Anna mun kaikki kestää, kliseet jouluavustuksia hakevista pitää sittenkin paikkaansa!
Tällä palstalla näkee aina näitä aloituksia rahaa ja avustuksia krokotiilinkyyneleet silmissä kerjäävistä naisista, joilla kuitenkin varaa ripsipidennyksiin, tatuointeihin ja kynsihuoltoihin. Olen aina pitänyt tarinoita vahvasti liioiteltuina. Kunnes!
Törmäsin erääseen tuttavaan eilen kaupassa. Vuolaasti kiitollisuudesta kyynelehtien (hieno roolisuoritus) kertoi kuinka oli hakenut ja saanut ruoka- ja raha-avustuksia useammaltakin taholta, kun ei ollut rahaa ruokaan eikä mihinkään, vaikka koko vuoden kituutellut vähillä rahoilla ja myynyt mm. kodin irtaimistoa saadakseen kolmelle pienelle lapselleen puuroa pöytään. Lapsillekin oli selitetty, kuinka nyt ei ole varaa käydä missään, kesällä eivät päässeet edes huvipuistoon vaikka lapset niin olisivat toivoneet. Ja oli sydäntä särkenyt kieltää tämä huvi kun kaikki muut käyvät ulkomailla (ketkä muut, ei olla mekään käyty) Ja lasten toivoessa pääsyä Hesburgeriin hampurilaisille, oli tämä neuvokas äiti itse kotona tehnyt hampparit ja ranskikset tienpientareilta kerätyillä tyhien pullojen palautusrahoilla. Kun on niin raha tiukalla.
Kummasti on tällä äiteellä silti varaa käydä JUURI niissä kliseisissä kynsi- ja ripsihuolloissa (siis ihan oikeasti!) ja myös useammassa konsertissa käynyt itsekseen vuoden aikana (kyllä, kotiintultuani stalkkasin ja näkyi julkisia kuvia Facebookissa, juoma virrannut ja tupakka palanut, yhdessä kuvassa esittelee jopa uutta tatuointiaan, siis todella, en keksi näitä) Eikä mitkään ilmaiskonsertit kyseessä!
En voinut vastustaa kiusausta osoittaa pitkiä tekokynsiään ja ripsiään että eikö näihin palaneilla rahoilla olisi jo saanut puurot ja hampurilaisetkin, sain vastaukseksi itkua ja syyllistystä miksi köyhää kiusaan ja enkö suo minkäänlaista iloa hänelle kurjaan elämään vaan olisin viemässä tuhkatkin pesästä. Itkun, mulkoilun ja sättimisen säestämänä poistui paikalta huutaen että kai minulla on nyt hyvä mieli.
Ei ole, olen raivoissani tällaisista ihmisistä. Olisi varmaan avustuksille ollut parempikin kohde.
Ja tässä ehdotukseni: avustusten sijaan jonkinlaista taloustaito-opetusta ihmisille!!!
Kommentit (497)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen avustusjärjestössä missä jaetaan jouluavustuksiakin ja tämä on tuttu ilmiö.
Voisin kuvitella, että melko turhauttavaa?
Ap
Kyllä turhauttaa ja harmittaa, kun raha on usein pois todellisilta avuntarvitsijoilta.
Uskon kyllä ettei heillä ole rahaa, mutta kyllä lapset kuuluisi laittaa etusijalle rahan käytössä ja muutenkin elämässä.
Niinpä. Sanopa tuo myös mlehille jotka eivät halua elättää lapsiaan ja joiden elämä kaatuu 150 e kk elatusmaksuun.
Vierailija kirjoitti:
Monen kohdalla on kyse siitä, ettei ole malttia odottaa. Taustalla voi olla esim ADHD, jota ei välttämättä ole aikuisella edes diagnosoitu, tai jokin muu impulsiivisuus. Tehdään hankintoja hetken mielijohteesta, koska se tuottaa välittömästi (hetkellisen) mielihyvän. Ei ole kärsivällisyyttä säästää ensin puoli vuotta ja hankkia vasta sitten. Tai kun saa vähän ylimääräistä rahaa, ei maksakaan rästissä olevaa sähkölaskuaan vaan hommaa rakennekynnet. Sähkölaskun maksaminen tuottaa välittömän mielihyvän korkeintaan silloin, kun sähköt on jo katkaistu tai katkaistaan seuraavana päivänä. Silloinkin harmitellaan, kun raha piti laittaa sähkölaskuun ja rakennekynnet jäi saamatta. Saatetaan jopa kokea jonkinlaisena vääryytenä tai epäoikeudenmukaisuutena, että ylimääräisen rahan joutui laittamaan sähkölaskuun.
Vähävaraiset, joilla ei ole em impulsiivisuutta, pärjäävät pienilläkin tuloilla yllättävän hyvin. He kykenevät säästämään konserttilippuihin tai mitä nyt haluavatkaan. Huvituksiin menevä raha ei kuitenkaan ole pois heidän asumiseen, ruokaan ja muuhun elämiseen tai lasten joululahjoihin tarvittavasta rahasta. He kykenevät pitkäjänteisyyteen eikä tavoitetta tarvitse saavuttaa välittömästi. Joskus nämä ihmiset rahan säästettyään toteavat, etteivät oikeastaan enää edes halua asiaa, johon alunperin olivat säästäneet. Mieliteko on mennyt jo ohi, vaihtunut toiseen mielitekoon tai säästetty raha voidaan käyttää johonkin tarpeelliseen, mutta voidaankin ostaa vähän laadukkaampi kuin mitä ilman säästämistä olisi ostettu.
Budjetointi ja taloudenhallinta ei ole vaikeaa. Pärjää ihan alakoulun matematiikalla eli yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutaidoilla. Moni impulsiivinenkin tietää ihan hyvin, miten hänen pitäisi käyttää rahansa. Impulsiivisuus vaan menee järjen ohitse.
Itsehillintä on tosiaan avainkysymys. Se on yksi suurimmista selittävistä tekijöistä, kun on tutkittu, millaiset ihmiset menestyvät hyvin elämässään. Eikä siis vain taloudellisesti vaan noin ylipäätään. Itsehillintä on suuri etu myös ihmissuhteiden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Hyvin spontaanit ihmiset ovat niitä, jotka viettävät parisuhdeprojektielämää hyppien suhteesta toiseen.
Heikolla itsehillinnällä varustetut ihmiset haluavat kaiken heti nyt. Paljon itseen keskittymistä ja nopeaa mielihyvää. Kaikki ostaminen on heräteostoksia. Edes ruokakauppaan ei mennä listan kanssa saatika että viikon ruokia vähän suunniteltaisiin etukäteen. Otetaan pikavippejä. Päihteiden käyttö vain pahentaa tätä kaikkea. Ostetaan, tuhlataan ja juhlitaan "spontaanisti" ja sellaista elämäntapaa jopa ylistetään keskenään tai somessa. Sitten jäljet "korjataan" pikavipeillä ja syvennetään alhoa. Eletään tässä ja nyt, mutta huonolla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pitkät kynnet, ihan omat vaikka moni luulee toisin ja magneettiripset. Tatuoinnit tekee kaverini sisko jolla tatuointikone ja on yllättävän lahjakas kyökkitatskaajaksi.
Ulkomuodostani huolimatta elämme kädestä suuhun ja ilman exän rahoja lapset eivät ikinä pääsisi esim tivoliin.
Kaupassa joutuu miettimään , otanko naamarasvan vai vessanpaperia.Onko ne kyökkitatskaajan tekemiset ilmaisia? Ihan hyvää hyvyyttää lahjoittaa aikansa ja tarvikkeet? Kerran paremmissa varoissa hankittu tatuointi ei katoa iholta köyhyyden myötä, mutta uusia ei todellakaan hankita, jos pitää miettiä onko rahaa vessapaperiin vai naamarasvaan. Ne exän rahat lienevät lasten isän lain mukaista elatusta.
Hän tekee osamaksulla tai palveluksia vastaan ,viimeeksi putsasin suihkun lattialaivon :D Itse ei nimittäin pystynyt kun oksetti. En myöskään ole ottanut uusia kuvia sen jälkeen kun saimme vasemman käden hihani valmiiksi viime keväänä.
En sano että tämä koskisi välttämättä sinua, mutta moni ns. köyhä tuntuu kuvittelevan, että osamaksu (tai osta nyt, maksa 3 kk päästä) on ilmaista.
Jos on pakko ostaa esim. työmarkkinatuella tai opintotuella mitään mikä maksaa yli 50 euroa eikä löydy Torista käytettynä on osamaksu joskus välttämätöntä. Vai jätätkö syömättä tai sähkölaskun maksamatta? Ihan kuin pienituloinen olisi sama kuin tyhmä.
Voitko antaa esimerkin tuollaisesta täysin välttämättömästä, kalliista hankinnasta joka on saatava heti paikalla? Nimim. käsin pyykännyt.
Voin. Juurikin pyykkikone jos ei pesutupaa tai jääkaappi kesällä. Halpa kännykkä jos ei löydy halvalla tutuilta tai Torista. Ei oikein tule ilman toimeen kun kaikki asiat hoidetaan netissä. Kuka on käyttänyt sanaparia 'heti paikalla'? Kuka on kertonut että hankinta on kallis? Minimituloilla elävälle jolla ehkä kalliita lääkkeitä voi satanenkin olla kallista. Ja ei osamaksu aina maksa enempää kuin kerralla ostettuna. Kymppi tai viisi euroa kuussa, onpa hirveää. Minulla hajosi opiskelijana pesukone ja pesin 2 kk käsin.
Joku täällä hyvin totesikin, kuinka tämä "pieni luksus" ja "pieni arjen hemmottelu" käsitteet ovat aivan vääristyneitä joillakin. Omana köyhänä aikanani "pieni arjen hemmottelu" olisi ollut uuden kynsilakkapullon ja viilan osto. Kuukausittaisen kynsien huollon ajattelin olevan oikeasti äveriäiden luksusta. Niin oikeastaan ajattelen vielä nykyäänkin. Nettopalkkani on nykyään noin 2000e ja pärjään vallan hyvin. Mutta jos alkaisin ajattelemaan, että perushemmotteluun kuuluu kuukaisittaiset kynsihuollot, kampaajat, bileilta, ravintoilta, joka talvi uus talvitakki yms. niin jo olisi rahat jatkuvasti loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on oikeus näyttää kauniilta, josnmuuten menee päin v*ttu. Ja hyvältä näyttämällö talous paranee kun saa napattua työssä tieenavan ukon!
Se on sijoitus tulevaisuuteen.Jos tätä ketjua lukee kukaan keski- tai hyvätuloinen mies (epäilen) niin kertokaa onko hirviöripset ja tekokynnet naisella tie teidän sydämeen?
Mä oon keskituloinen?, noin 4k/kk enkä todellakaan pidä hirviöripsistä/kynsistä. En innostu tatuoinneistakaan, pari järkevää kuvaa on vielä ok, mutta niitä missä koko käsi peitossa en ole ikinä ymmärtänyt. Mutta kukin tyylillään... Yh-mamma millä useampia lapsia eri miesten kanssa on jo itsessään se mikä karkoittaa minut kauas.
T. M44
Täällä yh-mamma, jolla lapsia eri isille. Ensimmäisen avioliiton mies ja esikoisen isä menehtyi yllättäen. Myöhemmin menin uudestaan naimisiin ja tähänkin liittoon syntyi yksi lapsi. Liitto päättyi eroon koska mies paljastui väkivaltaiseksi narsistiksi. Olen tehnyt pitkän työuran useissa pörssiyhtiöissä. Vuosituloni on 60000€. Penniäkään sossutukia en ole koskaan tarvinnut. Mutta hyi minua kun olen tämmöinen yh-mamma. Huono ihminen sen takia kun ollut elämässä vähän paskaa tuuria? Eipä sen puoleen, en mistään hinnasta suostuisi enää parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen avustusjärjestössä missä jaetaan jouluavustuksiakin ja tämä on tuttu ilmiö.
Voisin kuvitella, että melko turhauttavaa?
Ap
Kyllä turhauttaa ja harmittaa, kun raha on usein pois todellisilta avuntarvitsijoilta.
Uskon kyllä ettei heillä ole rahaa, mutta kyllä lapset kuuluisi laittaa etusijalle rahan käytössä ja muutenkin elämässä.Niinpä. Sanopa tuo myös mlehille jotka eivät halua elättää lapsiaan ja joiden elämä kaatuu 150 e kk elatusmaksuun.
Kummaltakin vanhemmalta tuo 150 ja lapsilisät päälle niin eikö se riitä.
Raivostuttavaltahan tuollainen kuulostaa, mutta toisaalta jos tällaiselle perheelle antaa esim. lelulahjan jonkun keräyksen kautta, niin meneehän se konkreettinen lahjatavara sitten tosiaankin sille lapselle joka ei sitä muuten saa.. Toki olisi mukavampi jos se menisi lapselle joka ei muuten saisi lelua koska rahaa ei vain ole, eikä lapselle joka ei saa lelua koska vanhemmat käyttää rahat omiin menoihinsa.. Mutta silti, toivottavasti tuo iloa pienelle =/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on oikeus näyttää kauniilta, josnmuuten menee päin v*ttu. Ja hyvältä näyttämällö talous paranee kun saa napattua työssä tieenavan ukon!
Se on sijoitus tulevaisuuteen.Jos tätä ketjua lukee kukaan keski- tai hyvätuloinen mies (epäilen) niin kertokaa onko hirviöripset ja tekokynnet naisella tie teidän sydämeen?
Mä oon keskituloinen?, noin 4k/kk enkä todellakaan pidä hirviöripsistä/kynsistä. En innostu tatuoinneistakaan, pari järkevää kuvaa on vielä ok, mutta niitä missä koko käsi peitossa en ole ikinä ymmärtänyt. Mutta kukin tyylillään... Yh-mamma millä useampia lapsia eri miesten kanssa on jo itsessään se mikä karkoittaa minut kauas.
T. M44
Täällä yh-mamma, jolla lapsia eri isille. Ensimmäisen avioliiton mies ja esikoisen isä menehtyi yllättäen. Myöhemmin menin uudestaan naimisiin ja tähänkin liittoon syntyi yksi lapsi. Liitto päättyi eroon koska mies paljastui väkivaltaiseksi narsistiksi. Olen tehnyt pitkän työuran useissa pörssiyhtiöissä. Vuosituloni on 60000€. Penniäkään sossutukia en ole koskaan tarvinnut. Mutta hyi minua kun olen tämmöinen yh-mamma. Huono ihminen sen takia kun ollut elämässä vähän paskaa tuuria? Eipä sen puoleen, en mistään hinnasta suostuisi enää parisuhteeseen.
Ymmärrät varmaan itsekin että et ole näitä mammoja joita tämä ketju koskee.
Miksi näillä ripsi, kynsi, hiuslisäke naisilla on usein yksi tai useampi erityinen lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Monen kohdalla on kyse siitä, ettei ole malttia odottaa. Taustalla voi olla esim ADHD, jota ei välttämättä ole aikuisella edes diagnosoitu, tai jokin muu impulsiivisuus. Tehdään hankintoja hetken mielijohteesta, koska se tuottaa välittömästi (hetkellisen) mielihyvän.
Tämä on niin totta, olen itsekin (vaikka en hirveän köyhä olekaan) huomannut, että kun katselen netistä tavaroita, joskus tekee hirvästi mieli tilata jotain ja heti, jos se vaikka loppuu kaupasta. Mutta kun jättää sen ostoksen vahvistamatta, niin monesti jo aamulla on mieli muuttunut, eikä se tavara niin tärkeältä tunnukaan. Pitäisi ottaa aina se yön yli harkinta käyttöön ennen tilaamista. Ja tietysti myyjät vielä ovelasti houkuttelevat tekemään nopean oston ja entäpä ne, kun tilaat x eurolla saat ilmaisen lähetyksen, puuttuu enää 9 euroa, ja niin sitä menee herkästi ostamaan jotain 15 eurolla halvalla, ja sitten saatkin jo jotain alennusta, kun vielä tilaat sitä ja tätä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä kerjuupuut ja joulukerjäyspadat saisi lopettaa. Vai onko joku nähnyt kerjäläisen poistuvan katukuvasta rahan saatuaan? Ei. Kaikki loisimisapu vain ylläpitää tilannetta. Miksi nämä tekoripsiakat jatkossakaan maksaisivat lastensa asioita itse kun joka joulu ja 364 muuta päivää vuodessa joku muu hoitaa sen homman. Jää itselle enemmän virkistysrahaa.
Juu se loisimisapu ylläpitää tilannetta siinä mielessä, että se pitää sen loisijan hengissä. Jos kielletään kaikki apu, hän kuolee. Mutta jääpähän esim sulle rahaa rakennekynsiin.
Mä olen kirjoittanut tämän jo monta kertaa eri ketjuihin, mutta jos teillä on lähipiirissä nuoria opiskelijoita, tukekaa heitä! Opiskelijoiden tuet ovat surkean huonoja työttömiin verrattuna.
En periaatteessa tue ketään työtöntä, sillä työtön voi mennä töihin.
Opiskelija tekee pitkän työpäivän koulun penkillä ja usein vielä illat ja viikonloput töissä. Ja nämä ovat niitä tulevaisuuden veronmaksajia! Joten todellakin tukekaa näitä ahkeria ja fiksuja nuoria, he ovat Suomen tulevaisuus!
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä kerjuupuut ja joulukerjäyspadat saisi lopettaa. Vai onko joku nähnyt kerjäläisen poistuvan katukuvasta rahan saatuaan? Ei. Kaikki loisimisapu vain ylläpitää tilannetta. Miksi nämä tekoripsiakat jatkossakaan maksaisivat lastensa asioita itse kun joka joulu ja 364 muuta päivää vuodessa joku muu hoitaa sen homman. Jää itselle enemmän virkistysrahaa.
Juu se loisimisapu ylläpitää tilannetta siinä mielessä, että se pitää sen loisijan hengissä. Jos kielletään kaikki apu, hän kuolee. Mutta jääpähän esim sulle rahaa rakennekynsiin.
Avuntarvitsijat kuolevat ennemmin kuin luopuvat rakennekynsistä? Vai avunatajilla ei saisi olla varaa kynsiin?
Mieluummin lahjoitan lemmikkien ruokaa tai muuta tarvittavaa paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle. Menee varmasti tarpeeseen.
Älkää lahjoittako, älkääkä lukeko niitä avunpyyntöjuttuja. Ei tarvi ärsyyntyä. Aika helppo ratkaisu.
Periaatteessa köyhälläkin pitäisi olla oikeus iloa tuottaviin turhuuksiin. Silti on vaikea hyväksyä tekokynsien ja ripsien huoltamisen kaltaisia jatkuvia menoeriä lasten ruoan kustannuksella. Eri asia jos olisi vastuussa vain itsestään, tai jos nipistäisi vain omista syömisistään että voi laittaa taas kynnet.
Minulle menisi helpommin läpi vaikka joku pleikkarin ostaminen josta ne lapsetkin saisivat iloa, ja josta ei ole ylläpitokuluja. Pelejäkin saa käytettynä edullisesti. Tosin ymmärrän senkin että vanhemmalle on henkisesti rankkaa olla koskaan sijoittamatta itseensä. Mutta ne itseensä sijoittamiset pitäisi suhteuttaa omaan talouteen. Opettelee vaikka tekemään itse rakennekynnet niin säästää rahaa.
Totuus on että Suomessa on hyvin poikkeuksellista olla tilanteessa jossa ei olisi rahaa peruselämiseen, eli kotiin, ruokaan, vessapaperiin, matkakorttiin lasten vaatettamiseen ja vastaaviin arjen peruskuluihin. Jos elää tuilla ja rahat ei riitä niin pitää oikeasti kysyä mihin se raha menee?
Musta kaikki, siis KAIKKI hyväntekeväisyys voitaisiin lopettaa kokonaan! Samalla loppuis tämä ainainen jouluruikutus ja -ruinaus.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa köyhälläkin pitäisi olla oikeus iloa tuottaviin turhuuksiin. Silti on vaikea hyväksyä tekokynsien ja ripsien huoltamisen kaltaisia jatkuvia menoeriä lasten ruoan kustannuksella. Eri asia jos olisi vastuussa vain itsestään, tai jos nipistäisi vain omista syömisistään että voi laittaa taas kynnet.
Minulle menisi helpommin läpi vaikka joku pleikkarin ostaminen josta ne lapsetkin saisivat iloa, ja josta ei ole ylläpitokuluja. Pelejäkin saa käytettynä edullisesti. Tosin ymmärrän senkin että vanhemmalle on henkisesti rankkaa olla koskaan sijoittamatta itseensä. Mutta ne itseensä sijoittamiset pitäisi suhteuttaa omaan talouteen. Opettelee vaikka tekemään itse rakennekynnet niin säästää rahaa.
Periaatteessa pitäisi olla oikeus?
Olen elänyt sekä vuosikausia pihistellen että mukavasti. Totta on, että ihminen kaipaa jotain kivaa kun joutuu pitkään kituuttamaan, mutta ei se tarkoita että sen kivankaan pitäisi olla aina kallista ja siihen pitäisi törsätä niin ettei ole varaa ruokaan tai lapsen joululahjoihin. Itse noina kituvuosina piristin itseäni esim 2nd hand löydöillä (mm Guessing takki UFFin 3 e päiviltä) ja käymällä lapsen kanssa syömässä hienot jätskiannokset. Ei välttämätöntä, mutta kokonaisuutena halpaa hemmottelua. Joululahjoja metsästin ympäri vuoden aleista ja kirppiksiltä, tein jotain myös itse. Kun rahatilanne helpottui, hoidettiin eka akuutimmat menot kuten itselle uudet silmälasit, ja vasta sitten säästettiin isompiin kivoihin juttuihin kuten hyvään kameraan ja talvitakki on. Sitten kun tuli taas tiukempaa (pätkätyöläinen, joten tulot epäsäännölliset), palattiin säästeliäämpään tyyliin.
Joskus tietysti rahatilanne muuttuu katastrofaaliseksi nopeasti eikä ole mahdollisuutta varautua vaikka niihin joululahjoihin jo kuukausia aiemmin, tai tilanne on jatkunut jo niin pitkään että voimat loppuvat ja tarvitaan apua.