Missä te naiset koko ajan muka kohtaatte sitä ahdistelua ja häirintää?

En tosiaan tiedä. Itsekin hyvännäköinen kolmekymppinen ja miehet kyllä kohteliaasti kehuvat toisinaan ulkonäköä, availevat ovia, katsovat jne, mutta mitään negatiivista en koe. Kestän kyllä härskimpää läppää, en ota siitä itseeni tai pahoita mieltäni.

Osa on sanonut ulkonäön kehumisen ahdisteluksi, todellako koette niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla sillä tavalla vinksallani että saan ehdotteluja ja huomiota miehiltä mutta en pane sitä pahakseni.

Baareissa, kadulla ja töissä saan joko suoria tai epäsuoria ehdotuksia ja se on minulle ihan itsetuntoa kohottavaa toiminta. Kerran on minua kourittu ja se tietenkin oli liikaa.

Metoo:n alkaessa täällä oli keskustelua siitä missä menee raja. Jollain se oli taksikuski, joka katseli taustapeilistä. Toisella taas mies, joka loi puhuttelevia katseita baarissa. Minua saa kyllä katsella ja minun kanssa voi jutella ilman että laskisin sen epämiellyttäväksi ahdisteluksi tai häirinnäksi.

Minä myös pystyn itse laittamaan rajani.

Minulle saa jutella ja saa kehuakin ☺, en pahastu, mutta jos jutut hiukankaan alkavat mennä sopimattomiksi niin sanon napakasti, että tuo ei ole asiallista ja jos ei huomaa korjata juttujaan niin kävelen pois paikalta. Jätän asian omaan arvoonsa.

Kourimista ja käsiksi käymistä ei ole ollut, jos joku esimerkiksi baarissa alkaa kokeeksi halailla tai ottaa kädestä kiinni, enkä tykkää siitä niin lähden pois. En edes mieti sitä sen enempää, pärjään näissä tilanteissa enkä jää niitä murehtimaan.

Näitä en pidä varsinaisena ahdisteluina koska en ahdistu niistä.

Jos nyt aikuisena ihmisenä alkaisin niitä kaikkia miettimäån ja muistamaan niin miksi ihmeessä?

Olin ja menin aikoinani hyvinkin paljon niin väkisinhän siinä on kaikenlaisiin ihmisiin törmännyt. Mutta kun se on mielestäni normaaliin elämään kuuluvaa asiaa eikä minua ole koskaan pelottanut, etten selviäisi joko puheella tai poistumalla.

Olen sen verran sanavalmis ja reipas, kohtelen miehiä samalla tasolla oleviksi ja se on yksi asia miten he ovat kohdelleet minua.

En arkaile, kihertele tai ole ylimielinen.

Joku sanoi, että ei joku ei vaan ole tajunnut, että on ahdisteltu.

Jos ei tunne, että ahdistuu, niin silloinhan sitä ihmistä ei ole ahdisteltu, se on hänen kokemuksensa, on ehkä harmistunut, mutta ei ahdistunut.

No anna tehdä itsellesi mitä vaan mutta älä tule vaatimaan että se sama on kaikkien vaan kestettävä edes harmitasolla. NOT!

Siis mitä sinä oikein luit? 😮

Kun juuri kerroin, että minulle EI ole tehty mitään pahaa?

Olen selvinnyt ilman ahdistelua, ehkä hyvällä onnella ja kun osaan pitää puoliani ja sinä kirjoitit, että annan tehdä itselleni mitä vaan. 😮😮😮

Nimenomaan en ole antanut tehdä mitä vaan, enkä anna edes anna puhua sellaista mitä en halua kuunnella.

Sekö nyt jotain suututtaa?

Eikö baarissa halaaminen ole jo ahdistelua? Ilman lupaa ja jonkun random tyypin tekemänä? Eikä minullakaan tyypit pääse sen pidemmälle, tai tirvaisen turpaan. Mutta yllätysmomentti on aina miesten puolella.

En koe baarissa halaamista ahdisteluina, sen jo mielestäni kerroin.

Koska en ahdistu siinä tilanteessa. Enkä pelkää koska olen julkisessa tilassa.

A, olen siellä omasta vapaasta tahdostani ja olen ottanut jo ennen sinne menoani huomioon, että joku hieman enemmän tai vähemmän juopunut tai muutenkin saattaa halata. Ei aina välttämättä edes pahaa tarkoittaen. Tilanne ei ole minulle uusi, outo tai pelottava. Olen aikuinen ihminen, onneksi terve. Käsken lopettamaan tai kävelen pois. Siinä se. Jos taas halaaja on miellyttävä ja tuttu, niin asia silloin ok.

B, elämässäni on tapahtunut paljon muita pahempia ja vaikeampia asioita, että en koe jotain satunnaista halaamista tai kädestä ottamista niin pahana asiana, että se ahdistaisi minua tai jäisin sitä edes miettimään.

Samoin jos jonkun puheet menevät sille tasolle, että en jaksa tai ei ole tarpeen kuunnella en niitä silloin kuuntele. Katso kohta A.

Näin toimin jos on kyseessä mies tai nainen. Liittyy se persoonaani tai sukupuoleen tai mihin tahansa.

Minua ei ole kouraistu ja tietenkään etukäteen ei aina voi tietää jos joku kouraisee tai ottaa kiinni takaapäin, mutta sille voi niin tapahtuessa jotain tehdä. Yleensä se loppuu heti kun asiasta sanoo (napakasti ja selkeästi) ja katsoo kourijaa päin naamaa. Ainakin jos on yleisellä paikalla ja muita ihmisiä läsnä.

Ymmärrän, että on niitä joita on ahdisteltu, mutta ei ole oikein sekään, että täysin tyrmätään ja haukutaan ne täällä, jotka kertovat, että heitä ei ole ahdisteltu, ainakaan niin, että he itse kokevat sen ahdistavaksi kokemukseksi.

Vierailija kirjoitti:

Eihän nuo mitään keinoja ESTÄÄ ahdistelua olleet tuolla kotkatyypillä vaan kuvitelma siitä miten muka pystyisi kontrolloimaan kuin lapsi maagisessa vaiheessaan kaikkia ympäristöä ja miehiä. Se on harhaista.

Kukaan ei voi kontrolloida aina mutta että pitää olla selvä viesti yhteiskunnalta joka tasolla ettei saa tulla rajan yli joka on laissa. Tämä on jopa naisille epäselvää yhä, kuten ap:lle.

Ei tietenkään ahdistelua tms. voi täysin estää, eikä minusta kukaan sellaista ole väittänytkään. Ei mikään voi taata etten itse saisi vaikka puukosta heti kun lähden töistä.

Hauska sinänsä, että olette käytännössä samaa mieltä. Hän korosti, että rajat pitää asettaa itse ja sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää asettaa ne rajat. Tiedätkös mitä? Olette molemmat oikeassa. On selvää, että yhteiskunnan pitää puuttua ahdisteluun, ja sitähän lainsäätäjät miettivätkin miten se tehtäisiin oikeudenmukaisesti. Mutta sitten kun joku uskaltaa väittää, että pitää puolustaa omia rajojaan, niin se on sitten niin kamalaa. Ei se yhteiskunta teitä kaikelta pahalta suojele, vaan kyllä se pitää tehdä itse.

Niin, ja vaikka itseä suojelisi kuinka niin se ei a) poista vastuuta pahantekijältä b) tee immuuniksi ahdistelulle.

Samaa mieltä. Sama kun joku joka ylittää vaarallisesti tietä sanoo että "sehän on autoilijan vika jos ajaa yli", lohduttaa paljon (not) sit kun on jäänyt auton alle. Ei se ole tietenkään oikein että ahdistellaan, muakin on siis monta kertaa ahdisteltu, mutta kiva että on sellaisia jotka elää ilman sitä ahdistelua tai uskaltaa/osaa puolustaa itseään.

Vierailija kirjoitti:

Miehiä nyt on monenlaisia. Suurin osa kykenee lähestymään naisia "ihan tavallisesti" ilman ahdisteluja tai muuta. Läpänheittoonkin osaavat suhtautua tilannetajuisesti, eli eivät tuntemattomille esittele ensimmäisellä tapaamisella koko rivoa arsenaaliaan. 

Ongelmaksi muodostuvat siis vain he, jotka eivät osaa, eivät kunnioita toisen tilaa ja kehoa, jne. Jos se lohduttaa, niin ovat samanlaisia myös toisille miehille, naureskelevat olemusta tai muuta.

Kysymys siitä, miksi jotkut joutuvat näiden miesten kohteiksi ja toiset eivät, on myös aika selvä. Ensinnäkin, suurin osa naisista joutuu. On vain pienempi osa, joka sivuutetaan ja jonka annetaan olla. Ikävähän se on sanoa ääneen, mutta kyllä nämä naiset, joita ei ikinä ahdistella, todennäköisesti tulevat sivuutetuksi monella muullakin tapaa. Eli heidän ohitse puhutaan muille naisille jne. NImittäin vaikka nainen olisi päällisin puolin kuinka objektiivisesti ajatellen ihan kaunis ja oikeastaan hyvännäköinen vaalea pitkätukkainen kurvitar, hänessä nyt sitten vain on jotain, mikä ei miehissä herätä kipinää. Ei kiinnitä huomiota. Sitä, mikä tämä ominaisuus on, en osaa paremmin kuvailla, mutta olen nähnyt sen usein. 

Koen asian olevan päin vastoin. Viehättävät ihmiset kannustavat tekemään vaikutuksen ja näin ollen kannustavat hyvään käytökseen ja tekemään vaikutuksen.

Ne, jotka koetaan helposti saatavaksi, kannustavat röyhkeämpään käytökseen. Ei ole siis kipinästä kiinni, ainakaan mainitsemallasi tavalla.

Suurimmaksi tekijäksi kuitenkin uskon, että jotkut naiset kokevat pienetkin teot häiritseväksi, osa taas saattaa kokea saman käytöksen imartelevaksi. Osa hakee huomiota tyrkyllä käytöksellä (ja saa sitä), osa ei.

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan tiedä. Itsekin hyvännäköinen kolmekymppinen ja miehet kyllä kohteliaasti kehuvat toisinaan ulkonäköä, availevat ovia, katsovat jne, mutta mitään negatiivista en koe. Kestän kyllä härskimpää läppää, en ota siitä itseeni tai pahoita mieltäni.

Osa on sanonut ulkonäön kehumisen ahdisteluksi, todellako koette niin?

Todellakin ulkonäön kehuminen on ahdistelua, jos siihen liittyy uhkaava käytös ja epäsopiva paikka, esim. setä kehuu sukulaistytön tissejä kun jäävät kahdenkesken (tyttö pelkää että setä käy käsiksikäsiksi) tai pomo työntekijänsä housujen perstaskuja (viestii, että alainen on pomolle seksuaalinen lihapala jonka ulkonäköä saa kommentoida työpaikallakin). Mikä tahansa tilanne, jossa "kehun" tarkoitus on vain saattaa kohde alisteiseen tilaan ja joka on kohteen koskemattomuutta uhkaava, on ahdistelua.

Tavallisesta ystävällisestä kehusta en ole nähnyt kenenkään täällä säikähtävän. Näytä minulle tällainen kommentti, jossa joku ahdistuu kun oikeasti viaton ja ystävällinen kommentti on koettu ahdistavana.

Olen ruma ja lihava ja minuakin on luvatta käyty puristelemaan useampaan otteeseen, ehdoteltu ällöttäviä ja sitten haukuttu sun vaikka miksi kun en suostu. Ihan julkisella paikalla ja ei, en ollut provosoivasti pukeutunut tai humalassa tms.

Oikeasti on vaikea kuvitella että joku nainen olisi selviytynyt ilman, että joku käpälöi tai ahdistelee. Mutta onneksi olkoon, jos näin on. Ihan mielelläänn olisin itsekin jättänyt kokematta.

Apn äiti kohtaa sitä kotonaan, siihen asti kunnes Ap pääsee hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Isossa kuvassa kysymys on siitä, että naisilla on seksuaalinen valta ja miehillä taas fyysinen ja taloudellinen valta. Naiset käyvät kauppaa omalla seksuaalisuudella ja käytännössä valitsevat kumppanin itselleen. Mies yrittää tehdä itsensä kiinnostavaksi lähinnä taloudellisella vallalla, mutta saattaa epätoivossaan käyttää fyysistä (väki)valtaa tavoitteidensa saavuttamiseen. Tästä syntyy ongelma, jota on puitu kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina.

Uskontojen vastaus tähän on lähinnä seksuaalisuuden kieltäminen, joka ei toimi. Hipit taas aikanaan vaativat kaiken seksuaalisuuden vapauttamista, mikä sekään ei toimi. Nykyaikana liberaalit vaativat että seksin harrastamiselle pitää olla molemmin puolinen suostumus, joka ei toimi (käytönnössä). Feministit yrittävät uhriuttaa naiset ja vähemmistöt - ei toimi.

Sama ongelma ja eri vastaukset, ja mikään ei taklaa ongelmaa täydellisesti. Näkisin kuitenkin, että emme ole lähellekään ratkaisuja lähinnä sen takia, että useimmat eivät halua ymmärtää mitä eettistä ongelmaa olemme edes ratkomassa ja millaisia ratkaisumalleja siihen on historiassa käytetty.

Siis mikä se sama ongelma on? Naisten itsemääräämisoikeusko? Miksi se on ongelma? Ja miksi se ei toimi käytännössä, että seksille pitää olla molemminpuolinen suostumus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan tiedä. Itsekin hyvännäköinen kolmekymppinen ja miehet kyllä kohteliaasti kehuvat toisinaan ulkonäköä, availevat ovia, katsovat jne, mutta mitään negatiivista en koe. Kestän kyllä härskimpää läppää, en ota siitä itseeni tai pahoita mieltäni.

Osa on sanonut ulkonäön kehumisen ahdisteluksi, todellako koette niin?

Todellakin ulkonäön kehuminen on ahdistelua, jos siihen liittyy uhkaava käytös ja epäsopiva paikka, esim. setä kehuu sukulaistytön tissejä kun jäävät kahdenkesken (tyttö pelkää että setä käy käsiksikäsiksi) tai pomo työntekijänsä housujen perstaskuja (viestii, että alainen on pomolle seksuaalinen lihapala jonka ulkonäköä saa kommentoida työpaikallakin). Mikä tahansa tilanne, jossa "kehun" tarkoitus on vain saattaa kohde alisteiseen tilaan ja joka on kohteen koskemattomuutta uhkaava, on ahdistelua.

Tavallisesta ystävällisestä kehusta en ole nähnyt kenenkään täällä säikähtävän. Näytä minulle tällainen kommentti, jossa joku ahdistuu kun oikeasti viaton ja ystävällinen kommentti on koettu ahdistavana.

Itse olen just kokenut niitä tilanteita ahdistavaksi jossa se ahdistelija on selkeästi yrittänyt alistaa minua käytöksellään, juuri toi et kähmitään ja perään huudetaan et onko menkat ja nauretaan räkäisesti. Ei ne siinä tilanteessa pidä minua niin viehättävänä et ne tolla tavalla yrittäis muka iskeä, alistaahan ne yrittää. Tavoite on oikeasti aiheuttaa ahdistusta. Se on aivan eri asia kun sellainen joka kömpelösti yrittää iskeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei perään vislaaminen ole ahdistelua. Eikä oikeastaan mikään huutelukaan.

Mun mielestä ahdistelu on sitä, että joku käy fyysisesti käsiksi. Ja sitä mä en ole kokenut enää aikuisena.

Koulussa teini-iässä pojat yritti päästä lääppimään rintoja mutta mä en sitä laske varsinaisesti sellaiseksi ahdisteluksi mitä itse ahdisteluna pidän. Se ei ollut kivaa mutta se oli kuitenkin vain lasten typeryyttä. Ei vahingoittanut mun itsetuntoa millään tavalla.

Eli joo kuulun niihin naisiin, joilla ei ole tuosta asiasta omakohtaista kokemusta. Ja ihmetellä täytyy, miten joidenkin tissejä ja takamuksia jatkuvasti jossakin puristellaan. Enkä mä edes ole ollut poikkeuksellisen rumakaan, ihan tavallinen.

Siis jos kaverin isä sanoo, että haluais panna sua, se ei ole ahdistelua? Kun oot 15v ja ootat että kaveri pääsee ulos.

Vaikea edes kuvitella tuollaista tilannetta. Mun kavereiden isät ei puhuneet tuommosia. Mun kavereiden isiä kiinnosti se mihin me mennään ja milloin kaveri tulee takaisin kotiin.

En mäkään ois osannu kuvitella, se vaan nyt sattu tapahtumaan. Eipä ne alkoholisoituneet naistenmiehet siitä välitä kuka se nainen on. Muut ei ollu kuulolla. Sen jälkeen en menny niille sisälle ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehiä nyt on monenlaisia. Suurin osa kykenee lähestymään naisia "ihan tavallisesti" ilman ahdisteluja tai muuta. Läpänheittoonkin osaavat suhtautua tilannetajuisesti, eli eivät tuntemattomille esittele ensimmäisellä tapaamisella koko rivoa arsenaaliaan. 

Ongelmaksi muodostuvat siis vain he, jotka eivät osaa, eivät kunnioita toisen tilaa ja kehoa, jne. Jos se lohduttaa, niin ovat samanlaisia myös toisille miehille, naureskelevat olemusta tai muuta.

Kysymys siitä, miksi jotkut joutuvat näiden miesten kohteiksi ja toiset eivät, on myös aika selvä. Ensinnäkin, suurin osa naisista joutuu. On vain pienempi osa, joka sivuutetaan ja jonka annetaan olla. Ikävähän se on sanoa ääneen, mutta kyllä nämä naiset, joita ei ikinä ahdistella, todennäköisesti tulevat sivuutetuksi monella muullakin tapaa. Eli heidän ohitse puhutaan muille naisille jne. NImittäin vaikka nainen olisi päällisin puolin kuinka objektiivisesti ajatellen ihan kaunis ja oikeastaan hyvännäköinen vaalea pitkätukkainen kurvitar, hänessä nyt sitten vain on jotain, mikä ei miehissä herätä kipinää. Ei kiinnitä huomiota. Sitä, mikä tämä ominaisuus on, en osaa paremmin kuvailla, mutta olen nähnyt sen usein. 

Koen asian olevan päin vastoin. Viehättävät ihmiset kannustavat tekemään vaikutuksen ja näin ollen kannustavat hyvään käytökseen ja tekemään vaikutuksen.

Ne, jotka koetaan helposti saatavaksi, kannustavat röyhkeämpään käytökseen. Ei ole siis kipinästä kiinni, ainakaan mainitsemallasi tavalla.

Suurimmaksi tekijäksi kuitenkin uskon, että jotkut naiset kokevat pienetkin teot häiritseväksi, osa taas saattaa kokea saman käytöksen imartelevaksi. Osa hakee huomiota tyrkyllä käytöksellä (ja saa sitä), osa ei.

Näin, kun jo ollaan jossakin tekemisissä. Mutta ei kuule mies, joka tungoksessa tuuppaa kätensä naisen haaroväliin todellakaan ala mitään henkisiä viehättävyyksiä edes etsimään. Se nimenomaan on kipinästä kiinni, siitä, että nainen jollakin tavalla herättää miehen huomion. Tätä eivät naiset, jotka eivät koskaan ole joutuneet kourituiksi, siis tee. 

Sitä taas, että nainen tuollaista koe häiritseväksi, pidän ainoastaan outona.

Joku kysyi, koetaanko ulkonäön kehuminen häirinnäksi. En koe, varsinaisesti, mutta ihan stanan kyllästynyt olen kohteliaasti hymyilemään ventovieraiden kehuille. Minusta ei ole asiallista kommentoida kenenkään ulkonäköä positiivisestakaan ensimmäisessä keskustelussa. Ja aika suoraan sanonkin, tietysti joo "huumorilla", että etpä ole ensimmäinen etkä uniikki kommentoinnissasi. 

Oma luokkansa on sitten nämä, jotka keskellä Hgin keskustan katua heittävät autonsa ympäri ja alkavat huudella ikkunasta, että tahtoo tutustua. Silloin tosin kyseessä oli kuulemma kenkäni, jotka herättivät huomion. Halosesta ostetut taviskorkkarit, korkoa 4 cm. 

Mä olen aktiivinen somessa enkä edes rumimmasta päästä. Silti en ole koskaan saanut dickpicejä, mutta en valita siitä palstalla vaan olen syvästi kiitollinen kun olen välttynyt niiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taidan olla sillä tavalla vinksallani että saan ehdotteluja ja huomiota miehiltä mutta en pane sitä pahakseni.

Baareissa, kadulla ja töissä saan joko suoria tai epäsuoria ehdotuksia ja se on minulle ihan itsetuntoa kohottavaa toiminta. Kerran on minua kourittu ja se tietenkin oli liikaa.

Metoo:n alkaessa täällä oli keskustelua siitä missä menee raja. Jollain se oli taksikuski, joka katseli taustapeilistä. Toisella taas mies, joka loi puhuttelevia katseita baarissa. Minua saa kyllä katsella ja minun kanssa voi jutella ilman että laskisin sen epämiellyttäväksi ahdisteluksi tai häirinnäksi.

Minä myös pystyn itse laittamaan rajani.

Minulle saa jutella ja saa kehuakin ☺, en pahastu, mutta jos jutut hiukankaan alkavat mennä sopimattomiksi niin sanon napakasti, että tuo ei ole asiallista ja jos ei huomaa korjata juttujaan niin kävelen pois paikalta. Jätän asian omaan arvoonsa.

Kourimista ja käsiksi käymistä ei ole ollut, jos joku esimerkiksi baarissa alkaa kokeeksi halailla tai ottaa kädestä kiinni, enkä tykkää siitä niin lähden pois. En edes mieti sitä sen enempää, pärjään näissä tilanteissa enkä jää niitä murehtimaan.

Näitä en pidä varsinaisena ahdisteluina koska en ahdistu niistä.

Jos nyt aikuisena ihmisenä alkaisin niitä kaikkia miettimäån ja muistamaan niin miksi ihmeessä?

Olin ja menin aikoinani hyvinkin paljon niin väkisinhän siinä on kaikenlaisiin ihmisiin törmännyt. Mutta kun se on mielestäni normaaliin elämään kuuluvaa asiaa eikä minua ole koskaan pelottanut, etten selviäisi joko puheella tai poistumalla.

Olen sen verran sanavalmis ja reipas, kohtelen miehiä samalla tasolla oleviksi ja se on yksi asia miten he ovat kohdelleet minua.

En arkaile, kihertele tai ole ylimielinen.

Joku sanoi, että ei joku ei vaan ole tajunnut, että on ahdisteltu.

Jos ei tunne, että ahdistuu, niin silloinhan sitä ihmistä ei ole ahdisteltu, se on hänen kokemuksensa, on ehkä harmistunut, mutta ei ahdistunut.

Mitä ihmeen sontaa mä juuri luin? Koska sinua ei ole haitannut ahdistelu niin tulit sitten tänne kevyesti mitätöimään kaikkien niiden muiden naisten kokemukset. Samalla kätevästi syyllistät kaikkia ahdistelua kokeneita. Kappas, emme olleet tarpeeksi sanavalmiita ja reippaita. Koska eihän reipasta naista kukaan ahdistele. Oikeasti, painu hiiteen täältä jos et osaa lainkaan asettua toisen asemaan ja haluat vain päteä omalla erinomaisuudellasi.  

Siis anteeksi vaan, mutta pitäisikö minun siis olla eri mieltä kuin olen? Tämä on minun kokemukseni asiasta ja muilla on omat kokemukset. En niitä tyrmännyt tai syyllistänyt. Minä olen pärjännyt reippaudella ja sanavalmiudella, myös en ole pikkuasioista nipottaja ja turhan herkkähipiäinen, monissa muissakin asioissa elämässäni. Ei se ole mikään huono keino kokeilla muidenkaan.

Suomessa on käsittääkseni mielipidevapaus, tässäkin asiassa.

Eli nyt syyllistät seksuaalista ahdistelua kokeneita naisia, koska he eivät ole yhtä reippaita ja sanavalmiita kuin sinä, ja ahdistelu voikin johtua siitä että uhrit ovat pikkuasioista nipottajia ja turhan herkkähipiäisiä (toisin kuin sinä).

VOI HYVÄ LUOJA. Lue nyt itsekin mitä juuri kirjoitit! Uhrien syyllistämistä, ahdistelun vähättelyä ja itsesi kohottamista muiden naisten yläpuolelle.

Googlaapa "sisäistetty misogynia".

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan tiedä. Itsekin hyvännäköinen kolmekymppinen ja miehet kyllä kohteliaasti kehuvat toisinaan ulkonäköä, availevat ovia, katsovat jne, mutta mitään negatiivista en koe. Kestän kyllä härskimpää läppää, en ota siitä itseeni tai pahoita mieltäni.

Osa on sanonut ulkonäön kehumisen ahdisteluksi, todellako koette niin?

Kaikki eivät ilahdu, vaikka ilahtuvat siitä kun oma kulta sen sanoo. Kaikki eivät myy noin itseään kaikille. Vaikka ne ovet aukeaisikin vaikka minne. Sitä sanotaan omanarvontunnoksikin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aktiivinen somessa enkä edes rumimmasta päästä. Silti en ole koskaan saanut dickpicejä, mutta en valita siitä palstalla vaan olen syvästi kiitollinen kun olen välttynyt niiltä.

Kerro mitä dickpicejä ja miksi katsoit aiheeksesi kertoa tuon asian ettet valita kun et saa sellaisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehiä nyt on monenlaisia. Suurin osa kykenee lähestymään naisia "ihan tavallisesti" ilman ahdisteluja tai muuta. Läpänheittoonkin osaavat suhtautua tilannetajuisesti, eli eivät tuntemattomille esittele ensimmäisellä tapaamisella koko rivoa arsenaaliaan. 

Ongelmaksi muodostuvat siis vain he, jotka eivät osaa, eivät kunnioita toisen tilaa ja kehoa, jne. Jos se lohduttaa, niin ovat samanlaisia myös toisille miehille, naureskelevat olemusta tai muuta.

Kysymys siitä, miksi jotkut joutuvat näiden miesten kohteiksi ja toiset eivät, on myös aika selvä. Ensinnäkin, suurin osa naisista joutuu. On vain pienempi osa, joka sivuutetaan ja jonka annetaan olla. Ikävähän se on sanoa ääneen, mutta kyllä nämä naiset, joita ei ikinä ahdistella, todennäköisesti tulevat sivuutetuksi monella muullakin tapaa. Eli heidän ohitse puhutaan muille naisille jne. NImittäin vaikka nainen olisi päällisin puolin kuinka objektiivisesti ajatellen ihan kaunis ja oikeastaan hyvännäköinen vaalea pitkätukkainen kurvitar, hänessä nyt sitten vain on jotain, mikä ei miehissä herätä kipinää. Ei kiinnitä huomiota. Sitä, mikä tämä ominaisuus on, en osaa paremmin kuvailla, mutta olen nähnyt sen usein. 

Koen asian olevan päin vastoin. Viehättävät ihmiset kannustavat tekemään vaikutuksen ja näin ollen kannustavat hyvään käytökseen ja tekemään vaikutuksen.

Ne, jotka koetaan helposti saatavaksi, kannustavat röyhkeämpään käytökseen. Ei ole siis kipinästä kiinni, ainakaan mainitsemallasi tavalla.

Suurimmaksi tekijäksi kuitenkin uskon, että jotkut naiset kokevat pienetkin teot häiritseväksi, osa taas saattaa kokea saman käytöksen imartelevaksi. Osa hakee huomiota tyrkyllä käytöksellä (ja saa sitä), osa ei.

Näin, kun jo ollaan jossakin tekemisissä. Mutta ei kuule mies, joka tungoksessa tuuppaa kätensä naisen haaroväliin todellakaan ala mitään henkisiä viehättävyyksiä edes etsimään. Se nimenomaan on kipinästä kiinni, siitä, että nainen jollakin tavalla herättää miehen huomion. Tätä eivät naiset, jotka eivät koskaan ole joutuneet kourituiksi, siis tee. 

Sitä taas, että nainen tuollaista koe häiritseväksi, pidän ainoastaan outona.

Joku kysyi, koetaanko ulkonäön kehuminen häirinnäksi. En koe, varsinaisesti, mutta ihan stanan kyllästynyt olen kohteliaasti hymyilemään ventovieraiden kehuille. Minusta ei ole asiallista kommentoida kenenkään ulkonäköä positiivisestakaan ensimmäisessä keskustelussa. Ja aika suoraan sanonkin, tietysti joo "huumorilla", että etpä ole ensimmäinen etkä uniikki kommentoinnissasi. 

Oma luokkansa on sitten nämä, jotka keskellä Hgin keskustan katua heittävät autonsa ympäri ja alkavat huudella ikkunasta, että tahtoo tutustua. Silloin tosin kyseessä oli kuulemma kenkäni, jotka herättivät huomion. Halosesta ostetut taviskorkkarit, korkoa 4 cm. 

Kyllästynyt olen minäkin moneen asiaan ihmisissä, mutta en sekoita niitä asioita ahdisteluun mitenkään koska ne eivät siihen liity. Jos sekoittaa tärkeään aiheeseen muita asioita, aihe itsessään muuttuu sekavaksi ja samalla vähättelijät tarttuvat heti näihin sivuseikkoihin jotka eivät koko asiaan liity. Jotakuta ahdistaa jo se, että toinen ihminen istuu viereen bussissa. Ei se silti liity tähän mitenkään.

Eli itse toivoisin, että jätetään nämä ihan muut kuin ahdistelukokemukset pois ahdistelukeskustelusta, koska niistä on itse aiheen kannalta vain haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Miehiä nyt on monenlaisia. Suurin osa kykenee lähestymään naisia "ihan tavallisesti" ilman ahdisteluja tai muuta. Läpänheittoonkin osaavat suhtautua tilannetajuisesti, eli eivät tuntemattomille esittele ensimmäisellä tapaamisella koko rivoa arsenaaliaan. 

Ongelmaksi muodostuvat siis vain he, jotka eivät osaa, eivät kunnioita toisen tilaa ja kehoa, jne. Jos se lohduttaa, niin ovat samanlaisia myös toisille miehille, naureskelevat olemusta tai muuta.

Kysymys siitä, miksi jotkut joutuvat näiden miesten kohteiksi ja toiset eivät, on myös aika selvä. Ensinnäkin, suurin osa naisista joutuu. On vain pienempi osa, joka sivuutetaan ja jonka annetaan olla. Ikävähän se on sanoa ääneen, mutta kyllä nämä naiset, joita ei ikinä ahdistella, todennäköisesti tulevat sivuutetuksi monella muullakin tapaa. Eli heidän ohitse puhutaan muille naisille jne. NImittäin vaikka nainen olisi päällisin puolin kuinka objektiivisesti ajatellen ihan kaunis ja oikeastaan hyvännäköinen vaalea pitkätukkainen kurvitar, hänessä nyt sitten vain on jotain, mikä ei miehissä herätä kipinää. Ei kiinnitä huomiota. Sitä, mikä tämä ominaisuus on, en osaa paremmin kuvailla, mutta olen nähnyt sen usein. 

Meinaat nyt sitten kuitenkin, että se ahdistelu onkin seksuaalista eikä vallankäyttöä.

Kun on naisia, jotka eivät kohtaa ahdistelua, niin heistäkö sitten puuttuu se seksuaalinen kipinä ja luulet heidän olevan joitain seinäruusuja, joiden yli kävellään menen tullen. Ei pidä paikkaansa.

Voi myös olla niin, että on naisia, jotka huokuvat ulospäin niin hyvää itsetuntoa ja tasapainoa, että nämä miehet eivät koe heidän seurassaan impulsseja alkaa puristella heitä epäkunnioittavasti. Joitakin ihmisiä kunnioitetaan.

Jos saa munankuvan niin saako sen laitaa julisteeseen ja alkaa kysellä somessa jen kenen se on, tunnistaisko joku?

Vierailija kirjoitti:

En tosiaan tiedä. Itsekin hyvännäköinen kolmekymppinen ja miehet kyllä kohteliaasti kehuvat toisinaan ulkonäköä, availevat ovia, katsovat jne, mutta mitään negatiivista en koe. Kestän kyllä härskimpää läppää, en ota siitä itseeni tai pahoita mieltäni.

Osa on sanonut ulkonäön kehumisen ahdisteluksi, todellako koette niin?

Riippuu kuka kehuu ja miten. Pitäisi olla selvää että HYVÄT TISSIT-huutelut tai seksualisoiva tai esineellistävä puhe pomolta on ahdistelua. Mä pidän kaikkia kommentteja ulkonäöstäni jotka ei tule lähipiiriltä selvästi asiattomina ja yksityiseen menevinä, mutta jos arvioin että kommentti on tarkoitettu hyvällä eikä tee musta loukkaavia oletuksia, en pidä sitä pahana. Ahdistelu tietenkin on vakavampaa kuin asiattomuus mutta rajanveto niiden välille on subjektiivista eikä kovin olennaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aktiivinen somessa enkä edes rumimmasta päästä. Silti en ole koskaan saanut dickpicejä, mutta en valita siitä palstalla vaan olen syvästi kiitollinen kun olen välttynyt niiltä.

Kerro mitä dickpicejä ja miksi katsoit aiheeksesi kertoa tuon asian ettet valita kun et saa sellaisia?

Etkö oikeasti tajua?

Ap koki aiheekseen ilmoittaa ettei ole kokenut ahdistelua ja vihjasi, että muutkaan ei sitä sitten voi kokea suurissa määrin.

Kommenttini tarkoitti sitä, että on typerää vähätellä jotain vain siksi, että ei ole itse kokenut samaa. En minäkään väitä esim. etteikö joku voisi saada paljonkin munakuvia miehiltä ihan pyytämättä, vaikken itse sellaisia ole koskaan saanut.