Miksi sairaanhoitajien vuorotyössä ei ole sama rytmi kuin tehtaissa?
Tehdastyössä rytmi oli esim 4 aamuvuoroa, 4 iltavuoroa, 4 yövuoroa, 6 vapaapäivää.
Opiskelen sairaanhoitajaksi ja olen hämmästynyt, kun ne vuorot voivat alalla olla sikin sokin mitä vaan. Elämää ei pysty yhtään suunnittelemaan ja vapaapäiviä voi olla esim yksi hassu jossain välissä.
Miksi rytmi ei voisi olla tuollainen selkeä? Helpottaisi työssä jaksamista. Ja pitkä yhtenäinen vapaa noin 2x kuussa olisi hyvä motivaattori, silloin voisi lähteä reissuun tai mökille.
Kommentit (449)
Vierailija kirjoitti:
Työaikalaki koskee myös tehtaita. Eli tammikuun alussa max 5 vuoroa putkeen, eli aloittajan listoja ei saa missään enää tehdä.
En tiä tuosta mutta ne listat tehdään valmiiksi saman tien vuosiksi eteenpäin (Exceliin). Itse tein tänään erään tehtaan yhden osaston kaikkien vuorot ensi vuodelle valmiiksi (olin tänään aamuvuorossa vuorotyönjohtajana, se tekee joka tähän vuoroon ny sattuu). Kun ne menee saman kaavan mukaan aina, vuodesta toiseen.
Niistä ehkä sitten vaan jaellaan alaspäin sen verran kuin on luvallista. Hulluutta kyllä mutta jos se on uusi laki niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työaikalaki koskee myös tehtaita. Eli tammikuun alussa max 5 vuoroa putkeen, eli aloittajan listoja ei saa missään enää tehdä.
En tiä tuosta mutta ne listat tehdään valmiiksi saman tien vuosiksi eteenpäin (Exceliin). Itse tein tänään erään tehtaan yhden osaston kaikkien vuorot ensi vuodelle valmiiksi (olin tänään aamuvuorossa vuorotyönjohtajana, se tekee joka tähän vuoroon ny sattuu). Kun ne menee saman kaavan mukaan aina, vuodesta toiseen.
Niistä ehkä sitten vaan jaellaan alaspäin sen verran kuin on luvallista. Hulluutta kyllä mutta jos se on uusi laki niin...
Laki astuu voimaan 1.1.2020, kannattaa tutustua sen sisältöön, yksikin ilmoitus aviin niin menee vuorot heti uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa tässä ketjua lukiessa mieleeni, että jotenkin näissä vuorotyön malleissa näkyy korrelaatio sukupuolijakaumaan. Miesvaltaisilla vuorotyöaloilla, kuten teollisuudessa, on jämptit vuorolistat ja paljon vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä. Naisvaltaisemmilla aloilla taas on eriskummallisia vuoroyhdistelmiä, erilaisia kiireapulaisia, paljon osa-aikaisuutta ym - ei kaikilla aloilla kaikkea, mutta tällaiset kasaantuvat naisvaltaisille aloille (hoito, kauppa, ravintola...). Ja toki näillä aloilla on omasta mielestään painavat työhön liittyvät syyt siihen, miksi ei voi hoitaa asioita samalla tavalla kuin tehtaissa. Niissä voi olla perääkin, mutta yhdistävänä tekijänä näillä aloilla on kuitenkin sukupuoli. Joten vähän mietityttää...
Voi V A T T U kun se työ on erilaista ainakin hoitajilla ! Kuinka monta kertaa tässä ketjussa se pitää oikein sanoa???
Jos jotkut luonteenpiirteen saa blokata pois miehestä niin se on sovinismi ja omahyväisyys yhdistettynä besserwisseröintiin. Se sinun tehtaasi ei muuten ole mikään standardi.
Naiset ovat kyllä arempia ajamaan työehtojaan ja palkkavaatimuksiaan. Sen verran tulen vastaan.
Montako kertaa pitää sanoa, että työn luonne ei hoitotyössä vaadi
- ilta-aamua peräkkäin
- vain yhtä 3 viikon työvuorolistaa kerralla
- yövuorojen jälkeen liian lyhyttä vapaata
- erittäin vaihtelevia vuoroja.
Entiseen aikaan eli viime vuosisadalla tehtiin sairaaloissa useampi päivä peräkkäin samaa vuoroa ja yövuorojen jälkeen oli aina pitempi vapaa. Miten työn luonne on niistä ajoista muuttunut, kun ajatellaan vaikkapa kotihoitoa, kroonikko-osastoja, tavallisia terveyskeskussairaaloja.
Selvähän se, että aamuvuoroissa tarvitaan enemmän työntekijöitä kuin yöllä. Laitetaan sitten 4 aamua, 3 iltaa ja 2 yötä, sitten tarpeellinen määrä vapaita riippuen siitä, minkä verran vuoronvaihtojen vällissä on vapaapäiviä.
Ei vaan kukaan viitsi / uskalla / kehtaa / välitä muuttaa käytäntöä vaan mieluummin vaihdetaan alaa.
Kysyn sinulta millä kaikilla osastoilla olet ollut töissä, kun kerran tiedät kaiken tämän? Minkä ihmeen takia puheenaihetta vaihdettin, kun kyse oli tehdasjankutuksesta ja naiskortin vetämisestä esiin? Minä en ole esittänyt mitään kantaa kolmeen neljästä kohdasta, joten miksi yrität siirtää todistustaakan minulle?
Osastoilla, joilla on erittäin suuri potilaiden vaihtuvuus/ vuorokausi, on suuresti eduksi hoitotyön kannalta, jos sama hoitaja tulee illasta aamuun ja tuntee potilaat. Tämän myönsi joka ainoa hoitaja kun tällaisella osastolla työskentelin. Itse vih asin ja vi haan pitkä ilta-aamua henkilökohtaisesti eniten ja ver isesti, mutta se ei liity siihen onko se hoidollisesti hyödyllinen. Näissä tapauksissa on, kierrolla homma hanskassa. Kerro toki oma kokemuksesi, mutta älä nyt vaan kerro että oletkin paremmintietävä paperityöläinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa tässä ketjua lukiessa mieleeni, että jotenkin näissä vuorotyön malleissa näkyy korrelaatio sukupuolijakaumaan. Miesvaltaisilla vuorotyöaloilla, kuten teollisuudessa, on jämptit vuorolistat ja paljon vakituisia kokoaikaisia työntekijöitä. Naisvaltaisemmilla aloilla taas on eriskummallisia vuoroyhdistelmiä, erilaisia kiireapulaisia, paljon osa-aikaisuutta ym - ei kaikilla aloilla kaikkea, mutta tällaiset kasaantuvat naisvaltaisille aloille (hoito, kauppa, ravintola...). Ja toki näillä aloilla on omasta mielestään painavat työhön liittyvät syyt siihen, miksi ei voi hoitaa asioita samalla tavalla kuin tehtaissa. Niissä voi olla perääkin, mutta yhdistävänä tekijänä näillä aloilla on kuitenkin sukupuoli. Joten vähän mietityttää...
Voi V A T T U kun se työ on erilaista ainakin hoitajilla ! Kuinka monta kertaa tässä ketjussa se pitää oikein sanoa???
Jos jotkut luonteenpiirteen saa blokata pois miehestä niin se on sovinismi ja omahyväisyys yhdistettynä besserwisseröintiin. Se sinun tehtaasi ei muuten ole mikään standardi.
Naiset ovat kyllä arempia ajamaan työehtojaan ja palkkavaatimuksiaan. Sen verran tulen vastaan.
Montako kertaa pitää sanoa, että työn luonne ei hoitotyössä vaadi
- ilta-aamua peräkkäin
- vain yhtä 3 viikon työvuorolistaa kerralla
- yövuorojen jälkeen liian lyhyttä vapaata
- erittäin vaihtelevia vuoroja.
Entiseen aikaan eli viime vuosisadalla tehtiin sairaaloissa useampi päivä peräkkäin samaa vuoroa ja yövuorojen jälkeen oli aina pitempi vapaa. Miten työn luonne on niistä ajoista muuttunut, kun ajatellaan vaikkapa kotihoitoa, kroonikko-osastoja, tavallisia terveyskeskussairaaloja.
Selvähän se, että aamuvuoroissa tarvitaan enemmän työntekijöitä kuin yöllä. Laitetaan sitten 4 aamua, 3 iltaa ja 2 yötä, sitten tarpeellinen määrä vapaita riippuen siitä, minkä verran vuoronvaihtojen vällissä on vapaapäiviä.
Ei vaan kukaan viitsi / uskalla / kehtaa / välitä muuttaa käytäntöä vaan mieluummin vaihdetaan alaa.
Montako kertaa pitää sanoa että KVTES ei ole tuollaista rytmiä vuosikymmeniin mahdollistanut ja nyt sen kieltää 1.1.2020 lähtien LAKI.
Ei KVTES kiellä suunnittelemasta useampaa listaa perättäin vaikka vain tuorein olisi vahvistettu. KVTES ei vaadi ilta-aamu yhdistelmää, yövuorojen jälkeen lyhyttä vapaata jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työaikalaki koskee myös tehtaita. Eli tammikuun alussa max 5 vuoroa putkeen, eli aloittajan listoja ei saa missään enää tehdä.
En tiä tuosta mutta ne listat tehdään valmiiksi saman tien vuosiksi eteenpäin (Exceliin). Itse tein tänään erään tehtaan yhden osaston kaikkien vuorot ensi vuodelle valmiiksi (olin tänään aamuvuorossa vuorotyönjohtajana, se tekee joka tähän vuoroon ny sattuu). Kun ne menee saman kaavan mukaan aina, vuodesta toiseen.
Niistä ehkä sitten vaan jaellaan alaspäin sen verran kuin on luvallista. Hulluutta kyllä mutta jos se on uusi laki niin...
Laki astuu voimaan 1.1.2020, kannattaa tutustua sen sisältöön, yksikin ilmoitus aviin niin menee vuorot heti uusiksi.
Ei pidä paikkaansa. Tes täydentää lakia eikä esim 12h vuoro ole kiellettyä ja listat saa tehdä pidemmällekin kuin 5 viikon päähän. Ainakin malmikaivosten tes.
Vierailija kirjoitti:
Hassua, kun jossain on tehty listat 2021 tms saakka ja 1.1 tulee uusi työaikalaki, joka romuttaa ne täysin.
Max 5 vuoroa putkeen ja 8 tunnin vuorot.
Kovasti ihmettelin että tehdas duunarit eivät älähtäneet kun menettivät pitkät vapaansa.
Eli lähtökohtaisesti kysymys ei toimi, koska tuollaisia listoja ei LAIN mukaan saa enää tehdä. Kyse ei ole mistään TES:stä!
Yleissitova TES ja paikallinen sopiminen, ks. tuon lain 36§.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työaikalaki koskee myös tehtaita. Eli tammikuun alussa max 5 vuoroa putkeen, eli aloittajan listoja ei saa missään enää tehdä.
En tiä tuosta mutta ne listat tehdään valmiiksi saman tien vuosiksi eteenpäin (Exceliin). Itse tein tänään erään tehtaan yhden osaston kaikkien vuorot ensi vuodelle valmiiksi (olin tänään aamuvuorossa vuorotyönjohtajana, se tekee joka tähän vuoroon ny sattuu). Kun ne menee saman kaavan mukaan aina, vuodesta toiseen.
Niistä ehkä sitten vaan jaellaan alaspäin sen verran kuin on luvallista. Hulluutta kyllä mutta jos se on uusi laki niin...
Laki astuu voimaan 1.1.2020, kannattaa tutustua sen sisältöön, yksikin ilmoitus aviin niin menee vuorot heti uusiksi.
Ei pidä paikkaansa. Tes täydentää lakia eikä esim 12h vuoro ole kiellettyä ja listat saa tehdä pidemmällekin kuin 5 viikon päähän. Ainakin malmikaivosten tes.
Laki menee aina tessin yli eli laki määrittelee rajat eikä tessissä saa sopia huonommin. 12 vuoro voi olla ok mutta vuorojen väliin pitää jäädä 11 tuntia. Listan teko ei ole laissa kielletty, siis pitkäksi ajaksi tekeminen. Listat voi tehdä vaikka viideksi vuodeksi eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, kun jossain on tehty listat 2021 tms saakka ja 1.1 tulee uusi työaikalaki, joka romuttaa ne täysin.
Max 5 vuoroa putkeen ja 8 tunnin vuorot.
Kovasti ihmettelin että tehdas duunarit eivät älähtäneet kun menettivät pitkät vapaansa.
Eli lähtökohtaisesti kysymys ei toimi, koska tuollaisia listoja ei LAIN mukaan saa enää tehdä. Kyse ei ole mistään TES:stä!Yleissitova TES ja paikallinen sopiminen, ks. tuon lain 36§.
Lain heikentämisestä ei voi sopia paikallisella sopimuksella, se on pätemätön 1.1.2020 alkaen, laki menee sen edelle. Työvuorojen väliin pitää jäädä 11 tuntia, näin sanoo uusi laki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Mitä sillä on väliä? Sitten vain vaihtuu nimi listassa, Marjukan määräaikainen päättyy ja Timo jatkaa siitä päättymisestä. Samoin Salla jää äitiyslomalle, Pirkko tulee sijaiseksi ja tekee listan mukaiset vuorot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Eli siellä on vielä laittomia määräaikaisia työsopimuksia. Onhan selvää, että työvoiman tarve on jatkuva ja määräaikaisuuden peruste keksitty. Ei ne kaikki määräaikaiset voi olla Sirkan, Sepon, Tiian, Teemun ym. sijaisia. Perusoletus on se, että kun Sirkun perhevapaan sijaisena olevan Sepon määräaikainen päättyy, Sirkku tulee itse töihin. Jos ei tule, niin onhan siinä listassa oltava kuitenkin se työvuoro merkittynä, ja nimi lisätään sitten kun tiedetään, onko nimi Sirkku, Seppo vai joku muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetetllyt samaa. Meillä on vuodeksi työvuorolista mistä tietää omat vapaansa
mies51v
Sairaalassa tarvitaan eri määrä ihmisiä esim aamu-, ilta- ja yövuoroihin. Viikonloppuina myös erilainen tarve henkilökunnalle.
Kas kun kukaan ei ole vielä laatinut tietokoneohjelmaa työvuorolistojen suunnitteluun. Ei luulisi olevan vaikea tehdä 3 viikon jaksoja peräkkäin siten, että olisi etukäteen järkevät vuorot. Ohjelmassa olisi huomioitu tarvittavat erikoisosaamiset ja erilainen henkilöstötarve eri vuoroissa. Sitten vaan laitetaan Pirkko vuoroon 1, Pertti vuoroon 2, Iina vuoroon 3 jne. Ja vaihtakoon vuoroja keskenään tarpeen mukaan. Jos on erikseen yököt tai muuten tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä, käytetään vaihtoehtoista listaa tai tehdään hienosäätö erikseen.
Onhan noita tietokoneohjelmia ollut sairaaloissa työvuoronsuunnittelussa jo 90-luvulta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Mitä sillä on väliä? Sitten vain vaihtuu nimi listassa, Marjukan määräaikainen päättyy ja Timo jatkaa siitä päättymisestä. Samoin Salla jää äitiyslomalle, Pirkko tulee sijaiseksi ja tekee listan mukaiset vuorot.
No kun ei siihen noin vaan saada sijaiseksi Timoa ja Pirkkoa. Tai sitten Timo haluaa tehdä vain tiettyjä työvuoroja esim öitä ja Pirkko vain osa-aikatyötä. Työvuorot menee siis jokatapauksessa uusiksi, vaikka sijainen saataisiinkin. Usein ei saada ei ainakaan heti edellisen sijaisuuden loputtua. Työvuorolista voitaisiin tietysti tehdä vuosiksi eteenpäin niin, että aamussa olisi hoitaja 1, hoitaja 2, hoitaja 3 , hoitaja 4 ja hoitaja 5, illassa hoitaja 6 ja hoitaja 7 sekä yövuorossa hoitaja 8. Sitten tietysti viikonloput erikseen. Ja sen jälkeen aina kolmen viikon jaksoissa katsottaisiin, kuka nyt olisi hoitaja 1 , hoitaja 2 jne. Ja mietittäisiin, että jos hoitajaa 7 ei ole ollenkaan, kuka muista hoitajista tekee seiskan työvuoron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua, kun jossain on tehty listat 2021 tms saakka ja 1.1 tulee uusi työaikalaki, joka romuttaa ne täysin.
Max 5 vuoroa putkeen ja 8 tunnin vuorot.
Kovasti ihmettelin että tehdas duunarit eivät älähtäneet kun menettivät pitkät vapaansa.
Eli lähtökohtaisesti kysymys ei toimi, koska tuollaisia listoja ei LAIN mukaan saa enää tehdä. Kyse ei ole mistään TES:stä!Yleissitova TES ja paikallinen sopiminen, ks. tuon lain 36§.
Lain heikentämisestä ei voi sopia paikallisella sopimuksella, se on pätemätön 1.1.2020 alkaen, laki menee sen edelle. Työvuorojen väliin pitää jäädä 11 tuntia, näin sanoo uusi laki.
Pitää, ja sehän jää kaivos-TES:n 12 tunnin työvuorojen väliin. Voi olla jopa 5+2 työvuoroa peräkkäin eli viikko töitä ja viikko vapaata. Ei ole kivaa olla 7 yövuoroa peräkkäin ... ammatinvalintakysymys, mutta en tiedä, muuttuuko tämä jotenkin. Teollisuusliitto ei suinkaan lakkoile hankalien työvuorojen vaan kiky-tuntien vuoksi.
Missä näin, en ole ikinä kuullut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Eli siellä on vielä laittomia määräaikaisia työsopimuksia. Onhan selvää, että työvoiman tarve on jatkuva ja määräaikaisuuden peruste keksitty. Ei ne kaikki määräaikaiset voi olla Sirkan, Sepon, Tiian, Teemun ym. sijaisia. Perusoletus on se, että kun Sirkun perhevapaan sijaisena olevan Sepon määräaikainen päättyy, Sirkku tulee itse töihin. Jos ei tule, niin onhan siinä listassa oltava kuitenkin se työvuoro merkittynä, ja nimi lisätään sitten kun tiedetään, onko nimi Sirkku, Seppo vai joku muu.
Sairaalamaailmasa ei ole mitenkään harvinaista, että nimellisesti sijaistat osastolla X hoitajaa, joka ei ole koskaan työskennellyt osastolla X. On myös ihan tavallista, että osastolla X sijaisuutta hoitanut ei haluakaan enää jatkaa osastolla X vaan menee mieluummin sijausuuden päätyttyä osastolle Y. Sairaalamaailmassa tehdään myös jatkuvasti eli vuosittain mitä erilaisimpia organisaatiomuutoksia, joiden seurauksena sijaisuutesi osastolla X päättyy, koska se, jota sijaistit, sijoitetaankin osastolle Z.
Voihan toki työvuorolistan tehdä etukäteen niin, että laittaa aamuun 7 Mikkoa, iltaan 3 Minnaa ja yöhön yhden Pekan. Mutta ei se edelleenkään kerro hoitajille Sanna, Matti ja Johanna yhtään mitään, milloin he ovat mikkoja, minnoja tai pekkoja. Uutta ja vastatullutta (mahdollisesti vastavalmistunutta) hoitajaa ei voida myöskään laittaa suoraan sellaisiin tehtäviin, joita hän ei vielä osaa tai joihin hänellä ei ole oikeuksia (esim tietyt luvat). Pitää olla kokeneempi työkaveri samassa työvuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimi listalla ei hoida potilasta. Suunnitelma on ihan eri asia kuin toteuma. Kun huomiseksi aamuvuoroon tulossa oleva Kirsti ilmoittaa tänään, että hänen lapsensa on sairaana, jonkun muun nimi pitää saada Kirstin nimen tilalle. Hyvin todennäköisesti tuo nimi on sen, joka olisi tulossa huomenna iltavuoroon. Ja koska hän onkin nyt tulossa aamuvuoroon, pitää saada joku muu iltavuoroon ja jos ei saada, hän tekee myös iltavuoron ja saa ensi viikolla vapaapäivän jonain sellaisena päivänä, kun suunnitelman mukaisesti hänen nimensä olisi listalla. Sillekin päivälle pitää saada hänen nimensä tilalle jonkun muun nimi.
Edelleenkin on vallalla asenne, että miesten palkkatyö on tärkeämpää ja arvokkaampaa kuin naisten. Sen vuoksi nainen on edelleenkin se, joka useammin lähtee kesken päivän pois töistä hakeakseen sairastuneen lapsen päiväkodista tai on sairastuneen lapsen kanssa kotona. Nainen on se, joka käyttää lasta neuvolassa, hammaslääkärissä ja osallistuu päiväkodin ja koulujen edellyttämiin toimiin. Siitäkin huolimatta, että miesvaltaisilla aloilla on jo pitkään ollut ihan samat oikeudet työntekijöille.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Ne kuitenkin muuttuvat. Aiempaa useammin mies onkin se, joka jää sairaan lapsen kanssa kotiin tai hakee sairastuneen lapsen kesken päivän pois päiväkodista. Mies vie lapsensa neuvolaan, käy vanhempainvarteissa jne. Jotta päästäisiin naisvaltaisilla aloilla samanlaisiin työvuorosysteemeihin kuin miesvaltaisilla aloilla, pitää ensin asenteiden muuttua.
Auttaisiko asiaa, jos aamuvuorolaisen nimi on Kimmo eikä Kirsti? Sitähän sinä tässä yrität vakuuttaa, että miehille kyllä voi tehdä vuorotyölistat vuodeksi eteenpäin.
'Mutta edelleen olen sitä mieltä, että ei Kirstin lapsen sairastuminen mitenkään vaikuta siihen, että iltavuoron jälkeen pitää olla aamu eikä yövuoroja voi olla peräkkäin ja niiden jälkeen pitempi vapaa. Aivan samalla tavalla sijaisen tarve sotkee nykyisenkin listan, joten mitä muuttuisi, jos työvuorolista olisi jo ensi kesäkuuhun saakka valmiina ja järkevämmin suunniteltu?
No ehkä muuttuisi siten, että ei Pirkko tarvitsisikaan vapaapäivää lapsen neuvolakäyntiin, kun olisi voinut sopia sen vapaapäivälleen. Tai lapsen isän vapaapäivälle.
Ei auta, vaikka Kirstin nimenä olisi Kimmo. Kyse on siitä, että jotta naisvaltaisilla aloilla ylipäätään olisi muitakin kuin opiskelijoita ja lapsensa aikuisiksi kasvattaneita töissä, työn pitää joustaa. Työvuorolista voidaan suunnitella ihan miten vain, mutta kun sen työntekijän lapsen elämä, lapsen koulut, päiväkodit ja lapsen sairastelut ei istuu niihin työvuorosuunnitelmiin. Ei ole mitään väliä, minä päivänä nimesi on listalla, jos et todellisuudessa ole silloin töissä. Silloin muut joustavat ja muuttavat omia työaikojaan. Ja niillä muillakin on omat syynsä ja omat lapsensa, milloin tarvitsevat vapaapäivän tai jon kun tietyn iltavuoron. Ensi kesäkuuhun asti ei voi tehdä työvuorolistaa, koska ei vielä voi tietää, ketkä ovat silloin ylipäätään töissä. Onko joku opiskelemassa, joku tekeekin lyhennettyä työpäivää, joku on hoitovapaalla tai jää ennenaikaiselle sairaslomalle ennen äitiysloman alkua ja muilla on sitten muita menoja sekä yllättäviä syitä (kuten sairaslomat), joita ei nyt vielä tiedä. Voit päästä nyt leikkausjonoon, mutta et vielä tiedä pitkään aikaan, milloin leikkauspäiväsi on. Kun työntekijöistä valtaosa on tällaisia, joille sopivat työvuorot riippuu kulloisestakin elämäntilanteessa, puolen vuoden ajaksi etukäteen tehty työvuorolista menee satavarmasti uusiksi. Kolmen viikon listaa tehdessä kuitenkin tiedetään jo moni asia. Esim vanhempainvapaille jäämisestä pitää ilmoittaa 2 kk aikaisemmin. Usein listaa laadittaessa on jo tiedossa, minä päivänä pääset leikkaukseen. Eli osa epävarmuustekijöistä jää pois. Osa silti jää jäljelle ja sen vuoksi, kun sama henkilökunta joutuu eri syistä vaihtamaan työvuoroja, ei edes se kolmen viikon työvuorolistakaan aina toteudu. Puoleksi vuodeksi etukäteen tehty lista olisi siis yhtä tyhjän kanssa, koska ne työvuorot eivät todennäköisesti toteutuisi juuri kenenkään kohdalla.
Olen samaa mieltä siitä, että työvuorolistoja voitaisiin järkeistää. Ettei illasta tultaisi aamuun. Tai aamusta jäätäisiin vapaalle eikä illasta. Siltikään ei välttämättä suunnitelma pitäisi, koska Kirsti-Kimmon lapsi nyt sairastuikin ja Kirsti-Kimmo jäi hoitamaan lasta kotiin samaan aikaan kuin Sirkka-.Seppo on koulutuksessa ja Sini-Sakarilla on opiskelijat ohjattavana sekä arvioitavana.
Mun mielestä ongelmana on, että naisvaltaisille aloille on syntynyt joustamisen kulttuuri. Naisvaltaisilla aloilla pitäisi työntekijän pystyä sovittamaan yhteen työ ja lapset. Miesvaltaisilla aloilla tällaista yhteensovittamisen tarvetta ei ole aiemmin pahemmin ollut. Tulevaisuudessa varmasti tulee olemaan. Olen itse miesvaltaisella alalla ja jo nyt meillä on muutama miespuolinen työntekijä, jonka pienten lasten vuoksi me muut joudumme sumplimaan töitä siten, että hänellä onnistuu lakisääteiset poissaolot.
Ja lisään tähän vielä, että suuri osa sairaaloissa työskentelevistä on määräaikaisissa työsuhteissa. Ei listan tekijä voi tänään tietää, onko tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa ja toukokuussa työsuhteensa päättävät valmiita jatkamaan työsopimustaan vai menevätkö mahdollisesti jonnekin muualle töihin.
Mitä sillä on väliä? Sitten vain vaihtuu nimi listassa, Marjukan määräaikainen päättyy ja Timo jatkaa siitä päättymisestä. Samoin Salla jää äitiyslomalle, Pirkko tulee sijaiseksi ja tekee listan mukaiset vuorot.
Poissaoloja on paljon. Lähes joka päivä on joku on sairaana. Sitten kun joku töissäoleva jää tekemään ylimääräisen vuoron niin sitten hän saa vapaaksi esim seuraavan päivän ja sitten on taas puutevuoro.
Kierre on loputon.
Koska puhutaan julkisesta puolesta niin iltaisin ja viikonloppuisin työvoima on niin kallista että ei voi muuttaa sairaaloiden työn painottumista iltaan.
Kuulostaa aika hurjalta, että hoitoalan vuorolistoja ei voi suunnitella pitemmäksi aikaa sen vuoksi, että Pirkko ei tahdo, Kimmo ei kykene ja Sari hannaa vastaan muuten vaan. Olen tehnyt 20 vuotta vuorotyötä ja se on ota tai jätä. Esim. lyhyemmälle työajalle pitää olla todella painava syy, että se hyväksytään, lasten neuvolat sovitaan vapaapäivälle jne. Työnantaja vaatii parisuhteessa elävältä kirjallisen selvityksen, miksi alle 10-vuotiaan hoito sairaustapauksessa on vain yhden varassa, mikäli alkaa toistua kaava, että esim äiti on aina pois jne. Jos joku sairastuu, muut paikkaavat poissaolijan. Vuoroja voidaan vaihtaa kollegoiden kesken, mutta senkin on oltava tasapuolista.
Kyllä se on hoitamatta jättämistä, jos potilas ei ole päässyt pesulle esim ennen puolta päivää. Se likainen pyjama otetaan pois siinä kun potilas muutenkin hoidetaan (ts pestään, vaihdetaan vaippa, pestään hampaat jne.) Ja kyllä, näistähän omaiset nimenomaan antavat palautetta. Jokainen ihminen haluaa, että se rakas isä tai äiti saa hyvän hoidon ja yksi mittari on, että perusasiat tulevat tehdyiksi.