Miksi synnytysikäiset nuoret naiset eivät synnytä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Ei ollut Suomessa kotirouviakaan, vaan emäntiä joilla oli aitan avaimet, ja jotka komensivat miehiään.

Miksi sitten feministit valehtelevat, että entisaikoina naiset olisivat olleet jotenkin alistetussa asemassa?

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Feminismi myötä asenne kotiäitejä kohtaan on äärettömän negatiivinen. Heidät nähdään erittäin alistuneina ja loisina, vaikka he itse olisivat halunneet jäädä kotiäidiksi.

Sinäkin niputat kotiäitiyden ja miesten omaisuuden yhteen.

Kotiäyteys vaatii rahaa, ei muuta. Sellaista, joka ei tule ilman työntekoa tai jota ei ole ilman omaisuutta. Meillä tietenkin kaikki mistä maksetaan muuttuu omaisuudeksi. Kuten selkeästi myös lapset ja vaimo. Jostain syystä jos nainen kustantaa työttömän miehen elämän tai lastensa elämän heistä ei tule naisen omaisuutta, mutta miesten kohdalla niin näyttää asenteiden perusteella käyvän.

Valtio tai suku voisi kustantaa kotiäyteyden siinä missä opiskelemisenkin, mutta asenteen eivät meillä sitä koskaan hyväksyisi. Koska raha, ura ja työnteko nähdään arvokkaampana. On paljon arvokkaampaa tuottaa vaikka muovikuppeja maailmaan, kuin lapsia, koska muovikupeista saa rahaa ja lapset vaan maksavat. Vaikka meilläkin olisi vaikka kuinka paljon lastentekoon haluttomia tai liian vanhoja lasten tekoon, jotka voisivat hyvin niitä muovikippoja valmistaa sen ajan kun lapsia tehneet naiset olisivat kotona.

Mutta nuoret naiset halutaan matalpalkatuille töille raatamaan epämääräisillä palkkasuhteilla ja sitten pelotellaan kuinka eläkkeesi jää pieneksi ja työelämään palaaminen on mahdotonta ja lapsesi elatuksenkin joudut hoitamaan yksin, jos mies häipyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Jotka toivat leivän pöytään. Nuo miehet sentään yrittivät pitää perheensä leivässä toisin kuin täällä olevat länkyttäjät. Harva haluaa elättää perhettään pelkästään tukien varassa :P

Nykymiehille ei ole tarjolla maapaloja joille rakentaa itse oma mökkinsä, eikä ole tarjolla halukkaita emäntiä rinnalle elämään itsenäisen ihmisen elämää ja synnyttämään seuraavaa sukupolvea jatkamaan elämäntapaa.

Oi, on! Tosin ei köyhille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Jotka toivat leivän pöytään. Nuo miehet sentään yrittivät pitää perheensä leivässä toisin kuin täällä olevat länkyttäjät. Harva haluaa elättää perhettään pelkästään tukien varassa :P

Nykymiehille ei ole tarjolla maapaloja joille rakentaa itse oma mökkinsä, eikä ole tarjolla halukkaita emäntiä rinnalle elämään itsenäisen ihmisen elämää ja synnyttämään seuraavaa sukupolvea jatkamaan elämäntapaa.

Älä nyt helkutti romantisoi mitään torpparin elämää. Nykyaikana on mahdollisuuksia niin monta kertaa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Nykymaailmassa vaaditaan korkeakoulutusta, joka kestää pitkään. Koulutuksesta huolimatta vakityön saanti on epävarmaa eikä nykyään haluta synnyttää epävarmuuteen, kun ehkäisy antaa vapauden valita. Kun elämän palaset alkavat olla paikallaan, voi olla liian myöhäistä. Tämä siis on seurausta kulttuurievoluutiosta.

Aloituksessa mainitut kaupungit on sellaisia joihin lähdetään opiskelemaan. Ei perustamaan perhettä.

Ihan yleisesti tiedossa mutta silti joku kyselee tyhmiä. Lisäksi aloituksen mukaan 15-vuotiaiden pitäisi olla myös synnyttämässä. Ei toimi meidän yhteiskunnassa.

Maapalan saa Kainuusta halvemmalla kuin koskaan. Sinne vaan yrittelemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Jotka toivat leivän pöytään. Nuo miehet sentään yrittivät pitää perheensä leivässä toisin kuin täällä olevat länkyttäjät. Harva haluaa elättää perhettään pelkästään tukien varassa :P

Nykymiehille ei ole tarjolla maapaloja joille rakentaa itse oma mökkinsä, eikä ole tarjolla halukkaita emäntiä rinnalle elämään itsenäisen ihmisen elämää ja synnyttämään seuraavaa sukupolvea jatkamaan elämäntapaa.

Oi, on! Tosin ei köyhille

Ennen yleensä köyhilläkin oli sentään oma talo, ei enää.

Miten monta kertaa pitää sanoa, että korkeasti koulutetuilla naisilla on enemmän lapsia kuin kouluttamattomilla? Siitä huolimatta täällä vängätään että koulutus olisi jokin este lastenhankinnalle.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monta yli kolmekymppistä miestä joilla on ollut naissuhteita, mutta ei yhtään pidempää. Ja ei varsinkaan ole lapsia. Miksi miehet eivät halua lapsia? 

Olen mies ja minulla ei ole ollut kuin muutama naissuhde syynä tähän on varmaankin se että en koe tarvitsevani toista ihmistä elämääni, mitä se nainen toisi elämääni? Pärjään ja viihdyn hyvin sinkkuna.

Lapsiakaan minulla ei ole enkä oikein niitä edes halua koska en halua luopua vapaudestani enkä myöskään työurastani, en siis halua olla kotona lapsen kanssa vaan mieluummin kävisin töissä.

Siinä syyt miksi minulla ei ole parisuhdetta ja miksi en lapsia halua.

Olen kolmekymppinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Maapalan saa Kainuusta halvemmalla kuin koskaan. Sinne vaan yrittelemään.

Nykyaikana rakennusmääräykset ovat tiukat, mikä tahansa hökkeli ei enää sovi. Enää ei ole talkooporukoitakaan auttamassa rakentamista. Eikä ole niukkaan elämäntyyliin tottuneita käteviä naisia apulaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Jotka toivat leivän pöytään. Nuo miehet sentään yrittivät pitää perheensä leivässä toisin kuin täällä olevat länkyttäjät. Harva haluaa elättää perhettään pelkästään tukien varassa :P

Nykymiehille ei ole tarjolla maapaloja joille rakentaa itse oma mökkinsä, eikä ole tarjolla halukkaita emäntiä rinnalle elämään itsenäisen ihmisen elämää ja synnyttämään seuraavaa sukupolvea jatkamaan elämäntapaa.

Älä nyt helkutti romantisoi mitään torpparin elämää. Nykyaikana on mahdollisuuksia niin monta kertaa enemmän.

Miksi sitten nykyihminen ei enää halua jatkaa sukua vaan haluaa kuolla pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Feminismi myötä asenne kotiäitejä kohtaan on äärettömän negatiivinen. Heidät nähdään erittäin alistuneina ja loisina, vaikka he itse olisivat halunneet jäädä kotiäidiksi.

Sinäkin niputat kotiäitiyden ja miesten omaisuuden yhteen.

Kotiäyteys vaatii rahaa, ei muuta. Sellaista, joka ei tule ilman työntekoa tai jota ei ole ilman omaisuutta. Meillä tietenkin kaikki mistä maksetaan muuttuu omaisuudeksi. Kuten selkeästi myös lapset ja vaimo. Jostain syystä jos nainen kustantaa työttömän miehen elämän tai lastensa elämän heistä ei tule naisen omaisuutta, mutta miesten kohdalla niin näyttää asenteiden perusteella käyvän.

Valtio tai suku voisi kustantaa kotiäyteyden siinä missä opiskelemisenkin, mutta asenteen eivät meillä sitä koskaan hyväksyisi. Koska raha, ura ja työnteko nähdään arvokkaampana. On paljon arvokkaampaa tuottaa vaikka muovikuppeja maailmaan, kuin lapsia, koska muovikupeista saa rahaa ja lapset vaan maksavat. Vaikka meilläkin olisi vaikka kuinka paljon lastentekoon haluttomia tai liian vanhoja lasten tekoon, jotka voisivat hyvin niitä muovikippoja valmistaa sen ajan kun lapsia tehneet naiset olisivat kotona.

Mutta nuoret naiset halutaan matalpalkatuille töille raatamaan epämääräisillä palkkasuhteilla ja sitten pelotellaan kuinka eläkkeesi jää pieneksi ja työelämään palaaminen on mahdotonta ja lapsesi elatuksenkin joudut hoitamaan yksin, jos mies häipyy.

Ihan muissakin maissa jossa on vielä kotiäitiyttä mies käy töissä eikä valtiolta heru juurikaan mitään. Näissä maissa päiväkotimaksut ovat sen verta isot ettei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin löytää vakaassa työssä oleva mies joka myös suostuu kustantamaan äidin sekä lasten lääkärikulut. Suku auttaa, jos auttaa. Siitäkin huolimatta sukukin hiljaisesti odottaa miehen kantavan osansa joten, miksi täällä pitäisi alkaa kantamaan hedelmällisiä naisia aivan kuin Manulle illallisia passiivisille miehille? Ei valtio voi jatkuvasti olla ottamassa koppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Feminismi myötä asenne kotiäitejä kohtaan on äärettömän negatiivinen. Heidät nähdään erittäin alistuneina ja loisina, vaikka he itse olisivat halunneet jäädä kotiäidiksi.

Sinäkin niputat kotiäitiyden ja miesten omaisuuden yhteen.

Kotiäyteys vaatii rahaa, ei muuta. Sellaista, joka ei tule ilman työntekoa tai jota ei ole ilman omaisuutta. Meillä tietenkin kaikki mistä maksetaan muuttuu omaisuudeksi. Kuten selkeästi myös lapset ja vaimo. Jostain syystä jos nainen kustantaa työttömän miehen elämän tai lastensa elämän heistä ei tule naisen omaisuutta, mutta miesten kohdalla niin näyttää asenteiden perusteella käyvän.

Valtio tai suku voisi kustantaa kotiäyteyden siinä missä opiskelemisenkin, mutta asenteen eivät meillä sitä koskaan hyväksyisi. Koska raha, ura ja työnteko nähdään arvokkaampana. On paljon arvokkaampaa tuottaa vaikka muovikuppeja maailmaan, kuin lapsia, koska muovikupeista saa rahaa ja lapset vaan maksavat. Vaikka meilläkin olisi vaikka kuinka paljon lastentekoon haluttomia tai liian vanhoja lasten tekoon, jotka voisivat hyvin niitä muovikippoja valmistaa sen ajan kun lapsia tehneet naiset olisivat kotona.

Mutta nuoret naiset halutaan matalpalkatuille töille raatamaan epämääräisillä palkkasuhteilla ja sitten pelotellaan kuinka eläkkeesi jää pieneksi ja työelämään palaaminen on mahdotonta ja lapsesi elatuksenkin joudut hoitamaan yksin, jos mies häipyy.

Tästä vuodatuksesta jäi mieleen vain yksi kysymys: jos kerran lasten hoitaminen on arvokkaampaa kuin muovikippojen tekeminen, miksi puhut vain äideistä? Eikö isistä ole edes muovikippoja tekemään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taasko tästä aiheesta pitää jauhaa?

Niin kauan jauhetaan kunnes syntyvyys nousee kestävälle tasolle. Muuten meitä ei pian enää ole.

Siinäpähän jauhat, jauhaminen ei tule asiaa muuksi muuttamaan. Paitsi jauhoksi.

Olin jo 25 v valmis perustamaan perheen heti, sellaista miestä vaan ei löytynyt, joka olisi halunnut. Halusivat vain seurustella ilman lapsia.

Yliopistopaikkakunnalla on kova kilpailu miehistä, ja näköjään jäin ilman kunnollista sitoutumiskykyistä. Olisin halunnut kolme lasta. Tein sitten yhden 35-vuotiaana, ei niin kunnollisen miehen kanssa riskillä, ja erohan siitä tuli, ja lapsiluku jäi surukseni yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nrolle 143, joka sotki lainaukset. Täällä joku argumentoi, että feminismi on vienyt naisilta vapauden olla kotiäitejä. Samalla tavoin orjuuden lakkauttaminen on vienyt miehiltä vapauden olla päättämättä omista asioistaan.

Joten jos ihannoidaan aikaa, jolloin naiset olivat miesten omaisuutta, voidaan ihannoida myös aikaa, jolloin miehet olivat toisten miesten omaisuutta. Jos nykyaika on mielestäsi tällaista aikaa, tiedät aika vähän historiasta.

Suomessa ei ole ollut juurikaan maaorjuutta kuten muualla Euroopassa vaan täällä oli itsenäisiä talonpoikia.

Jotka toivat leivän pöytään. Nuo miehet sentään yrittivät pitää perheensä leivässä toisin kuin täällä olevat länkyttäjät. Harva haluaa elättää perhettään pelkästään tukien varassa :P

Nykymiehille ei ole tarjolla maapaloja joille rakentaa itse oma mökkinsä, eikä ole tarjolla halukkaita emäntiä rinnalle elämään itsenäisen ihmisen elämää ja synnyttämään seuraavaa sukupolvea jatkamaan elämäntapaa.

Oi, on! Tosin ei köyhille

Ennen yleensä köyhilläkin oli sentään oma talo, ei enää.

Aika monella on talo joko oma tai vuokralla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että tähän maailmanaikaan perheen ja työelämän yhdistäminen tuntuu monesta liian työläältä. Työelämä on raskasta. Mä oon syntynyt vuonna 1980, ja äitini muistelee, millaista oli 80-luvun työelämä tähän päivään (hän jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle) verrattuna. Hän on sairaanhoitaja, ja muistelee, miten hänen nuoruudessaan töissä tehtiin kaikkia hauskoja käytännön piloja työkavereille (vaikkapa koristeltiin yön aikana osasto joulukoristeilla) – eihän tuollainen tänä päivänä ole enää mahdollista, koska työ on mitoitettu niin tiukalle. Hoitoalalla monella keho pettää, kun ei varsinkaan vanhemmiten enää jaksa. Äidiltänikin meni viimeisinä työvuosina selkä. Samoin anoppini, joka oli labrassa, meni viimeisinä työvuosinaan huonoon kuntoon, kun työ oli niin tiivistä, kävelyä oli ihan älyttömästi, eikä misään vaiheessa ehtinyt levätä.

Työelämä on myös epävarmempaa, on paljon silppu- ja pätkätyötä. Eivät kaikki halua tehdä siihen lapsia.

Sitten myös puhutaan siitä, että pitäisi lisääntyä, mutta kuitenkin nyt tulee esim. sellainen uudistus, että raskausajan sairauslomat vaikuttavat äitiysloman aikana maksettavaan korvaukseen. Kun sitä ei nyt varsinaisesti voi etukäteen päättää, kärsiikö vaikkapa mittavasta pahoinvoinnista tai vaikkapa vuodelepoon pakottavista supistuksista, niin lisäähän tuo epävarmuutta.

Tuo uudistus, jossa raskausajan sairaslomat vaikuttavat äitiys-ja vanhempainpäivärahaan, on sen sortin uudistus, että saattaa jäädä tämä lapsiluku yhteen. Kiitos Suomen valtio, täältä olisi tullut kunnon vanhemmilta, joskaan ei kauhean rikkailta, 2-3 potentiaalista veronmaksajaa. 5 vuotta aikaa korjata tämä, ennen kuin minulla alkaa mennä aikaikkuna umpeen.

Minä aina suuresti ihmettelen, millainen perhe-elämä olisi ollut näillä lapsilla, jotka jäävät syntymättä jonkin etuuden muutoksen takia.

Ehkä oikeastaan hyväkin näin. Mitä jos olisit ehtinyt pyöräyttää neljä lasta, ja lapsilisät olisi lakkautettu? Adoptioon?

-Kolmen äiti, joka on miettinyt lapsiluvun suhteen kaikkea muuta paitsi päivärahoja.

Olipas vastenmielinen kommentti. Jotkut ihmiset miettivät asiansa tarkemmin kuin toiset. Jos sinä et ole ollenkaan miettinyt päivärahoja, voi olla, että sinulla on ollut parempituloinen mies, joka on joka tapauksessa elättänyt perhettään, tai voi olla, että olet vain huonompi suunnittelemaan talouttasi. Kumpikaan ei ole hyvä peruste kirjoittaa ilkeitä kommentteja muille.

Lapsilisät ovat tärkeä juttu jopa hyvätuloiselle. Minä jätin kolmannen lapsen tekemättä, koska kaikkia asiaan liittyviä taloudellisia aspekteja huononnettiin, ja sitten vielä lapsilisiin kohdistui poliittista epävarmuutta ”rikkaiden” osalta siihen aikaan. Se kolme sataa euroa kuussa ja sen luotettavuus tulevaisuudessa oli meidänkin hyvätuloisessa taloudessa lopulta merkittävä tekijä, kun kolmannen lapsen myötä olisi pitänyt vaihtaa vielä isompaan asuntoon ja autoon. Jos leikkauksia olisi ollut vähemmän ja poliittista leikkaushalua olisi ollut vähemmän, meillä olisi nyt isompi perhe.

Mitä jos olisit rehellinen ja sanoisit pikemmin, että toiset laskevat asiat enemmän rahassa kuin, että miettivät tarkemmin. Sinun asioita motivoi puhtaasti raha ja siitä aiheutuvat seuraukset. Sinulle raha ja mitä sillä saa on tärkeää. Se että saat niille kahdelle ensimmäiselle uudet luistimet ja hienommat harrastukset ja omat huoneet oli tärkeämpää kuin yksi ihminen enemmän perheessänne. Eikä se mitään. Jokaisella meillä on omat arvomme, mutta se ei tee ajatuksistasi jotenkin tarkemmin ajateltuja vaan lähinnä rahakeskeisempiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että tähän maailmanaikaan perheen ja työelämän yhdistäminen tuntuu monesta liian työläältä. Työelämä on raskasta. Mä oon syntynyt vuonna 1980, ja äitini muistelee, millaista oli 80-luvun työelämä tähän päivään (hän jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle) verrattuna. Hän on sairaanhoitaja, ja muistelee, miten hänen nuoruudessaan töissä tehtiin kaikkia hauskoja käytännön piloja työkavereille (vaikkapa koristeltiin yön aikana osasto joulukoristeilla) – eihän tuollainen tänä päivänä ole enää mahdollista, koska työ on mitoitettu niin tiukalle. Hoitoalalla monella keho pettää, kun ei varsinkaan vanhemmiten enää jaksa. Äidiltänikin meni viimeisinä työvuosina selkä. Samoin anoppini, joka oli labrassa, meni viimeisinä työvuosinaan huonoon kuntoon, kun työ oli niin tiivistä, kävelyä oli ihan älyttömästi, eikä misään vaiheessa ehtinyt levätä.

Työelämä on myös epävarmempaa, on paljon silppu- ja pätkätyötä. Eivät kaikki halua tehdä siihen lapsia.

Sitten myös puhutaan siitä, että pitäisi lisääntyä, mutta kuitenkin nyt tulee esim. sellainen uudistus, että raskausajan sairauslomat vaikuttavat äitiysloman aikana maksettavaan korvaukseen. Kun sitä ei nyt varsinaisesti voi etukäteen päättää, kärsiikö vaikkapa mittavasta pahoinvoinnista tai vaikkapa vuodelepoon pakottavista supistuksista, niin lisäähän tuo epävarmuutta.

Tuo uudistus, jossa raskausajan sairaslomat vaikuttavat äitiys-ja vanhempainpäivärahaan, on sen sortin uudistus, että saattaa jäädä tämä lapsiluku yhteen. Kiitos Suomen valtio, täältä olisi tullut kunnon vanhemmilta, joskaan ei kauhean rikkailta, 2-3 potentiaalista veronmaksajaa. 5 vuotta aikaa korjata tämä, ennen kuin minulla alkaa mennä aikaikkuna umpeen.

Minä aina suuresti ihmettelen, millainen perhe-elämä olisi ollut näillä lapsilla, jotka jäävät syntymättä jonkin etuuden muutoksen takia.

Ehkä oikeastaan hyväkin näin. Mitä jos olisit ehtinyt pyöräyttää neljä lasta, ja lapsilisät olisi lakkautettu? Adoptioon?

-Kolmen äiti, joka on miettinyt lapsiluvun suhteen kaikkea muuta paitsi päivärahoja.

Olipas vastenmielinen kommentti. Jotkut ihmiset miettivät asiansa tarkemmin kuin toiset. Jos sinä et ole ollenkaan miettinyt päivärahoja, voi olla, että sinulla on ollut parempituloinen mies, joka on joka tapauksessa elättänyt perhettään, tai voi olla, että olet vain huonompi suunnittelemaan talouttasi. Kumpikaan ei ole hyvä peruste kirjoittaa ilkeitä kommentteja muille.

Lapsilisät ovat tärkeä juttu jopa hyvätuloiselle. Minä jätin kolmannen lapsen tekemättä, koska kaikkia asiaan liittyviä taloudellisia aspekteja huononnettiin, ja sitten vielä lapsilisiin kohdistui poliittista epävarmuutta ”rikkaiden” osalta siihen aikaan. Se kolme sataa euroa kuussa ja sen luotettavuus tulevaisuudessa oli meidänkin hyvätuloisessa taloudessa lopulta merkittävä tekijä, kun kolmannen lapsen myötä olisi pitänyt vaihtaa vielä isompaan asuntoon ja autoon. Jos leikkauksia olisi ollut vähemmän ja poliittista leikkaushalua olisi ollut vähemmän, meillä olisi nyt isompi perhe.

Ansiosidonnaista vanhempainrahaa saadaan yhdestä lapsesta yhteensä alle vuoden ajan, ja sekin jaetaan kahden vanhemman kesken. Myös parempipalkkaisen vanhemman kannattaa pitää vanhempainvapaata - ei vain verotuksellisista syistä, vaan ennen kaikkea siksi, että kyseessä on oma lapsi, jonka seura on etuoikeus.

Vaikka lapsia olisi neljä, puhutaan vain muutaman vuoden tulojen heittelystä. Sen sijaan lapsia pitää valmistautua elättämään pitkälti yli 20-vuotiaaksi. Noiden vuosien aikana ehtii tulla monenlaisia taloudellisia yllätyksiä. Kalleinta aikaa on teini-ikä.

Joten edelleen olen sitä mieltä, että on hölmöä ja lyhytnäköistä päättää lapsilukunsa sillä perusteella, mikä on vanhempainrahan taso juuri nyt.

T. Se ilkeäksi moitittu.

Minulla ja miehelläni on sama ammatti. Ensimmäisen raskauden aikana kävi selväksi, että perhevapaa on ammatillinen itsemurha. Mies ei sitten pitänyt muuta kuin ne pienet isyyslomat, vaikka olimme suunnitelleet toisin, koska juuri se seuraavan 20 vuoden taloudellinen tilanne pakotti priorisoimaan edes yhden ehjän kunnollisen työuran säilyttämisen perheessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen monta yli kolmekymppistä miestä joilla on ollut naissuhteita, mutta ei yhtään pidempää. Ja ei varsinkaan ole lapsia. Miksi miehet eivät halua lapsia? 

Olen mies ja minulla ei ole ollut kuin muutama naissuhde syynä tähän on varmaankin se että en koe tarvitsevani toista ihmistä elämääni, mitä se nainen toisi elämääni? Pärjään ja viihdyn hyvin sinkkuna.

Lapsiakaan minulla ei ole enkä oikein niitä edes halua koska en halua luopua vapaudestani enkä myöskään työurastani, en siis halua olla kotona lapsen kanssa vaan mieluummin kävisin töissä.

Siinä syyt miksi minulla ei ole parisuhdetta ja miksi en lapsia halua.

Olen kolmekymppinen mies.

Ei lapsi estä työuraa. Koulutetut ja hyvätuloiset miehet saavat paljon enemmän lapsia kuin pienituloiset miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maapalan saa Kainuusta halvemmalla kuin koskaan. Sinne vaan yrittelemään.

Nykyaikana rakennusmääräykset ovat tiukat, mikä tahansa hökkeli ei enää sovi. Enää ei ole talkooporukoitakaan auttamassa rakentamista. Eikä ole niukkaan elämäntyyliin tottuneita käteviä naisia apulaisiksi.

Miksi pitää rakentaa uusi talo? Ottaa vanhan, niin rakennusmääräykset eivät rajoita. Ja apulaisia ei tietenkään tarvita, kun tässä on juuri ylistetty suomalaisten ikiaikaista itsenäisyyttä.

Lapsia ei kylläkään pidä noihin oloihin tehdä, ettei lastensuojelu vie. Mutta ihan normaalia elämää tuo oli boomerien syntymän aikaan.