Lue keskustelun säännöt.
Työpaikka Helsingissä, ei varaa asua edes kehyskunnassa??
26.12.2019 |
Vuorotyö, auto löytyy. Nettopalkka vajaa pari tonnia kuussa. Perheessä yksi aikuinen ja yksi eskarilainen.
Mitähän tässä keksisi seuraavaksi, kun nykyisestä kodista pitää muuttaa putkirempan tieltä lähiaikoina pois, mutta tilalle ei vaan löydy kohtuuhintaista asuntoa mistään? Ihan keskelle korpea emme voi kuitenkaan muuttaa, ja työmatka on jo nyt vajaa 40km/suunta. Työpaikan vaihtaminen ei tule kysymykseen.
Vuokrat nousevat järkyttävää tahtia, tässäkin vuokra oli alle 700e kun tähän muutimme v. 2014. Nyt vuokra ja autopaikka onkin sitten 900e! Ja missään luksusasunnossa ei asuta, vaan todella heikkokuntoisessa talossa. Edes tuolla 900€, joka on ehdottomasti kipurajoilla jo, ei saa täältä kehyskunnasta saman kokoista asuntoa mistään. Eikä näytä saavan muualtakaan lähikunnista.
Oman ostaminen ei ole realistinen vaihtoehto, kun ne omatkin maksavat sen verran ettei sellaiseen ole varaa. Kaupungilta on haettu asuntoa, se onkin ainoa halvempi vaihtoehto nykyisen vuokranantajamme (M2) jälkeen. Mutta jos kaupunkikaan ei asuntoa myönnä, minne sitten? Sillan alleko?
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene vaikka Oikotielle ja laita hakuun - myytävät asunnot Espoo, 3h, alle 35.000€, löytyy useita asumisoikeiusasuntoja. Kummityttöni osti juuri 68 neliön aso-kolmion Leppävaarasta, hinta n.28.000, vastike n.850€.
Jos pääkaupunkiseudulta löytyy tämän hintaisia aso-asuntoja, niin luulisi niiden olevan vielä edullisempia siellä kehyskunnissa 40 kmn päässä.
Eipä kauaa kestänyt, kun ensimmäinen asunnon ostamista tyrkyttävä taho karautti paikalle. Ei ole varaa vuokraan, mutta on varaa ostaa?
Asoa vastaan saa aina lainan ja asuminen on edullisempaa kuin vuokra-asunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene vaikka Oikotielle ja laita hakuun - myytävät asunnot Espoo, 3h, alle 35.000€, löytyy useita asumisoikeiusasuntoja. Kummityttöni osti juuri 68 neliön aso-kolmion Leppävaarasta, hinta n.28.000, vastike n.850€.
Jos pääkaupunkiseudulta löytyy tämän hintaisia aso-asuntoja, niin luulisi niiden olevan vielä edullisempia siellä kehyskunnissa 40 kmn päässä.
Asumisoikeusasunto on hyvä ja turvallinen vaihtoehto vuokra-asumiselle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yh jonka lapsi lukiossa. Naisvaltaisella alalla ja palkka pieni. Olen joutunut tekemään isoja valintoja elämässä. Asunnon sijainti oli minulle tärkeämpi kuin asunnon koko. Asumme kaksiossa 55m2. Ja hyvin ollaan pärjätty. Lapsella oma huone ja minulle tehty huomaamaton, kiva osio olohuoneeseen. Asunnon sijainti merkitsee paljon, mikä helpottanut arkea. Lapsella ollut lyhyt matka harrastuksiin ja hyvät koulut olleet 5-10 minuutin kävelymatkan päässä. Yksinhuoltaja osaa arvostaa tuollaisia asioita. Yksi kaveri on sisustussuunnittelija ja yksinhuoltaja. Hän asuu myös kaksiossa ja aivan upean oman nurkkauksen saanut olohuoneeseen.
Sulla on liian kovat vaatimukset tuloihisi nähden, kuulostaa julmalta mutta on totta.
Sydämiä sinulle! <3 <3 <3 En yhtään epäile ettekö sinäkin olisi kokenut pettymystä ja luopumisen tuskaa, mutta ihanasti olet päässyt siihen mielentilaan mitä toivon myös ap:lle. Olet tehnyt uhrauksia lapsen puolesta, mutta saanut arjen toimimaan teitä tyydyttävällä tavalla. Ja ilmeisesti olet kuitenkin nyt tyytyväinen näihin järjestelyin.
Tsemppiä sinulle loppumetreille! Lukiovuodet on ne kalleimmat, mutta uskon lukiolaisenkin tästä saavan tsemppiä omaan elämäänsä ja opiskeluihin.
Kaverini etsii naispuolista kämppistä kaksioon käpylään
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton kommentti! Mielestäni työssäkäyvän ei pitäisi näin tiukilla elää. Jos ap ei kävisi töissä niin sossu kustantaisi hänelle kaiken. Vasta tällä palstalla olen pöyristyneenä huomannut useassa eri ketjussa että ihmiset ovat oikeasti sitä mieltä että työssäkäyvä Helsingissä asuva pienipalkkainen perhe elää aivan liian hulppeasti jos asumiskulut ovat 1100€ mutta eivät ota huomioon ollenkaan että sitten taas sossuperheelle nämä asumiskustannukset ovat ihan normi, muistaakseni sossuperheelle (4hkl) kustannetaan 1050€ maksava vuokra kokonaisuudessaan. Työssäkäyvät ansaitsevat teidän mielestä surkeammat oltavat kuin sossun luukulla kuukausittain "vierailevat" perheet. On kyllä hieno asenne palstalaisilla, ei voi muuta sanoa!
Ei kyllä me ollaan sitä mieltä, että sossunkaan ei pitäisi kustantaa ylikallista asumista.
Toimeentulotuessa on kuntakohtaiset rajat kohtuullisille vuokrille. Helsingissä 2 hengen perheen korkein hyväksyttävä vuokra on 824€/kk ja 4 hengen perheelle 1038€/kk. Täysin työtön saa itse asiassa vähemmän toimeentulotukea kuin osa- ja tai kokoaikatyössä käyvä. Työssäkäyvän ansiotuloista vähennetään max 150 €/kk ennen toimeentulotuen myöntämistä. Siten kahdella ruokakunnalla, joilla molemmilla on samat menot, työssäkäyvälle jää käteen se 150 € enemmän.
Wau, siis työssäkäyvälle jää 150€ enemmän, ihan mahtava juttu. Kyllä sen voimin jaksaa hymyillen kiiruhtaa työpaikalle paiskimaan hommia. En kyllä tunne yhtään pienipalkkaista joka saisi sossusta yhtään mitään koska suurin osa on kuitenkin säästänyt hieman tililleen. Tyhmiä näköjään ovat kun "antavat" /säästävät jatkuvasti valtiolle rahoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene vaikka Oikotielle ja laita hakuun - myytävät asunnot Espoo, 3h, alle 35.000€, löytyy useita asumisoikeiusasuntoja. Kummityttöni osti juuri 68 neliön aso-kolmion Leppävaarasta, hinta n.28.000, vastike n.850€.
Jos pääkaupunkiseudulta löytyy tämän hintaisia aso-asuntoja, niin luulisi niiden olevan vielä edullisempia siellä kehyskunnissa 40 kmn päässä.
Eipä kauaa kestänyt, kun ensimmäinen asunnon ostamista tyrkyttävä taho karautti paikalle. Ei ole varaa vuokraan, mutta on varaa ostaa?
Asoa vastaan saa aina lainan ja asuminen on edullisempaa kuin vuokra-asunnossa.
Ason vastikkeet eivät poikkea merkittävästi vuokrasta. Siihen päälle vielä lainanhoitokustannukset, niin kalliiksi tulee.
Aso on hyvä tapa päästä mukavalle paikalle asumaan eikä tarvitse pelätä poismuuttoa. Helsinkiläiset kun kaipaavat sitä pysyvyyttä, ja himoitaan keskusta- ja rantanäkymiä.
Säästäminen kannattaa unohtaa. Aso oli joskus aikoinaan asunnon ensisäästäjiä varten, mutta se aika oli ja meni. Muistuttaa Hitas-rakentamisen kohtaloa. Ei ole mitään järkeä maksaa oikeudesta kämppään, jossa joutuu maksamaan samanlaista vuokraa ja lisäksi lainanlyhennystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene vaikka Oikotielle ja laita hakuun - myytävät asunnot Espoo, 3h, alle 35.000€, löytyy useita asumisoikeiusasuntoja. Kummityttöni osti juuri 68 neliön aso-kolmion Leppävaarasta, hinta n.28.000, vastike n.850€.
Jos pääkaupunkiseudulta löytyy tämän hintaisia aso-asuntoja, niin luulisi niiden olevan vielä edullisempia siellä kehyskunnissa 40 kmn päässä.
Eipä kauaa kestänyt, kun ensimmäinen asunnon ostamista tyrkyttävä taho karautti paikalle. Ei ole varaa vuokraan, mutta on varaa ostaa?
Laske lainalaskurilla paljon lainanlyhennys on, niin ostaminen voi alkaa näyttää edullisemmalta kuin vuokralla asuminen. Lainan vakuudet sen sijaan on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on suomen sosialismi!
Ap:llä ja kaikilla ihmisillä jäisi paljon enemmän rahaa asua ja elää jos palkkoja ei pakkoverotettaisi sosiaalisaastalle annettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pk-seudulla voivat asua näköjään vain hyvätuloiset ydinperheet tai sitten työttömät yh:t tai työttömät pariskunnat/ydinperheet (joille siis Kela maksaa kaiken elämisen). Pienipalkkaiset ovat alinta kastia eivätkä palstalaisten mukaan kuulu oikeastaan pk-seudulle lainkaan, heidän ei tarvitse pystyä elämään mukavasti. Tiedän muuten työttömän lapsettoman pariskunnan jotka elelevät kelan piikkiin mukavan väljästi kolmiossa mutta toki "etsiskelevät" pienempää asuntoa.
Pk-seudulla voi asua pienituloisenakin, kunhan silloin ymmärtää ettei pienituloisella ole varaa kovin suureen asuntoon ja autoon. Pienituloisella sinkulla on hyvin varaa asua yksiössä ja ostaa se jopa omaksi. Pienituloinen ydinperhe (2 aikuista + lapsi) pärjää myös, heillä on varaa kolmioon.
Täällä on ihan tyypillistä ettei ole varaa kaikkiin mielitekoihin asumisen suhteen. Jokainen miettii sitten kohdallaan tinkiikö sijainnista, neliöstä vai pyrkiikö elämään ilman autoa. Meillä on pieni ydinperhe ja meille autottomuus mahdollisti säällisen asumisen. Auto ostettiin lähempänä keski-ikää kun tulot olivat nousseet.
Ei täällä ole ollenkaan tavatonta että kaksilapsinen ydinperhe asuu kaksiossa lasten ollessa vielä pieniä. Tai että kolmilapsinen perhe asuu kolmiossa. Sen mukaan mennään mihin on varaa. Ei kukaan työssäkäyvä ajattele, että vain koska hän on työssä, hänellä pitää olla joku oikeus kaikkeen mitä mieli tekee. Harvalla se palkka riittää loputtomiin mielitekoihin. Tämä korostuu yksinhuoltajilla, joilla ei tietenkään maksukyky riitä samaan kuin kahden tulonsaajan perheissä, vaikka elatusmaksuja saavatkin.
Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että jos lapselta puuttuu toinen vanhempi, niin tämä ei ole ideaalitilanne. Ihan riippumatta siitä onko tullut ero vai onko jäänyt leskeksi. Sen lisäksi että lapselta puuttuu toinen vanhempi ja ehjä perhe, niin sitä rahaa on myös vähemmän käytettävissä. Väkisinkin se näkyy siinä miten asutaan ja eletään. Ei ne tulot vaan riitä samaan elintasoon mitä ydinperheillä on. Eikä muutenkaan pienipalkkaisen tulot riitä samaan mitä niissä perheissä, joissa tulot on suuremmat. Pitää vain hyväksyä ne tosiasiat ja järjestää elämä niiden puitteissa itselleen ja lapselleen parhaaseen asentoon.
Asuminen ei ole "mieliteko", vaan perusoikeus. Ahtaasti asuminen pitäisi luokitella samaan kastiin homeen, asbestin yms. kanssa, eli haittaa elämänlaatua ja jopa terveyttä.
Käytännössä terveysviranomaisten tai jonkin muun tahon pitäisi valvoa sitä, että tietynkokoiseen asuntoon ei asetu kirjoille yhtään enempää kuin sinne on sallittua asettua.
Kansainvälinen suositus on yksi henkilö per huone ja sille lienee perustavanlaatuiset syyt:
https://www.stat.fi/meta/kas/ahda_asu.html
Tämän nykysysteemin päässä ei kiiku mikään muu kuin entisajan hellahuoneet, jos siihen ei puututa. Aina löytyy näitä, jotka ovat valmiita asumaan vaikka kuinka keskeisesti ja kaikesta tinkien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hgissä asun ja kuljen julkisilla ja en asu vuokralla.
Kehyskunta, yli 100m2 ja kulut alle 900€/kk. Hanki oma ennemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton kommentti! Mielestäni työssäkäyvän ei pitäisi näin tiukilla elää. Jos ap ei kävisi töissä niin sossu kustantaisi hänelle kaiken. Vasta tällä palstalla olen pöyristyneenä huomannut useassa eri ketjussa että ihmiset ovat oikeasti sitä mieltä että työssäkäyvä Helsingissä asuva pienipalkkainen perhe elää aivan liian hulppeasti jos asumiskulut ovat 1100€ mutta eivät ota huomioon ollenkaan että sitten taas sossuperheelle nämä asumiskustannukset ovat ihan normi, muistaakseni sossuperheelle (4hkl) kustannetaan 1050€ maksava vuokra kokonaisuudessaan. Työssäkäyvät ansaitsevat teidän mielestä surkeammat oltavat kuin sossun luukulla kuukausittain "vierailevat" perheet. On kyllä hieno asenne palstalaisilla, ei voi muuta sanoa!
Ei kyllä me ollaan sitä mieltä, että sossunkaan ei pitäisi kustantaa ylikallista asumista.
Toimeentulotuessa on kuntakohtaiset rajat kohtuullisille vuokrille. Helsingissä 2 hengen perheen korkein hyväksyttävä vuokra on 824€/kk ja 4 hengen perheelle 1038€/kk. Täysin työtön saa itse asiassa vähemmän toimeentulotukea kuin osa- ja tai kokoaikatyössä käyvä. Työssäkäyvän ansiotuloista vähennetään max 150 €/kk ennen toimeentulotuen myöntämistä. Siten kahdella ruokakunnalla, joilla molemmilla on samat menot, työssäkäyvälle jää käteen se 150 € enemmän.
Wau, siis työssäkäyvälle jää 150€ enemmän, ihan mahtava juttu. Kyllä sen voimin jaksaa hymyillen kiiruhtaa työpaikalle paiskimaan hommia. En kyllä tunne yhtään pienipalkkaista joka saisi sossusta yhtään mitään koska suurin osa on kuitenkin säästänyt hieman tililleen. Tyhmiä näköjään ovat kun "antavat" /säästävät jatkuvasti valtiolle rahoja.
Olin aiemmin hyvin pienituloinen, ei mahdollisuutta säästää. Nyt olisi mutta en mihinkään säästötilille rahaa laita vaan nostan yli 650€/kk asumistukea Vantaalla kolmioon joka on melkein puolet vuokrastamme.
Näin tämä systeemi on rakennettu toimimaan.
Nyt vaan Mariniin yhteyttä. Hänellä monta avustajaa ja joku heistä voisi perehtyä pääkaupungin tilanteeseen. Vuokrien on laskettava ja asuntosijoittajat vain rikastuvat. Itse yh äitinä olen ollut väliinputoaja. Palkka mennyt juuri sen rajan yli etten saanut mitään tukea Kelasta tai sossusta. Yh:n lapsi ei voi harrastaa parempia harrastuksia tai sitten pitää pyytää sukulaisilta joululahjaksi harrastuslaskun maksamista. Yh äitinä jouduin ennen kesälomia tehdä toista työtä viikonloput että oli lomalla rahaa lomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elatusmaksuista ja mahdollisen puolison palkasta nyt ei kannata edes samana päivänä puhua. Elarit 160e/kk, palkka vaikka sen 2000e/kk...
Itse elin mukavimmin, kun olin yh, opiskelija ja kävin osa-aikatöissä. Sain palkkaa noin 1000e/kk. Tähän päälle asumistuki, elarit ja lapsilisä. Opintotukea en enää saanut. Nettotulot olivat noin 2000e/kk. Ei päivähoitomaksuja, koska olin pienituloinen. Lapsen kanssa oli hyvin aikaa olla.
Siirryin sitten kokopäivätyöhön, nettopalkka 2100, elareiden ja lapsilisän kanssa 2400e/kk. Iltapäiväkerhomaksu 82e/kk. Bensa- ja lounaskulut kasvoivat, kun töissä on käytävä joka arkipäivä. Ennen kävin 2-4 päivänä viikossa. Nyt on lapsen kanssa aikaa iltaisin klo 17-21 ja koko ajan väsyttää.
Toki vakkarityö tuo turvaa ja mielenrauhaa ja olen siitä todella onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmio pitäisi olla, kaksio on liian pieni.
Lapseni on eri sukupuolta kanssani, ja tarvitsee koulun alkaessa muutenkin oman huoneen.
Ap
Tämmöinen tapaus taas.. muuttakaa sitten sinne sillan alle kun se on parempi vaihtoehto kuin "liian pieni" asunto.
Ps. Oikotiellä 24 asuntoa vantaalta alle 900e, yksi taisi tosin olla solu.
Mutta ne ovat huonoja eivätkä muistuta kalastajan vaimo blogistin esittelemää asuntoa!
Muuta Riihimäelle. Hinnat ei päätä huimaa, Helsinkiin menee junia ja busseja niin ettei sitä autoa tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmio pitäisi olla, kaksio on liian pieni.
Lapseni on eri sukupuolta kanssani, ja tarvitsee koulun alkaessa muutenkin oman huoneen.
Ap
Sinulla on tulotasoon nähden liian kovat vaatimukset. Ei pienituloisella yh:lla tietenkään ole varaa perheasuntoon! Tuossa tilanteessa on ihan tavallista, että asutaan kaksiossa ja lapsella on se makuuhuone. Mihin aikuinen sitä makuuhuonetta tarvitsee? Sänky vaan sohvan nurkkaan.
Avarra vähän ajatteluasi niin saat lyhyemmän työmatkan ja paremman elämänlaadun. Helsingissä kolmio on perheasunto ja siinä asutaan helposti 2-3 lapsen kanssa. Ja tämäkin ydinperheillä, joissa on kaksi tulonsaajaa.
Sen lisäksi että mielestäni on normaalia että aikuisella on oma rauha makuuhuoneessaan (kuten myös lapsellaan), teen joskus etätöitä koneella ja se voi olla aika haastavaa lapsen ollessa kotona jos joutuisin samassa huoneessa silloinkin olemaan.
Vielä kymmenisen vuotta sitten tällä nykyisellä vuokralla asui Helsingissä perheasunnossa. Eikö kenestäkään ole outoa, ettei siihen yhtäkkiä ole varaa?
Ap
Ei saanut kymmenen vuotta sitten halpaa perheasuntoa Helsingistä, mistä lie sulle jäänyt tuollainen kuva?
Jos haluat työskennellä kotona kaksiossa, laita lapsi makuuhuoneeseen, tai jos lapsi ei viihdy omassa huoneessaan,. Mene sinä sinne. Miksi pienellä lapsella pitäisi olla käytössä sekä oma huone, että olohuone? Ja onko pieni lapsi yksin, kun sinä lukkiudu tekemään töitä?
Ainoa joka nostaa veroja ovat sosiaalituella loisivat.
Jos tämä aines laitettaisiin asuntolaan ja ruoka heidän pitäisi tienata työllä, vuokrista lähtisi heti 40 % pois ja nettotulot nousisivat oikeilla ihmisillä vähintään kaksinkertaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan uskomaton kommentti! Mielestäni työssäkäyvän ei pitäisi näin tiukilla elää. Jos ap ei kävisi töissä niin sossu kustantaisi hänelle kaiken. Vasta tällä palstalla olen pöyristyneenä huomannut useassa eri ketjussa että ihmiset ovat oikeasti sitä mieltä että työssäkäyvä Helsingissä asuva pienipalkkainen perhe elää aivan liian hulppeasti jos asumiskulut ovat 1100€ mutta eivät ota huomioon ollenkaan että sitten taas sossuperheelle nämä asumiskustannukset ovat ihan normi, muistaakseni sossuperheelle (4hkl) kustannetaan 1050€ maksava vuokra kokonaisuudessaan. Työssäkäyvät ansaitsevat teidän mielestä surkeammat oltavat kuin sossun luukulla kuukausittain "vierailevat" perheet. On kyllä hieno asenne palstalaisilla, ei voi muuta sanoa!
Ei kyllä me ollaan sitä mieltä, että sossunkaan ei pitäisi kustantaa ylikallista asumista.
Toimeentulotuessa on kuntakohtaiset rajat kohtuullisille vuokrille. Helsingissä 2 hengen perheen korkein hyväksyttävä vuokra on 824€/kk ja 4 hengen perheelle 1038€/kk. Täysin työtön saa itse asiassa vähemmän toimeentulotukea kuin osa- ja tai kokoaikatyössä käyvä. Työssäkäyvän ansiotuloista vähennetään max 150 €/kk ennen toimeentulotuen myöntämistä. Siten kahdella ruokakunnalla, joilla molemmilla on samat menot, työssäkäyvälle jää käteen se 150 € enemmän.
Wau, siis työssäkäyvälle jää 150€ enemmän, ihan mahtava juttu. Kyllä sen voimin jaksaa hymyillen kiiruhtaa työpaikalle paiskimaan hommia. En kyllä tunne yhtään pienipalkkaista joka saisi sossusta yhtään mitään koska suurin osa on kuitenkin säästänyt hieman tililleen. Tyhmiä näköjään ovat kun "antavat" /säästävät jatkuvasti valtiolle rahoja.
Olin aiemmin hyvin pienituloinen, ei mahdollisuutta säästää. Nyt olisi mutta en mihinkään säästötilille rahaa laita vaan nostan yli 650€/kk asumistukea Vantaalla kolmioon joka on melkein puolet vuokrastamme.
Näin tämä systeemi on rakennettu toimimaan.
Korkein hyväksyttävä vuokra voi olla tuo mutta sossussa työskennelleenä tiedän että ylimenevä osa maksetaan myös jos haussa on koko ajan edullisempi asunto.
Pk-seudulla voi asua pienituloisenakin, kunhan silloin ymmärtää ettei pienituloisella ole varaa kovin suureen asuntoon ja autoon. Pienituloisella sinkulla on hyvin varaa asua yksiössä ja ostaa se jopa omaksi. Pienituloinen ydinperhe (2 aikuista + lapsi) pärjää myös, heillä on varaa kolmioon.
Täällä on ihan tyypillistä ettei ole varaa kaikkiin mielitekoihin asumisen suhteen. Jokainen miettii sitten kohdallaan tinkiikö sijainnista, neliöstä vai pyrkiikö elämään ilman autoa. Meillä on pieni ydinperhe ja meille autottomuus mahdollisti säällisen asumisen. Auto ostettiin lähempänä keski-ikää kun tulot olivat nousseet.
Ei täällä ole ollenkaan tavatonta että kaksilapsinen ydinperhe asuu kaksiossa lasten ollessa vielä pieniä. Tai että kolmilapsinen perhe asuu kolmiossa. Sen mukaan mennään mihin on varaa. Ei kukaan työssäkäyvä ajattele, että vain koska hän on työssä, hänellä pitää olla joku oikeus kaikkeen mitä mieli tekee. Harvalla se palkka riittää loputtomiin mielitekoihin. Tämä korostuu yksinhuoltajilla, joilla ei tietenkään maksukyky riitä samaan kuin kahden tulonsaajan perheissä, vaikka elatusmaksuja saavatkin.
Kyllä aikuisen ihmisen pitäisi ymmärtää, että jos lapselta puuttuu toinen vanhempi, niin tämä ei ole ideaalitilanne. Ihan riippumatta siitä onko tullut ero vai onko jäänyt leskeksi. Sen lisäksi että lapselta puuttuu toinen vanhempi ja ehjä perhe, niin sitä rahaa on myös vähemmän käytettävissä. Väkisinkin se näkyy siinä miten asutaan ja eletään. Ei ne tulot vaan riitä samaan elintasoon mitä ydinperheillä on. Eikä muutenkaan pienipalkkaisen tulot riitä samaan mitä niissä perheissä, joissa tulot on suuremmat. Pitää vain hyväksyä ne tosiasiat ja järjestää elämä niiden puitteissa itselleen ja lapselleen parhaaseen asentoon.