Lue keskustelun säännöt.
Mies kahvitreffeillä: "Nyt kun miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia..... niin molemmat maksaa omansa"
12.12.2019 |
Jäipä paska maku suuhun.
En mahda sille mitään, haluan että mies maksaa vaikka olenkin varoissani. Jos mies ei maksa enää tasa-arvon toteutumisen takia, niin minun puolesta en halua koko tasa-arvoa sitten. Saavat ottaa sen tasa-arvon pois sitten.
Kommentit (2143)
Vierailija kirjoitti:
Itkekää naiset minkä tahdotte. Arvonne häviää pian kuin pieru Saharaan.
Paitsi että eipä tässäkään ketjussa naiset itke vaan mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen Suomen kansalainen ja ihmettelen seuraavaa asiaa:
Miten Suomi voi rikkoa omaa perustuslakiaan, asettamalla naiset ja miehet epätasa-arvoiseen asemaan?
Suomen perustuslain mukaan
6 §
YhdenvertaisuusIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Asevelvollisuutta voidaan tarkastella kansalaisen perusoikeuksiin kajoavana rajoituksena. Maanpuolustuksen järjestämistä pidetään yleisesti ottaen sellaisena painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka oikeuttaa tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisen. Yleisenä periaatteena asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskien on se, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin palvelusvelvollisuuden suorittaminen, sotilaallisen järjestyksen ylläpito sekä asevelvollisten ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat.
Tämä koskee kuitenkin itse palveluksen suorittamista, eikä varsinaisesti liity perustuslain syrjintäkieltoon. Asevelvollisuuslaki sisältää itsessään palveluksen täytäntöönpanoa koskevan perustuslain mukaisen syrjintäkiellon.
Velvollisuuden asettamista, eli syrjintäperusteita koskien kelpoisuutta asepalvelukseen, rajoitetaan oikeusnormeilla sukupuolen, iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Näitä pidetään siis hyväksyttävinä perusteina kajota perustuslain turvaamaan yhdenvertaisuuteen säädettäessä lailla painavaan yhteyskunnalliseen tarpeeseen perustuvaa velvollisuutta tietyille oikeussubjekteille (eli Suomen kansalaisille). Lisäksi oikeusnormeilla sallitaan myös uskontoon, vakaumukseen tai muihin syihin nojaavat subjektiiviset perusteet. Jehovan todistajien ja ahvenanmaalaisten kategorinen vapautus asepalveluksesta kuuluu mainittuihin rajoituksiin ja sen ongelmallisuudesta on jo aiemmin käytykin keskustelua. Vakaumuksellisista syistä kuitenkin valittavana on myös aseeton palvelus ja siviilipalvelus.
No, missä vaiheessa asevelvollisuudesta tuli sitten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen? Vastaus kuulostaa todella absurdilta; asevelvollisuudesta tuli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen 17. helmikuuta 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.
Hallituksen esitys
131/1994Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan naisille tulisi antaa mahdollisuus hakeutua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.
Lain perusteellisissa esitöissä todetaan todella selkeästi ja monisyisesti, että asepalveluksen rajoittaminen sukupuoleen vedoten ei ole perusteltua. Yleisperustelusta seurannut johtopäätös siitä, että velvollisuuden säilyttäminen vain miehillä samoin perustein vain jäi kokonaan lausumatta eikä se muka rikkoisi mitenkään yhdenvartaisuutta vastaan. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on siis näennäisesti tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä.
Ministeri Elisabeth Rehn teki ison työn viedessään läpi suomalaisen asevelvollisuuden merkittävän uudistuksen, mutta taipui samalla laajaan puoluerajat ylittäneeseen poliittiseen kompromissiin. Tämä kompromissi vahvisti asevelvollisuuden epäyhdenvertaisuuden, sillä lain esitöissä nimenomaisesti kiistetään näkemys siitä, että sukupuoli olisi hyväksyttävä syrjintäperuste asevelvollisuudesta säädettäessä.
Nykytilassaan suomalainen asevelvollisuus on sukupuolen perusteella syrjivä. Se asettaa miehet ja naiset eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.
Kannattaisiko asiasta kysyä lisää tasa-arvovaltuutetulta? Mitä ajattelette itse miten tämä asia mahdollisesti vaikuttaa Suomen kansalaisten osalta lakien yleiseen kunnioittamiseen kun valtio itse näin rikkoo omaa perustuslakiaan?
Oisko noin 10x kerta kun tästä asiasta vaagtiat täällä ja joka jutun ketjussa.
Kun tämä asia sinua näin paljon virittää niin tee jotain. Ota yhteyttä tasa-arvo valtuutettuun, tee kansalaisaloite, ota yhteyttä kansanedustajaasi
Paitsi että et tee mitään olet vtun vellihousu väni. Pohjimmiltaan kyse ei ole asevelvollisuuden suorittamisesta vaan siitä että vihaat naisia kun et saa pllua.
Mene hoitoon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys naisille, jotka pitävät itseään tasa-arvoa kannattavina ja ovat sitä mieltä, että "kutsuja maksaa": kun pyydätte kaverin, sukulaisen tms. syömään, kahville, leffaan jne, maksatteko heidän kulut omienne lisäksi? Jos ette, miksi ette?
Kyllä. Maksan. Usein kyllä maksetaan kutakuinkin vuorotellen, sillä käymme toki ulkona useamminkin kuin kerran elämässä, ja ystäväni tai sukulaiseni eivät ole lokkeja.
Joten ihminen joka ottaa tarjoomiset vastaan ilman vastatarjoilua on lokki. Silloinhan kaikki nämä ketjun naiset, joiden mielestä mies maksaa treffeillä, ovat lokkeja. Eivätkä edes häpeä! Minä häpeän heidän/teidän puolesta. Kiva, kun kaikki naiset leimataan lokkinaisten vuoksi.
Sulla on jokin sanasokeus. Korjaan:
Kaikki nämä naiset, joiden mielestä KUTSUJA maksaa treffeillä.KUTSUJA MAKSAA. Kutsuja maksaa. Kutsuja maksaa.
Ja koska kutsujan tulee olla mies,
MIES MAKSAA. Mies maksaa. Mies maksaa
No älä kutsu jos se niin nyppii. Ja kuten on tullut ilmi, normaalisti nainen sitten maksaa seuraavalla kerralla. Eli tasan se menee aikanaan.
Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.
Älä pyydä treffeille jos treffikumppanin sumpin maksaminen on liikaa.
Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.
Mieti nyt hetkinen, kumpi tuossa tapauksessa haluaa enemmän niitä treffejä, se kutsuja vai kutsuttu? Sen lisäksi yhdeltäkään mieheltä ei ole tullut yhtään ehdotusta, mitä ilmaista voi treffeillä tehdä. Ettekö te tosiaan keksi mitään?
Suhteissa on joitain tyypillisiä ongelmia, joita haluan välttää. Yksi on laskelmointi ja oman edun tavoittelu; kytätään pennilleen kuluja ja laitetaan kotitöitä taulukkoon. Ei haluta laittaa hyvää kiertämään, vaan pelätään että kaikki suhteeseen annettu panos on itseltä pois. Lopulta ollaan kuin kämppikset. Toinen on sukupuoliroolien hämmennys; ei vaan löydetä luontevaa tapaa olla mies ja nainen. Tehdään omituisista asioista tasa-arvokysymyksiä ja kaikki nähdään vallankäyttönä. Seksi ei näissä suhteissa kukoista.
Haluan välttää ainakin nuo asiat, kun haen uutta kumppania ja suhdetta. Se, että mies tarjoaa mulle kupin kahvia on positiivinen merkki. Ja ei, en käy treffeillä saadakseni ilmaista kahvia. Ja voin sanoa ihan suoraan, että en voi harkita suhdetta sellaisen miehen kanssa, jonka kuukausibudjetti kaatuu satunnaiseen 2e kahvikupilliseen, enkä voi harkita suhdetta miehen kanssa joka käy niin tiheästi kahvitreffeillä, että kokonaiskahvikustannukset kohoavat yli tavanomaisen tulotason sietokynnyksen.
Olen ollut nyt pitkään suhteessa, jossa asiat on hyvässä tasapainossa. Mies arvostaa sitä, että näen vaivaa naisellisuuteni eteen ja mies avaa ovet ja ulkona ollessa vetää esiin tuolin ja auttaa takin päälle. Toisaalta voidaan molemmat piikata ylös kesämökin lattia yhteistyössä ja mies kestää sen, että tienaan enemmän. Kyse on tasapainosta. Suhteen alussa joutuu hakemaan hyvin pienistä eleistä osviittaa siitä, toimisiko potentiaalisessa suhteessa hyvä balanssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 25 kirjoitti:
Kutsuin avovaimoni ensimmäisille treffeille ja maksoin kahvit, koska olin hänet treffeille pyytänyt.
Seuraavia treffejä ehdotin teatteriin ja maksoin liput, koska olin teatteria ehdottanut. Tämä nainen innostui toisista treffeistä ja lupasi tarjota juomat teatterin jälkeen ja eväät väliajalla. Näytöksen jälkeen kävimme lasillisella ja kävelyllä. Kävelyn aikana naiseni astui korkokengillään johonki koloon ja taittoi nilkkansa, joku toinen olisi voinut suuttia, kun kaappasin hänet syliin ja kannoin puiston penkille lepuuttamaan jalkaa. Ilmeisesti hän kuitenkin vaikuttui, koska pyysi minua luokseen syömäään seuraavana päivänä. Koska sain kutsun häneltä oletin hänen maksavan ruoan ja viinin, jonka hän tekikin.
Eli mielestäni kutsun esittäjä maksaa. Ystävyyssuhteessa, jossa sovitaan kahvittelusta lasku jaetaan.
Klassinen "ostin naiselta aikaa"
Mutta maksullinen hän ei ole.
Etkö koskaan ikinä milloinkaan tarjoa mitään kavereillekaan? Jos tarjoat, ostatko silloin heiltä aikaa? Ovatko ostokavereita? Maksullisia?
Tarjoan toki, mutta se ei ole ehtona sille näenkö heitä jatkossakin.
Miksi ihmeessä tarjoat? Eikö olisi tasa-arvoista, että kaikki aina maksavat itse?
Ei minua moinen kiinnosta. Saahan mies tarjota naiselle jos haluaa, sitä kukaan voi kieltää.
Hämmästelisin jos kaverit odottaisivat että tarjoan illan kun kysyn lähteekö joku baariin
Syystäkin hämmästelisit. Kyllähän koko illan ollessa kyseessä astuu voimaan tuo ”vuorotellen tarjotaan”. ”Kutsuja tarjoaa” koskee yksittäistä tarjottavaa (kahvi, leffalippu, olut, joskus jopa ateria).
Ihanko oikeesti tämä on joillekin näin vaikeaa? Eikö oma pää sano mitään, jos on käytöstavat kotona jääneet oppimatta?
Mitenhän nämä käytöstavattomat pärjäisivät ulkomailla? Todellakin jos pyydät brittikaverit baariin, niin sinä tarjoat, kaikille. Sitten joku toinen ottaa aloitteen, ja kysyy, mitä muut ottaisivat.
Itse kansainvälisissä töissä olleena en osaa kuvitella kansallisuutta (miestä tai naista) joka hakisi juoman vain itselleen. Se olisi vain superjunttia.
Mitenhän nämä käytöstavattomat naiset pärjäisivät ulkomailla? Indonesiassa olisi turha kuvitella että he menisivät treffeille ravintolaan, tai edes puhuisivat vieraille miehille. Julkisesta hellyydenosoituksesta saa keppiä.
No ainakin paremmin kun soomi- pojjat ulkomailla: suomalaisia kutsutaan Virossa poroiksi miesten ansiosta. Vetävät kännit ja örveltävät siellä ja pitävät kaikkia virolaisia naisia prostituoituina ja esittelevät pllun saamista kympillä. Ja Venäjällä maine sama 70-90- luvun vodkaturismin ansiosta. Tässäkin ketjussa on todistettu että kahvikuppeja en edes tarjoa, prkle, olen jurpo- juntti vailla käytöstapoja. Meilläkin töissä käy paljon ulkomaalaisia ja kovasti ihmettelevät Suomalaisten miesten huonoja käytöstapoja.Istutaan tuppisuuna ruoka- ja kahvipöydässä, ei tervehditä ,ei kiirettä, sisällä istutaan ulkovaatteet päällä ja hattu päässä. Että enpä ihmettele, jos tälläinen käytöstapoihin liittyvä asia, kuin vieraanvaraisuus on monelle monelle miehelle täällä vieras
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhteissa on joitain tyypillisiä ongelmia, joita haluan välttää. Yksi on laskelmointi ja oman edun tavoittelu; kytätään pennilleen kuluja ja laitetaan kotitöitä taulukkoon. Ei haluta laittaa hyvää kiertämään, vaan pelätään että kaikki suhteeseen annettu panos on itseltä pois. Lopulta ollaan kuin kämppikset. Toinen on sukupuoliroolien hämmennys; ei vaan löydetä luontevaa tapaa olla mies ja nainen. Tehdään omituisista asioista tasa-arvokysymyksiä ja kaikki nähdään vallankäyttönä. Seksi ei näissä suhteissa kukoista.
Haluan välttää ainakin nuo asiat, kun haen uutta kumppania ja suhdetta. Se, että mies tarjoaa mulle kupin kahvia on positiivinen merkki. Ja ei, en käy treffeillä saadakseni ilmaista kahvia. Ja voin sanoa ihan suoraan, että en voi harkita suhdetta sellaisen miehen kanssa, jonka kuukausibudjetti kaatuu satunnaiseen 2e kahvikupilliseen, enkä voi harkita suhdetta miehen kanssa joka käy niin tiheästi kahvitreffeillä, että kokonaiskahvikustannukset kohoavat yli tavanomaisen tulotason sietokynnyksen.
Olen ollut nyt pitkään suhteessa, jossa asiat on hyvässä tasapainossa. Mies arvostaa sitä, että näen vaivaa naisellisuuteni eteen ja mies avaa ovet ja ulkona ollessa vetää esiin tuolin ja auttaa takin päälle. Toisaalta voidaan molemmat piikata ylös kesämökin lattia yhteistyössä ja mies kestää sen, että tienaan enemmän. Kyse on tasapainosta. Suhteen alussa joutuu hakemaan hyvin pienistä eleistä osviittaa siitä, toimisiko potentiaalisessa suhteessa hyvä balanssi.
Suunnilleen samoin ajattelen. En olisi tavannut toista kertaa miestä, jolle kahvi/teekupillisen tarjoaminen on periaatteellinen este. Omat ensitreffini, joista jo moneen kertaan olen täällä kertonut, käytännössä toteutuivat niin, että ensin käytiin kävelyllä ja sen jälkeen pyysin itse luokseni teelle. (Enkä pyytänyt edes maksua teestä ja croissantista!) Mutta tiedän ja tiesin, että kyseessä oli sellainen mies, joka olisi empimättä tarjoutunut maksamaan, jos olisimme tavanneet kahvilassa.
Toiset treffimme olivat vierailu eräässä Unescon kulttuuriperintökohteessa. Mies haki autollaan eikä sanallakaan vihjannut, että minun pitäisi maksaa kilometrikorvausta tai edes puolet bensasta. Minusta sen sijaan oli luonnollista maksaa sen reissun kahvit ja ruuat.
Parisuhteemme aikana minä olen tarjonnut hänelle yhden ulkomaanmatkan Keski-Eurooppaan, pari ohjelmallista risteilyä, useita aterioita ulkona, konsertteja, elokuvia, liikuntaharrastuksia... Hän puolestaan tykkää yllättää pienillä lahjoilla (kirppislöytöjä, kirjoja). Asumis- ja ruokakulut maksamme nyt yhdessä asuessamme puoliksi.
Mutta olen varmaan lokki, kun olisin odottanut miehen maksavan ensimmäisillä treffeillä parin euron teekupillisen. Ja senkin vain, jos hän itse olisi ehdottanut tapaamista kahvilassa. Minulle ne kävelytreffit olivat mieluisampi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 25 kirjoitti:
Kutsuin avovaimoni ensimmäisille treffeille ja maksoin kahvit, koska olin hänet treffeille pyytänyt.
Seuraavia treffejä ehdotin teatteriin ja maksoin liput, koska olin teatteria ehdottanut. Tämä nainen innostui toisista treffeistä ja lupasi tarjota juomat teatterin jälkeen ja eväät väliajalla. Näytöksen jälkeen kävimme lasillisella ja kävelyllä. Kävelyn aikana naiseni astui korkokengillään johonki koloon ja taittoi nilkkansa, joku toinen olisi voinut suuttia, kun kaappasin hänet syliin ja kannoin puiston penkille lepuuttamaan jalkaa. Ilmeisesti hän kuitenkin vaikuttui, koska pyysi minua luokseen syömäään seuraavana päivänä. Koska sain kutsun häneltä oletin hänen maksavan ruoan ja viinin, jonka hän tekikin.
Eli mielestäni kutsun esittäjä maksaa. Ystävyyssuhteessa, jossa sovitaan kahvittelusta lasku jaetaan.
Klassinen "ostin naiselta aikaa"
Mutta maksullinen hän ei ole.
Etkö koskaan ikinä milloinkaan tarjoa mitään kavereillekaan? Jos tarjoat, ostatko silloin heiltä aikaa? Ovatko ostokavereita? Maksullisia?
Tarjoan toki, mutta se ei ole ehtona sille näenkö heitä jatkossakin.
Miksi ihmeessä tarjoat? Eikö olisi tasa-arvoista, että kaikki aina maksavat itse?
Ei minua moinen kiinnosta. Saahan mies tarjota naiselle jos haluaa, sitä kukaan voi kieltää.
Hämmästelisin jos kaverit odottaisivat että tarjoan illan kun kysyn lähteekö joku baariin
Syystäkin hämmästelisit. Kyllähän koko illan ollessa kyseessä astuu voimaan tuo ”vuorotellen tarjotaan”. ”Kutsuja tarjoaa” koskee yksittäistä tarjottavaa (kahvi, leffalippu, olut, joskus jopa ateria).
Ihanko oikeesti tämä on joillekin näin vaikeaa? Eikö oma pää sano mitään, jos on käytöstavat kotona jääneet oppimatta?
Mitenhän nämä käytöstavattomat pärjäisivät ulkomailla? Todellakin jos pyydät brittikaverit baariin, niin sinä tarjoat, kaikille. Sitten joku toinen ottaa aloitteen, ja kysyy, mitä muut ottaisivat.
Itse kansainvälisissä töissä olleena en osaa kuvitella kansallisuutta (miestä tai naista) joka hakisi juoman vain itselleen. Se olisi vain superjunttia.
Mitenhän nämä käytöstavattomat naiset pärjäisivät ulkomailla? Indonesiassa olisi turha kuvitella että he menisivät treffeille ravintolaan, tai edes puhuisivat vieraille miehille. Julkisesta hellyydenosoituksesta saa keppiä.
No ainakin paremmin kun soomi- pojjat ulkomailla: suomalaisia kutsutaan Virossa poroiksi miesten ansiosta. Vetävät kännit ja örveltävät siellä ja pitävät kaikkia virolaisia naisia prostituoituina ja esittelevät pllun saamista kympillä. Ja Venäjällä maine sama 70-90- luvun vodkaturismin ansiosta. Tässäkin ketjussa on todistettu että kahvikuppeja en edes tarjoa, prkle, olen jurpo- juntti vailla käytöstapoja. Meilläkin töissä käy paljon ulkomaalaisia ja kovasti ihmettelevät Suomalaisten miesten huonoja käytöstapoja.Istutaan tuppisuuna ruoka- ja kahvipöydässä, ei tervehditä ,ei kiirettä, sisällä istutaan ulkovaatteet päällä ja hattu päässä. Että enpä ihmettele, jos tälläinen käytöstapoihin liittyvä asia, kuin vieraanvaraisuus on monelle monelle miehelle täällä vieras
Pitkään briteissä asuneena voin sanoa, että tämä on niin totta. Kyllä on hävittänyt monta kertaa, esim lentokentän taksijonossa suomalaiset business- miehet tunkevat suoraan taksiin välittämättä jonosta tai juurikin pubissa olen ollut monta kertaa, niin suomalaiset miehet ottavat kyllä tarjotun juoman, mutta eivät tarjoa kierrosta. Olen joutunut maksamaan myös heidän puolestaan.
Joten enpä myöskään ihmettele, jos kahvin maksaminen treffeillä ei täällä monelle miehelle ole hyvien käytöstapojen mukaista. Olen huomannut, että näillä miehillä ei oke muitakaan käytöstapoja ja ovat muutenkin luonteeltaan... no sanotaanko ei noh, ei niin mukavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen Suomen kansalainen ja ihmettelen seuraavaa asiaa:
Miten Suomi voi rikkoa omaa perustuslakiaan, asettamalla naiset ja miehet epätasa-arvoiseen asemaan?
Suomen perustuslain mukaan
6 §
YhdenvertaisuusIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Asevelvollisuutta voidaan tarkastella kansalaisen perusoikeuksiin kajoavana rajoituksena. Maanpuolustuksen järjestämistä pidetään yleisesti ottaen sellaisena painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka oikeuttaa tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisen. Yleisenä periaatteena asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskien on se, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin palvelusvelvollisuuden suorittaminen, sotilaallisen järjestyksen ylläpito sekä asevelvollisten ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat.
Tämä koskee kuitenkin itse palveluksen suorittamista, eikä varsinaisesti liity perustuslain syrjintäkieltoon. Asevelvollisuuslaki sisältää itsessään palveluksen täytäntöönpanoa koskevan perustuslain mukaisen syrjintäkiellon.
Velvollisuuden asettamista, eli syrjintäperusteita koskien kelpoisuutta asepalvelukseen, rajoitetaan oikeusnormeilla sukupuolen, iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Näitä pidetään siis hyväksyttävinä perusteina kajota perustuslain turvaamaan yhdenvertaisuuteen säädettäessä lailla painavaan yhteyskunnalliseen tarpeeseen perustuvaa velvollisuutta tietyille oikeussubjekteille (eli Suomen kansalaisille). Lisäksi oikeusnormeilla sallitaan myös uskontoon, vakaumukseen tai muihin syihin nojaavat subjektiiviset perusteet. Jehovan todistajien ja ahvenanmaalaisten kategorinen vapautus asepalveluksesta kuuluu mainittuihin rajoituksiin ja sen ongelmallisuudesta on jo aiemmin käytykin keskustelua. Vakaumuksellisista syistä kuitenkin valittavana on myös aseeton palvelus ja siviilipalvelus.
No, missä vaiheessa asevelvollisuudesta tuli sitten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen? Vastaus kuulostaa todella absurdilta; asevelvollisuudesta tuli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen 17. helmikuuta 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.
Hallituksen esitys
131/1994Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan naisille tulisi antaa mahdollisuus hakeutua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.
Lain perusteellisissa esitöissä todetaan todella selkeästi ja monisyisesti, että asepalveluksen rajoittaminen sukupuoleen vedoten ei ole perusteltua. Yleisperustelusta seurannut johtopäätös siitä, että velvollisuuden säilyttäminen vain miehillä samoin perustein vain jäi kokonaan lausumatta eikä se muka rikkoisi mitenkään yhdenvartaisuutta vastaan. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on siis näennäisesti tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä.
Ministeri Elisabeth Rehn teki ison työn viedessään läpi suomalaisen asevelvollisuuden merkittävän uudistuksen, mutta taipui samalla laajaan puoluerajat ylittäneeseen poliittiseen kompromissiin. Tämä kompromissi vahvisti asevelvollisuuden epäyhdenvertaisuuden, sillä lain esitöissä nimenomaisesti kiistetään näkemys siitä, että sukupuoli olisi hyväksyttävä syrjintäperuste asevelvollisuudesta säädettäessä.
Nykytilassaan suomalainen asevelvollisuus on sukupuolen perusteella syrjivä. Se asettaa miehet ja naiset eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.
Kannattaisiko asiasta kysyä lisää tasa-arvovaltuutetulta? Mitä ajattelette itse miten tämä asia mahdollisesti vaikuttaa Suomen kansalaisten osalta lakien yleiseen kunnioittamiseen kun valtio itse näin rikkoo omaa perustuslakiaan?
No niin Nyt kun tästä asiasta joka ketjussa paasaat, niin tekemään jotain asian eteen. Naisille pakollinen asevelvollisuus,. Tee jotain äläkä vaan vingu täällä. Hopi hopi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 25 kirjoitti:
Kutsuin avovaimoni ensimmäisille treffeille ja maksoin kahvit, koska olin hänet treffeille pyytänyt.
Seuraavia treffejä ehdotin teatteriin ja maksoin liput, koska olin teatteria ehdottanut. Tämä nainen innostui toisista treffeistä ja lupasi tarjota juomat teatterin jälkeen ja eväät väliajalla. Näytöksen jälkeen kävimme lasillisella ja kävelyllä. Kävelyn aikana naiseni astui korkokengillään johonki koloon ja taittoi nilkkansa, joku toinen olisi voinut suuttia, kun kaappasin hänet syliin ja kannoin puiston penkille lepuuttamaan jalkaa. Ilmeisesti hän kuitenkin vaikuttui, koska pyysi minua luokseen syömäään seuraavana päivänä. Koska sain kutsun häneltä oletin hänen maksavan ruoan ja viinin, jonka hän tekikin.
Eli mielestäni kutsun esittäjä maksaa. Ystävyyssuhteessa, jossa sovitaan kahvittelusta lasku jaetaan.
Klassinen "ostin naiselta aikaa"
Mutta maksullinen hän ei ole.
Etkö koskaan ikinä milloinkaan tarjoa mitään kavereillekaan? Jos tarjoat, ostatko silloin heiltä aikaa? Ovatko ostokavereita? Maksullisia?
Tarjoan toki, mutta se ei ole ehtona sille näenkö heitä jatkossakin.
Miksi ihmeessä tarjoat? Eikö olisi tasa-arvoista, että kaikki aina maksavat itse?
Ei minua moinen kiinnosta. Saahan mies tarjota naiselle jos haluaa, sitä kukaan voi kieltää.
Hämmästelisin jos kaverit odottaisivat että tarjoan illan kun kysyn lähteekö joku baariin
Syystäkin hämmästelisit. Kyllähän koko illan ollessa kyseessä astuu voimaan tuo ”vuorotellen tarjotaan”. ”Kutsuja tarjoaa” koskee yksittäistä tarjottavaa (kahvi, leffalippu, olut, joskus jopa ateria).
Ihanko oikeesti tämä on joillekin näin vaikeaa? Eikö oma pää sano mitään, jos on käytöstavat kotona jääneet oppimatta?
Mitenhän nämä käytöstavattomat pärjäisivät ulkomailla? Todellakin jos pyydät brittikaverit baariin, niin sinä tarjoat, kaikille. Sitten joku toinen ottaa aloitteen, ja kysyy, mitä muut ottaisivat.
Itse kansainvälisissä töissä olleena en osaa kuvitella kansallisuutta (miestä tai naista) joka hakisi juoman vain itselleen. Se olisi vain superjunttia.
eli 30 hengen porukassa minun pitää juoda 30 tuoppia?
Jätän menemättä, kiitoksia. Ehkä tuo sopii teille si.iderivalaille.
Palstapojat parveilevat 30 hyypiön porukoissa? Luoja naisia varjelkoon siltä näyltä!
Työporukalla (miehiä ja naisia) kun mennään niin on helposti 30. Kansainvälisissä töissä ollut on ehkä pienemmissä paikoissa?
Te muut taas ette ole töissä ollenkaan? Kun kerran pitää kahvitkin kustantaa...
Nuo kaikki 30 on sun kavereita, joiden kanssa käyt baareissa? Okei. Ehkä tuollaisissa isoissa porukoissa muotoutuu jokin tasapuolisempi tapa tarjota. Me emme koskaan lähde ulos koko talon henkilöstön kanssa, vaan vain niiden, joiden kanssa olen enemmän tekemissä ja joista on tullut muutenkin kavereita. Pikkujoulut erikseen, mutta siellä työnantaja tarjoaa.
Ei ole kaikki kavereita, ne on työkavereita. Osastollamme on n.70 ja talossa 2000, Suomessa n.5000 ja kaikkiaan n.20 000. Jos mulla on vaikka 3 kaveria osastolla ja pari muilla osastoilla, ja niiden muut kaverit lähtee myös aftereille niin helposti on 30. Projekti 100% päivistä en viitsi edes puhua.
Mut hei, maksa toki kavereilles neiti International
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäisin varmaan katsomaan hitaasti miestä, joka tekee numeron kahvikupista. Tai, että hän kokee tarpeelliseksi heti kättelyssä tuoda esiin tasa-arvon, rahan, asenteellisuuden, epäilyn, mahdollisen tarpeen väittelyyn eikä niinkään näkisi eforttia tutustumiseen, hyvän ilmapiirin luomiseen ja toisen ihmisen huomioimiseen niin se olkoon hänen valintansa.
Minä ostaisin oman kupillisen kahvia, keskustelisin ystävällisesti sen kahvikupin verran ja lähtisin pois.
Tismalleen. Paitsi, että luultavasti jättäisin kahvit moisen tyypin kanssa juomatta.
Kyllä tuollainen treffien aloitus osoittaa, että kyseessä on pahimman laatuinen niuho, jonka kanssa en taatusti suhteeseen halua päätyä. Sinänsä ei ole väliä näin työssäkäyvänä kuka maksaa, mutta jos pitää heti treffien alkuun vetää tasa-arvon varjolla tarjoamattomuus, niin osoittaa olevansa pönttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Suomen kansalainen ja ihmettelen seuraavaa asiaa:
Miten Suomi voi rikkoa omaa perustuslakiaan, asettamalla naiset ja miehet epätasa-arvoiseen asemaan?
Suomen perustuslain mukaan
6 §
YhdenvertaisuusIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Asevelvollisuutta voidaan tarkastella kansalaisen perusoikeuksiin kajoavana rajoituksena. Maanpuolustuksen järjestämistä pidetään yleisesti ottaen sellaisena painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka oikeuttaa tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisen. Yleisenä periaatteena asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskien on se, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin palvelusvelvollisuuden suorittaminen, sotilaallisen järjestyksen ylläpito sekä asevelvollisten ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat.
Tämä koskee kuitenkin itse palveluksen suorittamista, eikä varsinaisesti liity perustuslain syrjintäkieltoon. Asevelvollisuuslaki sisältää itsessään palveluksen täytäntöönpanoa koskevan perustuslain mukaisen syrjintäkiellon.
Velvollisuuden asettamista, eli syrjintäperusteita koskien kelpoisuutta asepalvelukseen, rajoitetaan oikeusnormeilla sukupuolen, iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Näitä pidetään siis hyväksyttävinä perusteina kajota perustuslain turvaamaan yhdenvertaisuuteen säädettäessä lailla painavaan yhteyskunnalliseen tarpeeseen perustuvaa velvollisuutta tietyille oikeussubjekteille (eli Suomen kansalaisille). Lisäksi oikeusnormeilla sallitaan myös uskontoon, vakaumukseen tai muihin syihin nojaavat subjektiiviset perusteet. Jehovan todistajien ja ahvenanmaalaisten kategorinen vapautus asepalveluksesta kuuluu mainittuihin rajoituksiin ja sen ongelmallisuudesta on jo aiemmin käytykin keskustelua. Vakaumuksellisista syistä kuitenkin valittavana on myös aseeton palvelus ja siviilipalvelus.
No, missä vaiheessa asevelvollisuudesta tuli sitten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen? Vastaus kuulostaa todella absurdilta; asevelvollisuudesta tuli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen 17. helmikuuta 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.
Hallituksen esitys
131/1994Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan naisille tulisi antaa mahdollisuus hakeutua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.
Lain perusteellisissa esitöissä todetaan todella selkeästi ja monisyisesti, että asepalveluksen rajoittaminen sukupuoleen vedoten ei ole perusteltua. Yleisperustelusta seurannut johtopäätös siitä, että velvollisuuden säilyttäminen vain miehillä samoin perustein vain jäi kokonaan lausumatta eikä se muka rikkoisi mitenkään yhdenvartaisuutta vastaan. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on siis näennäisesti tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä.
Ministeri Elisabeth Rehn teki ison työn viedessään läpi suomalaisen asevelvollisuuden merkittävän uudistuksen, mutta taipui samalla laajaan puoluerajat ylittäneeseen poliittiseen kompromissiin. Tämä kompromissi vahvisti asevelvollisuuden epäyhdenvertaisuuden, sillä lain esitöissä nimenomaisesti kiistetään näkemys siitä, että sukupuoli olisi hyväksyttävä syrjintäperuste asevelvollisuudesta säädettäessä.
Nykytilassaan suomalainen asevelvollisuus on sukupuolen perusteella syrjivä. Se asettaa miehet ja naiset eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.
Kannattaisiko asiasta kysyä lisää tasa-arvovaltuutetulta? Mitä ajattelette itse miten tämä asia mahdollisesti vaikuttaa Suomen kansalaisten osalta lakien yleiseen kunnioittamiseen kun valtio itse näin rikkoo omaa perustuslakiaan?
No niin Nyt kun tästä asiasta joka ketjussa paasaat, niin tekemään jotain asian eteen. Naisille pakollinen asevelvollisuus,. Tee jotain äläkä vaan vingu täällä. Hopi hopi
Mikä v*ttu sä oot muita käskemään?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla usein käy niin että en ole laittanut säästötililtä rahaa(usein tyhjä) käyttötilille ja joudun juomaan vettä tai istumaan tyhjän pöydän äärellä katsellen kun treffiseuralainen syö isoa mehukasta wieneriä. Naiset yleensä tykkää noista vehnäsistä. Itse syön mieluummin jonkun hedelmän ja otan vain kahvin.
Toki kahvikin on liian kallista 9e tuntipalkkalaiselle.
Usein en osta mitään itselle, kun olen aina ihan peeaa.
Selitän aina tilanteen että teen matalapalkka-alan töitä ja raha ei aina riitä edes vuokraan ja joudun pyytämään lykkäystä.
Mulle on ehdottomasti taloustilanteen takia tärkeää että nainen maksaa omat tai tarjoaa mulle.
Työn takia en ole rahoissani. Köyhä työpaikka ja työnantaja tai sitten ei vaan haluta maksaa parempaa palkkaa. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys naisille, jotka pitävät itseään tasa-arvoa kannattavina ja ovat sitä mieltä, että "kutsuja maksaa": kun pyydätte kaverin, sukulaisen tms. syömään, kahville, leffaan jne, maksatteko heidän kulut omienne lisäksi? Jos ette, miksi ette?
Kyllä. Maksan. Usein kyllä maksetaan kutakuinkin vuorotellen, sillä käymme toki ulkona useamminkin kuin kerran elämässä, ja ystäväni tai sukulaiseni eivät ole lokkeja.
Joten ihminen joka ottaa tarjoomiset vastaan ilman vastatarjoilua on lokki. Silloinhan kaikki nämä ketjun naiset, joiden mielestä mies maksaa treffeillä, ovat lokkeja. Eivätkä edes häpeä! Minä häpeän heidän/teidän puolesta. Kiva, kun kaikki naiset leimataan lokkinaisten vuoksi.
Sulla on jokin sanasokeus. Korjaan:
Kaikki nämä naiset, joiden mielestä KUTSUJA maksaa treffeillä.KUTSUJA MAKSAA. Kutsuja maksaa. Kutsuja maksaa.
Ja koska kutsujan tulee olla mies,
MIES MAKSAA. Mies maksaa. Mies maksaa
No älä kutsu jos se niin nyppii. Ja kuten on tullut ilmi, normaalisti nainen sitten maksaa seuraavalla kerralla. Eli tasan se menee aikanaan.
Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.
Älä pyydä treffeille jos treffikumppanin sumpin maksaminen on liikaa.
Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.
Mieti nyt hetkinen, kumpi tuossa tapauksessa haluaa enemmän niitä treffejä, se kutsuja vai kutsuttu? Sen lisäksi yhdeltäkään mieheltä ei ole tullut yhtään ehdotusta, mitä ilmaista voi treffeillä tehdä. Ettekö te tosiaan keksi mitään?
Edelleen: Rahallako sinne treffeille pääsee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle se on negatiivinen viesti, jos mies ei tarjoudu maksamaan. Minulle se kertoo pihiydestä, ja pihiys ilmenee ihmisessä aina laajemmin kuin taloudellisena ilmiönä. Pihi ihminen pihistelee myös kehuja, kiitosta ja kaikkea. Tästä teen päätelmän, että mahdollinen Parisuhde ei tulisi olemaan maailman helpoin.
Tiedostan toki, ettei yksi kerta välttämättä kerro totuutta, mutta sellaisen ensivaikutelman ihmisestä saa. Ja eihän ensivaikutelmakaan ole aina totta, ja silti vaikea muuttaa.
Sulla on vain yksi mahis tehdä ensivaikutelma, en pilaisi sitä. Pieleen meni, jos pyrkimys oli olla emansipoitunut ja lopputulos pihi.
Treffimies kirjoitti:
Mulla usein käy niin että en ole laittanut säästötililtä rahaa(usein tyhjä) käyttötilille ja joudun juomaan vettä tai istumaan tyhjän pöydän äärellä katsellen kun treffiseuralainen syö isoa mehukasta wieneriä. Naiset yleensä tykkää noista vehnäsistä. Itse syön mieluummin jonkun hedelmän ja otan vain kahvin.
Toki kahvikin on liian kallista 9e tuntipalkkalaiselle.
Usein en osta mitään itselle, kun olen aina ihan peeaa.
Selitän aina tilanteen että teen matalapalkka-alan töitä ja raha ei aina riitä edes vuokraan ja joudun pyytämään lykkäystä.
Mulle on ehdottomasti taloustilanteen takia tärkeää että nainen maksaa omat tai tarjoaa mulle.
Työn takia en ole rahoissani. Köyhä työpaikka ja työnantaja tai sitten ei vaan haluta maksaa parempaa palkkaa. En tiedä.
Olisiko kannattanut käydä koulut kunnialla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Suomen kansalainen ja ihmettelen seuraavaa asiaa:
Miten Suomi voi rikkoa omaa perustuslakiaan, asettamalla naiset ja miehet epätasa-arvoiseen asemaan?
Suomen perustuslain mukaan
6 §
YhdenvertaisuusIhmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.Asevelvollisuutta voidaan tarkastella kansalaisen perusoikeuksiin kajoavana rajoituksena. Maanpuolustuksen järjestämistä pidetään yleisesti ottaen sellaisena painavana yhteiskunnallisena tarpeena, joka oikeuttaa tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisen. Yleisenä periaatteena asevelvollisuuden täytäntöönpanoa koskien on se, että perusoikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin palvelusvelvollisuuden suorittaminen, sotilaallisen järjestyksen ylläpito sekä asevelvollisten ja muiden henkilöiden turvallisuus välttämättä vaativat.
Tämä koskee kuitenkin itse palveluksen suorittamista, eikä varsinaisesti liity perustuslain syrjintäkieltoon. Asevelvollisuuslaki sisältää itsessään palveluksen täytäntöönpanoa koskevan perustuslain mukaisen syrjintäkiellon.
Velvollisuuden asettamista, eli syrjintäperusteita koskien kelpoisuutta asepalvelukseen, rajoitetaan oikeusnormeilla sukupuolen, iän, terveydentilan ja vammaisuuden perusteella. Näitä pidetään siis hyväksyttävinä perusteina kajota perustuslain turvaamaan yhdenvertaisuuteen säädettäessä lailla painavaan yhteyskunnalliseen tarpeeseen perustuvaa velvollisuutta tietyille oikeussubjekteille (eli Suomen kansalaisille). Lisäksi oikeusnormeilla sallitaan myös uskontoon, vakaumukseen tai muihin syihin nojaavat subjektiiviset perusteet. Jehovan todistajien ja ahvenanmaalaisten kategorinen vapautus asepalveluksesta kuuluu mainittuihin rajoituksiin ja sen ongelmallisuudesta on jo aiemmin käytykin keskustelua. Vakaumuksellisista syistä kuitenkin valittavana on myös aseeton palvelus ja siviilipalvelus.
No, missä vaiheessa asevelvollisuudesta tuli sitten yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen? Vastaus kuulostaa todella absurdilta; asevelvollisuudesta tuli yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen 17. helmikuuta 1995, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan.
Hallituksen esitys
131/1994Naisiin kohdistuvat rajoitukset eivät enää nykyoloissa ole perusteltavissa, vaan naisille tulisi antaa mahdollisuus hakeutua kaikkiin maanpuolustuksen tehtäviin henkilökohtaisten kykyjensä mukaisesti.
Lain perusteellisissa esitöissä todetaan todella selkeästi ja monisyisesti, että asepalveluksen rajoittaminen sukupuoleen vedoten ei ole perusteltua. Yleisperustelusta seurannut johtopäätös siitä, että velvollisuuden säilyttäminen vain miehillä samoin perustein vain jäi kokonaan lausumatta eikä se muka rikkoisi mitenkään yhdenvartaisuutta vastaan. Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta on siis näennäisesti tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä.
Ministeri Elisabeth Rehn teki ison työn viedessään läpi suomalaisen asevelvollisuuden merkittävän uudistuksen, mutta taipui samalla laajaan puoluerajat ylittäneeseen poliittiseen kompromissiin. Tämä kompromissi vahvisti asevelvollisuuden epäyhdenvertaisuuden, sillä lain esitöissä nimenomaisesti kiistetään näkemys siitä, että sukupuoli olisi hyväksyttävä syrjintäperuste asevelvollisuudesta säädettäessä.
Nykytilassaan suomalainen asevelvollisuus on sukupuolen perusteella syrjivä. Se asettaa miehet ja naiset eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta.
Kannattaisiko asiasta kysyä lisää tasa-arvovaltuutetulta? Mitä ajattelette itse miten tämä asia mahdollisesti vaikuttaa Suomen kansalaisten osalta lakien yleiseen kunnioittamiseen kun valtio itse näin rikkoo omaa perustuslakiaan?
Oisko noin 10x kerta kun tästä asiasta vaagtiat täällä ja joka jutun ketjussa.
Kun tämä asia sinua näin paljon virittää niin tee jotain. Ota yhteyttä tasa-arvo valtuutettuun, tee kansalaisaloite, ota yhteyttä kansanedustajaasi
Paitsi että et tee mitään olet vtun vellihousu väni. Pohjimmiltaan kyse ei ole asevelvollisuuden suorittamisesta vaan siitä että vihaat naisia kun et saa pllua.
Mene hoitoon
olen saanut ja saan pillua, olen pannut naisen raskaaksi ja minulla on tytär. Olen ollut yhteydessä sekä äänestämään eduskuntaan pääseen kansanedustajaan ja olen ollut yhteydessä asiasta oikeusministeriin tehden kirjallisen kysymyksen asiasta saamatta mitään vastausta asiaan. En kunnioita itse enää Suomen lakeja, miksi kunnioittaisin valtion lakeja kun valtio itse on rikkonut omaa perustuslakiaan 25 vuotta ja rikkoo edelleen. En ole muuta keinoa keksinyt asiaa mielessäni helpottaa. Mikä hoito mielestäsi auttaisi tähän, psykoterapia? Mikä olisi diagnoosi jonka Kela hyväksyy terapian perusteeksi jos henkilö toteaa epäoikeudenmukaisuutta Suomen lainsäädännössä ja kokee epäoikeudenmukaisuutta mikä v.ituttaa eikä edes v.ituttaisi ellei olisi suomalaisia feministejä, jotka eivät tajua että mikään laki ei syrji naisi yhtään mutta yksi laki syrjii miehiä suunnattomasti ja silti jotkut naiset Edes kehtaavat valittaa asemastaan Suomessa??
Vierailija kirjoitti:
Mää aina vastaan tuollaiseen, että "Ai, mä oisin tarjonnut nämä, mutta käy se noinkin" ja maksan sitten vaan omani. Se miehen ilme, kun tajuaa menettäneensä ilmaisen kahvin/aterian/leffaliput....
Ja tietty ne on ainoat treffit.
Vastaat aina noin tuollaiseen, vaikka tuollaista ei ole koskaan tapahtunut sinulle.
Treffimies kirjoitti:
Mulla usein käy niin että en ole laittanut säästötililtä rahaa(usein tyhjä) käyttötilille ja joudun juomaan vettä tai istumaan tyhjän pöydän äärellä katsellen kun treffiseuralainen syö isoa mehukasta wieneriä. Naiset yleensä tykkää noista vehnäsistä. Itse syön mieluummin jonkun hedelmän ja otan vain kahvin.
Toki kahvikin on liian kallista 9e tuntipalkkalaiselle.
Usein en osta mitään itselle, kun olen aina ihan peeaa.
Selitän aina tilanteen että teen matalapalkka-alan töitä ja raha ei aina riitä edes vuokraan ja joudun pyytämään lykkäystä.
Mulle on ehdottomasti taloustilanteen takia tärkeää että nainen maksaa omat tai tarjoaa mulle.
Työn takia en ole rahoissani. Köyhä työpaikka ja työnantaja tai sitten ei vaan haluta maksaa parempaa palkkaa. En tiedä.
Ja ilmaistreffeille et halua, koska...?
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri ajatellut, että jospa alkaisin taas treffailla pitkän tauon jälkeen. Mutta tämä keskustelu ja nämä epäsosiaaliset miehet saivatkin jo toisiin ajatuksiin. Edelleenkin pärjään hyvin ilman seksiä, leffassa voin käydä jonkun muunkin kuin miehen kanssa, syömässä käyn usein ulkona muutenkin... Mihin sitten tarvitsen sellaista naisvihaajamiestä? Olisi nyt ollut edes yksi fiksu mies tässä keskusteluketjussa mukana...
On täällä useampikin, mutta yksi tosi sitkeä juntti ainakin myös.
Itse tarjoan daamille aina, usein se sopii heille ja toisinaan haluavat maksaa itse. En tulisi mieleenkään esittää nykyaikaista kahvilassa ja aloittaa treffit pihistelemällä.
Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.