Mielenkiintoinen tutkimustulos. Empatia tuhoaa oikeudenmukaisuuden

Empaattisuuteen usein liitty se harha, että se tekee hyväksi ihmiseksi. Että koska minä nyt tunnen tunteita toisen ihmisen puolesta, olen hyvä ja oikeassa ja tämä oikeuttaa toimintani.

Empaattinen ihminen ei ole sen parempi kuin kukaan muukaan ja jos empaattinen ihminen ei tunnista omaa vajavaisuuttaan, on yhdistelmä jopa vaarallinen.

Vierailija kirjoitti:

Joko nyt uskotaan että empatia ei ole mikään autuaaksi tekevä ominaisuus, vaan voi tilanteesta riippuen, olla myös negatiivinen asia?

Mikä tahansa asia voi jossain tilanteessa olla negatiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatian avulla voin samaistua toisen ihmisen asemaan ja käsittää, mistä hänen tunteensa tai käytöksensä on peräisin. Ei se tarkoita, että minun tulisi hyväksyä toiminta, tai valita mitään puolia säälittävimmän tarinan perusteella

Miten voit tuntea empatiaa ihmistä kohtaan hyväksymättä hänen toimintaansa? Tunnetko empatiaa pedofiiliä kohtaan, jos hän ei ole vahingoittanut ketään, vaan toteuttaa viettiään? Kaikella kunnioituksella, ei pedofiili ansaitse empatiaa missään tapauksessa. Sääliä ehkä, mutta ei empatiaa.

Sääli on enemmän kuin empatia.

Ovat eri asioita. Sääli on surkuttelua, mutta empatia on myötäelämistä. Säälijä ei halua samaistua säälinsä kohteeseen.

Aika vaikea sääliä jos ei yhtään samaistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut, mutta oikeudenmukaisuutta on se, että nälkäisin saa leipäpalan.

Ei tietenkään ole. Nälkä on tunne ja tuo tunne ei voi ohittaa oikeudenmukaista järjestystä jolla leipää on koko ajan jaettu.

Jos kaikki on sen leipäpalasensa vuorollaan saaanut, niin suurin nälän kitisijä ei voi etuilla jonossa,

Paitsi että se järjestys ei ole oikeudenmukainen, siitä tässä on kyse.

Se on Puopolo, joka tässä yrittää rakentaa jotain huonoa utilitaristista argumenttia, jossa muka kaikki kärsimys on vain kärsimystä ja jokainen tuollainen kärsimyksen ”tunne” on samanarvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatian avulla voin samaistua toisen ihmisen asemaan ja käsittää, mistä hänen tunteensa tai käytöksensä on peräisin. Ei se tarkoita, että minun tulisi hyväksyä toiminta, tai valita mitään puolia säälittävimmän tarinan perusteella

Miten voit tuntea empatiaa ihmistä kohtaan hyväksymättä hänen toimintaansa? Tunnetko empatiaa pedofiiliä kohtaan, jos hän ei ole vahingoittanut ketään, vaan toteuttaa viettiään? Kaikella kunnioituksella, ei pedofiili ansaitse empatiaa missään tapauksessa. Sääliä ehkä, mutta ei empatiaa.

Sääli on enemmän kuin empatia.

Ovat eri asioita. Sääli on surkuttelua, mutta empatia on myötäelämistä. Säälijä ei halua samaistua säälinsä kohteeseen.

Aika vaikea sääliä jos ei yhtään samaistu.

Aika vaikea on myös samaistua auton alle jääneeseen oravaan, mutta säälittävä se silti on.

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Joten ihminen joka on empaattinen on todennäköisesti myös oikeudenmukainen, empaattinen ihminen esimerkiksi ärähtää jos näkee jotakuta kiusattavan ja puuttuu kiusaamiseen ja pyrkii laittamaan sille stopin, se on oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuutta on ettei kenenkään elämää pilata henkisellä tai fyysisellä väkivallalla, koska henkinen ja fyysinen väkivalta on sairaita asioita. Ihmisen tulisi pyrkiä toimimaan aina oikein ja kohtelemaan muita hyvin, henkistä väkivaltaa ei esimerkiksi ole se että suutuspäissään sanoo toiselle ikävästi tai kerran haukkuu, henkistä väkivaltaa on JATKUVA nälviminen, haukkuminen, ilkeästi kahtominen, puhuminen seläntakana, perättömien juorujen levittäminen

Vierailija kirjoitti:

Kun suomalainen sotilas talvisodassa tunsi myötätuntoa ja surua aseveljensä haavoituttua ja sen jälkeen iloa, kun haavoittaja kaatui, oliko hän epäoikeudenmukainen, kun ei tuntenut vihollisen kaatumisesta surua? Tuosta ilmiöstä tuossa tutkimuksessa puhutaan.

Puopolon ja persujen mielestä on.

Leipäpalan antaja voi jakaa omia leipiään ihan omien mieltymystensä mukaan. Eri juttu jos jakaa heimon:) yhteisiä leipiä niiden kanssa jakaja ei voi menetellä kuten oma empaattisuus sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Empaattisuuteen usein liitty se harha, että se tekee hyväksi ihmiseksi. Että koska minä nyt tunnen tunteita toisen ihmisen puolesta, olen hyvä ja oikeassa ja tämä oikeuttaa toimintani.

Empaattinen ihminen ei ole sen parempi kuin kukaan muukaan ja jos empaattinen ihminen ei tunnista omaa vajavaisuuttaan, on yhdistelmä jopa vaarallinen.

Hätää kärsivälle riittää usein se, että joku ymmärtää ja kuuntelee. Empaattinen ihminen on paikallaan tässä kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ei ole mitään universaalia empatiaa, vaan jokainen tuntee empatiaa omista lähtökohdistaan. Empatia on siis ylläpitämässä vain SINUN versiotasi oikeudenmukaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ei ole mitään universaalia empatiaa, vaan jokainen tuntee empatiaa omista lähtökohdistaan. Empatia on siis ylläpitämässä vain SINUN versiotasi oikeudenmukaisuudesta.

Eli otsikon väite on merkityksetön?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Joten ihminen joka on empaattinen on todennäköisesti myös oikeudenmukainen, empaattinen ihminen esimerkiksi ärähtää jos näkee jotakuta kiusattavan ja puuttuu kiusaamiseen ja pyrkii laittamaan sille stopin, se on oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuutta on ettei kenenkään elämää pilata henkisellä tai fyysisellä väkivallalla, koska henkinen ja fyysinen väkivalta on sairaita asioita. Ihmisen tulisi pyrkiä toimimaan aina oikein ja kohtelemaan muita hyvin, henkistä väkivaltaa ei esimerkiksi ole se että suutuspäissään sanoo toiselle ikävästi tai kerran haukkuu, henkistä väkivaltaa on JATKUVA nälviminen, haukkuminen, ilkeästi kahtominen, puhuminen seläntakana, perättömien juorujen levittäminen

Henkisen väkivallan määrittelee sen kokija. Kokija taas voi kokea yhdenkin ärähdyksen tai yhdenkin suutuspuuskan henkisenä väkivaltana. Voi säikähtää ja koko loppuelämänsä pelätä ärähtäjää. Toki luottamus pikku hiljaa palautuu mutta joka kerran ärähtää ei luultavasti jätä sitä yhteen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ei ole mitään universaalia empatiaa, vaan jokainen tuntee empatiaa omista lähtökohdistaan. Empatia on siis ylläpitämässä vain SINUN versiotasi oikeudenmukaisuudesta.

Eli otsikon väite on merkityksetön?

Ei, koska siinähän väitettiin, että empatia tuhoaa oikeudenmukaisuuden. Ja niinhän se tavallaan tekee, koska empatia on aina subjektiivinen tunne.

Vierailija kirjoitti:

Empaattisuuteen usein liitty se harha, että se tekee hyväksi ihmiseksi. Että koska minä nyt tunnen tunteita toisen ihmisen puolesta, olen hyvä ja oikeassa ja tämä oikeuttaa toimintani.

Empaattinen ihminen ei ole sen parempi kuin kukaan muukaan ja jos empaattinen ihminen ei tunnista omaa vajavaisuuttaan, on yhdistelmä jopa vaarallinen.

Mä pystyn kyllä asettamaan itseni tunteettomien ihmisten yläpuolelle, koska olen empaattinen ihminen, tunteettomuus on rumaa ja kun ihminen on tunteeton hänen on silloin helpompi kohdella muita ihmisiä huonosti tuntematta minkäänlaista katumusta siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ei ole mitään universaalia empatiaa, vaan jokainen tuntee empatiaa omista lähtökohdistaan. Empatia on siis ylläpitämässä vain SINUN versiotasi oikeudenmukaisuudesta.

Eli otsikon väite on merkityksetön?

Ei, koska siinähän väitettiin, että empatia tuhoaa oikeudenmukaisuuden. Ja niinhän se tavallaan tekee, koska empatia on aina subjektiivinen tunne.

Kuten oikeudenmukaisuuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empaattisuuteen usein liitty se harha, että se tekee hyväksi ihmiseksi. Että koska minä nyt tunnen tunteita toisen ihmisen puolesta, olen hyvä ja oikeassa ja tämä oikeuttaa toimintani.

Empaattinen ihminen ei ole sen parempi kuin kukaan muukaan ja jos empaattinen ihminen ei tunnista omaa vajavaisuuttaan, on yhdistelmä jopa vaarallinen.

Hätää kärsivälle riittää usein se, että joku ymmärtää ja kuuntelee. Empaattinen ihminen on paikallaan tässä kohtaa.

Empaattinen ihminen tajuaa, ettei hänellä ole tarjota mitään muuta kuin ymmärrys ja kuunteleminen. Aidosti empaattinen ihminen ei töksäytä että "Tiedän miltä sinusta tuntuu". "Huomenna on kaikki paremmin", "olethan kuitenkin terve" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Joten ihminen joka on empaattinen on todennäköisesti myös oikeudenmukainen, empaattinen ihminen esimerkiksi ärähtää jos näkee jotakuta kiusattavan ja puuttuu kiusaamiseen ja pyrkii laittamaan sille stopin, se on oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuutta on ettei kenenkään elämää pilata henkisellä tai fyysisellä väkivallalla, koska henkinen ja fyysinen väkivalta on sairaita asioita. Ihmisen tulisi pyrkiä toimimaan aina oikein ja kohtelemaan muita hyvin, henkistä väkivaltaa ei esimerkiksi ole se että suutuspäissään sanoo toiselle ikävästi tai kerran haukkuu, henkistä väkivaltaa on JATKUVA nälviminen, haukkuminen, ilkeästi kahtominen, puhuminen seläntakana, perättömien juorujen levittäminen

Henkisen väkivallan määrittelee sen kokija. Kokija taas voi kokea yhdenkin ärähdyksen tai yhdenkin suutuspuuskan henkisenä väkivaltana. Voi säikähtää ja koko loppuelämänsä pelätä ärähtäjää. Toki luottamus pikku hiljaa palautuu mutta joka kerran ärähtää ei luultavasti jätä sitä yhteen kertaan.

Me kaikki pystytään määrittelemään mitä henkinen ja fyysinen väkivalta on. Jos ei pystyttäisi ei olisi esimerkiksi käsitettä kiusaaminen. Ihmiset ei myöskään yleensä ärähdä syyttä, eikä elämässä pärjää sillä että jos on tehnyt jotain väärää, toinen ihminen suuttuu ja sanoo sulle kerran ilkeästi niin on aika kohtuutonta että menet koko loppuelämän ajaksi lukkoon siitä vaikka itse toimit alunperin väärin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni empatia ylläpitää oikeudenmukaisuutta. On vaikeaa olla oikeudenmukainen jos ei kykene ajattelemaan miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ei ole mitään universaalia empatiaa, vaan jokainen tuntee empatiaa omista lähtökohdistaan. Empatia on siis ylläpitämässä vain SINUN versiotasi oikeudenmukaisuudesta.

Eli otsikon väite on merkityksetön?

Ei, koska siinähän väitettiin, että empatia tuhoaa oikeudenmukaisuuden. Ja niinhän se tavallaan tekee, koska empatia on aina subjektiivinen tunne.

Kuten oikeudenmukaisuuskin.

Tämän takia lakiin onkin kirjoitettu, että mitä saa tehdä ja mitä ei.  Myös rangaistuksen määrät on kirjattu lakiin.

Sinänsä olen sitä mieltä, että tietokoneohjelma voisi hoitaa lain käytön tasapuolisemmin.

Olen havainnut tämän ilmiön. Voimakas empatia jotain ihmistä kohtaan voi sokaista ihmiseltä kyvyn tarkastella kokonaisuutta, mikä voi johtaa ristiritaan oikeudenmukaisuuskäsitysten kanssa.  Empatia ei koskaan ole rajaton, vaan se valikoi kohteensa ja sillä on myös määrälliset rajansa. Halusimme tai emme, me tunnemme herkemmin empatiaa samankaltaisia ja läheisiä ihmisiä kohtaan ja haluamme suojella heitä enemmän kuin ventovieraita.  Empatia suosii läheisiä ja samankaltaisia ihmisiä. Se vieroksuu suuria joukkoja ja muukalaisia. Empatian piiriä voi aina laajentaa, mutta meidän ihmisten kyky empatiaan on kuitenkin aina rajallinen. Toisaalta oikeudenmukaisuus on ilmiö , joka perustuu osin arvostuksiin ja ihmiskuvaan.  Jollekin suurinta oikeudenmukaisuutta on se, että heikoimmat hyötyvät eniten yhteisön menestyksestä ja toiselle se, että vahvimmat saavat suurimman mahdollisen palkkion tai että paha saa palkkansa. Eri oikeudenmukaisuusteoriat lähestyvät oikeudenmukaisuuden käsitettä aivan eri lähtökohdista. 

En usko tähän tutkimukseen.

Tähän asti "empatia" tunnetta on pidetty myönteisenä asiana sinänsä. Vaikea uskoa, että yhtäkkiä empaattiset olisivatkin niitä vahingoniloisimpia ja vastustajiinsa ankarimmin suhtautuvia ihmisiä.

Tutkimuksessa ihmiset on jaoteltu väärin empaattisiin ja ei empaattisiin, siitä tulee tuo omituinen tutkimustulos.

Ajatuksellinen sekamelska koko tutkimus. Väitettään että empatia on tunne kuten se onkin.Sitten yhtäkkiä empaattinen ihminen muuttuisi valla ampatiaa olevaksi, joka ei voi pitää paikkaansa.

Eräs selitys empaatikkojen väärinjaottelmiseen voisi olla että empatiaa on mitattu teoilla ja aikomuksilla, ja jätetty huomiotta tuo, että empatia on tunne. Empatia on myönteinen ja rakentava tunne ja tunteita ihminen ei voi itse määrittää, että ottaisi tämän tunteen esille tilanteen mukaan.

Oman käsitykseni mukaan aidosti empaattinen ihminen on empaattinen aina ja jokaista kohtaan.

Empaattista teeskentelevä voi jakaa "empatiaansa" omien halujensa mukaan, kun taas oikeasti empaattinen on empaattinen ja oikeudenmukainen kaikkia kohtaan.