Missä te naiset koko ajan muka kohtaatte sitä ahdistelua ja häirintää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä on sitten Helsingissä yleisempää, olen siis pikkukaupungissa ja ei ole suuremmin ruuhkaa liikennevaloissa ja jalkakäytävällä.

Kyllä täällä huomaisi jos joku kouraisee, ehkä sen takia ei näitä sitten tapahdu.

Se on myös, että suurin osa tuntee toisensa, olisihan se noloa joutua kiinni tämänkaltaisesta toiminnasta.

Pikkupaikkakunnan etuna on siis se, että saa melko rauhassa kulkea naisena ainakin päivisin.

Ja ihan varmaan suuttuisin, en ajattelisi pätkääkään mitä minusta muut ajattelevat, jos joku olis niin törkeä, mutta eri asia kait sitten täällä.

Ajattelisin juuri niin, että kun nolaisin sen kourijan niin ehkä ei enää kehtaa tehdä sitä uudestaan jollekin toiselle tai pelkäisi, että seuraavakin nainen suuttuu samalla tavalla.

Juurihan moni sanoo, että syy ei ole siinä uhrissa vaan tekijässä.

No totta kai se on eri asia. Senpä vuoksi onkin kummallista, että ilmeisesti nämä pikkukaupungissa asujat sitten kuvittelevat isompien kaupunkien olevan samanlaisia kuin omansa ja sen vuoksi on aiheellista ihmetellä, että tapahtuuko tommoista, vaikka toiset kertovat, että itselle on tapahtunut. 

Se olisi hienoa ja upeaa ja mahtavaa, että kourijan pääsisi nolaamaan ja nolaamaan vielä niin pahasti, että ei enää tekisi muille samoin. Se on vain kovin vaikeasti tehty. Sen vuoksi on myös uhria syyllistävää selittää, mitä itse kyllä tekisi paremmin/vaikuttavammin - tilanteessa, jossa ei ikinä ole edes ollut ja jota ei osaa kuvitellakaan. 

Asun pääkaupunkiseudulla enkä ole koskaan kokenut mitään ahdistelua tms. Että ei se nyt siitäkään näytä johtuvan. Ihmetyttää miten joillekin voi olla arkipäivää (ei siis etten uskoisi) vaan ihmetyttää miten voi olla.

Liikutko päivittäin Helsingin keskustassa? Pääkaupunkiseutu nyt voi jonkun mielestä tarkoittaa vaikkapa Sipoon perämetsää.

Mutta joo, sanoisin, että sulla on käynyt tuuri. Olen minäkin matkustellut tosi monessa maassa, jossa varoitetaan taskuvarkaista ja koskaan ei ole lompakkoa varastettu. En silti lähde ihmettelemään, miksi jotkut väittävät, että usein varastetaan. Tiedostan, että mulla on käynyt joko poikkeuksellisen hyvä tuuri. Tai ehkä olen näyttänyt siltä, että mulla ei ole mitään varastettavaa. Kuka tietää. 

Ei täällä tietääkseni kukaan ole myöskään väittänyt, että on yksilölle arkipäivää = näin tapahtuu joka päivä. Tässäkin taas tämmöinen kiva logiikkaolkiukko. Eli täsmennetään rautalangasta: on arkipäivää siten, että sitä tapahtuu JOLLEKIN joka päivä. Ei ole arkipäivää siten, että tapahtuu jollekin yhdelle tietylle joka päivä.

Saa sitä ihmetellä, mutta harvemmin se selviää, miksi joku on niin onnekas. Milloin missäkin asiassa. Olis mullekin jo tähän ikään pitänyt tulla vaikka mikä kremppa, mutta ei ole tullut. Ehkä ne viiskymppiset naiset, jotka itkevät koko ajan muka kremppojaan, ovat vain herkkänahkaisia. Tai ehkä mun hyvät kotiolot on taanneet hyvän terveyden.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen niinkin, että jos ihminen, kuka tahansa aikuinen ja ei ihan nuori, alkaisi ihan juuresta jaksaen miettiä mitä kaikkea huonoa hänelle on elämänsä aikana tapahtunut niin ei sekään hyvä olisi.

Jokaiselle, nyt sanon näin, on lapsena tapahtunut joku traumasoiva asia, vaikka olisi ollut kuinka hyvä lapsuus. Mutta kuitenkin suurin osa on ollut hyvää tai tavallista.

Samoin ihmissuhteissa, työelämässä, ystävyyssuhteissa jne.

Miksi ihmeessä pitää oikein kaivamalla nyt täälläkin oikein vuodesta miekka ja sirppi miettiä, että ai niin silloinkin siellä vuonna xxxx oli sellainen kurja juttu kun...mitä ihmettä siitä on hyötyä? Ja miksi?

Mieluummin ajattelen niinpä on, että onhan niitä kaikkia sattunut, mutta onneksi on selvitty ja niitä hyviä asioita on kuitenkin paljon enemmän.

En edes muista millään mitä minulle on joku joskus sanonut tai tehnyt, ellei se sitten ole todella kamalaa. Ja niitä on aika vähän kuitenkin, onneksi aika kultaa muistot.

Tuntuu, että jotkut oikein hekumoivat kenellä on pitempi rimpsu noita ahdistelutapauksia kertynyt.

Sehän siinä onkin, ettei näitä tapahtumia tarvitse muistella ja kaivella. Ne kokemukset palaa mieleen väkisinkin tietyissä tilanteissa ja paikoissa. Ilomielin niitä olisi muistelematta.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen niinkin, että jos ihminen, kuka tahansa aikuinen ja ei ihan nuori, alkaisi ihan juuresta jaksaen miettiä mitä kaikkea huonoa hänelle on elämänsä aikana tapahtunut niin ei sekään hyvä olisi.

Jokaiselle, nyt sanon näin, on lapsena tapahtunut joku traumasoiva asia, vaikka olisi ollut kuinka hyvä lapsuus. Mutta kuitenkin suurin osa on ollut hyvää tai tavallista.

Samoin ihmissuhteissa, työelämässä, ystävyyssuhteissa jne.

Miksi ihmeessä pitää oikein kaivamalla nyt täälläkin oikein vuodesta miekka ja sirppi miettiä, että ai niin silloinkin siellä vuonna xxxx oli sellainen kurja juttu kun...mitä ihmettä siitä on hyötyä? Ja miksi?

Mieluummin ajattelen niinpä on, että onhan niitä kaikkia sattunut, mutta onneksi on selvitty ja niitä hyviä asioita on kuitenkin paljon enemmän.

En edes muista millään mitä minulle on joku joskus sanonut tai tehnyt, ellei se sitten ole todella kamalaa. Ja niitä on aika vähän kuitenkin, onneksi aika kultaa muistot.
Tuntuu, että jotkut oikein hekumoivat kenellä on pitempi rimpsu noita ahdistelutapauksia kertynyt.

No jotkut varmasti hekumoi, mutta ota nyt huomioon, että tässä kysyttiin niitä ahdistelutapauksia ja siksi niitä on lueteltu. Mä listasin monta, mutta en missään nimessä kaikkia. Kunhan vain luettelin tietynlaisia tielleni sattuneita tapauksia.

Mulla ei ollut edes koko asialle mitään nimeä ennen kuin kerran, muistaakseni suunnilleen vuonna 2000, puhuin toisella puolella Suomea asuvan ystäväni kanssa maratonpuhelua, jossa jostain syystä päädyimme keskustelemaan tietynlaisista tapauksista, joihin olimme joutuneet. Ja näitä olivat siis vanhempien miesten painostavat seksuaaliset lähentelyt teini-iässä (olimme siis molemmat puhelun tapahtuma-aikana 20-vuotiaita). Nimen kokemukselle saaminen tuntui todella ahdistavalta, kun ne kaikki kokemukset vyöryivät päälle, mutta myös helpottavalta, kun ne sai sanottua.

Kun minä olin teini 90-luvulla, ei seksuaalisesta ahdistelusta puhuttu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin parikymppinen ja kävelin kaikessa rauhassa töihin, päälläni oli normaali kesätoppi. Vastaan tuli mies, joka yhtäkkiä mitään sanomatta tarttui toiseen rintaani kiinni ja väänsi sitä kivuliaasti. Huusin että mitä helvettiä, mutta hän jatkoi matkaansa. Ympärillä olevat ihmiset eivät tehneet mitään, eivät ehkä nähneet tai tajunneet tilannetta.

Ja tässä nyt vaan yksi esimerkki, koska en jaksa kirjoittaa lukuisia muita. Niitä on ollut ihan lapsesta saakka.

Vissiin aikamoiset bosat? En usko että kukaan kävis mun aa-kuppeihin ikinä kiinni eikä kyllä ole käynytkään.

No sieltähän se tuli, että syyn täytyy olla ulkoisessa olemuksessani. Minulla on b-kupin rinnat enkä ole koskaan ollut mitenkään huomiotaherättävän näköinen. Ihan tavalliset naiset joutuvat näiden kohteeksi. On surullista, että tämän joutuu vuonna 2019 vääntämään joillekin rautalangasta.

Seksuaalinen ahdistelu ei liity uhrin ulkonäköön. Se on vallankäyttöä.

Kritisoin kyllä vähän tuota, ettei liity lainkaan ulkonäköön. Vallankäyttöä se kyllä on, mutta kyllä mun kokemus on, että kauniimmat (mun mielestä) naiset joutuvat useammin ahdistelun kohteeksi, kuin tavallisemman näköiset.

Mutta se ei siltikään ole naisten vika. Kauneuden tai seksikkyyden ei pitäisi olla oikeutus ahdistelulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin parikymppinen ja kävelin kaikessa rauhassa töihin, päälläni oli normaali kesätoppi. Vastaan tuli mies, joka yhtäkkiä mitään sanomatta tarttui toiseen rintaani kiinni ja väänsi sitä kivuliaasti. Huusin että mitä helvettiä, mutta hän jatkoi matkaansa. Ympärillä olevat ihmiset eivät tehneet mitään, eivät ehkä nähneet tai tajunneet tilannetta.

Ja tässä nyt vaan yksi esimerkki, koska en jaksa kirjoittaa lukuisia muita. Niitä on ollut ihan lapsesta saakka.

Vissiin aikamoiset bosat? En usko että kukaan kävis mun aa-kuppeihin ikinä kiinni eikä kyllä ole käynytkään.

No sieltähän se tuli, että syyn täytyy olla ulkoisessa olemuksessani. Minulla on b-kupin rinnat enkä ole koskaan ollut mitenkään huomiotaherättävän näköinen. Ihan tavalliset naiset joutuvat näiden kohteeksi. On surullista, että tämän joutuu vuonna 2019 vääntämään joillekin rautalangasta.

Seksuaalinen ahdistelu ei liity uhrin ulkonäköön. Se on vallankäyttöä.

Kritisoin kyllä vähän tuota, ettei liity lainkaan ulkonäköön. Vallankäyttöä se kyllä on, mutta kyllä mun kokemus on, että kauniimmat (mun mielestä) naiset joutuvat useammin ahdistelun kohteeksi, kuin tavallisemman näköiset.

Mutta se ei siltikään ole naisten vika. Kauneuden tai seksikkyyden ei pitäisi olla oikeutus ahdistelulle.

Kyllä se on vallankäyttöä myös kauniiden naisten ollessa kyseessä. Juuri  heitä monet miehet haluavat laittaa paikalleen. Kuultu on usein myös: no kun olet niin nätti. On joidenkin miestä oikeutus asialle. Yksi sanoi, että no et suosiollakaan anna koskea. Että kyllä siinä on tarkoitus rangaista kaunista naista, joka ei ymmärrä näiden urhojen päälle. Ja rangaista mielellään niin että muutkin sitten näkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa itekin ihmetellyt. Olen 25v nainen, pitkä ja hoikka, pitkät hiukset, meikkaan vähän ja laittaudun siististi, mutta kukaan ei ole koskaan ahdistellut tai muutenkaan kiinnittänyt mitään huomiota. Saanut miettimään että onko mun pärstä oikeesti niin ruma etten kelpaa edes ahdisteltavaksi kun kaikille muille tuntuu olevan arkipäivää. Miten sairasta.

Ja asun Helsingissä, julkisia käyttänyt koko ikäni lähes päivittäin.

Sama. Helsinkiläisnainen minäkin. Ei muakaan kukaan ole koskaan bussissa kähminyt, eikä ravintoloissa, ei missään. Ihan sievänä olen itseäni pitänyt. Naimisiinkin olen päässyt.  Tuntuu kovin hassulle lukea, että joillakin on tuollaisia kokemuksia paljon. Ihmettelen.

No saatteko yleensä miehiltä muunlaista huomiota? Tarkoitan, että katsotaanko teitä, hymyillään, availlaan ovia ja riennetään kassin kantoon autolle? Tullaanko viereenne junassa istumaan?

Niinpä. Tuolla joku sanoi, että kaikkiin naisiin ei kiinnitetä juurikaan huomiota, joten tuskin  heitä sitten kouritaankaan. Se herätti vihamyrskyä. Sen saa sanoa, että itsetunto ja joku ihmeen hyvän kodin suojakuori estää miehiä kourimasta, mutta sitä ei, että jotkut naiset nyt vain ovat huomiota herättämättömiä. 

Olen romanttisessa mielessä täysin näkymätön ikisinkku. Silti minua on ahdisteltu useasti elämäni aikana. Ei jatkuvasti, mutta yli kymmenen kertaa. Ja jokainen on liika. Tavallista huomiota en ole saanut koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka ette ole kokeneet ahdistelua, oletteko pitkiä/isokoisia?

Nuoret ja pienikokoiset sitä ahdistelua eniten kohtaavat, kun ahdistelijoilla on siinä selkeä ylivoima. (Esi)teinejähän ne ahdistelijat eniten vainoavat.

Ja aikuistenkin kohdalla sen huomaa, että pienikokoiset naiset sitä ahdistelua eniten kohtaavat. Ne ahdistelijat etsivät uhreja, joita voivat sen fyysisen ylivoiman ansiosta kouria väkisin, ilman pelkoa että uhri pystyy pistämään vastaan.

Joten pitkät/isokoiset naiset säästyvät paljolta, kun suurin osa ahdistelijoista ei uskalla käydä heihin käsiksi.

Olen, ja olen myös fyysisesti vahva.

Siinä mielessä olisin kyllä aika helppo uhri, että mulla on todella huono itsetunto, enkä uskaltaisi nostaa asiasta meteliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylilöudalla oli joskus ehkä vuosi pari sitten nainen joka aneli kikkelikortteja miehiltä ja jopa ahdistelua  tms. Halusi kokea sellaistakin ja itsensä hyväksytyksi makunsa kullakin kyllä. Vapaa maa.

Ja sä uskoit.

Oli vähän aika pakko uskoa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylilöudalla oli joskus ehkä vuosi pari sitten nainen joka aneli kikkelikortteja miehiltä ja jopa ahdistelua  tms. Halusi kokea sellaistakin ja itsensä hyväksytyksi makunsa kullakin kyllä. Vapaa maa.

Tai sitten se oli miespuolinen trolli, jota otti metoo päähän ja tahtoi näin halventaa kampanjaa ja osoittaa mieltään.

Tuo oli nainen ja on ihan totta, saattaa löytyä vieläkin jostain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylilöudalla oli joskus ehkä vuosi pari sitten nainen joka aneli kikkelikortteja miehiltä ja jopa ahdistelua  tms. Halusi kokea sellaistakin ja itsensä hyväksytyksi makunsa kullakin kyllä. Vapaa maa.

Tai sitten se oli miespuolinen trolli, jota otti metoo päähän ja tahtoi näin halventaa kampanjaa ja osoittaa mieltään.

Tuo oli nainen ja on ihan totta, saattaa löytyä vieläkin jostain.

Miten tämä todistettiin? Eikä niin, että joku mies ei esiintynyt jonkun tuttavansa tiedoilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla sillä tavalla vinksallani että saan ehdotteluja ja huomiota miehiltä mutta en pane sitä pahakseni.

Baareissa, kadulla ja töissä saan joko suoria tai epäsuoria ehdotuksia ja se on minulle ihan itsetuntoa kohottavaa toiminta. Kerran on minua kourittu ja se tietenkin oli liikaa.

Metoo:n alkaessa täällä oli keskustelua siitä missä menee raja. Jollain se oli taksikuski, joka katseli taustapeilistä. Toisella taas mies, joka loi puhuttelevia katseita baarissa. Minua saa kyllä katsella ja minun kanssa voi jutella ilman että laskisin sen epämiellyttäväksi ahdisteluksi tai häirinnäksi.

Ja ilmeisesti susta muidenkin pitää vaan kestää se vaikkeivät haluaisi, koska sua ei haittaa. Vaikea keksiä miksi muuten rohkaisisit ehdottelemaan vastaisuudessakin.

Ehdottelu on toimintaa jossa toinen epäsuoraan tai suoraan kyselee olisinko valmis läheisempään kanssakäyntiin. Minä siis päätän mitä seuraavaksi tapahtuu. Uskallan antaa lempeät rukkaset ja juttelen hetken tyypin kanssa. Tälläinen toiminta ei haittaa minua enkä pane sitä pahakseni. Onko sinusta tässä jotain kamalaa tai pahaa?

Kyllä seksin ehdottaminen tuntemattomalle julkisella paikalla ihan yksiselitteisesti täyttää ahdistelun tunnusmerkit.

No en menis ihan noin pitkälle. Vonkaaminen ehkä. Parempi kai se on suoraan ehdottaa seksiä, kuin pyytää "iltakahville". Molemmat ainakin silloin tietää, mihin on ryhtymässä ja mistä kieltäytymässä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju on hyvin surullista luettavaa. Täällä oletetut naiset lietsovat itseään ja toisiaan massahysteriaan sepittämällä tarinoita valtoimenaan vellovasta ahdistelusta ja raiskailusta. Lähikauppaankaan ei voi mennä ilman että joutuu raiskatuksi tai vähintään ahdistelluksi. Jos ei omalle kohdalle olekaan sitä ahdistelua sattunut, niin jokaisella on aina se kaveri tai kymmenen, joita on ahdisteltu ja raiskailtu.

Eihän tässä enää tiedä pitäisikö itkeä, nauraa, vetää ranteet auki vai soittaa heille apua.

No jos ketjun otsikko on "Missä te naiset koko ajan muka kohtaatte sitä ahdistelua ja häirintää?", niin onko jotenkin yllättävää, että ketjussa kerrotaan missä sitä ahdistelua tapahtuu?

Kerran huusi samanikäinen poika että "hyvä p*rse". Sama rääväsuu olisi huutanut toki joka tapauksessa jotain, mutta nyt sitten noin. Toisen kerran työpaikan kahviossa kollega (mies) oli hommannut laatikon kismet-patukoita ja taisi murjaista jotain kaksimielistä läppää antaessaan patukat meille osaston naisille.

Kyllä mun mieleni on nyt järkkynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli luetellaan nyt tänne. Mitkä piirteet saa ahdistelijat vauhtiin?

En ymmärrä, mikä minussa on kun olen näin näkymätön vaikka olen näyttävä ja söpö?

Eikö kukaan ole koskaan ottanut sinua takaapäin kiinni rinnoista tai pepusta tai jalkovälistä? Eikö kukaan ole laittanut kättään reidellesi julkisessa liikennevälineessä? Eikö missään työpaikassa ole ollut rasittava hioltomies, joka jaksaa heittää läppää rinnoistasi tai muusta mikä liittyy normaalisti seksiin? Eikö millään työpaikalla ole pomosi ylittänyt sopivuuden rajaa selkeä taka-ajatus mielessään?

Tämä on pakko olla tapahtunut jokaiselle: humalainen mies tulee ja heittää seksiläppää kaupungilla tai vihjailee tai pyytää suoraan sänkyynsä. Ilman esittelyä tai muuta keskustelua? Sänkyyn saa pyytää, mutta odotan ensin edes itsensä esittelyä ja keskustelua säästä tms.

Mulle ei ole tapahtunut mitään noista.

Mutta suurin osa kavereistani on miehiä ja esimerkiksi baareissa olen kulkenut pääosin miesvaltaisessa porukassa, että ehkä siksi kukaan ei ole uskaltanut ahdistella?

Ihan arkitilanteissa. Jäin pysäkillä pois ja kävelin kadunvartta niin eikö tuo bussi josta jäin pois. Avasi oven, haluatko kyytiä ja vinkkasi silmää. Yök. Kaikki muut kyytiläiset olivat jääneet kyydistä, tyhjä bussi.

Ronski-Riitta kirjoitti:

(jatkoa tuohon 823:een)

Tässä hiljattain meni yksi asiakas hieman hyvän maun rajojen yli, kun pahoittelin tälle jonkun tuotteen puuttumista ja tämä vanhempi miesasiakas totesi että "älä sure, en minä sinua tukista - pidän näteistä tytöistä". Reagoin siihen siten, että muutin aiemman tuttavallisen keskustelutyylini hyvin viralliseksi ja aloin mm. teititellä tätä vaari-ikää lähestynyttä herraa. Tuntui tajuavan siitä, että nyt tuli ehkä lauottua vähän epäasiallisuuksia.

Jos oltaisiin oltu muunlaisessa tilanteessa niin olisin luultavasti heittänyt jotain kahta pervompaa takaisin ("joo ei kannata, koska mä tykkään kans tukistaa setiä, yleensä pallinkarvoista", tms., mitä nyt ois sylki suuhun tuonut ja riippuen, kuka kyseessä... :D), mutta asiakaspalvelutilanteessa sitä joutuu käyttäytymään asiallisesti, joten sitä toivoisi asiakkaankin pitävän esim. ne häröt jutut yleisellä tasolla, eikä siihen asiakaspalvelijaan kohdistuvina. Tai siis MINUA ei häiritse yleisen tason tai asiakasta itseään koskevat jutut, mutten yleisellä tasolla suosittele niitäkään, koska aika moni muu naishenkilö tuntuisi niistäkin ahdistuvan.

Noista heitoista vielä, että joskus isäni pikkuserkku heitti puoliläpällä minulle jotain iskurepliikin tapaista (sen muutenkin kusipäisen ihmisen tapa kiittää, että kyyditsin häntä kauppaan) niin tokaisin suoraan, että "sori, mutta me ollaan liian läheistä sukua". Jälkikäteen kuulin, että tyyppi seurustelee oman serkkunsa kanssa (hyi) ja olen jäänyt miettimään, loukkasinko pahastikin luullessani vain vastaavani läppään läpällä...

No juu, tahtoo sanoa, että tässä elämässä sattuu ja tapahtuu ja itse en ole ikinä jaksanut näistä kauhean syvästi mieltäni pahoittaa. Sen sijaan olen syvästi pahoillani niille miehille, joita olen itse sopimattomasti ahdistellut ja jos voisin palata ajassa taaksepäin niin jättäisin joitain juttuja tekemättä. 

Noin yleisellä tasolla kehottaisin kaikkia välttämään käytöstä, joka voidaan kokea häiritseväksi tai loukkaavaksi tai ainakin uskoa, jos joku ilmaisee, että pitää käytöstä häiritsevänä. Ja vähän miettiä, kannattaako kolmen ison jätkän porukalla mennä yksinäistä naista jossain ulkona pimeällä jututtamaan, että miten se toinen sen tilanteen kokee. Ja naistenkin ihan yhtä lailla pitämään sen järjen päässä miesten suuntaan, että mikä voi tuntua toisesta häiritsevältä.

Oman mielenrauhan takia en ainakaan itse aio jatkossakaan alkaa syväjärkyttymään, jos ahdistelua kohtaan, mutta teen kyllä tyypille selväksi, missä mun henkilökohtaiset hyvän maun rajat kulkee - tavalla tai toisella. Suosittelen kans muille naisille, että opettelette pitämään puolenne noissa tilanteissa. Kääntäkää se epämukavuus sitä tekijää kohtaan niin oppii olemaan.

Itselleni nuo härinnät alkoivat jo, kun olin vasta lapsi ja on aika paljon vaadittu, että esim. lapsi osaisi pitää puolensa, kun aikuinen mies lähentelee. Aikuinen nainenkaan ei pärjää miehelle fyysisesti, joten naisia on turha syyllistää siitä, jos heitä pelottaa ja he lamaantuvat.

Vierailija kirjoitti:

Kerran huusi samanikäinen poika että "hyvä p*rse". Sama rääväsuu olisi huutanut toki joka tapauksessa jotain, mutta nyt sitten noin. Toisen kerran työpaikan kahviossa kollega (mies) oli hommannut laatikon kismet-patukoita ja taisi murjaista jotain kaksimielistä läppää antaessaan patukat meille osaston naisille.

Kyllä mun mieleni on nyt järkkynyt.

No vähällä olet elämässäsi selvinnyt. Onnittelut siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylilöudalla oli joskus ehkä vuosi pari sitten nainen joka aneli kikkelikortteja miehiltä ja jopa ahdistelua  tms. Halusi kokea sellaistakin ja itsensä hyväksytyksi makunsa kullakin kyllä. Vapaa maa.

Tai sitten se oli miespuolinen trolli, jota otti metoo päähän ja tahtoi näin halventaa kampanjaa ja osoittaa mieltään.

Tuo oli nainen ja on ihan totta, saattaa löytyä vieläkin jostain.

Miten tämä todistettiin? Eikä niin, että joku mies ei esiintynyt jonkun tuttavansa tiedoilla?

Joku exä todennäköisesti haluaa vaan kostaa parisuhteen päättymisen ja pyytää miehiä lähettämään kikkelikuvia ja ahdistelemaan entistä tyttöystävää.

Ei olisi edes mikään uusi juttu. Kyllähän teinit ovat aina tilanneet ärsyttävän open pihalle kasan paskaa tai hirveän määrän erilaisia lehtiä, ihan vaan kiusatakseen/kostaakseen.

Nuorena kaupan kassalla töissä olessa tuli vanhoilta ukoilta todella ällöttäviä kommentteja. Olin todella naaivi tuolloin ja luulin, että mun pitää vaan nätisti palvella kaikkia asiakkaita vaikka menis ihan seksuaalisen häirinnän puolelle. Vanhemmat opettaakaa lapsille hyvin, että minkäänlaista seksuaalista häirintää ei tule suvaita missään tilanteessa.

Yllättävää oli, että Marokkoon mennessä mua varoiteltiin hirveästi, että sua tullaan kovasti ahdistelemaan, koska olet nuori, blondi nainen. Kertaakaan en joutunut tuolla kyllä ahdistelun kohteeksi. Kun taas esim. Jenkeissä pysäyteltiin ihan kadulla.