Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet
itse sain refluksioireisiin burana-kuurin. Ibuprofeeni on muuten yksi refluksitaudin aiheuttajista.
Kommentit (2561)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieleeni on syöpynyt pysyvästi surkuhupaisa päivystyskeissi, jonka aikana lyhyt intialainen mieslääkäri diagnosoi vatsakipuisella 12 v tyttärelläni raskauden, sp-puolitaudin ja anoreksian... menin lopulta luukulle vaatimaan kovaan ääneen toista lääkäriä , joku siviilivaatteissa juuri saapunut lääkäri sitten tutki tytärtä minutin ja totesi "Kyllä tämä nyt vaikuttaisi olevan umpilisäke". Alkuperäinen lääkäri pajatti taustalla jotain kunnes toinen lääkäri karjaisi "Hiljaa!"
Pointti tässä ei ole ulkomaalaisen lääkärin mustamaalaaminen ja pelastavana enkelinä apuun rientävä suomalainen lääkäri, tiedän että osat olisivat voineet myös olla toisinpäin.
Eli miksi sitten mainitset erikseen, että kyseessä oli intialainen lääkäri? Ja että vielä lyhyt??
Ulkonäön mainitseminen ei haittaa millään tavalla.
Sitä sanotaan kuvailuksi, vähän kuin kirjoissa henkilöhahmojen kuvaaminen. Jos lääkäri olisi ollut pitkä ja pisamainen olisin kertonut sen, mutta oli lyhyt ja ilm. intiasta.
Millä tavalla lääkärin ulkonäön saati kansalaisuuden kuvaileminen kuuluu nyt tähän? Miksi olisit sanonut, että pitkä ja pisamainen lääkäri sanoi niin ja näin? Ethän sä vissiin mitään romaania tai novellia tässä kirjoita. Sun r a s i s m i suorastaan kirkuu läpi.
Menin työterveyslääkärille, kun sairastan masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Ihmetteli, että miksi syön masennuslääkkeitä ja totesi, että ei elämää pidä ottaa liian vakavasti. Uusi kuitenkin reseptin, kun sitä erikseen pyysin. Sitä ennen piti kuitenkin luennon siitä mitä on saavuttanut oman elämänsä aikana ja mainitsi lastensa saavutukset siinä ohessa myös. Ei ollut hyvä olo vastaanoton jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilaalla hengenahdistusta ja selässä tuntuvaa kipua. 16.1. lääkäri ilmoittaa, että sydämessä ei ole vikaa ja määrää fysioterapiaa. 3.2. potilas kuolee massiiviseen sydänkohtaukseen. Hautajaiset 18.2.
Sydämessä ei ollut vikaa. Kyseessä oli sepelvaltimotauti.
Mitä sinä sepelvaltimotaudin ajattelet olevan muuta kuin sydämessä oleva vika / sairaus?
Sepelvaltimotautia voidaan hoitaa mutta ei se infarktia estä jos se on tullakseen.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potilaalla hengenahdistusta ja selässä tuntuvaa kipua. 16.1. lääkäri ilmoittaa, että sydämessä ei ole vikaa ja määrää fysioterapiaa. 3.2. potilas kuolee massiiviseen sydänkohtaukseen. Hautajaiset 18.2.
Sydänkohtaus voi tulla täysin ilman ennakko-oireita. Sydän on voinut hyvinkin olla aivan kunnossa aiemmin. Jopa edellisenä päivänä. Turha johtopäätös tässä ja draaman hakua.
Nähty tällainenkin tapaus, että työikäinen potilas tuli valittamaan lonkkavaivaansa vastaanotolle, lähti kotiin ja kuoli kotonaan parin tunnin sisällä. Tässä tapauksessa tehtiin oikeuslääketieteellinen avaus ja kyllä sieltä kuolinsyy löytyi, oli sydäninfarti, eikä entuudestaan tällä potilaalla ollut sepelvaltimotautidiagnoosia.
Työterveyslääkäri tutki itselläni n. 40-vuotiaana moneen kertaan kipeää jalkaterääni ja ihmetteli kun tulehdusarvot vain nousivat ja kipu paheni.
Lähetti lopulta magneettikuvaukseen ja ortopedille, joka epäili kihtiä. Se kuitenkin suljettiin kokein pois. Antibioottikuuri ja lääkärikäynti toisensa jälkeen jäivät tehottomiksi, jalan kipu paheni.
Seuraavat vaihtoehtoiset diagnoosit eri päivystyksistä, yksityiseltä ja julkiselta sairaalalta olivat keuhkokuume ja ruusu. Keuhkokuumeen lääkkeet eivät auttaneet. Ruusuun taas kävi kotisairaanhoito tiputtamassa lääkettä kotona suoneen usean päivän ajan. Kumma vaan kun potilas voi yhä huonommin ja huonommin.... Ruusua ei nimittäin ollut eikä myöskään keuhkokuumetta!
Lopulta kipeytyi ja turposi koko jalka ja toinenkin jalka, joista punkteerattiin polvien kautta nestettä yhteensä lähes 30 kertaa. Kuume huiteli yli 39 asteessa, kun en pystynyt enää käyttämään jalkojani ja jouduin ambulanssilla sairaalaan. Lähes 10 tunnin odotus palkittiin onneksi sillä kerralla osastopaikalla tulehdusarvojen lähestyessä jo neljää sataa. Onneksi, koska häilyinkin jo jossain tajunnan rajalla monta päivää.
Sairaalassa vihdoin tehtiin kattavat tutkimukset ja vaiva paljastui lopulta reaktiiviseksi artriitiksi, joka seurasi todennäköisesti mykoplasman jälkeen. Suoneen tiputettiin hevoskuurit antibiootticocktaileja 3 kertaa vuorokaudessa. Lisäksi maksimimäärät erilaisia kipulääkkeitä, kortisonia ja veritulppia estävät piikit.
Hengenlähtö oli lähellä ja kuntoutuminen sairaudesta kesti lopulta yli vuoden. Jouduin myös opettelemaan kävelyn kaksi kertaa uudelleen, ensin pyörätuolin ja myöhemmin rollaattorin ja kainalosauvojen kanssa.
Kaiken lisäksi tauti uusi reilut puoli vuotta 1. sairastumiskerran jälkeen ja jouduin taas sairaalahoitoon. 2,5 vuotta kesti myös reumalääkitys kokonaisuudessaan tähän sairauteen.
Itse petyin terveydenhuoltomme lääkärien tasoon sekä yksityisellä että julkisella puolella melko rankasti tämän prosessin kestäessä. Onneksi apu kuitenkin lopulta löytyi ennenkuin oli liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kova kuume ja vaikea hengittää, hengitys vinkui ja pulputti, soitin viikonloppuna päivystykseen enkä päässyt sinne, ei antanut aikaa, hoitaja sanoi vaan puhelimessa että angiinaa on (ei ollut edes kurkku kipeä) ja nielunäytteen ehtii ottaa seuraavalla viikolla terveyskeskuksessakin.
Maanantaina menin terveyskeskukseen ja tulos oli että mulla on keuhkokuume. Tulehdus arvot oli ko todella korkeat. Olisi pitänyt mennä kuulema aikaisemmin, no yritin mutta en päässyt.Nurmijärven kirkonkylän terkkari 2010-luvulla.
Oli ollut flunssa jo pitempään ja koko ajan paheni. Lopulta tuntui, että tukehtuu yskimiseen, kun limaakin oli kurkussa. En ole herkkä ihminen, yleensä paranen mistä vaan, eli flunssan takia yhteydenotto terkkariin oli minulle poikkeuksellinen hätähuuto, kun oli oikeasti järkky olo. Sieltä vastattiin vaan, että flunssaa pitää sairastaa kotona 4 viikkoa ja vasta sen jälkeen saa tulla terkkariin triage-hoitajan haastatteluun, ja hän päättää, pääseekö lääkärille. Ajanvarausta ei ole, vaan pitää tulla aamulla jonottamaan hoitajalle sitten 4 viikon jälkeen.
Jep jep.
Menin yksityiselle ja sain hengityksen kuuntelun ja pika-CRP jälkeen antibioottikuurin ja keuhkoputken tulehdus diagnoosin. Paranin aika nopeasti tuon jälkeen.
Keuhkoputken tulehdus paranee yleensä itsekseen, omia aikojaan.
Se on lähes joka flunssan jälkeinen riesa.
Nykyisin lääkärit määrävät nihkeästi antibioottikuureja, sillä jokainen antibiootti kuuri, laskee ihmisen omaa luonnollista vastuskykyä.
Vain täysin selkeisiin ja vakavampiin tulehduksiin saa aina antibiootit nykyisin.Ennen sai kuurin, jos nenä oli vähän nuhan ja pienen flunssan aikana tukossa.
Nykytietämyksen mukaan suurin osa poskiontelon tulehduksista ja keuhkoputken tulehduksista on virusten aiheuttamia eli antibiooteista ei ole mitään hyötyä. Aiemman liikakäytön vuoksi joka vaivaan elämme nyt maailmassa jossa on niin paljon antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita ja antibioottien turhaa käyttöä on rajoitettu. Tätä ei vaan tahdota ymmärtää millään.
Vierailija kirjoitti:
Välillä yksityislääkäreitä kuvaillaan jumalina jotka ei koskaan erehdy, mutta kyllä sielläkin tehdään virheitä .Eräs mies menetti toisesta kädestään toimintakyvyn, kun työterveyslääkäri hoidatti murtuman kipulääkkeillä tutkimatta, yksityisen puolella siis. Oman lapseni pitkäaikaissairauden oikean diagnoosin teki lopulta ihan tk-lääkäri, sen jälkeen kun oli käyty kirurgeja myöten tutkituttamassa, eikä sairaus ole mikään harvinaínenkaan, vaan lastenreuma. Tk-lääkäri vain vilkaisi, sanoin epäilynsä ja teki lähetteen, epäily osui oikeaan. Patteja jaloissa ei yksityislääkäri osannut tulkita muuta kuin luuston liikakasvuna, mutta ne olivatkin tulehdusperäisiä ja hoidettavissa helposti pois. Tätä ei kysytty, mutta välillä ihmettelen tätä yksityislääkäreiden ylistystä, sillä virheitä hekin tekevät.
Minä ja moni kollega ollaan töissä sekä yksityisellä että kunnallisella puolella,
En halunnut lukea ketjusta kuin pari sivua, koska en halua pahoittaa mieltäni. Varmaan on piittaamattomia ja osaamattomia lääkäreitä paljon. Ja aloittelevia, itsekin olin 20 v. sitten.
Kuitenkin yritän parhaani, osallistun koulutuksiin, konsultoin paljon eri erikoisalojen kollegoja, välitän potilaista. Yritän auttaa työkavereita, jotka eivät osaa suomea kunnolla. Lääkäreitä ja hoitajia. Joo, ja käytän Terveysporttia paljon :)
Enää en kuitenkaan valitsisi tätä ammattia. Olen lähellä loppuunpalamista. Haaveilen esim. hautausmaan puutarhurin ammatista.
Kaverilla oli jännetuppitulehdus,hoidoksi ehdotti särkylääkettä ja lautasmallia ruokailuun (ei ollut ylipainoinen) :D
Ei niin paha kuin muilla mutta puhuessani lääkärin kanssa puhelimessa katsoi Googlesta tietoja ja sen jälkeen: no oliko tästä apua, mä olin et joo olisin itsekin voinut katsoa samat asiat mistä sulle siis maksetaan??
Tehdäänpä samanlainen keskustelu kaupan myyjistä, raksamiehistä, tehtaan työntekijöistä, eläkeläisistä, nuorisosta, poliiseista ja luetaan sitten, mitä kaikkea ne päästävät suustaan.
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänpä samanlainen keskustelu kaupan myyjistä, raksamiehistä, tehtaan työntekijöistä, eläkeläisistä, nuorisosta, poliiseista ja luetaan sitten, mitä kaikkea ne päästävät suustaan.
Tee vain. Tää on siittä mielenkiintoinen ketju, kun kyse on aika pitkälti elämästä ja kuolemasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa myös ymmärtää miten monenlaisia oireita ja ongelmia eri ihmisillä on. Monet eivät osaa edes kuvailla oireitaan. Koeta siinä sitten selvittää mikä on vialla.
Google osaa diagnosoida paremmin siis. Luettelee vaan oireita oireiden perään. Ehkä lääkärit sillä tavalla näpyttelevätkin jos eivät itse hiffaa
Lääkärit eivät googlette. Lääkäreillä on käytössä Terveysportin tietokannat. Lääketiede on niin laaja asia, että kukaan ei voi kaikkea tietää / muistaa.
Olen bongannut useamman googlaamasta :D
Juu, ja kun googlaa jotain vähän erikoisempaa asiaa tai oiretta, päätyy ensimmäisenä Vauva-palstalle. Siksi en googlaile, vaan käytän Terveysporttia.
:DDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehdäänpä samanlainen keskustelu kaupan myyjistä, raksamiehistä, tehtaan työntekijöistä, eläkeläisistä, nuorisosta, poliiseista ja luetaan sitten, mitä kaikkea ne päästävät suustaan.
Tee vain. Tää on siittä mielenkiintoinen ketju, kun kyse on aika pitkälti elämästä ja kuolemasta
Ei nyt ihan noin dramaattista, mutta jos lääkärit ei hoida asioita kunnolla tai niinkuin pitää, saattaa potilas joutua kovin ikävään asemaan, saattaa olla negatiivisia vaikutuksia pitilaan elämäänja saattaa jopa joutua rikosten kohteeksi. Jotain on pielessä mielestäni jos esim. lääkärin sekaantumisen johdosta on joutunut rikoksen kohteeksi.
kerro esimerkki,miten voi joutua rikoksen kohteeksi lekurin tapaamisen jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyväkuntoinen ihoni alkoi kukkia kasvoissa leuassa ja suun ympärillä. Menin näyttämään ja nuori lääkäri vaan sanoi, että nuo ihottumat nyt voi olla mitä vaan, kokeile vaikka kortisonia.
Näin tein ja kuukauden päästä ihoni oli entistä pahemmassa kunnossa. Menin uudelleen terveysasemalle. Nyt sattui vanhempi lääkäri, joka vain vilkaisi naamaani ja sanoi, että kyseessä on suunympärysihottuma (perioraalidermatiitti), johon tarvitsen kahden kuukauden antibioottikuurin. Lopuksi sanoi, että älä laita siihen ainakaan kortisonia.
Ymmärrän kyllä, että ihottumat voivat olla vaikeita diagnosoitavia jos ei ole paljon kokemusta. Mutta olisin arvostanut sitä jos tämä ensimmäinen lääkäri olisi konsultoinut kokeneempaa kun ei ollut mitään hajua mistä oli kyse. Sitä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä. Eihän tuossa mistään vakavasta ollut kyse, mutta aika huonoon kuntoon iho pääsi kun en saanut oikeaa hoitoa heti.
Teit oikein, kun et kertonut tokalle lääkärille ekasta.
Toinen lääkäri ei saa koskaan kumota toisen lääkärin diagnoosia pyytämättä lupaa ensimmäiseltä lääkäriltä. Tämä tulee lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeesta. Jos lääkäri tekee noin, seurauksena voi olla pahimmillaan erottaminen lääkäriliitosta.
Jos haluatte tokan arvauksen sairaudestanne, älkää kertoko ekasta lääkäristä!
Tollo, kaikki diagnosoidut sairaudet näkyvät potilaan tiedoissa.
Lääkäreillä on velvollisuus ja pakko kirjoittaa ja tallentaa potilaan tiedot Kantaan.
Merkinnät yleistilasta ja oireista ja potilaan itsensä kuvailemat tuntemukset.
Sekä sen hetkinen diagnoosi, ja määrätyt lääkkeet.Se on pakollista, sekä potilaan että lääkärin oikeusturvan takia.
En ole tämä kutsumasi tollo, mutta jos on pakko, niin mitäs sitten tapahtuu, jos lääkäri ei kirjoita kantaan yhtään mitään?
Kävin lääkärissä, minulla todettiin keuhkoputkentulehdus, sain antibioottikuurin. Kannassa ei ole mitään tietoa käynnistäni. Lääkeresepti ei ollut tullut apteekkiin, mutta he soittivat sieltä terveyskeskukseen. Käynnistäni on nyt kuukausia, mutta ikinä ei kannassa näkynyt sen enempää käyntiä kuin lääkettäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välillä yksityislääkäreitä kuvaillaan jumalina jotka ei koskaan erehdy, mutta kyllä sielläkin tehdään virheitä .Eräs mies menetti toisesta kädestään toimintakyvyn, kun työterveyslääkäri hoidatti murtuman kipulääkkeillä tutkimatta, yksityisen puolella siis. Oman lapseni pitkäaikaissairauden oikean diagnoosin teki lopulta ihan tk-lääkäri, sen jälkeen kun oli käyty kirurgeja myöten tutkituttamassa, eikä sairaus ole mikään harvinaínenkaan, vaan lastenreuma. Tk-lääkäri vain vilkaisi, sanoin epäilynsä ja teki lähetteen, epäily osui oikeaan. Patteja jaloissa ei yksityislääkäri osannut tulkita muuta kuin luuston liikakasvuna, mutta ne olivatkin tulehdusperäisiä ja hoidettavissa helposti pois. Tätä ei kysytty, mutta välillä ihmettelen tätä yksityislääkäreiden ylistystä, sillä virheitä hekin tekevät.
Minä ja moni kollega ollaan töissä sekä yksityisellä että kunnallisella puolella,
En halunnut lukea ketjusta kuin pari sivua, koska en halua pahoittaa mieltäni. Varmaan on piittaamattomia ja osaamattomia lääkäreitä paljon. Ja aloittelevia, itsekin olin 20 v. sitten.
Kuitenkin yritän parhaani, osallistun koulutuksiin, konsultoin paljon eri erikoisalojen kollegoja, välitän potilaista. Yritän auttaa työkavereita, jotka eivät osaa suomea kunnolla. Lääkäreitä ja hoitajia. Joo, ja käytän Terveysporttia paljon :)
Enää en kuitenkaan valitsisi tätä ammattia. Olen lähellä loppuunpalamista. Haaveilen esim. hautausmaan puutarhurin ammatista.
Kokeile elää vuosi niillä puutarhurin palkoilla niin alkaa duuni taas maistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä hyväkuntoinen ihoni alkoi kukkia kasvoissa leuassa ja suun ympärillä. Menin näyttämään ja nuori lääkäri vaan sanoi, että nuo ihottumat nyt voi olla mitä vaan, kokeile vaikka kortisonia.
Näin tein ja kuukauden päästä ihoni oli entistä pahemmassa kunnossa. Menin uudelleen terveysasemalle. Nyt sattui vanhempi lääkäri, joka vain vilkaisi naamaani ja sanoi, että kyseessä on suunympärysihottuma (perioraalidermatiitti), johon tarvitsen kahden kuukauden antibioottikuurin. Lopuksi sanoi, että älä laita siihen ainakaan kortisonia.
Ymmärrän kyllä, että ihottumat voivat olla vaikeita diagnosoitavia jos ei ole paljon kokemusta. Mutta olisin arvostanut sitä jos tämä ensimmäinen lääkäri olisi konsultoinut kokeneempaa kun ei ollut mitään hajua mistä oli kyse. Sitä hän ei kuitenkaan halunnut tehdä. Eihän tuossa mistään vakavasta ollut kyse, mutta aika huonoon kuntoon iho pääsi kun en saanut oikeaa hoitoa heti.
Teit oikein, kun et kertonut tokalle lääkärille ekasta.
Toinen lääkäri ei saa koskaan kumota toisen lääkärin diagnoosia pyytämättä lupaa ensimmäiseltä lääkäriltä. Tämä tulee lääkäriliiton kollegiaalisuusohjeesta. Jos lääkäri tekee noin, seurauksena voi olla pahimmillaan erottaminen lääkäriliitosta.
Jos haluatte tokan arvauksen sairaudestanne, älkää kertoko ekasta lääkäristä!
Tollo, kaikki diagnosoidut sairaudet näkyvät potilaan tiedoissa.
Lääkäreillä on velvollisuus ja pakko kirjoittaa ja tallentaa potilaan tiedot Kantaan.
Merkinnät yleistilasta ja oireista ja potilaan itsensä kuvailemat tuntemukset.
Sekä sen hetkinen diagnoosi, ja määrätyt lääkkeet.Se on pakollista, sekä potilaan että lääkärin oikeusturvan takia.
En ole tämä kutsumasi tollo, mutta jos on pakko, niin mitäs sitten tapahtuu, jos lääkäri ei kirjoita kantaan yhtään mitään?
Kävin lääkärissä, minulla todettiin keuhkoputkentulehdus, sain antibioottikuurin. Kannassa ei ole mitään tietoa käynnistäni. Lääkeresepti ei ollut tullut apteekkiin, mutta he soittivat sieltä terveyskeskukseen. Käynnistäni on nyt kuukausia, mutta ikinä ei kannassa näkynyt sen enempää käyntiä kuin lääkettäkään.
Todennäköisesti käyntitekstin lopullinen tallennus on unohtunut tekstinkäsittelijältä. Joskus, jos on kiire ja joutuu lähtemään vaikka elvyttämään juuri, kun on flunssapotilaan tekstiä aloittamassa sanelemaan.
Etkä ole edes ainoa jolle noin on sanottu, minulle myös!