Anna mun kaikki kestää, kliseet jouluavustuksia hakevista pitää sittenkin paikkaansa!
Tällä palstalla näkee aina näitä aloituksia rahaa ja avustuksia krokotiilinkyyneleet silmissä kerjäävistä naisista, joilla kuitenkin varaa ripsipidennyksiin, tatuointeihin ja kynsihuoltoihin. Olen aina pitänyt tarinoita vahvasti liioiteltuina. Kunnes!
Törmäsin erääseen tuttavaan eilen kaupassa. Vuolaasti kiitollisuudesta kyynelehtien (hieno roolisuoritus) kertoi kuinka oli hakenut ja saanut ruoka- ja raha-avustuksia useammaltakin taholta, kun ei ollut rahaa ruokaan eikä mihinkään, vaikka koko vuoden kituutellut vähillä rahoilla ja myynyt mm. kodin irtaimistoa saadakseen kolmelle pienelle lapselleen puuroa pöytään. Lapsillekin oli selitetty, kuinka nyt ei ole varaa käydä missään, kesällä eivät päässeet edes huvipuistoon vaikka lapset niin olisivat toivoneet. Ja oli sydäntä särkenyt kieltää tämä huvi kun kaikki muut käyvät ulkomailla (ketkä muut, ei olla mekään käyty) Ja lasten toivoessa pääsyä Hesburgeriin hampurilaisille, oli tämä neuvokas äiti itse kotona tehnyt hampparit ja ranskikset tienpientareilta kerätyillä tyhien pullojen palautusrahoilla. Kun on niin raha tiukalla.
Kummasti on tällä äiteellä silti varaa käydä JUURI niissä kliseisissä kynsi- ja ripsihuolloissa (siis ihan oikeasti!) ja myös useammassa konsertissa käynyt itsekseen vuoden aikana (kyllä, kotiintultuani stalkkasin ja näkyi julkisia kuvia Facebookissa, juoma virrannut ja tupakka palanut, yhdessä kuvassa esittelee jopa uutta tatuointiaan, siis todella, en keksi näitä) Eikä mitkään ilmaiskonsertit kyseessä!
En voinut vastustaa kiusausta osoittaa pitkiä tekokynsiään ja ripsiään että eikö näihin palaneilla rahoilla olisi jo saanut puurot ja hampurilaisetkin, sain vastaukseksi itkua ja syyllistystä miksi köyhää kiusaan ja enkö suo minkäänlaista iloa hänelle kurjaan elämään vaan olisin viemässä tuhkatkin pesästä. Itkun, mulkoilun ja sättimisen säestämänä poistui paikalta huutaen että kai minulla on nyt hyvä mieli.
Ei ole, olen raivoissani tällaisista ihmisistä. Olisi varmaan avustuksille ollut parempikin kohde.
Ja tässä ehdotukseni: avustusten sijaan jonkinlaista taloustaito-opetusta ihmisille!!!
Kommentit (497)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli hyvä aikomus auttaa Jouluapua-sivun kautta jotain lapsiperhettä ja omalta paikkakunnalta sellainen löytyi. Tunnistin kuvauksen perusteella omaksi naapurikseni, reippaasta värikynän käytöstä huolimatta. Todellisuudessa perhe asuu omassa omakotitalossa, pihalla on pari autoa, kesäviikonloppuina pihalla grillataan ja juodaan kaljaa, tässä syksyn aikana lapsille ilmestyi uudet potkulaudat, keväällä hankkivat jättitrampoliinin... Terkkuja vaan sinulle "työtön yksinhuoltaja" joka toivot lapsillesi alusvaatteita. Avustusrahani menevä Pelastusarmeijan joulupataan.
Sulla ei nyt logiikka pelaa, köyhien perheiden lapsilla ei saisi olla trampoliinia, eikä potkulautoja. Täh. Vai olitko raittiina kateellinen euron kaljoista ja halvasta grillimakkarasta. Eikö saisi olla autoa, että helpottuu elämä yms
Ihminen ei ole yksinhuoltaja, jos lasten toinen vanhempi asuu samassa taloudessa. Vanhemmille ei ostella kaljaa tai kahta autoa eikä lapsille trampoliineja ja potkulautoja, jos ei ole rahaa edes alusvaatteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli hyvä aikomus auttaa Jouluapua-sivun kautta jotain lapsiperhettä ja omalta paikkakunnalta sellainen löytyi. Tunnistin kuvauksen perusteella omaksi naapurikseni, reippaasta värikynän käytöstä huolimatta. Todellisuudessa perhe asuu omassa omakotitalossa, pihalla on pari autoa, kesäviikonloppuina pihalla grillataan ja juodaan kaljaa, tässä syksyn aikana lapsille ilmestyi uudet potkulaudat, keväällä hankkivat jättitrampoliinin... Terkkuja vaan sinulle "työtön yksinhuoltaja" joka toivot lapsillesi alusvaatteita. Avustusrahani menevä Pelastusarmeijan joulupataan.
Et voi tietää varmaksi asiaa ja sinähän voisit laittaa heille viestiä halustasi auttaa ja selviäisi samalla kenestä kyse.
Naapuri tuskin vastaisi viestiisi...Se että lähiseurulta löytyisi kuvausta vastaava perhe (mm. tietyt sairaudet ja lasten erityisarpeet) on varmaan 0,1% luokkaa.
Kysyisin pahuuttani kuitenkin osoitetta, joko tämä epätodennäköinen ihme toteutuu ja voiisn antaa lahjan, tai saisin kauhistella huijarinaapureita oikein kunnolla. Olen utelias juoruakka.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on oikeus näyttää kauniilta, josnmuuten menee päin v*ttu. Ja hyvältä näyttämällö talous paranee kun saa napattua työssä tieenavan ukon!
Se on sijoitus tulevaisuuteen.
Jos tätä ketjua lukee kukaan keski- tai hyvätuloinen mies (epäilen) niin kertokaa onko hirviöripset ja tekokynnet naisella tie teidän sydämeen?
Vastaanpa tähän. Hyvä ystäväni oli takavuosina todella pienituloinen. Hän olisi saanut laskurin mukaan 20 Euroa toimeentulotukea, jos olisi jaksanut hakea. Tulot oli siis aivan minimin alarajalla. Kaksi kouluikäistä lasta ja äiti. Silti rahat riitti. Äiti röökäsi, kävi baareissa, lapsilla oli kuitenkin välttämättömät tavarat, hyvää ruokaa ja asialliset älypuhelimet sekä läppäri kotona. Kyllä sillä rahalla, mikä jäi elämiseen vuokran jälkeen, eli kuitenkin ihan säädyllistä elämää. Hän ihmettelikin, miten muut ei pärjää. Toki elämä oli niukkaa, mutta mistään ei ollut varsinaisesti pulaa ja oman baari-illankin sai pari kertaa kuussa. Ja kerran vuodessa käytiin laivalla ja lapset pääsi kesällä huvipuistoon.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pitkät kynnet, ihan omat vaikka moni luulee toisin ja magneettiripset. Tatuoinnit tekee kaverini sisko jolla tatuointikone ja on yllättävän lahjakas kyökkitatskaajaksi.
Ulkomuodostani huolimatta elämme kädestä suuhun ja ilman exän rahoja lapset eivät ikinä pääsisi esim tivoliin.
Kaupassa joutuu miettimään , otanko naamarasvan vai vessanpaperia.
Onko ne kyökkitatskaajan tekemiset ilmaisia? Ihan hyvää hyvyyttää lahjoittaa aikansa ja tarvikkeet? Kerran paremmissa varoissa hankittu tatuointi ei katoa iholta köyhyyden myötä, mutta uusia ei todellakaan hankita, jos pitää miettiä onko rahaa vessapaperiin vai naamarasvaan. Ne exän rahat lienevät lasten isän lain mukaista elatusta.
Raivostuttaa tällaiset ihmiset, itse olen köyhä, mutta lapseltani koskaan ei mitään ole puuttunut.
Aina ensimmäisenä maksan vuokran ja sen jälkeen lapselle kaiken mitä tarvitsee, monet kerrat me aikuiset olemme paastonneet, mutta lapsella on aina ruokaa pöydässä, emmekä vingu mitään avustuksia mistään.
Lapselle myös on ostettu lahjoja ja olen itse tehnyt hänelle esim. Ryhmä Hau-villasukat hänen lempihahmostaan. Minulla itselläni ei ole edes talvitakkia, vaan kuljen ohuessa syystakissa.
Voisin ostaa lapsille leluja, jos saisin itse viedä ne kyseisille lapsille ja varmistua siitä, että lapset saavat ne.
Ostin kerran eräälle miehen vähävaraisen sukulaisen lapselle kalliin käsintehdyn villapuseron.
Kuulin sitten, että äitinsä oli myynyt villapuseron.
Kyllä auttamishalut karisee.
Härskeimmät myyvät lahjoitetut lahjat jo ennen joulua... :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on pitkät kynnet, ihan omat vaikka moni luulee toisin ja magneettiripset. Tatuoinnit tekee kaverini sisko jolla tatuointikone ja on yllättävän lahjakas kyökkitatskaajaksi.
Ulkomuodostani huolimatta elämme kädestä suuhun ja ilman exän rahoja lapset eivät ikinä pääsisi esim tivoliin.
Kaupassa joutuu miettimään , otanko naamarasvan vai vessanpaperia.Onko ne kyökkitatskaajan tekemiset ilmaisia? Ihan hyvää hyvyyttää lahjoittaa aikansa ja tarvikkeet? Kerran paremmissa varoissa hankittu tatuointi ei katoa iholta köyhyyden myötä, mutta uusia ei todellakaan hankita, jos pitää miettiä onko rahaa vessapaperiin vai naamarasvaan. Ne exän rahat lienevät lasten isän lain mukaista elatusta.
Hän tekee osamaksulla tai palveluksia vastaan ,viimeeksi putsasin suihkun lattialaivon :D Itse ei nimittäin pystynyt kun oksetti. En myöskään ole ottanut uusia kuvia sen jälkeen kun saimme vasemman käden hihani valmiiksi viime keväänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on oikeus näyttää kauniilta, josnmuuten menee päin v*ttu. Ja hyvältä näyttämällö talous paranee kun saa napattua työssä tieenavan ukon!
Se on sijoitus tulevaisuuteen.Jos tätä ketjua lukee kukaan keski- tai hyvätuloinen mies (epäilen) niin kertokaa onko hirviöripset ja tekokynnet naisella tie teidän sydämeen?
Mä oon keskituloinen?, noin 4k/kk enkä todellakaan pidä hirviöripsistä/kynsistä. En innostu tatuoinneistakaan, pari järkevää kuvaa on vielä ok, mutta niitä missä koko käsi peitossa en ole ikinä ymmärtänyt. Mutta kukin tyylillään... Yh-mamma millä useampia lapsia eri miesten kanssa on jo itsessään se mikä karkoittaa minut kauas.
T. M44
Kurjaa, mutta uskottavaa luettavaa. Talouden hallinta on heikkoa ja asioita ei osata suhteuttaa, mikä olisi tärkeää ja mikä ei. Myös ulkoiset paineet, henkinen keskeneräisyys vanhemmuuteen ja kyky suhteuttaa omat tarpeet koko perheen tarpeisiin heittelee.
Apua ja neuvoa on kyllä tarjolla, mutta se vaatisi vaivaa ja aikaa oppia lukemaan taloudellista tilannettaan. Kukaan ei oikein keksi keinoa, millä kohdata ihmisiä ja saada jaettua ymmärrystä sekä varmuutta hoitaa talousasiansa järkevästi. Osa kulutustakin perustuu siihen, että ihmiset saadaan tuhlaamaan viimeisetkin rahansa kuin säästämään. Pikavipit ovat arkipäivää ja joilla varattomuuden kierre entisestään pahentuu.
Niinpä avustusjärjestöt ovat vaikeissa valinnan tilanteissa, sillä puute ja hätä on osittain totta ja seurausta kehnoista taloustaidoista. On varmasti vaikea erottaa sellaista, joka on esim, sairauden vuoksi kyvytön huolehtimaan taloudestaan ja kuka jaksaisi tehdä työtäkin.
Se, että varattomuudestaan paasaa joka paikassa ja uskoo itsekin siihen ärsyttää aivan varmasti. Se on sellaista opittua ja turhaa. Rehellinen myöntäminen, etten osaa hoitaa talouttani saattaisi hellyttää paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttaa tällaiset ihmiset, itse olen köyhä, mutta lapseltani koskaan ei mitään ole puuttunut.
Aina ensimmäisenä maksan vuokran ja sen jälkeen lapselle kaiken mitä tarvitsee, monet kerrat me aikuiset olemme paastonneet, mutta lapsella on aina ruokaa pöydässä, emmekä vingu mitään avustuksia mistään.
Lapselle myös on ostettu lahjoja ja olen itse tehnyt hänelle esim. Ryhmä Hau-villasukat hänen lempihahmostaan. Minulla itselläni ei ole edes talvitakkia, vaan kuljen ohuessa syystakissa.
Mielestäni turhaan olette ilman jouluapua eli hyvin voitte pyytää paikkakuntanne jaettavia avustuksia.
Ne kuitenkin on tarkoitettu auttamaan tiukassa elämässä.
Terveisin jouluavustuksia jakava ihminen tuolta ketjun alusta joka tunnisti hajuveden ostajan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloinpa tässä miettiä et koska olen ostanut ITSELLENI jotain kivaa.... ööö vuos sitten käsilaukun, aitoa nahkaa jotta kestää 10vuotta, koska mulla ei ole ollut yhtäkään uutta laukkua ikinä. Ikää 39v. Tänä vuonna ostin käsintehdyn lasipallon itselleni synttärilahjaks, hinta 20€.
Ja meidän perhe on ihan hyvä tuloinen. Kampaajalla en käy edes joka vuosi. Vaatteita ostan kun edelliset rikki.
Lapsiin ne kaikki rahat menee, mut väliäkö sillä.
Niinpä, hyvätuloinen perhe täälläkin, viimeksi ostin itselleni uudet farkut koska viimeisiin ehjiin alkoi tulla reikä haaroväliin. Näillä pärjään jouluun asti niin että hieman risat on jalassa kun ehjät pyykissä, jouluksi lupasi yksi sukulainen toiset farkut. Kampaajalla kävin vuosi sitten joulukuussa, nyt mietin menisikö taas vai odottaisko toisen vuoden, raitoja otan vuoden parin välein, leikkaan itse kotona omat ja muiden perheenjäsenten hiukset. Toki meillä on keskivertoa hienompi asunto ja velaton auto, tällaiseen ei meilläkään olisi varaa jos tulot pistettäisiin välittömiin mielitekoihin kuten irtoripset tai lasten kalliit merkkivaatteet. Toki saa priorisoida varankäyttönsä, jos vaikka irtoripset on tärkeämmät kuin auto niin jokainen päättää itse mihin panostaa, mutta kyllä lasten välttämättömät tarpeet tulee listalla ensimmäisenä jos niitä lapsia on hankkinut.
Kuulostaa minulta. Meillä ihan samanlaista. Hain tällä viikolla uudet farkut, kun aiemmat, ainoat ehjät näyttää olevan kohta hajoamassa.
Se on kyllä käsittämätöntä, että mitä huonommin kouluttautunut ja pienituloisempi nainen on sitä todennäköisemmin tällä on kaikki ripset, kynnet ym. kalliit turhat härpätykset. Sitten "ei ole varaa" ostaa terveellistä ruokaa, huolehtia lasten tarpeista saatika varautua tulevaisuuteen säästöillä, sijoituksilla tms. Ei siis laittaa rahaa mihinkään JÄRKEVÄÄN. Itse en ikinä raaskisi laittaa noin suuria rahoja hiuksiin, ripsiin, kynsiin jne, vaikka tienaan hyvin.
Uudet geelikynnet maksavat noin 100€. Niiden huolto n. 65€. Huolletaan noin kuukauden välein.
Vuodessa pelkät kynnet tekevät siis yli 800€.
Tähän päälle ripsipidennykset. Uusien hinta noin 100€ ja tähän päälle huolto 60€. Ripset saattaa joutua uusimaan jopa parin viikon välein. Vaikka ripset uusittaisiin vaan neljän viikon välein niin ripsillekin saa vuodessa hintaa yli 700€.
Vuodessa menee siis pelkästään ripsiin ja kynsiin reilusti yli tuhat euroa. Enemmänkin, jos huoltoväli on lyhyempi. Tähän päälle hiustenpidennykset ja tatuoinnit. Eihän tuo hyvätuloiselle ole iso summa, mutta kyllähän tuolla summalla lapsille saisi kunnon joulun järjestettyä. Ymmärrän, että myös itseensä haluaa käyttää rahaa, mutta jos lapsia hankkii pienituloisena, täytyy ymmärtää, että se raha käytetään lapsiin, eikä vinguta avustuksia muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raivostuttaa tällaiset ihmiset, itse olen köyhä, mutta lapseltani koskaan ei mitään ole puuttunut.
Aina ensimmäisenä maksan vuokran ja sen jälkeen lapselle kaiken mitä tarvitsee, monet kerrat me aikuiset olemme paastonneet, mutta lapsella on aina ruokaa pöydässä, emmekä vingu mitään avustuksia mistään.
Lapselle myös on ostettu lahjoja ja olen itse tehnyt hänelle esim. Ryhmä Hau-villasukat hänen lempihahmostaan. Minulla itselläni ei ole edes talvitakkia, vaan kuljen ohuessa syystakissa.
Mielestäni turhaan olette ilman jouluapua eli hyvin voitte pyytää paikkakuntanne jaettavia avustuksia.
Ne kuitenkin on tarkoitettu auttamaan tiukassa elämässä.
Terveisin jouluavustuksia jakava ihminen tuolta ketjun alusta joka tunnisti hajuveden ostajan
Toki voisimme hakea, mutta pärjäämme ilmankin, vaikka penniä saakin venyttää. Enkä tahdo Jouluapua-ryhmästä sitä hakea, koska olen itsekin kauhistellut niitä hakemuksia siellä, en halua leimautua samanlaiseksi, vuodesta toiseen härskiksi hyväksikäyttäjäksi. Talvitakkia etsin itselleni kirppareilta, mutta kaikki ovat olleet järjestään 20e hintaisia, enkä kyllä sellaista hintaa maksa vanhasta ja yleensä vielä rikkinäisestä takista.
Viime vuonna saimme sen Hyvä joulumieli-lahjakortin postissa, oli kyllä iso ja iloinen yllätys. Joskus kirkolta pyysimme 20e lahjakorttia ruokakauppaan, kun tuli useampi yllättävä lasku samassa kuussa, jotka oli pakko hoitaa heti, saimmekin sitten 200e:n lahjakortin ruokakauppaan.
Onneksi ensi vuonna pitäisi helpottaa, kun mies saa työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustaidon voisi siis pistää pakolliseksi näitä avustuksia hakeville, aikuisille menisi ehkä paremmin perille kuin yläasteikäisille.
Kurssi voisi kestää vaikka kuukauden. Jokainen pitäisi tämän ajan kirjaa tuloistaan ja menoistaan, ja ne käytäisiin yhdessä analysoiden läpi. Laskettaisiin, paljonko esim. yksi tupakka-aski päivässä tekee vuodessa (2920 €) Ja paljonko 50 € ripsihuolto kerran kuukaudessa tekee vuositasolla (600 €)
Opeteltaisiin vertailemaan hintoja kaupoissa. Miettimään mikä on kohtuullisesti ja tarpeeksi, tarvitseeko itse esim. kolmet farkut vai onko niitä hankittava kymmenen paria.
Tarvitseeko asunnossa olla uusimmat huonekalut vai voisiko vanhaa tuunata tai päivittää sisustustavaraa vain vaikka joka toinen vuosi.Tehtäisiin yhdessä edullista ja ravitsevaa kotiruokaa.
Mietittäisiin yhdessä, tuleeko se onni ja autuus elämään kuluttamalla ja ostamalla, vai löytyisikö muutakin mistä nauttia.
Ymmärtääkseni vankiloissa on näin toimittukin, mutta näille kursseille tuskin monikaan osallistuisi mikäli ei joku uhka olisi takana.
Toimeentulotuen pitkäaikaisesta pyytämisedtä voisi tehdä, että pakko olisi käydä jatkon saannin takia näitä tslouskurssiaMitä muuta voisimme laittaa toimeentulotuen ehdoksi?
Olisiko se oikeasti niin kamalaa että toimeentulotukea ja avustuksia saisi jos kävisi kurssin?
Ihan oikeasti nämäkään asiat eivät todellakaan ole kaikille ihmisille itsestäänselvyyksiä. Asioita, tietoa, vinkkejä pitää jakaa, ei rahaa syytämällä saada ihmisiä oppimaan, eihän kannettu vesi kaivossa pysy.Tässä on nähdäkseni turha ylpeys esteenä. Ei kenenkään tarvitse nöyristellä, mutta jatkuvassa nälänuhassa elävien olla vaikka sen verran valmiita omien toimiensa ja ajatustapojensa tarkasteluun, että voisi yrittää miettiä olisiko siinä omassa rahankäytössä oikeasti jotain parantamisen varaa. Että onko oma oletus siitä mitä kaikkea pitäisi saada ja kuinka usein linjassa todellisuuden kanssa.
Aiemmassa työssäni kunnalla opetin pitkän linjan köyhiä perheitä rahankäytössä ja kaupassakäynnissä. Nämä olivat oikeasti todella köyhiä ihmisiä ja kärsivät köyhyydestä kovasti. Usein kävi niin, kun tapasin perheenäidin kaupassa, jossa meidän oli tarkoitus opetella edullisten ostosten tekoa, niin äidillä oli kädessä automaatista ostettu limupullo (2,5e) tai kahvilasta ostettu täytetty sämpylä (4,5 e). "Kun ei ollut kotona mitään." Tai kun opetetaan, että aamupalaksi voisi olla puuroa, niin ostetaan jokaiselle perheenjäsenelle mikropuuro (a 2,5 e). Huoh! Oli kyllä monesti niin turhautunut olo.
Joo en minäkään ymmärrä, mutta väittäisin ettei kyseessä siltikään välttämättä ole varsinaiset tarkoitukselliset huijarit. Siis eivät luultavasti itse koe asiaa sillä tavalla, eivät osaa vain ajatella sen enenpää ja pidemmälle. Luultavasti sellaisia tapauksia, että kun käteen rahaa saavat se on ns. pakko kuluttaa heti ja sitten kun se on kulutettu ollaan taas köyhiä, jotka tarttee apua. Jäänyt päälle, että nuo kynsi yms huollot on mukamas pakollisia menoja. Eli vähän yksinkertaisia ihmisiä.
Meillä on ihan lähisuvussa tällaisia loisia. Aivan uskomatonta se ihmisten hyväksi käyttö. Kiristystä, mielistelyä, surkuttelua, uhkailua .. kaikki keinot käytössä, ja arvatenkin juuri ylellisyyksiin ja päihteisiin ne rahat sitten uppoavat.
Minulla on pitkät kynnet, ihan omat vaikka moni luulee toisin ja magneettiripset. Tatuoinnit tekee kaverini sisko jolla tatuointikone ja on yllättävän lahjakas kyökkitatskaajaksi.
Ulkomuodostani huolimatta elämme kädestä suuhun ja ilman exän rahoja lapset eivät ikinä pääsisi esim tivoliin.
Kaupassa joutuu miettimään , otanko naamarasvan vai vessanpaperia.