31v nainen enkä ole koskaan kuullut miehen sanovan rakastavansa minua.

Uskon että tuo on aika tavallista nykyajan alle 35 vuotiaille, että ei ole ollut rakkaussuhteita.

Ne jotka ovat ovat harvoja, ja heilläkin sellainen rakkaussuhde on todnäk vain päättynyt jossain vaiheessa jättäen heidät kipuun. Sydänsuruja kun voi kuulemma tutkimuksien mukaan verrata fyysiseen kipuun, joten olet vain jäänyt paitsi kivusta käytännössä.

Ikävä fakta on, että lähes jokainen suhde tulee päättymään.

Olen 39-vuotias mies ja kukaan ihminen ei ole koskaan sanonut rakastavansa minua. Tai kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys siihen, minkä vuoksi sulle on käynyt noin ikävästi, tulee tässä: Joka paikassa selostetaan seksistä nauttimisen autuutta, kuinka vapautuneet ja tiedostavat naiset nauttivat siitä ihan sen itsensä takia. Kolmansilla treffeillä kuuluu mennä sänkyyn, koska kaikki muutkin niin tekevät. Tässä ongelma sitten piileekin, eli tunteita ei pääse syntymään. Olet ollut miehelle vain pelkkä hetken huvitus, ei mitään muuta. Jos haluaa elämäänsä jotain pysyvämpää, ihastumisen tunteiden pitäisi tulla ennen seksiä.

Ei. Ei ole oikeasti mitään väliä sillä onko seksiä heti vai vuoden päästä. Jos johonkin ihastuu niin sitten ihastuu ja jos ei niin ei. Seksin aloituksella siihen ei juurikaan ole vaikutusta.

Oma 20-vuotta kestänyt avioliitto alkoi yhden illan juttuna. Ja niistä jutuista joissa kierreltiin ja kaarreltiin asian ympärillä ei sitten koskaan tullut sen kummempaa. Mutta jollain toisella käy sitten ihan taas toisinpäin.

No jos se sulla alkoi, niin voi olla sata muuta tapausta, jossa se ei nimenomaan alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on sanonut eka poikaystäväni, petti siskon kanssa. Sitten eräs toinen mies, hakkasi mut. Sitten eräs kolmas, joka oli alkoholisti ja roikkui aika kauan perässäni kuvitellen, että meistä jotain voisi tulla. Että ei ne kolme sanaa mitään autuutta tuo. N32

Huh, on sulla käynyt huono tuuri miesten suhteen, kaikenlaista hakkaajaa ja alkkista oot tapaillu. huh. On se elämä melkoista.

Olen 40, ja ainoa, joka mulle on vannottanut rakkauttaan, on ollut eksän bestis. Sillä oli jokin pakkomielteinen ihastus mua kohtaan jotain 15 vuotta, siis myös sen kymmenen vuoden ajan, mitä eksän kanssa yhdessä oltiin.

(Ja aivan oikein, nimenomainen eksäkään ei koskaan sanonut eikä tuntenut rakkautta. Kyseessä oli ns tyytymissuhde, molemmin puolin.)

Itse en osaa ottaa vakavasti sitä, että kukaan ei ole rakastanut mua. Olen onnellinen siitä, että itse olen saanut rakastaa pari kertaa. Noin päin se tuottaa mulle paljon enemmän onnellisuutta kuin toisin päin.

Tuntuu kyllä melko ihmeelliseltä, etteivät miehet muka lähestyisi. Siis kyllähän heitä tulee juttusille vaikka missä. Vastakin eräs ihana herrasmies jäi etsimään mun kanssa kaupan lattialle pudottamaani etukorttia ja sen jälkeen tarjosi mulle vielä teetä ja leivoksen. Jutun saa helposti siitäkin alkuun, kun joku tarjoutuu kantamaan ostokset tai avaa vaikkapa oven. Tuollaisissa tilanteissa pitää vain muistaa itsekin näyttää iloista hymynaamaa:)

Minä olin naimisissa 20 vuotta ja kuulin usein mieheltä, että hän rakastaa minua. Viikkoa myöhemmin tuli ilmi miehen salasuhde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys siihen, minkä vuoksi sulle on käynyt noin ikävästi, tulee tässä: Joka paikassa selostetaan seksistä nauttimisen autuutta, kuinka vapautuneet ja tiedostavat naiset nauttivat siitä ihan sen itsensä takia. Kolmansilla treffeillä kuuluu mennä sänkyyn, koska kaikki muutkin niin tekevät. Tässä ongelma sitten piileekin, eli tunteita ei pääse syntymään. Olet ollut miehelle vain pelkkä hetken huvitus, ei mitään muuta. Jos haluaa elämäänsä jotain pysyvämpää, ihastumisen tunteiden pitäisi tulla ennen seksiä.

Ei. Ei ole oikeasti mitään väliä sillä onko seksiä heti vai vuoden päästä. Jos johonkin ihastuu niin sitten ihastuu ja jos ei niin ei. Seksin aloituksella siihen ei juurikaan ole vaikutusta.

Oma 20-vuotta kestänyt avioliitto alkoi yhden illan juttuna. Ja niistä jutuista joissa kierreltiin ja kaarreltiin asian ympärillä ei sitten koskaan tullut sen kummempaa. Mutta jollain toisella käy sitten ihan taas toisinpäin.

Minä olen huomannut, että seksin jälkeen avautuu se tunnepuoli helpommin. Kun on ollut fyysisesti intiimisti niin on luontevaa siirtyä myös tunnepuolella ja puheissa intiimiin. Muuten voi olla ettei niihin pääse, vaan tuttavuus jää pintapuoliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitys siihen, minkä vuoksi sulle on käynyt noin ikävästi, tulee tässä: Joka paikassa selostetaan seksistä nauttimisen autuutta, kuinka vapautuneet ja tiedostavat naiset nauttivat siitä ihan sen itsensä takia. Kolmansilla treffeillä kuuluu mennä sänkyyn, koska kaikki muutkin niin tekevät. Tässä ongelma sitten piileekin, eli tunteita ei pääse syntymään. Olet ollut miehelle vain pelkkä hetken huvitus, ei mitään muuta. Jos haluaa elämäänsä jotain pysyvämpää, ihastumisen tunteiden pitäisi tulla ennen seksiä.

Ei. Ei ole oikeasti mitään väliä sillä onko seksiä heti vai vuoden päästä. Jos johonkin ihastuu niin sitten ihastuu ja jos ei niin ei. Seksin aloituksella siihen ei juurikaan ole vaikutusta.

Oma 20-vuotta kestänyt avioliitto alkoi yhden illan juttuna. Ja niistä jutuista joissa kierreltiin ja kaarreltiin asian ympärillä ei sitten koskaan tullut sen kummempaa. Mutta jollain toisella käy sitten ihan taas toisinpäin.

No jos se sulla alkoi, niin voi olla sata muuta tapausta, jossa se ei nimenomaan alkanut.

No ei se ainakaa jää alkamatta seksin takia. Ohis.

Koittakaa tajuta että se oma mies ei ole mikään ihmisoikeus, eikä ihmeidentekijä jonka harteille voi vastuun omasta onnellisuudesta laittaa. Sama sukupuoliroolit käännettynäkin! Ottakaa itse vastuu elämästänne.

Vierailija kirjoitti:

Kai olet tehnyt alusta asti selväksi, ettet etsi pelkkää panokaveria?

Kyllä se normaali ihmiselle on täysin päinvastoin ja se pelkän munan/panon hakeminen mainitaan erikseen. 

Normaalisti treffeillä käyminen sun muut söpöilyt ei nimittäin kuulu siihen kuvioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on sanonut eka poikaystäväni, petti siskon kanssa. Sitten eräs toinen mies, hakkasi mut. Sitten eräs kolmas, joka oli alkoholisti ja roikkui aika kauan perässäni kuvitellen, että meistä jotain voisi tulla. Että ei ne kolme sanaa mitään autuutta tuo. N32

Huh, on sulla käynyt huono tuuri miesten suhteen, kaikenlaista hakkaajaa ja alkkista oot tapaillu. huh. On se elämä melkoista.

Eipä tuo tuuria ole. Joku on parinvalinnassa vaan huonompi kuin toinen. Joku valitsee aina sen alkkiksen, vaikka vannoo että ei koskaan enää, siitähän nämä "kaikki miehet on paskoja juontaa juurensa", kuten myös naistenkin kohdalla vastaavat aivopierut.

Mä oon kohta 40v mies ja olen oppinut että ei todellakaan kannata haaveilla jostain rakkaudenjulistuksista, kumppaneista jotka sanoo rakastavansa. Kyllä hyvässä ihmissuhteessa on paljon parempaa sisältöä kuin tyhjänpäiväiset korulauseet. Jos joku sanoo mulle rakastavansa mua niin minä häivyn - se joku vain puhuu läpiä päähänsä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä melko ihmeelliseltä, etteivät miehet muka lähestyisi. Siis kyllähän heitä tulee juttusille vaikka missä. Vastakin eräs ihana herrasmies jäi etsimään mun kanssa kaupan lattialle pudottamaani etukorttia ja sen jälkeen tarjosi mulle vielä teetä ja leivoksen. Jutun saa helposti siitäkin alkuun, kun joku tarjoutuu kantamaan ostokset tai avaa vaikkapa oven. Tuollaisissa tilanteissa pitää vain muistaa itsekin näyttää iloista hymynaamaa:)

Näin me ihmiset ollaan erilaisia, minusta tuo sinun kertomasi kuulostaa todella ihmeelliseltä, koska ei minua lähesty kukaan eikä koskaan eikä ainakaan vilpittömällä mielellä. Nuorempana muutama vahvasti humaltunut lähestyi pilkun aikaan narikassa kun oli vailla kertapanoa mutta niille nyt olisi kelvannut vaikka oksanreikä..

N43

Ylijäämämies ei ole koskaan saanut naista myöskään, koska hän jäi tuolileikissä ilman tuolia.

20-40v väestössä on naisten markkinat, joten sinulla ei ole hätää. et ole ylijäämänainen.

En luota miehiin, ne tahtoo vaan seksiä mahdollisimman monen naisen kanssa, perinteinen parisuhde/ avioliitto niitä ei kiinnosta

Treffeilläkin koko ajan puheet/ vihjailut menee seksuaali sävytteiseksi vaikka ensin puhutaan normi asioista...

Itse olen sellainen etten halua kerta panoa, en ole sellainen joka harrastaa yhden illan juttuja, pitää olla tunteita pelissä, rakastunut jotta pystyn harrastamaan seksiä... Näitä kertoja mulla on ollut tasan 1 ja sekin yksipuolista

Että turhaan miehet uhriutuu, moni nainenkaan ei saa sormia napsauttamalla noin vain miestä vaikka moni niin luulee

Vaan tietyt ja tietyntyyppiset naiset vie ne miehet ja miehiä kiinnostaa vaan tietyntyyppiset naiset

Samma här. Tosin en mitään panoseuraa ole ikinä halunnutkaan mutta eipä ole mitään kunnollistakaan seuraa ollut tarjolla. N32

Vierailija kirjoitti:

Olen 31v nainen, enkä ole koskaan harrastanut seksiä. En ole edes suudellut tai pitänyt miestä kädestä.

Minä olen 36 enkä ole tehnyt noista kumpaakaan. Enkä myöskään kuullut miehen sanovan rakastavansa minua. Edes isäni ei koskaan ole sellaista minulle sanonut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä melko ihmeelliseltä, etteivät miehet muka lähestyisi. Siis kyllähän heitä tulee juttusille vaikka missä. Vastakin eräs ihana herrasmies jäi etsimään mun kanssa kaupan lattialle pudottamaani etukorttia ja sen jälkeen tarjosi mulle vielä teetä ja leivoksen. Jutun saa helposti siitäkin alkuun, kun joku tarjoutuu kantamaan ostokset tai avaa vaikkapa oven. Tuollaisissa tilanteissa pitää vain muistaa itsekin näyttää iloista hymynaamaa:)

Näin me ihmiset ollaan erilaisia, minusta tuo sinun kertomasi kuulostaa todella ihmeelliseltä, koska ei minua lähesty kukaan eikä koskaan eikä ainakaan vilpittömällä mielellä. Nuorempana muutama vahvasti humaltunut lähestyi pilkun aikaan narikassa kun oli vailla kertapanoa mutta niille nyt olisi kelvannut vaikka oksanreikä..

N43

Ilmeisesti aina se tuntuu ihmeelliseltä, mitä ei itselle tapahdu. Mun on hirveän vaikea kuvitella tilannetta, jossa naista ei ikinä kukaan lähesty. Voiko kuitenkin olla niin, että lähestymisyritykset jäävät syystä tai toisesta huomaamatta? Että, kun toinen on sanomaisillaan jotain, kohde on jo ennättänyt kääntää selkänsä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kyllä melko ihmeelliseltä, etteivät miehet muka lähestyisi. Siis kyllähän heitä tulee juttusille vaikka missä. Vastakin eräs ihana herrasmies jäi etsimään mun kanssa kaupan lattialle pudottamaani etukorttia ja sen jälkeen tarjosi mulle vielä teetä ja leivoksen. Jutun saa helposti siitäkin alkuun, kun joku tarjoutuu kantamaan ostokset tai avaa vaikkapa oven. Tuollaisissa tilanteissa pitää vain muistaa itsekin näyttää iloista hymynaamaa:)

No eipä ole tuollaisia tilanteita eteen tullut.