Miten saatte motivaatiota iänikuiseen ruoanlaittoon?
Mitään muuta ehtisi elämässä tehdä kuin olla keittiössä, jos päättäisin syödä terveellisesti. Miten motivoidutte kokkaamaan? Tiedän että jotkut nauttivat siitä - en ymmärrä - mutta te jotka ette nauti ja silti laitatte joka päivä ruokaa, miten jaksatte? Jos mulla olisi rahaa sikana, palkkaisin itselleni kokin tekemään viikon ruoat jääkaappiin. :D
Kommentit (238)
Suurimmassa osassa ns. arkiruokia menee ehkä pahimmillaan se 30 minuuttia (+mahdollinen kypsennys jos esim. uuniruoka), ilman eineksiä yms.. Mitä 'parempaa' tekisin sillä 30 minuutilla? Makaisin sohvalla katsomassa jotain lobotomiaskeidaa 30 minuuttia kauemmin? Treeninkin olen tehnyt siinä vaiheessa kun rupean laittamaan ruokaa.
Niin, varmaan paras kysymys olisi: Mitä muuta (järkevää) tekisit sillä ajalla?
Hyvä äänikirja samalla kuulokkeisiin, niin oikein odotan kokkaushetkiä.
Ei minulla ole vaihtoehtoa. En vain voi syödä lounasravintoloiden puoli-eineksiä tai kaupan eineksiä. Niistä saa liikaa fosfaattia joka haurastaa luut, nitriittiä, joka aiheuttaa syöpää, karrageeniä joka ärsyttää suolistoa ja vehnä/proteiinia-gluteiinia joka myös ärsyttää suolistoa. Ihan tavallisissa ruoissa tai raaka-aineissa näitä haitallisia jatkeita siis. Itse tehtynä osaan välttää nämä karikot. Syöpä vaanii joka nurkassa, en vaan pysty nielemään noita.
Kun ruoka on bisnestä, raaka-aineiden pitää olla halpoja.
Ja olen opetellut kokkaamista, se sujuu nyt nopeasti ja helposti, muutaman päivän raaka-aineet kerralla kaupasta ja pari päivää samaa ruokaa. Välillä puolet pakastimeen. Syöminen on nautinto nykyään. Paino pysyy myös kurissa jostain syystä vähän niin kuin sivutuotteena. Aidot raaka-aineet myös kalliita, ettei kannata turhaan mätätä liikoja.
Parhaiten motivoisi toisille ruuan laittaminen, jos arvostaisivat sitä. Mutta kun ei. Toinen on kotoaan oppinut, että kahvilla ja juustoleivällä pärjää. Ei osaa edes sanoa, mitä ruokaa tekisi mieli.
Laitan mielelläni ruokaa ja osaan tehdä hyvää. Mutta kyllä se on juuri noin, että sitä motivaatiota syö se, että toisen mielestä vaikka rahka suoraan purkista sellaisenaan syötynä on ihan ok ateria.
Toisille se ruoka on vain ravintoa ja energiaa eikä mikään elämäntehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmassa osassa ns. arkiruokia menee ehkä pahimmillaan se 30 minuuttia (+mahdollinen kypsennys jos esim. uuniruoka), ilman eineksiä yms.. Mitä 'parempaa' tekisin sillä 30 minuutilla? Makaisin sohvalla katsomassa jotain lobotomiaskeidaa 30 minuuttia kauemmin? Treeninkin olen tehnyt siinä vaiheessa kun rupean laittamaan ruokaa.
Niin, varmaan paras kysymys olisi: Mitä muuta (järkevää) tekisit sillä ajalla?
Kuka teillä suunnittelee, mitä ruokaa milloinkin tehdään? Onko teillä ruoka aina sellaista, että kaikki tykkää siitä vai teetkö ruokaa, josta joku tykkää ja muut ei? Miten tiukka ruokabudjetti teillä on?
Itse koin hankalaksi, kun ruuan piti olla terveellistä, edullista, nopeasti valmistuvaa ja kaikille maistuvaa. Välillä pää löi tyhjää enkä millään keksinyt, mitä tekisin ruuaksi.
Pidän arkiruuat yksinkertaisina ja helppoina ja teen kerralla isoja annoksia, joita joko syödään useana päivänä tai pakastetaan osa. Kuuntelen äänikirjaa/radiota/musiikkia tylsimpien työvaiheiden aikana. Toisin sanoen suunnittelen etukäteen asiat, joiden tiedän olevan pakkopullaa, mutta jotka pitää vain tehdä. Teen samoin kaikkien muidenkin itselle epämieluisten tai vaivalloisten tehtävien kohdalla.
Peltiruuat ovat monen arjen pelastus. Pilkon erilaisia juureksi yhdelle pellille ja maustan ne. Toiselle pellille lyhyemmän valmistusajan tarvitsevia raaka-aineita ja työnnän pellit kiertoilmauuniin yhtäaikaa niin, että valmistuvat samaan aikaan. Kukin poimii ja koostaa sitten pelleiltä itselleen annokset.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmassa osassa ns. arkiruokia menee ehkä pahimmillaan se 30 minuuttia (+mahdollinen kypsennys jos esim. uuniruoka), ilman eineksiä yms.. Mitä 'parempaa' tekisin sillä 30 minuutilla? Makaisin sohvalla katsomassa jotain lobotomiaskeidaa 30 minuuttia kauemmin? Treeninkin olen tehnyt siinä vaiheessa kun rupean laittamaan ruokaa.
Niin, varmaan paras kysymys olisi: Mitä muuta (järkevää) tekisit sillä ajalla?
Perheellisellä on paljon vaihtoehtoja.😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmassa osassa ns. arkiruokia menee ehkä pahimmillaan se 30 minuuttia (+mahdollinen kypsennys jos esim. uuniruoka), ilman eineksiä yms.. Mitä 'parempaa' tekisin sillä 30 minuutilla? Makaisin sohvalla katsomassa jotain lobotomiaskeidaa 30 minuuttia kauemmin? Treeninkin olen tehnyt siinä vaiheessa kun rupean laittamaan ruokaa.
Niin, varmaan paras kysymys olisi: Mitä muuta (järkevää) tekisit sillä ajalla?
Perheellisellä on paljon vaihtoehtoja.😂
Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen aika nautinnonhaluinen luonne, yksinkertaisesti pidän hyvästä kotiruoasta. Kuuntelen kokatessa musiikkia, ja keittiöpuuhastelu saa pään irti töistä, koen sen rentouttavana. Meillä tuli tänään lämminsavulohikeittoa ja uunissa on vielä shepherd's pie vaihtoehdoksi.
Ihan herkkuruokia!
Me kokeilimme vaihteeksi shepherd's pietä kukkismuussilla ja nyt ei enää muunlaista tehdäkään.
Kiitos vinkistä, otankin tämän kokeiluun ensi kerralla :) Kukkismuusi on ihanaa. Ja lanttu- ja peruna-palsternakkakin.
Nälästä tulee hyvät motivaatiot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yleensä jo tänään, että huomenna teen lihapullia. Teen lihapullataikinan tekeytymään jääkaappiin. Seuraavana päivät potut kiehumaan ja pyörittelen lihapullat, jotka paistuvat pannulla ja potut kiehuvat kattilassa. Näiden valmistumista odottaessa putsaan salaattia, pilkon vihanneksia ja teen salaattikastikkeen. Kun potut ovat kypsiä, n. 20 min. - kaikki muukin on valmista. Tänään laitan paistopussiin kananrintaa, porkkanaa, pottuja ja paprikaa. Siellä muhii uunissa eikä aikaa kulu kuin 5 min, ehkä 7 min. sen paistopussin valmiiksi laittamiseen. Eineksiä en syö koskaan, ovat pirun pahoja ja epäterveellisiä sanokoon kuka mitä tahansa. Kovin monelta puuttuu organisaatiokyky, tänään ei ajatella yhtään mitä ruokaa huomenna. En siis yleistä, mutta sen mitä olen nähnyt ja mitä tälläkin palstalla saa lukea on satumaisen ihmeellistä.
Enpä ole huomannut. Mitähän liet lukenut.
Valitusta ruoan laitosta ja kokin palkkaamista tässä kejussa, mutta palstalla on ollut useita ketjuja, joissa valitetaan kuinka kurjaa ruoanlaitto on ja mitä hajuja siitä asuntoon tulee ym. ym. sellaisia olen lukenut.
Minä en ole huomannut. Ruoanlaitto on perheellisellä ihmisellä todella paljon. Totta kai se joskus puuduttaa eikä aina jaksa.
Ja tuo organisoinnista sössöttäminen on ihan naurettavaa. Ethän sinä edes kuvannut organisoimista vaan kädestä suuhun elämistä.
Tiedoksi, etten ole koskaan elänyt "kädestä suuhun". Enkä "sössöttänyt" mitään organisoinnista, luulin että sana ilmaisee kaikille mitä keittiöhommissa organisointi tarkoittaa. Minulla riittää ruokaa vaikka muille jakaa kun olen säilönyt kasvimaan ja puutarhan tuotteet, kerännyt marjat ja sienet. Ei tarvitse edes kaupassa käydä kun saan monelle hengelle erittäin hyvää ruokaa pöytään. Riistaa, kalaa ja lihoja löytyy pakastimesta. Siinä sulle "kädestä suuhun" elämisestä.
Kyllästyin neljännesvuosisadan jälkeen.
Lapset aikuisia, kokkaan vain jos on inspistä!
N45
Det är bra med kapacitet att tillreda mat på olika sätt hemma. Då kan man köpa ungefär vilka ingredienser som helst och fortfararande få strålande portioner av dem.
Vad man behöver är olika kärl, stekpannor för olika ändamål, en ugn, en matångare, gärna en sous vide samt en vakuum förpackare.
Soppor kokar man i satser om 8 L och fryser in i 1 L förpackningar. Hade senast idag köttsoppa som lunch. Skulle man villa göra det riktigt enkelt, värmer man upp det i mikron.
Ikväll blir det kasslerspätt med grönsaker. De tillverkas i air fryern medan riset ångas i matångaren där de flesta grönsakerna och potatisen blir bäst.
Biff steker man eller kör i sous vide, liksom alla oädla styckningsbitar som bringa, flanksteak, oxkind och dylika. Även fisk blir utmärkt i sous viden.
Vidare kan man grilla året runt. Till julen blev det grillade nejonögon som en rätt. Alla gillade dem, då de ännu var varma vid servering.
En ehtinyt lukea ketjua, mutta kerron omat vinkkini. Minulla on viisi lasta joista nyt kolme teini-ikäisiä. Ruokaa menee paljon. Haluan kokata itse sekä terveys- että rahasyistä. Olen tehnyt ruoanlaitosta itselleni miellyttävämpää ja aikatehokkaampaa:
- Käyn kaupassa vain kerran viikossa ja teen kerralla isot (siis ISOT) ostokset: näin kaupassa ravaamiseen ei mene aikaa viikolla ja tarvittavat ainekset löytyy kotoa
- Kun teen ruokaa, teen aina kerralla mahdollisimman ison satsin. Syömme aina 2-3 päivää samaa pääruokaa. Perhe ei valita. Salaattiakin voi tehdä tai hedelmiä pilkkoa hyvin 2-3 päiväksi. Lasikipoissa säilyy parempana kuin muovisissa. Kokkaan siis oikeastaan vain noin 3 päivänä viikossa, mutta silti omatekoista ruokaa on joka päivä saatavilla. Tämä vaatii myös isoja pannuja ja kattiloita.
- Joskus kun on aikaa, käytän yhtenä päivänä muutaman tunnin siihen, että teen useamman eri ruoan isoihin vuokiin. Näistä sitten sopiva määrä jääkaappiin ja muut pakkaseen. Kiirepäivää helpottaa suunnattomasti, kun voi vaan aamulla nostaa pakkasesta vuoan sulamaan ja töiden jälkeen käyttää uunissa ja valmista tuli.
Toistan vielä koska tämä on oikeasti ihan ykkösvinkkini ruoanlaiton helpottamiseen: kun kerran teet ruokaa ja otat ne kaikki ainekset esille ja näet sen vaivan, niin tee samalla kerralla PALJON! Todella paljon säästää aikaa ja vaivaa siihen verrattuna, että tekee joka päivä pienen määrän.
- Tykkään katsella Yoitubesta erilaisia dokkareita ja podcasteja. Katselen näitä tabletilta aina samalla kun kokkaan. Silloin se aika hujahtaa ihan mukavastikin.
Köyhänä on ruoanlaitto tympeätä. Aina täytyy miettiä, mikä on halvinta. Haaveilen hyvästä pihvistä, kalasta. Mutta aina vaan samoja halpoja ruokia. Joulukin meni kaalikeitolla, kun pelkään tulevaa sähkölaskua. On hammaslääkärikäyntikin tulossa. Täytyy jokainen sentti säästää.
Siis mitä ihmettä nyt taas? Siis nimenomaanhan ruoka ja sen tekeminen on tarkoitettu nautinnolliseksi asiaksi. Mistähän ap sitten iloitsee? Sohvalla makaamisesta?
Puurtamisesta harrastukseksi ja samoista arkisista aineksista loihtimaan gurmee herkkuja.
Onnistuminen palkitsee!