Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?

Että perse levisi raskaana

Jää sisälle niin tapan sut olin kolmos luokalla ja mulle sanoi 3v vanhempi poika kun oltiin lähdössä välitunnille.

Mitä toi täällä tekee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapa itsesi. Sanoi isäpuoli

Samoin sanoi isäpuoleni minulle ollessani 13 vuotias.

Eräs työkaveri sanoi minulle juuri noin. Vastasin hänelle, että sinä meistä olet joutilaampi.

Vierailija kirjoitti:

Kun kollega yhtäkkiä sanoi: Olet paras.

Ja lisäsi vielä: Nyt sain sen sanotuksi.

Vieläkin lämmittää. Kiitos T.

 

Taisi olla ruotsinkielinen vaka-opettaja joka näin sanoi.

Oltiin mökillä vanhempien kanssa ja mentiin kirkonkylälle kauppaan. Siellä oli jotkin sekavan oloiset mies ja nainen, joista toinen soitti kitaraa ja ainakin mies lauloi kömpelön kuuloisia 'hengellisiä' lauluja. Kun menimme sitten kauppaan, niin nainen tuli tielleni (meitä oli kaksi aikuista ja kaksi lasta) ja sanoi "kyllä sinullekin on jossain joku". Se tuntui hirveän loukkavalta, olinko niin luuserin näköinen, että piti tuokin töksäyttää? Ja minulle nimenomaan, lapselle kahden lapsen katraasta. Sinä luuseri, kyllä jossain satukirjan setä on järjestänyt sinulle lohdutuspalkintopuolison.

Puoliso on löytynyt ja muutakin tarjontaa on ollut, mutta meni monia vuosia, että opin olemaan tyrimättä seurustelun alkuvaiheen. Siinä mielessä aina kun tämä palaa mieleen, niin mietin että mitä vittua.

En kyllä olisi tuntenut ollenkaan. 

Isäni tuli 50-vuotisjuhlilleni, joilla läsnä oli sukua ja ystäviä. Äijä veti nopean kännin, ja piti puheen. Puheessa hän kertoi ihmetelleensä aina (jo edesmenneen) isoisäni kanssa, mikä minut oikein pilasi. Teki niin pahaa, että piti lähteä omista juhlista pitkälle kävelylle. Kommentti on pyörinyt mielessä siitä lähtien jo 20 vuoden ajan. Hommasin aikanaan kuitenkin yliopistotutkinnon, tein pitkän katkottoman työuran, olen edelleen naimisissa ensimmäisen vaimoni kanssa, ja lapsistakin tuli ihan täysipäisiä:)

Olin herkkä ja ujo, ystävällisenä ja kilttinä yritin kuitenkin olla omalla tavallani mukana seurassa.

Kerran kuvistunnilla piirrettiin omakuva. Opettaja kehui kuvaani, jolloin luokka"kaveri" sanoi kaikkien kuullen, että on se näköinen, tollanen kyylä. Että se olikin hänen mielipiteensä minusta, ja ikävästi jäi mieleen vuosikymmeniksi.

Vierailija kirjoitti:

Ekan raskauden yliaikaistarkastuksessa lääkäri kehui synnyttäjän lantiotani 😅

Sama juttu mulla, kun kokeili mahtuuko lapsi varmasti tulemaan. Lisäsi vielä, että "täältähän mahtuis vaikka mitä"

Vierailija kirjoitti:

Sinulla on silmät kuin sudella

En tiedä miten sanoja tuon tarkoitti ja miten itse suhtauduit, mutta toivottavasti otit kohteliaisuutena. Itse ainakin olisin ottanut. 

Vierailija kirjoitti:

Oltiin mökillä vanhempien kanssa ja mentiin kirkonkylälle kauppaan. Siellä oli jotkin sekavan oloiset mies ja nainen, joista toinen soitti kitaraa ja ainakin mies lauloi kömpelön kuuloisia 'hengellisiä' lauluja. Kun menimme sitten kauppaan, niin nainen tuli tielleni (meitä oli kaksi aikuista ja kaksi lasta) ja sanoi "kyllä sinullekin on jossain joku". Se tuntui hirveän loukkavalta, olinko niin luuserin näköinen, että piti tuokin töksäyttää? Ja minulle nimenomaan, lapselle kahden lapsen katraasta. Sinä luuseri, kyllä jossain satukirjan setä on järjestänyt sinulle lohdutuspalkintopuolison.

Puoliso on löytynyt ja muutakin tarjontaa on ollut, mutta meni monia vuosia, että opin olemaan tyrimättä seurustelun alkuvaiheen. Siinä mielessä aina kun tämä palaa mieleen, niin mietin että mitä vittua.

Ehkä se näki tulevaisuuteen ja halusi lohduttaa jo ennalta. 

Vierailija kirjoitti:

"Ethän sä tiedä edes elämän tosiasioita"

Terveisin oma äitini. Olin siinä 13-14 vuoden iässä.

Äitini hoki samaa ja kertoi näitä tosiasioita humalassa minulle. Teinille oli aika kova paikka kuulla, että elämä on paskaa ja hän ei tule elämään vanhaksi.

Muutin pois kotoa 15-vuotiaana ja ihan hyvin on mennyt. Ja elämä on myös joskus ihanaa!

En ole koskaan ollut kuntoilija tai tarkkaillut syömisiäni. Olen kuitenkin aina ollut laiha/hoikka. Mitä nyt reisissä ja vyötärössä ylimääräistä. Ennen kausityöni alkamista aloin kuitenkin mm. kävellä lenkkejä ja syödä terveellisesti. Työt kun alkoi työparini jotenkin järkyttyi näkemästään.

Hän siis kirjaimellisesti ja valehtelematta ensimmäisenä työpäivänä huusi ja kommentoi ulkonäköäni kaikkien kuullen. Seisoimme ulkona työntekijät yhdessä. Olin kuulemma laihtunut liikaa tms. Otti mm. työhousujeni reisiosasta kiinni ja huusi että katsokaa nyt tätä. Toitotti vielä kovaan ääneen, että kun pomo tulee paikalle, niin pomon on nähtävä tämä.

Tämä samaa sukupuolta ollut työpari oli itsekin hoikka ja jopa harrasti liikuntaa. En edelleenkään ymmärrä miksi halusi nolata minut. Emme ole tunteneet toisiamme yli 10 vuoteen. Johtui ihan muista syistä.

Olin keskustelemassa ns. ammatti-ihmisen kanssa (ei kuitenkaan lääkäri) Kerroin silloisesta tilanteesta, jossa minä saatan tulla kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen kotiin. Tiskit, pyykit ja ruuanlaitto odottaa. Ennen tätä hässäkkää voin ottaa yhden oluen, istua alas ja hengähtää. Rauhoittaa. Ja jatkaa sitten kotitöitä.

Tämä "asiantuntija" kysyi ihan oikeasti tosissaan, että miksen juo lasillista appelsiinilimua?? Siinäkin on sokeria ja kaloreita jne.

Olin lapsena melko pyöreä ja minulle, sanottiin, että näytän kuin olisin raskaana.

Peruskoulusta valmistuessani halusin lähteä opiskelemaan muusikoksi. Minulle sanottiin, että mene ja opiskele oikea ammatti.

Noh minusta ei tullut muusikkoa enkä halua lapsiakaan. Kurjinta näissä kommenteissa on se, että ne tuli isompien sisarukseni suusta.

Yks ilkee akka oli sanonut minun olevan puujumala.

Ei mikään sanominen. Kammoan vain turpiinvetoa ja  sitä etuä tulisi tapetuksi. 

"Sinä olet puheesi puhunut."

Vierailija kirjoitti:

Kävin nuorena tyttönä lääkärissä. Lääkäri sanoi mulle: Nuori ihiminen, ja lihava kuin jouluporsas. Sen jälkeen kirjoitti jonkun laihdutuspillerireseptin. Aikaa tästä on n. 60 vuotta, mutta muistan sen kuin eilisen päivän.

Ennen sentään sanottiin suoraan.