Pukeudutko tulotasosi mukaisesti?
Itse työskentelen matalapalkka-alalla, mutta menot ovat niin pienet ja elän todella nuukasti, että merkkivaatteisiin voisi helposti satsata muutaman satasen kuussa. Olen toki esteetikko ja pidän kivoista vaatteista, mutta ostan tosi vähän ja harkiten vaatteita. Muutaman merkkivaatteen omistan, mutta muuten en merkeistä tai vaatteiden ja laukkujen hintatasosta välitä.
Monet työkaverini pukeutuvat vain ja ainoastaan tasokkaisiin merkkivaatteisiin ja heillä on hienot merkkilaukkukokoelmat. Tunnen olevani vähän outolintu tässä asiassa.
Onko teille muille tärkeää, että tulotaso näkyy ulkonäössä vai onko muita "köyhäilijöitä" kuten minä?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
En selvästikään pukeudu tulotasoni mukaisesti, sillä esimerkiksi kerran odottaessani ratikkapysäkillä joku keski-ikäinen mies alkoi huutamaan minulle "kuinka te nuoret ette tee töitä ja odotatte vain kaiken tippuvan taivaasta" yms. Hän huusi siinä minulle niin kauan kunnes ratikkani saapui. Hänen onnekseen olin silläkin hetkellä melko väsynyt rankasta työviikosta (90h), joten en edes jaksanut vastata hänelle mitään.
Tiedostan kyllä itse, että pukeudun melko "köyhästi". Pukeudun säänmukaisesti ja mukavuudenhaluisesti. Suurin osa vaatteistani on vielä kaiken lisäksi sukulaisteni vanhoja, eivätkä todellakaan merkkivaatteita, eivätkä aina sovi ehkä edes yhteen. Vihaan vain shoppailua eikä minulla toisaalta yleensä ole edes aikaa ostoksille.
Olen siis 23-vuotias nainen ja tienaan n. 5000-6000 euroa kuukaudessa.
Onpa hyvä palkka tuon ikäisenä
Huomasin itse sen, että aikaisemmin kun minun piti säästää, jotta saisin tietyt isot hankinnat maksettua, ostin vaatteita kirpputorilta. Nyt olen rikastunut huomattavasti ja tällä on suoraan verrannollinen vaikutus pukeutumiseeni, ostan kalliita vaatteita ja olen todella huomannut, että ne ovat parempia,kestävät ja istuvat paremmin. Köyhempänä minulla ei siis ollut oikeasti varaa ostaa kalliita vaatteita.
Jos ahdistavia työasuja ei lasketa, niin en todellakaan. Minulla on aina ollut työ, jossa on täytynyt olla ns. edukseen ja siksi kaappinu pursuavat ahdistavan jäykkiä jakkuja ja hameita. Kotiin tullessa vaihdan välittömästi verkkareihin. JOskus saatan koko vapaapäivän viettää aamutakissa ja yksi ihana reikäinen Nanson yöpuku on kotiasujen aatelia. Vapaa-ajalla en suurin surminkaan pue mihinkään konservatiiviseen ja muka nättiin.
Pukeudun yleensä köyhästi ja minulla on mitätön palkka, mutta omaisuutta sen verran, että voisin ostaa kalliimpaakin, jos huvittaisi. En välitä merkkituotteista enkä edes tunnista niitä kadulla toisten päällä. Olen lyhyt, joten ostan vaatteita lastenosastolta (vaikka olen nelikymppinen) ja se varmasti näkyy joskus.
Omistan joitain "kalliimpia" vaatteita, mutta arvaan, että useimpien av-mammojen mielestä nekin ovat halpoja.
Näytän tyhmältä, jos päälläni on hieno vaate. Rumat vaatteet sopivat paremmin eikä rumaa kannata ostaa kalliilla.
Kuulun tulojen perusteella keakimmäiseen keskiluokkaan ja pukeudun mielestäni sen mukaisesti. Eli hyvin tavallisesti ja pyrin käyttämään vaatteet loppuun ennen kuin ostan uutta. En siis erotu katukuvasta mitenkään supertyylikkäänä.
Vierailija kirjoitti:
En ole tiennytkään, että tietyt vaatemerkit olisivat vain tietyn tulotason omaaville... Kerropa, mitä alle keskitason tienaava sairaanhoitaja saa pukea päällensä?
Minulla on paljon työkavereita, jotka ostavat vähän väliä uusia vaatteita, esim. joka syksy Ja talvi uudet takit, ulkokengät, laukut ja asisteet sävy sävyyn, edullisia merkkejä. Otse ostan vähän mutta laadukasta merkkikaa. Villakangastakkini on yli 10 vuotta vanha, samoin merkkilaukkuni, huivini yli 5v. Kaikki moitteettomassa kunnossa ja näyttävät kalliilta, jota ovatkin. Silti käytän viosittain vöhän rahaa pukeutumiseeni moneen muuhun verrattuna.
OT mutta sairaanhoitaja kyllä kuuluu kuukausipalkan perusteella alempaan tai keskimmäiseen keskiluokkaan eikä pienituloisiin.
En pukeudu tulotasoni enkä elintasoni mukaan.
En tiedä miten mun tulotasolla kuuluu pukeutua mutta vaatteet on H&M:a, Onlya, Dieselia, Levista, Vero Modaa, Vansia, New Yorkeria ja muita ketjumerkkejä. Olen 34 ja tulot n.40 000e/vuosi.
Tavallaan. Olen hyvätuloinen. Ostan ja omistan vähän vaatteita, mutta ostan laatua, mieluiten tietty alesta. Talvitakki on nyt käytössä kuudetta talvea ja se palvelee vielä varmaan useamman vuoden. Pienituloisempana hankaluus oli siinä, ettei useinkaan ollut käyttää kerralla sitä tarvittavaa summaa laatuun, vaikka se olisikin ollut taloudellista pitkällä aikavälillä. Harkitseva kuluttaminen on perua näiltä vuosilta, enkä aio sitä muuttaa.
Ostan laadukkaita merkkivaatteita,mutta löydän ne kirpputorilta.
Tavallaan siis kyllä, mutta saatan antaa silti varakkaamman vaikutelman. Köyhän ei ole varaa ostaa huonoa.
Ostan harvoin ja laadukasta, mutta käytössä on yhä ikivanhoja verkkareita.
Voin pukea päälleni iltapuvun, merkkilaukun ja minkkiturkin.
Toisaalta saatan kävellä Lidliin ostoksille lähes puhkikulutetuissa feikki-Crocseissa meikittä ja tukka ponnarilla. Jalassa tietenkin on ne 20 vuotta vanhan collarit.
Vierailija kirjoitti:
En, koska en halua kateellisia katseita ja ilkeitä supinoita. Sain niitä jo kouluaikana kun vanhemmillani oli varaa ja makua pukea minut vähän paremmin. Kateus täytti elämäni.
Aika huonosti menee, jos luokkakavereiden kateus täyttää elämäsi. :D
Sen vielä ymmärtäisi, että koulukiusaaminen (luokkakavereiden halveksunta) täyttäisi elämän ja ahdistaisi.
En. Olen tuloton, mutta käytän kuitenkin vaatteita.
En. Minut kasvatettiin siten, että raha ei saa näkyä. Sitä on hyvä olla, mutta sillä ei saa levennellä. Nöyryys ja vaatimattomuus, niitä meillä päin arvostettiin.
En missään tilanteessa voisi ajaa audilla.
Pukeudun rennon mukavasti, enkä herätä huomiota asuillani. On sitten helpompi sanoa kaikille pummaajille/ryöstäjille, että ei mulla ole rahaa.
Pukeudun ehkä turhan nuorekkaasti farkkuihin ja yleensä hupparin. Olen mies ja yläkoulun opettaja, ikää 56 vuotta.
Pukeudun halvasti. Viihdyn harkituissa kokonaisuuksissa ja hyvissä väriyhdistelmissä. En ole edustustehtävissä, vaan teen toimistotyötä paikassa, jossa muilla on työvaatteet.
Olen viime vuosina siirtynyt köyhästä hyvin ansaitsevaksi, mutta ei se kauheasti näy vaatteissa. Käytän rahat mieluummin muuhun. Nykyään voin käyttää enemmän rahaa hyviin kenkiin ja takkeihin, sillä niissä rahalle saa useimmiten vastiketta, mutta muuten ylläni saattaa olla kokonaan kirpputorilta hankittu vaatekerta.
Kyllä mä varmaan suunnilleen tulotason mukaan pukeudun. Mulle on tärkeää, että näytän perussiistille, vaikka en mitenkään erityisesti panosta. Oikeastaan ihmettelen vähän kollegoita, jotka vetää melkeen missä rytkyissä sattuu eikä mitään tyylitajua.
Ostan merkkivaatteita, mutta lähinnä vain sellaisia, jotka olen hyväksi todennut. Monet tunnetut merkit eivät istu päälle eivätkä kestä pesuja. Hyvät merkkivaatteet on laadukasta kangasta, tehty vastuullisesti Euroopassa, saumat suorassa, kestää pesuja, istuu hyvin jne.
m36
Vierailija kirjoitti:
En. Minut kasvatettiin siten, että raha ei saa näkyä. Sitä on hyvä olla, mutta sillä ei saa levennellä. Nöyryys ja vaatimattomuus, niitä meillä päin arvostettiin.
En missään tilanteessa voisi ajaa audilla.
Pukeudun rennon mukavasti, enkä herätä huomiota asuillani. On sitten helpompi sanoa kaikille pummaajille/ryöstäjille, että ei mulla ole rahaa.
Joo, Audilla ajaminen olisi minullekin mahdottomuus :) Siis ei hinnan takia vaan mielikuvan.
En tiedä oikein vastausta ap:n kysymykseen, todennäköisesti näytän välillä aika nukkavierulta välillä ihan siltä mikä tulotasonikin on. Tienaan 4000 e/kk mutta muoti ei kuulu suurimpiin kiinnostuksen kohteisiini enkä seuraa mikä on in enkä käytä vaatteisiini kivun paljon rahaa. Pidän ajattomista vaatteista jotka istuvat hyvin ja sopivat vartalotyypilleni ja toisaalta rennoista vapaa-ajanvaatteista. Vaikka töissä en tapaa asiakkaita pukeudun toimistolla käydessä siistimmin kuin kotona jossa olen useimmiten hupparissa ja löysissä housuissa. Ostan vaatteita ja myös kenkiä kirpparilta (UFF ja pari muuta josta tiedä usein löytyvän kivoja ja suht hyviä vaatteita), alesta ketjuliikkeistä ja joskus hyvin harvoin merkkivaatteita nettikauppojen tarjouksista. Tänään minulla oli päälläni ruskeat nahkanilkkurit (5 euron löytö kirpparilta), Vero Modan farkut (8 e kirpparilta), Superdry:n raidallinen istuva ribbineulepaita (alesta 20 e) ja naapuruston nettikirppikseltä 10 eurolla ostettu Espritin musta untuvatoppis.