Lue keskustelun säännöt.
Pukeudutko tulotasosi mukaisesti?
08.12.2019 |
Itse työskentelen matalapalkka-alalla, mutta menot ovat niin pienet ja elän todella nuukasti, että merkkivaatteisiin voisi helposti satsata muutaman satasen kuussa. Olen toki esteetikko ja pidän kivoista vaatteista, mutta ostan tosi vähän ja harkiten vaatteita. Muutaman merkkivaatteen omistan, mutta muuten en merkeistä tai vaatteiden ja laukkujen hintatasosta välitä.
Monet työkaverini pukeutuvat vain ja ainoastaan tasokkaisiin merkkivaatteisiin ja heillä on hienot merkkilaukkukokoelmat. Tunnen olevani vähän outolintu tässä asiassa.
Onko teille muille tärkeää, että tulotaso näkyy ulkonäössä vai onko muita "köyhäilijöitä" kuten minä?
Kommentit (134)
Jos tätä ketjua on uskominen, mitä rikkaampi sen ryysyisempi, ja päinvastoin.
Oikeassa elämässä suuri osa ihmisistä näyttäisi olevan samaa prismavaatteissa kulkevaa massaa. Tyylistä voi päätellä lähinnä sen, kiinnostavatko tyyliasiat vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma tulotasoni on hyvin pieni, mutta pukeudun "hyvin". Minulle on ihan yhtä helppo pukeutua kauniisiin kuin rumiin vaatteisiin, joten miksi en valitsisi kaunista?
En ymmärrä, mistä tämä suomalainen rumuuden ihannointi kumpuaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma tulotasoni on hyvin pieni, mutta pukeudun "hyvin". Minulle on ihan yhtä helppo pukeutua kauniisiin kuin rumiin vaatteisiin, joten miksi en valitsisi kaunista?
En ymmärrä, mistä tämä suomalainen rumuuden ihannointi kumpuaa.
Minä ainakin haluan pukeutua mukavasti, enkä koe oloani mukavaksi missään kotelomekossa kotona. Käytän lähinn legginsejä ja ylisuuria neuleita tai trikoomekkoja. En koe oloani mukavaksi käydä ostoksilla missään hienossa vaateliikkeessä, vaan ostan mielelläni jostain prismasta tai tokmannilta samalla kun muutakin tavaraa.
Tuo aiempi kotirouva
Miehistä huomaa tulotason helpommin: Hyvätuloisilla on t-paidoissakin joku merkkilogo ja neuleessa pieni BOSS tms. Käyvät vaateostoksilla stockalla tms., jossa on hyvät myyjät, jote
ostavat sieltä merkkivaatteet.
Itse en laita vaatteisiin yhtään ylimääräistä rahaa, ostan alesta, käyn kirppareilla ja ompelen. Kesällä näytän tyylikkäämmältä, kun käytän puolihameita, talvikauden kuljen farkuissa ja neuleissa. Pukeudun usein selkeästi asemaani ja tulotasoani alhaisemmin. En itsekään arvioi ihmisiä pukeutumisen perusteella, vaan käytyjen keskustelujen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma tulotasoni on hyvin pieni, mutta pukeudun "hyvin". Minulle on ihan yhtä helppo pukeutua kauniisiin kuin rumiin vaatteisiin, joten miksi en valitsisi kaunista?
En ymmärrä, mistä tämä suomalainen rumuuden ihannointi kumpuaa.
Minä ainakin haluan pukeutua mukavasti, enkä koe oloani mukavaksi missään kotelomekossa kotona. Käytän lähinn legginsejä ja ylisuuria neuleita tai trikoomekkoja. En koe oloani mukavaksi käydä ostoksilla missään hienossa vaateliikkeessä, vaan ostan mielelläni jostain prismasta tai tokmannilta samalla kun muutakin tavaraa.
Tuo aiempi kotirouva
Jännä vastakkainasettelu tämäkin. Kaunis ei siis voi olla mukavaa? Olen eri mieltä. On olemassa kauniita neuleita ja tunikoita, mukavia hameita/housuja, nättejä värejä ja kivoja printtejä. Korut, huivit ym. asusteetkin on keksitty. Kaiken kukkuraksi vaatteita, jopa huippudesignmerkkejä joita ei Suomessa juuri myydä, löytää helposti netistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma tulotasoni on hyvin pieni, mutta pukeudun "hyvin". Minulle on ihan yhtä helppo pukeutua kauniisiin kuin rumiin vaatteisiin, joten miksi en valitsisi kaunista?
En ymmärrä, mistä tämä suomalainen rumuuden ihannointi kumpuaa.
Minä ainakin haluan pukeutua mukavasti, enkä koe oloani mukavaksi missään kotelomekossa kotona. Käytän lähinn legginsejä ja ylisuuria neuleita tai trikoomekkoja. En koe oloani mukavaksi käydä ostoksilla missään hienossa vaateliikkeessä, vaan ostan mielelläni jostain prismasta tai tokmannilta samalla kun muutakin tavaraa.
Tuo aiempi kotirouvaJännä vastakkainasettelu tämäkin. Kaunis ei siis voi olla mukavaa? Olen eri mieltä. On olemassa kauniita neuleita ja tunikoita, mukavia hameita/housuja, nättejä värejä ja kivoja printtejä. Korut, huivit ym. asusteetkin on keksitty. Kaiken kukkuraksi vaatteita, jopa huippudesignmerkkejä joita ei Suomessa juuri myydä, löytää helposti netistä.
Mielestäni pukeudun ihan kauniisiin vaatteisiin. Mutta en mihinkään huippudesigniin tms vaan ihan prismamerkkeihin yms. En osta netistä vaatteita kun niitä ei pääse sovittamaan samalla tavalla. Enkä pidä koruja tai asusteita koska en pidä niistä. En ymmärrä miksen kelpaisi juuri tälläisenä, kun itselleni (ja ilmeisesti miehellekin) kelpaan. Ymmärrän jos haluaa pukeutua sillä lailla tai kaipaa sellaista laittaumista, mutta itse käytän vaatteita jotka voi vetää päälleen peilistä katsomatta. Minulle se on tärkeää.
En voi sietää mitään merkkejä, mutta toki käytän vaatteisiini paljon rahaa. Aivan liikaa. Minä nimittäin teetän suurimman osan vaatteistani. Onneksi on olemassa luotto-ompelija.
Muutamia neuleita tai vastaavia ei oikein kannata materiaalien puolesta teettää, mutta muuten melkein kaikki. Maksaa paljon, mutta on mittojen mukaan käsityönä tehty. Kestää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keski-ikäinen, keskituloinen ja -luokkainen mies ja varmaan aika keskinkertainenkin. Pyrin pukeutumaan hyvin.
Mitä se sitten tarkoittaa ? Tilaisuuteen ja ympäristöön sopivasti, sään mukaisesti.
Olen asiantuntija ja esimies ja se saa näkyä habituksessani. Joku mainosti muutama sivu takaperin että mittatilausvaatteet ovat äärimmäistä luksusta. Eivät ole - vaan räätälintyö, ero on olennainen.
Tyylini on klassinen ja vaatteiden pitää istua ja olla puhtaita sekä niiden pitää mielellään heijastaa kantajansa persoonaa. Näillä "merkeillä" jota eniten mainostetaan on harvoin antaa mitää takeita laadusta, ei varsinkaan enää, kun tuotanto on siirretty halpamaiden hikipajoihin.
Vaatekaapistani löytyy melkein kaikki oleellinen, ja paljon varmasti monen mielestä tarpeetonta, minulle ne tuovat kuitenkin iloa, niin shaketti kuin vaellusvarusteetkin.
Olen myös melkoinen reliikki, käytän mielelläni solmoita, niitä on noin sata kappaletta. Kenkien pitää olla laadukkaita. HS:n jutussa toissa viikolla suutari kertoi minkälaisia kunnon jalkineiden tulee olla. Niitäkin on useita pareja, vanhimmat jo 20 vuoden takaa, mutta edelleen kuosissa.
Minäkään en ymmärrä tuota resuisuuden ja rähjäisyyden ideaalia.
Joo, köyhä sairaanhoitaja olen. Ulkoiluvaatteissa kävelen työmatkaa, kotona jotain joustavaa päällä , siistimpiä tilaisuuksia tai juhlia harvoin, niihin edullista vaatetta etsin. Pyrin käyttämään kaiken loppuun, jos vaan päälle mahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[.
Olen myös melkoinen reliikki, käytän mielelläni solmoita, niitä on noin sata kappaletta.
Solmioita piti kirjoittamani
En tiedä. Palkka huitelee jossain 5-6k välillä kuukaudesta riippuen, ikää 38v.
Vapaa-ajalla päällä on yleensä jotain ulkoilu- tai urheiluvaatetta. Varsinkin ulkoluvaatteet ovat kyllä osa aika kalliitakin, koska vietän vapaa-aikani pitkälti ulkona, vuodenajasta ja säästä riippumatta.
Duunipukeutuminen vaihtelee päivästä ja asiakkaasta riippuen. Yleensä farkut, t-paita ja huppari tai irtotakki, kauluspaita vain harvoin. Aika halpaa kamaa, kun tuntuu että ei ne kalliimmat yhtään se paremmin kestä eikä merkit kiinnosta.
Puku oli viimeksi päällä ystävän häissä, se oli vuokraamosta.
Ehkä pukeudun vähän alakanttiin jos kollegoihin vertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotari kirjoitti:
Olen keski-ikäinen, keskituloinen ja -luokkainen mies ja varmaan aika keskinkertainenkin. Pyrin pukeutumaan hyvin.
Mitä se sitten tarkoittaa ? Tilaisuuteen ja ympäristöön sopivasti, sään mukaisesti.
Olen asiantuntija ja esimies ja se saa näkyä habituksessani. Joku mainosti muutama sivu takaperin että mittatilausvaatteet ovat äärimmäistä luksusta. Eivät ole - vaan räätälintyö, ero on olennainen.
Tyylini on klassinen ja vaatteiden pitää istua ja olla puhtaita sekä niiden pitää mielellään heijastaa kantajansa persoonaa. Näillä "merkeillä" jota eniten mainostetaan on harvoin antaa mitää takeita laadusta, ei varsinkaan enää, kun tuotanto on siirretty halpamaiden hikipajoihin.
Vaatekaapistani löytyy melkein kaikki oleellinen, ja paljon varmasti monen mielestä tarpeetonta, minulle ne tuovat kuitenkin iloa, niin shaketti kuin vaellusvarusteetkin.
Olen myös melkoinen reliikki, käytän mielelläni solmoita, niitä on noin sata kappaletta. Kenkien pitää olla laadukkaita. HS:n jutussa toissa viikolla suutari kertoi minkälaisia kunnon jalkineiden tulee olla. Niitäkin on useita pareja, vanhimmat jo 20 vuoden takaa, mutta edelleen kuosissa.
Minäkään en ymmärrä tuota resuisuuden ja rähjäisyyden ideaalia.
Hyvin pukeutuva mies -mies joka sekä osaa pukeutua että nauttii siitä- on ilo silmälle, riippumatta siitä millaisen ulkonäön luonto on suonut. Toki sama pätee naisiinkin.
Ja kyllä, hyvin pukeutumiseen kuuluu mielestäni molemmilla sukupuolilla se että merkkien ja uutuuksien sijasta ollaan kiinnostuttu laadusta, tunnistetaan se ja huolletaan hyvin laadukkaat pukimet.
Tällaisia ihmisiä mahtuisi katukuvaan enemmänkin, mutta harvinaisia ovat. En taida itsekään kuulua joukkoon, ei vain aika riitä perehtyä kaikkiin yksityiskohtiin mihin pitäisi. Ehkä jonakin päivänä...
Eksyin tämmöiselle sivustolle. Vaikutan ulkoisesti varmaankin kerjäläiseltä itsekutomani tupsupipo päässä, vuosien vanha toppatakki ja hiutuneet farkut päällä koiraa kuljettaessani. Alusvaatteeni ovat tyylikkäät, sopivat ja kalliit, en ole ostanut muita vaatteita vuosikausiin. Käytän ompelijan palveluksia, pelkään liikkeiden myyjiä, arvostelevia katseita, olen erittäin hyvin toimeentuleva vanha leskirouva.
Mieheltä rahat ovat peräisin, mutta en niitä taskurahoiksi sanoisi. Minä mahdollistan hänen uransa, eikä se onnistuisi jos haluaisin oman uran samalla. Joten rahat ovat - onneksi miehenkin mielestä, yhteisiä.