Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?

Isä kun olin n 12 v. : "Miks susta tuli noin nössö?" Tjaa, enpä tiedä kun synnyin alkoholistiperheeseen. 
Vanhemmat: ei meitä kiinnosta, haukutaan, hylätään ja uhataan jos näytät epämukavuutta tai tunteita. 
Molemmat, mutta etenkin isä: sinä et ole mikään etkä ketään. (etkä osaa mitään)

Äiti kun sain vauvan (ei hoitanut vauvaa lainkaan), tuli apuun kotiin kerran. "Tuonne mikroon ihan turha katsoa"
Isä: "Annoitko vauvan jo pois?" (en juonut enkä edes polttanut).
Minä vanhempana. Äiti: "Kadun että hankin miehen ja lapsia. - oi kiitos äiti.
Taustaa sen verran että tiedän että vanhemmillani karmeat perheet myös... 
 

Opettaja sanoi ollessani noin 17-vuotias: "Sun pitäis hymyillä enemmän."

En ole hymyillyt.

Kollega sanoi koulun pihalla kun olin iltapäivällä menossa kotiin: xxxx olet paras.

Ja lisäsi vielä: Nyt sain sen sanotuksi.

Kiitos 💞

Vierailija kirjoitti:

Että mä häpeen sua. Oli eräs äitini lause usein. 

Sama oli minullakin. Kyllähän se äitiä harmitti, kun oma tytär ei ollut nätti, reipas ja sanavalmis vaan hiljainen nyhverö.

Vierailija kirjoitti:

Kollega sanoi koulun pihalla kun olin iltapäivällä menossa kotiin: xxxx olet paras.

Ja lisäsi vielä: Nyt sain sen sanotuksi.

 

Kiitos 💞

Vaka-ope

Luokkakaveri hihkaisi kutosluokalla vilpittömästi kokeen saadessaan että ”Jes! Eka kerta ku mä sain paremman arvosanan ku *mun nimi*!” Kuulosti tökeröltä mutta se oli mun mielestä vaan hauskaa. Ja sama kaveri oli sanonu kun mä tuskailin jostain kokeisiinluvusta että ”*mun nimi* ei se mitään, sä saat muutenki kympin mä luotan suhun” 

"Oot niin kaunis että sun täytyy olla paholaisen tytär" ja "Oot ulkoa kaunis mutta sisältä et yhtään mitään." Kiitti vaan jonne. En oo ees erikoisen kaunis, ihan perus nätti. Muutenki kyseinen ex kaveri aina kommentoi mun ulkonäköä ja vartaloa, ihan pakkomielteisesti jopa. Onneksi ei olla väleissä enää.