Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi synnytysikäiset nuoret naiset eivät synnytä?
31.12.2019 |
Kahdessa maakunnassa Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla nuorten naisten määrä on kasvanut. Uudellamaalla on yli kymmenen ja Pirkanmaalla yli yhdeksän prosenttia enemmän 15–44-vuotiaita naisia nyt kuin vuonna 2001. Ahvenanmaalla nuorten naisten määrä on pysynyt ennallaan.
Myös yliopistokaupungit Uudenmaan ja Pirkanmaan ulkopuolella ovat voittaneet nuorten naisten muuttoaallossa. Erityisesti Jyväskylä, Oulu ja Turku ovat saaneet runsaasti lisää 15–44-vuotiaita naisia.
Näissä maakunnissa ja nuoria naisia keränneissä yliopistokaupungeissa lapsentekoikäisiä naisia riittää, mutta into lasten tekoon on aiempaa vaisumpaa.
Esimerkiksi yllä mainituissa Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa on yli 13 000 synnytysikäistä naista enemmän kuin vuonna 2001. Tästä huolimatta näissä kaupungeissa syntyy lapsia selvästi vähemmän kuin vuonna 2001.
Kommentit (684)
Siksi, ettei mulla ole varaa lapseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis anteeksi nyt vaan mutta mitä mielipuolisia naisia täällä on jotka hyökkää tuon lapsia haluavan miehen kimppuun? Olisitte onnellisia! Minä menisin heti tuon miehen kanssa naimisiin. Unelma isä, ja tukisi naista uralla suostumalla koti-isäksi. Täysi unelma olisi verrattuna vastuunpakoilija laiskiaisiin.
Kiitos puolustamisestani.
Tuntuu vähän, että taistelen täällä tuulimyllyjä vastaan.
Jotenkin outoa, että vaikka minulla on korkeakoulututkinto lasten parissa toimimiseen ja olen työskennellyt vauvoista teini-ikäisiin parissa useita vuosia ja silti sanotaan etten ymmärrä lastenhoidon realiteetteja koska olen mies...
Oliko nyt näin ettei tämä nykyinen halua perhettä? Etsisin mieluiten sitten sellaisen joka haluaa perheen. Miehellekin voi tulla samanlainen katkeruus aivan kuten naisillekin
Nykyinen ei ole varma. Enkä häntä painosta asiassa, olemmehan me molemmat vielä nuoria, mutta sen tiedän että haluan joskus lapsia elämääni (tottakai olisin valmis vaikka nyt, mutta en asiaa vaadi jos toinen ei koe olevansa valmis).
Ero tulee siinä vaiheessa mahdollisesti kyseeseen kun mennään ajassa vielä n.5v eteenpäin ja jos asia on silloinkin vielä epävarma --> silloin voisi jo sanoa, että asia tulee olemaan hänelle aina epävarma, enkä voi elää suhteessa jossa on todennäköistä ettei toinen halua koskaan lapsia. Vaikka rakastan toista, niin fakta on se että haluan lapsia elämääni ja kuten sanoit, tulen olemaan ikuisesti katkera jos minulta evätään oikeus lapseen/-iin.
Lapset ovat jokaisen oma valinta, en kyseenalaista ihmisiä jotka eivät ole varmoja lasten hankinnasta tai eivät halua lapsia ollenkaan - koska lasten hankinnasta todellakin pitää olla varma, sillä lapset ansaitsevat kaiken huomion. Odotan myös muiden kunnioittavan omaa haluani ja valintaa siitä, että haluan lapsia ja perheen elämääni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Mies, joka on päävastuussa lapsista ja kodista, on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen. Se vastuu kestää siihen asti mihin lapset asuvat kotona ja vielä jonkin matkaa sen jälkeenkin. Minun nuorimmainen on saman ikäinen mitä sinä ja voin sanoa, että lasten kasvattaminen aikuiseksi on ollut valtavan iso urakka, koska minä olen siitä ollut vastuussa ja olen sen lähes yksin hoitanut.
Mielelläni uskoisin sinua ja toivoisin, että kaltaisiasi miehiä olisi enemmänkin. Epäilen kuitenkin, että suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin sillä alle kaksikymppisellä pariskunnalla, jotka aikoivat jäädä eläkkeelle 30-vuotiaina.
Onko se mielestäsi epärealistinen sen takia, koska olen mies?
Sinulla ei ole mitään vertaistukea samassa tilanteessa olevasta miehestä. En sano sinua epärealistiseksi, mutta helpompi miehen on iskeä hanskat tiskiin mitä naisen.
Yksi asia, mitä et osaa ottaa huomioon, on tunteet. Olin aikoinaan hyvin rakastunut mieheeni ja minusta tuntui, että näin syviä tunteita ei olekaan. Lasten synnyttyä +10 ja -10 -tunteista tuli +100 ja -100. Välillä tuntui, että siihen rakkauden tunteeseen ihan pakahtuu, mutta toisaalta hermojen mennessä tuntui, että näkee vain valkoista raivoa. Siksi en usko, että sinäkään pystyt olemaan täysin ammattimainen omien lastesi kanssa. Kun ne lapsukaiset osaavat iskeä suoraan hermoon, omat alkukantaiset tunteet iskee esiin. Työssä lasten kanssa pääsee helpommalla mitä omien kanssa.
Jos tuo on totta, niin eivätkö niin suunnattomat raivon tunteet ole vaaraksi lapsille? Minusta ainakin tuntuu, että olisin todella vaarallinen jos suuttumuksen tunteeni kymmenkertaistuisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen juttu tää kehin pilaaminen on?
Minä neljän lapsen äiti olen jumppaohjaaja ja juoksen maratoneja, päivätyöni (tutkija) ohella. Keho ”pilaantuu” ehkä promillen osalta, harvoin silloinkaan pysyvästi.Velat on ihan harhaisia kuvitelmissaan. Sen kun keksitte itsellenne näitä perusteluita, mutta älkää hitto vie olko urpoja ja julkisesti puhu tällaista soopaa. Netissä anonyymina korkeintaan.
Älä valehtele. Raskaus ja huonosti hoidetut synnytykset todellakin pilaavat naisten kehoja. Suomessa noin 10% lapsista syntyy imukupilla repimällä ja tuho naisessa on sen mukainen eikä korjauksia suostuta tekemään tai jos tehdään niin sitten vaihdevuosi-ikäisenä. Mahtavaa!
Mahtaa olla näky kun neljä on ulos tullut.
Naiset on aikuisia ihmisiå eikä heitä koskevia asioita saa pimittää. Isossa-Britanniassa nainen saa nykyään aina itse valita synnytystapansa ja syy on se ettå ah niiiin luonnollisessa alatiesynnytyksessä on todella suuria riskejä naiselle ja vammat isoja ja monesti elinikäisiä.Vain Velan elämänsisältö koostuu siitä että miltä alapää näyttää. Muilla on onneksi tärkeämpää ajateltavaa.
No eihän tuossa edellä ole kyse siitå miltå se alapää näyttää vaan siitä miten se toimii tai ei toimi hyvä tavaton. Ja se että synnyttäneet väittää ettå alapää näyttåå samalta kuin ennen synnytystä on vale ja jos synnytyksestä tulleet pikkujäljet ei kerran heitä haittaa niin miksi niistä muutoksista pitää valehdella?
Ja esim havaittujen sulkijalihasvaurioiden lisäksi noin 23% alateitse synnyttäneistä saa piileviå sulkijalihasvaurioita jotka siis vaikuttaa ulosteen ja pierun pitämiseen. Kannattaa katsoa netistä mitä tarkoittaa kohdun, emättimen ja peräsuolen laskeuma, yleisiä vaivoja alateitse synnyttäneillä.
En ole vela vaan kahden lapsen äiti jolla pienistä lapsista huolimatta jäljet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Mies, joka on päävastuussa lapsista ja kodista, on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen. Se vastuu kestää siihen asti mihin lapset asuvat kotona ja vielä jonkin matkaa sen jälkeenkin. Minun nuorimmainen on saman ikäinen mitä sinä ja voin sanoa, että lasten kasvattaminen aikuiseksi on ollut valtavan iso urakka, koska minä olen siitä ollut vastuussa ja olen sen lähes yksin hoitanut.
Mielelläni uskoisin sinua ja toivoisin, että kaltaisiasi miehiä olisi enemmänkin. Epäilen kuitenkin, että suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin sillä alle kaksikymppisellä pariskunnalla, jotka aikoivat jäädä eläkkeelle 30-vuotiaina.
Onko se mielestäsi epärealistinen sen takia, koska olen mies?
Sinulla ei ole mitään vertaistukea samassa tilanteessa olevasta miehestä. En sano sinua epärealistiseksi, mutta helpompi miehen on iskeä hanskat tiskiin mitä naisen.
Yksi asia, mitä et osaa ottaa huomioon, on tunteet. Olin aikoinaan hyvin rakastunut mieheeni ja minusta tuntui, että näin syviä tunteita ei olekaan. Lasten synnyttyä +10 ja -10 -tunteista tuli +100 ja -100. Välillä tuntui, että siihen rakkauden tunteeseen ihan pakahtuu, mutta toisaalta hermojen mennessä tuntui, että näkee vain valkoista raivoa. Siksi en usko, että sinäkään pystyt olemaan täysin ammattimainen omien lastesi kanssa. Kun ne lapsukaiset osaavat iskeä suoraan hermoon, omat alkukantaiset tunteet iskee esiin. Työssä lasten kanssa pääsee helpommalla mitä omien kanssa.
Otan kyllä huomioon, tuntuu vain että aliarvioit minut pelkästään sukupuoleni perusteella...
Kuten yllä sanoin, tottakai tiedän että omat lapset ovat eri asia kuin työssä vastaantulevat lapset.
Ja haluaisitko perustella miksi muka miehen on helpompi lyödä hanskat tiskiin kuin naisen?
Ihan siksi, koska perheensä jättäneitä miehiä on valtavasti verrattuna perheensä jättäneisiin naisiin. Olen nähnyt myös useassa työpaikassa 30 vuoden ajalta, miten naisilla on kiire töistä hakemaan lapsia hoidosta ja tekemään ruokaa. Miehet katsovat kelloa, hakevat kahvia ja sanovat, että ei tässä vielä mikään kiire ole. Kotiin he lähtevät vasta sitten, kun vaimo on saanut ruuan valmiiksi.
Julkisuudessa saisi olla enemmän juttuja miehistä, jotka ovat päävastuussa lapsista ja kodista. Saa linkittää, jos joku sellaisen jutun tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Mies, joka on päävastuussa lapsista ja kodista, on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen. Se vastuu kestää siihen asti mihin lapset asuvat kotona ja vielä jonkin matkaa sen jälkeenkin. Minun nuorimmainen on saman ikäinen mitä sinä ja voin sanoa, että lasten kasvattaminen aikuiseksi on ollut valtavan iso urakka, koska minä olen siitä ollut vastuussa ja olen sen lähes yksin hoitanut.
Mielelläni uskoisin sinua ja toivoisin, että kaltaisiasi miehiä olisi enemmänkin. Epäilen kuitenkin, että suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin sillä alle kaksikymppisellä pariskunnalla, jotka aikoivat jäädä eläkkeelle 30-vuotiaina.
Onko se mielestäsi epärealistinen sen takia, koska olen mies?
Sinulla ei ole mitään vertaistukea samassa tilanteessa olevasta miehestä. En sano sinua epärealistiseksi, mutta helpompi miehen on iskeä hanskat tiskiin mitä naisen.
Yksi asia, mitä et osaa ottaa huomioon, on tunteet. Olin aikoinaan hyvin rakastunut mieheeni ja minusta tuntui, että näin syviä tunteita ei olekaan. Lasten synnyttyä +10 ja -10 -tunteista tuli +100 ja -100. Välillä tuntui, että siihen rakkauden tunteeseen ihan pakahtuu, mutta toisaalta hermojen mennessä tuntui, että näkee vain valkoista raivoa. Siksi en usko, että sinäkään pystyt olemaan täysin ammattimainen omien lastesi kanssa. Kun ne lapsukaiset osaavat iskeä suoraan hermoon, omat alkukantaiset tunteet iskee esiin. Työssä lasten kanssa pääsee helpommalla mitä omien kanssa.
Jos tuo on totta, niin eivätkö niin suunnattomat raivon tunteet ole vaaraksi lapsille? Minusta ainakin tuntuu, että olisin todella vaarallinen jos suuttumuksen tunteeni kymmenkertaistuisivat.
Sitten pitää lähteä hetkeksi toiseen huoneeseen rauhoittumaan. Tuo kyllä kasvattaa itsehillintää.
Lapsen hankkiminen tässä vaiheessa olisi urallinen itsemurha. Rakastan sitä paitsi työtäni ja suunnitelmia riittää. Isäksi voisin kyllä ryhtyä, mutta en äidiksi.
N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tavannut elämässäni nyt yhden miehen, joka oikeasti on tasaveroinen vanhempi ja jolle lapset ovat kaikki kaikessa. Ehkä hänellä on vähän vanhanaikaiset arvot, sellainen ns. kunnon mies. On jo 45v. Yhtään omanikäistäni eli alle 30-vuotiasta tämänkaltaista miestä en ole tavannut. Tämä mies tekee jatkuvasti lasten kanssa jotain, pitää lapsiaan elämänsä tärkeimpänä asiana eikä pidä heitä minään riesana tai melunlähteenä. Hän menee lasten ehdoilla ja nauttii heidän olemassaolostaan. Olen itsekin äiti, enkä kykene lainkaan yhtä hyvään vanhemmuuteen kuin hän.
Ja mistäkö tunnemme? Olen ollut hänen kanssaan suhteessa kaksi vuotta. Vaimonsa selän takana. Että silleen. He ovat olleet yhdessä 20 vuotta ja mies oli ajatellut, että tässä ollaan loppuelämä. Minä tunnen hänet ja tiedän hänen ajatelleen niin, sitoutuneen perheeseensä täysin. Ja sitä hän on edelleen, koska ei aio erota vaikka kuinka rakastaisi minua.
Ei pettäjä ole sitoutunut. Se on, joka ei petä, vaikka tilaisuuksia tulisi ja kiusaus olisi kova.
Tämä olikin pointtini. Vaikka mies on ollut sitoutunut 20 vuotta ja tekee kaikkensa perheen eteen, hän saattaa silti pettää. Näillä tuli parisuhteeseen pahoja ongelmia muutama vuosi sitten ja niiden takia erkaantuivat toisistaan vaimonsa kanssa. Vikaa on varmasti molemmissa. Mitään takeita ei ole siitä, että toinen on ja pysyy ja että rakkaus pysyisi, vaikka mies olisi kuinka hyvä ja lapsirakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet suomalaiset miehet ovat nykyään vieraantuneita biologiasta ja lykkäävät lapsen tekoa loputtomiin. Sperman laatu on heikentynyt myös ja ihmiset haluavat matkustella. Siinä on syy miksi naiset synnyttävät vähemmän kuin ennen.
Liian monet suomalaiset naiset ovat vieraantuneet normaalista, luonnollisesta roolistaan ja paikastaan, kuvittellen olevansa jotain kovin uniikkia ja leijuen jossain ihme sfääreissä. Suomalaiset naiset eivät kertakaikkiaan ole enää aikoihin olleet Vaimo-matskua™ eikä Äiti-matskua™, joten sellaisten kanssa ei pysty tekemään kakaroita eikä edes leikillään ajatella perheen perustamista. Siinä syyt miksi naiset synnyttävät vähemmän kuin ennen.
No millainen on se naisen normaali, luonnollinen rooli ja paikka, josta suomalaiset naiset ovat mielestäsi vieraantuneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Sä et ole vielä kypsä isäksi kun et ymmärrä, että pienelle lapselle äidin läsnäolo on tärkein, koska hän oli 9kk sen äidin mahassa - siitä muodustuu ns näkymätön napanuora.
#Miesviha. Ai tämän takia mies joka tykkää lapsista saa feministeiltä ja veloilta alapeukkuja. Ok.
Ärsyttää miten kaksinaismoralistista väkeä.
Mielestäsi varmaan samaa sukupuolta olevat parit tai yh:t kasvattavat lapsen kieroon?
Taitaa olla niin, että sinä et ole se kypsä. Minä taas tiedän olevani kypsä ja valmis isäksi. Useiden vuosien kokemus lapsien hoidosta. Olen työskennellyt myös päihdeongelmaisten nuorten ja sossun kanssa yhteistyössä niin tiedän myös erittäin hyvin lapsuuden-/sekä vanhemmuuden varjopuoletkin.
No sun puhe on tosi kiihtynyt kyllä ja se kertoo epäkypsyydestä. En vihaa miehiä - mulla on ihana mies. Tota, onko sulla vaikea ymmärtää, että kaikki eivät ole feministejä? Minä en ole. Lapsi on äidin mahassa ja heille tulee yhteys - sen takia, kun vauva on syntynyt, äiti herää usein jo hetki ennen vauvan heräämistä - on paljon esimerkkejä siitä yhteydestä. Ymmärrän, että sellainen yhteys herättää tavallaan kateutta, mutta ei se poissulje kuitenkin, että lapsella ja isällä olisi joskus jopa parempi suhde. Tässä kuitenkin on kyse siitä vauvan, ei sinun, hyvinvoinnista. Älä sinä vähettele äidin läsnäolon tärkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankkiminen tässä vaiheessa olisi urallinen itsemurha. Rakastan sitä paitsi työtäni ja suunnitelmia riittää. Isäksi voisin kyllä ryhtyä, mutta en äidiksi.
N32
Ruotsista löytyy kuulemma hyviä koti-isejä. Olisi ainakin helppo tuoda :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on "synnytysikäinen"? Jos se katsotaan tuosta uutisen 15-vuotiaasta asti, niin ihan hyvä etteivät synnytä.
Itse olen 21, enkä synnytä, koska en koe itseäni synnytysikäiseksi. Minulla ei ole juuri nimeksikään vakituloja, maksimissaan noin 700 kuussa nettona. ehkä vanhempana, ehkä ei.
Vierailija kirjoitti:
Siksi, ettei mulla ole varaa lapseen.
Lol, persu bongattu, lol!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankkiminen tässä vaiheessa olisi urallinen itsemurha. Rakastan sitä paitsi työtäni ja suunnitelmia riittää. Isäksi voisin kyllä ryhtyä, mutta en äidiksi.
N32Ruotsista löytyy kuulemma hyviä koti-isejä. Olisi ainakin helppo tuoda :D
Ruotsista löytyy vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi, ettei mulla ole varaa lapseen.
Lol, persu bongattu, lol!
Lol, teini bongattu, lol!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Mies, joka on päävastuussa lapsista ja kodista, on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen. Se vastuu kestää siihen asti mihin lapset asuvat kotona ja vielä jonkin matkaa sen jälkeenkin. Minun nuorimmainen on saman ikäinen mitä sinä ja voin sanoa, että lasten kasvattaminen aikuiseksi on ollut valtavan iso urakka, koska minä olen siitä ollut vastuussa ja olen sen lähes yksin hoitanut.
Mielelläni uskoisin sinua ja toivoisin, että kaltaisiasi miehiä olisi enemmänkin. Epäilen kuitenkin, että suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin sillä alle kaksikymppisellä pariskunnalla, jotka aikoivat jäädä eläkkeelle 30-vuotiaina.
Onko se mielestäsi epärealistinen sen takia, koska olen mies?
Sinulla ei ole mitään vertaistukea samassa tilanteessa olevasta miehestä. En sano sinua epärealistiseksi, mutta helpompi miehen on iskeä hanskat tiskiin mitä naisen.
Yksi asia, mitä et osaa ottaa huomioon, on tunteet. Olin aikoinaan hyvin rakastunut mieheeni ja minusta tuntui, että näin syviä tunteita ei olekaan. Lasten synnyttyä +10 ja -10 -tunteista tuli +100 ja -100. Välillä tuntui, että siihen rakkauden tunteeseen ihan pakahtuu, mutta toisaalta hermojen mennessä tuntui, että näkee vain valkoista raivoa. Siksi en usko, että sinäkään pystyt olemaan täysin ammattimainen omien lastesi kanssa. Kun ne lapsukaiset osaavat iskeä suoraan hermoon, omat alkukantaiset tunteet iskee esiin. Työssä lasten kanssa pääsee helpommalla mitä omien kanssa.
Otan kyllä huomioon, tuntuu vain että aliarvioit minut pelkästään sukupuoleni perusteella...
Kuten yllä sanoin, tottakai tiedän että omat lapset ovat eri asia kuin työssä vastaantulevat lapset.
Ja haluaisitko perustella miksi muka miehen on helpompi lyödä hanskat tiskiin kuin naisen?
Ihan siksi, koska perheensä jättäneitä miehiä on valtavasti verrattuna perheensä jättäneisiin naisiin. Olen nähnyt myös useassa työpaikassa 30 vuoden ajalta, miten naisilla on kiire töistä hakemaan lapsia hoidosta ja tekemään ruokaa. Miehet katsovat kelloa, hakevat kahvia ja sanovat, että ei tässä vielä mikään kiire ole. Kotiin he lähtevät vasta sitten, kun vaimo on saanut ruuan valmiiksi.
Julkisuudessa saisi olla enemmän juttuja miehistä, jotka ovat päävastuussa lapsista ja kodista. Saa linkittää, jos joku sellaisen jutun tietää.
Olen nainen, mutta minusta on ihan täysin mahdotonta käydä avointa ja tasa-arvoa edistävää keskustelua tällaisista lähtökohdista, joissa ihmistä käydään heti pelkän sukupuolensa perusteella vähättelemään vain siksi että ne muut. Kyllä ne pippelittömätkin ihmiset hylkää lapsiaan. Sillä, että ne tekevät sitä tilastollisesti vähemmän ei pitäisi olla yksilön kannalta hevon humpan väliä. Jokainen ihminen joko huolehtii omasta jälkikasvustaan tai ei huolehdi, ei ole mitään ää ei toi naapurin Pekkakaan huolehtinu niin et säkään tuu huolehtimaan.
No kun ei ole viiteen vuoteen saanut munaa niin on pikkasen vaikea synnyttää! Miehille kelpaa vaan jotkut bimbo mallit, täydelliset fitness tytöt ja ne ei taas lapsia tee kun kroppa menee pilalle ja Instaan täytyy saada jatkuvasti kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Itse aion raskautua ja synnyttää heti kun mahdollista. Mieheni vaan ei ole ihan vielä valmis lapsen tuloon.
N22
Itse olen 26v mies vakiduunissa, parempi puolisko 25v samaten. Minä olen meistä se joka haluaa lapsia (työskentelen lasten parissa), toinen sanoo että haluaa uran ja ettei tiedä haluaako lapsia.
Tuntuu vähän että some ja media on luonut nuorille naisille kuvan, etteivät muka voi toteuttaa itseään ja naiseuttaan jos hankkii lapsiaan.
Miten muka ei voi hankkia itselleen uraa jos hankkii lapsia? Tätä en voi käsittää. Tähän liittyen olen sanonut että jos kyse on vain urasta, niin minä voin jäädä vaikka koti-isäksi jos se on siitä kiinni...
Äitiyshän on juurikin naiseuden ydinasia...
Ihan mielenkiinnosta kysyn niiltä jotka ovat alapeukuttaneet: miksi teidän mielestä on huono asia että mies haluaa lapsia ja on valmis huolehtimaan heistä, ettei naisen tarvitsisi luopua urasta kuten hän kokee luopuvansa jos joutuisi olemaan päävastuussa lapsista?
Tuskin saan mitään kommentteja tähän, vaan pelkkiä alapeukkuja kun kellään ei ole perusteluita...
Mies, joka on päävastuussa lapsista ja kodista, on yhtä harvinainen kuin yksisarvinen. Se vastuu kestää siihen asti mihin lapset asuvat kotona ja vielä jonkin matkaa sen jälkeenkin. Minun nuorimmainen on saman ikäinen mitä sinä ja voin sanoa, että lasten kasvattaminen aikuiseksi on ollut valtavan iso urakka, koska minä olen siitä ollut vastuussa ja olen sen lähes yksin hoitanut.
Mielelläni uskoisin sinua ja toivoisin, että kaltaisiasi miehiä olisi enemmänkin. Epäilen kuitenkin, että suunnitelmasi on yhtä realistinen kuin sillä alle kaksikymppisellä pariskunnalla, jotka aikoivat jäädä eläkkeelle 30-vuotiaina.
Selkeästä päävastuusta en tiedä, mutta aidosti tasapuolinen vastuu on kyllä omassa tuttavapiirissäni niin yleinen, että minusta on hirveän surullista jos jonkun toisen kokemus maailmasta ja miehistä on noin lohduton. Vastuullinen mies kun ei todellakaan ole mikään mielikuvitusolento, vaikka jostain syystä sinä et olekaan heitä ole tavannut.
Ei vakityöpaikkaa josta saa siedettävästi rahaa ja nuoret miehet ei halua lisääntyä. Itselläni on vihdoinkin jälkimmäinen, mutta kihlattu haluaa lapsia ”ehkä” eli käytännössä en usko ikinä haluavan. Yhdessä oltu vuosia, mies minua vanhempi ja yli kolmenkymmenen. En halua lisääntyä yksin enkä erota vain lapsiasian takia koska hyvää miestä on vaikea löytää. Aiemmin olen ollut huonojen miesten kanssa jotka eivät halunneet lapsia myöskään, nykyinen sentään hyvä mies lapsiasiasta huolimatta.
Alue: Aihe vapaa
I feel you. Onnekseni tein tai sain vain yhden lapsen. Rakastan häntä kyllä yli kaiken, mutta ihan kaikki muu on jäänyt ja olen joutunut hautaamaan itseyteni lapsiarjen alle. Sain vihdoin osa-aikatöitä ja säästän rahaa. Miehellä ei olevinaan ole aikaa eikä rahaa lomaan, olen todella kyllästynyt kotiarkeen. Säästän, että pääsemme tytön kanssa lomalle. Mies ihmettelee, miksi lähdemme ilman häntä. En jaksa enää odottaa, että me pikkunaiset joskus menisimme hänen työnsä edelle.
Toivottavasti saat sinäkin helpotusta arkeesi!
Ottakaa te nuoret naiset ohjat omiin käsiinne! Kaikille parempaa uutta vuotta!