vaan voi sen ajan tehdä jotain muuta. (vauvapalstailla)

Muutenkin tällaisessa 40 neliöisessä kaksiossa, jossa on pieni keittiö on tosi v-mäistä kokkailla kun tuntuu, ettei ole tilaa mihinkään suuntaan.

Mun 20v opiskelijatyttäreni keittiö on 1m x 1,2m keittokomero, ei uunia, mikroa eikä pakastinta. Kotona tottunut n 30m2 keittiöön muttei anna asian häiritä.

Tekee itse kaikki ruuat, ihan huippuruokia! Tänään teki 2 päivän annoksen savulohicarbonaraa, toissapäivänä nyhtöbroileria ja silppusalaattia pitaleivän välissä. Wokit, lihakastikkeet, pataruuat jne syntyy nopsasti ja näppärästi. Ruokkii kaveriporukankin usein.

Sai juuri työnantajalta laadukkaan kasarin joululahjaksi, on aivan onnessaan:)

Minä nautin kokkaamisesta, ruokien suunnittelusta = reseptien haku kokkikirjoista ja netistä raaka-aineiden mukaan.... Eikä yhtään haittaa, meneekö kokkailuun tunti tai viisi, pääasia että hyvää tulee :D

Nälkä motivoi. Ilman ruokaa ei voi elää. Haluan että meillä valmistetaan ruoka laadukkaista raaka-aineista. Vuorotyöläisenä se suunnitellaan aina vapaapäivänä seuraavaksi työputkeksi. Meillä tekee ruokaa myös 12- vuotias lapsi koska asumme yhdessä. Lapsi tekee myös muitakin kotitaloustöitä.

Mulla se vasta homma on, kun en kykene syömään samaa ruokaa kuin max kahtena peräkkäisenä päivänä. On siis pakko kokkailla lähes päivittäin, koska otamme molemmat myös evääksi kotiruokaa.

Teen laatikoita, patoja, pihvejä, kastikkeita ja joitakin keittoja isot satsit, joista pakastan annosrasioihin suurimman osan. Näin helpotan arjesta suoriutumista kiireen keskellä.

Leipomisesta olen luopunut kokonaan. Aika ja mielenkiinto ei riitä.

Vierailija kirjoitti:

Kännnissä ja alasti keekoilen kyökissä hommat sujuu kuin itsestäään.

Jos tekee makkarakeittoa, kannattaa katsoa että leikkaa oikeaa makkaraa.

Semmoinen vinkki jos ei ole vielä tullut, että kun kokkaus kyllästyttää, niin heti saman tien ruokaa pakkasesta, puoliso keittiöhommiin ja ravintolakeikka. Sitten jaksaa taas kun ei pitkin hampain yritä tehdä.

Muuten se on sitten kiva ja hyödyllinen harrastus, jossa voi kehittyä ja vieraatkin tykkää.

Ruuanlaitto on hauskaa ja helppoa. Kuoritaan, pilkotaan, pyöritellään. Keitetään, paistetaan, grillataan, maustetaan. Maistetaan. Tarjotaan.

Yksinkertaista ja nopeaa. Kun pari kertaa tekee, ohjeita ei tarvitse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt olet kuvitellut ruuanlaiton paljon hitaammaksi, työläämmäksi ja vaativammaksi kuin mitä se todellisuudessa on.   Etkö sinä tosiaan ole koskaan laittanut itse ruokaa, vai mihin tuo käsityksesi perustuu?

Ei nyt enää tarvitse lähteä noutamaan perunoita ja juureksia kellarista, kuoria ja pilkkoa niitä niin kuin mummo aikoinaan, saati sitten lähteä kokemaan jäniksenansoja tai verkkoja ennen kuin pääsee laittamaan ruokaa. Kaikki ruokatarvikkeet saa kaupasta aika pitkälle esikäsiteltynä. 

Kai aloittaja huomaa, että esimerkiksi laatikot, kiusaukset ja padat valmistuvat ihan itsekseen uunissa, eli varsinaista työaikaa niiden kanssa ei mene 15 minuuttia enempää. Ja sama homma useimmissa keitoissa.

Se on sitten toinen juttu, jos päättää valmistaa jotain todella pitkän kaavan mukaan, eli esimerkiksi  tärvää tunnin vaikka lasagnen valmistukseen. Sitä kannattaa tehdä kerralla niin iso annos, että saa syödä useamman päivän.

Tässä ketjussa ihmettelen eniten runsaitten alapeukkujen määrää täysin asiallisiin vastauksiin. Miksi alapeukut esim. ehdotukselle, että ennen ruuanlaiton aloittamista otetaan kaikki tarvikkeet valmiiksi esille? Silloinhan ei tule sitä tilannetta, että huomaakin jotain tärkeää puuttuvan ja toiseksi kaikki laitetaan pois saman tein kun on käytetty, niin keittiö jää ruuan laiton jälkeen siistiksi.

Minä olen varmaan hidas, kun esim. kiusausta tehdessä ei riitä 15 min perunoiden ja sipulien kuorimiseen ja pilkkomiseen + proteiinin pilkkomiseen ja mahdolliseen kypsentämiseen. Varsinkin kun tekee isomman satsin kerralla, niin kyllä menee helposti puoli tuntia tai ylikin, että ruoka on uunissa. Siihen päälle vielä jälkien siivous, salaatin valmistus yms.  Joskus on vain sellaisia päiviä, että ei töiden jälkeen jaksaisi.

Arkiruoka tehdään nopeasti näin:

1. Otetaan pakastimesta perunasipulisekoitetta = ei mitään pilkkomista ja hintakin jokseenkin sama, jos et kasvata itse perunoita ja sipulia.

2. Proteiini otetaan samasta pakastimesta ( kinkkusuikaleita tai siivuja, savukalaa, kanasuikaleita ym) tai säilykkeenä ( tonnikalaa, säilykelihaa ym.) Ei mene monta minuuttia niiden pilkkomiseen.

3. Kaikki ainekset vuokaan, vuoka uuniin ja sitten päivätorkuille. 

En saa millään kulumaan kiusauksen tekoon puolta tuntia, vaikka itse kuorisin ja pilkkoisin perunat, sipulit ja proteiinin, ja jälkien siivous mukaan luettuna. Salaatin ehtii valmistaa myös muutamassa minuutissa sillä aikaa kun ruoka kypsyy uunissa.

Helposti. Jos ei ole nälkä jättää tekemättä ja kas huomenna huomaa että voikin tehdä tosin nyt kun ollaan sodassa niin köyhemmin. Toivottavsti ei kovin paljon ruumiita tule sillä sitten eletään entistä köyhemmin. Isättömät jopa ilman ruokaa.