Miksi 2020-luvun Suomi on köyhempi kuin 1990-luvun Suomi? Onko euro kaikkien aikojen emämunaus?
Leipäjonot ovat kasvaneet ihan älyttömästi ja niissä on nykyään myös työssä käyviä ja eläkeläisiä. Ihmisten velkaantuminen on räjähtämässä käsiin, myös kunnat, kaupungit ja valtio velkaantuu hirmutahdilla, vaikka kaikkia maksuja on nostettu, veroja kiristetty ja tukia leikattu.
Palkkoja pudotellaan ja työaikoja pidennetään. Ihmisten pahoinvointi kasvaa ja viha patoutuu.
NIIN ETTÄ MITEN TÄSSÄ KÄY?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmastopolitiikka suurin syyllinen. EUn ilmastopolitiikka rokottaa suomea selvästi enemmän kuin EUta keskimäärin. Mm heikentää teollisuuden kilpailukykyä (johtaa kikyihin jne) ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ihme kun ei useammat tajua tätä, esim ETLA on ihan tutkinut asiaa. Ilmeisesti kielletty puheenaihe arvostella ilmastopolitiikka. Varsinkin se kun vain länsimaat vähentää kunnolla päästöjä, johtaa siihen että ostetaan/tuotetaan kehittyvissä maissa missä kaikki edelleen halpaa koska eivät juurikaan osallistu ilmastotalkoisiin.
Toinen syy on asumispolitiikka, toisin sanoen keinotekoinen kaupunkilaistaminen asumistuilla, koko Suomi maksaa köyhien asumiset Helsingissä jotta herrat siellä ei tarvi maksaa palveluistaan paljoa (asumistuki->pienempi palkka->halvempi palvelu) ja jotta herrojen asuntosijoitusten arvo säilyy (asumistuki->korkeampi vuokra->arvo nousee). Siksi esim Kokoomus puolustaa asumistukia innokkaasti. Kaikki tämä johtaa siis siihen että asumiskustannuksiin menee valtaosa ihmisten rahoista.
Syy mihin.
Jos lähdetään nyt ensin siitä, että elintaso on nyt paöjon parempi kuin koskaan. Ei kannata etsiä syytä valheelliseen väittämään keksimällä lusää valheita.
"Syy mihin."
Lue keskustelun otsikko.
Se on ihan tutkittu että ilmastopolitiikka rokottaa Suomea keskimääräsitä enemmän EUssa ja että heikentää kilpailukykyä, ostovoimaa ja nostaa hintatasoa useilla prosenteilla. Googleta "ETLA ja ilmastopolitiikan vaikutukset", huomaat ettei mitään valheita.
Ilmastopolitiikka on kaiken muun lisäksi nostanut asumisen kuluja. Suomessa haluttiin kireimmät energiamääräykset vaikka. Vanhatkin vastaavat Ruotsin nykyisiä. Palkat eivät ole todellakaan pysyneet hintojen perässä. Suomen Pankin rahamuseon rahanarvolaskurin elinkustannusindeksi on noussut koko ajan. Sieltä paljastuu karu totuus palkoista. 20v aikana reaalinen ostovoimani on noussut 1€ tunnissa. Euro ei ole enää edes 5mk. Pikavippien määrä kertoo että pienituloiset eivät tahdo selvitä enää normaaleista elinkustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Korjataan nyt vielä että reilun vuoden palkan verran.
Kaikki tuotanto on siirretty muualle. Jokainen firma maksimoi voittonsa, eikä muilla arvoilla ole merkitystä. Moni suomalainen ostaa järjestäin tarvittavat tuotteet ja jopa palvelukset ulkomailta, ja sillä tukevat muita maita, eikä Suomea.
Vierailija kirjoitti:
Kenen ja millaisten mittarien mukaan elintaso on laskenut 1990-luvulta nykypäivään?
Ihmisten elintasohan on huonoimmillaan pysynyt suunnilleen samana, ja 90% väestöstä noussut.
Ostovoima on kasvanut, kulutusmahdollisuudet ovat laajentuneet, asumisväljyys on lisääntynyt ja asumisen taso parantunut, autokanta (sekä muiden kulkuvälineiden määrä) on lisääntynyt (ja laadullisesti parantunut), työttömyys on pienemmissä lukemissa, hyvinvointi on parantunut useilla eri mittareilla terveydestä eliniänodotteeseen ja koulutustasoon asti.
Miten ihmeessä asiat voivat olla nykyisin huonommin kuin 90-luvun laman kourissa riutuneella Suomella? Jos joku väittää näin, niin kehottaisin tarkistamaan lääkityksen.
Höpö. höpö, uudet asunnot ovat entistä pienempiä ja kalliimpia. Suurin osa asuu samoissa jo 70-80 luvulla tehdyissä taloissa joissa on kaikki mukavuudet. Autot samanlaisia aikansa karvalakkimalleja. Ostovoima ei ole kasvanut kuin ylimmällä keskiluokalta. Todellisuudessa Suomi on nyt paljon syvemmässä lamassa. 90-luvulla teollisuus toi vielä tuloja ja työpaikkoja. Ei 90-luvun laman aikana olleet näyteikkunat tyhjiä. Se lama kosketti ylivelkaantuneita yrittäjiä ja yksityisiä. Suurinta osaa se ei koskenut mitenkään.
Muilla se on pysynyt likimain samana ja pienituloisilla jopa laskenut. Ruuan hinta on noussut tolkuttomasti, sanoin sähkölaskut ja polttoaineet. Kosketusnäyttöpuhelimia, taulutelkkareita yms. elektroniikkaa ei tuolloin ollut mutta muuten kyllä kaikkea muuta. Olen nyt 40v niin mulle on turha kertoa satuja. Muistan tuon ajan ja 2000 luvun alunkin oikein hyvin. Ja muistan hyvin tunti palkkani kehityksenkin.
Terveys oli aivan samalla tasolla kuin silloinkin. Ei lääketieteessä tässä välillä ole mitään maailmaa muuttavia läpimurtoja ollut. Tilastoja kaunistaa varmaan kun vanhimmista ja sairaammista ikäluokista osa on kuollut jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen ja millaisten mittarien mukaan elintaso on laskenut 1990-luvulta nykypäivään?
Ihmisten elintasohan on huonoimmillaan pysynyt suunnilleen samana, ja 90% väestöstä noussut.
Ostovoima on kasvanut, kulutusmahdollisuudet ovat laajentuneet, asumisväljyys on lisääntynyt ja asumisen taso parantunut, autokanta (sekä muiden kulkuvälineiden määrä) on lisääntynyt (ja laadullisesti parantunut), työttömyys on pienemmissä lukemissa, hyvinvointi on parantunut useilla eri mittareilla terveydestä eliniänodotteeseen ja koulutustasoon asti.
Miten ihmeessä asiat voivat olla nykyisin huonommin kuin 90-luvun laman kourissa riutuneella Suomella? Jos joku väittää näin, niin kehottaisin tarkistamaan lääkityksen.
Höpö. höpö, uudet asunnot ovat entistä pienempiä ja kalliimpia. Suurin osa asuu samoissa jo 70-80 luvulla tehdyissä taloissa joissa on kaikki mukavuudet. Autot samanlaisia aikansa karvalakkimalleja. Ostovoima ei ole kasvanut kuin ylimmällä keskiluokalta. Todellisuudessa Suomi on nyt paljon syvemmässä lamassa. 90-luvulla teollisuus toi vielä tuloja ja työpaikkoja. Ei 90-luvun laman aikana olleet näyteikkunat tyhjiä. Se lama kosketti ylivelkaantuneita yrittäjiä ja yksityisiä. Suurinta osaa se ei koskenut mitenkään.
Muilla se on pysynyt likimain samana ja pienituloisilla jopa laskenut. Ruuan hinta on noussut tolkuttomasti, sanoin sähkölaskut ja polttoaineet. Kosketusnäyttöpuhelimia, taulutelkkareita yms. elektroniikkaa ei tuolloin ollut mutta muuten kyllä kaikkea muuta. Olen nyt 40v niin mulle on turha kertoa satuja. Muistan tuon ajan ja 2000 luvun alunkin oikein hyvin. Ja muistan hyvin tunti palkkani kehityksenkin.
Terveys oli aivan samalla tasolla kuin silloinkin. Ei lääketieteessä tässä välillä ole mitään maailmaa muuttavia läpimurtoja ollut. Tilastoja kaunistaa varmaan kun vanhimmista ja sairaammista ikäluokista osa on kuollut jo.
Voit olla kuule vaikka 140 mutta paskapuhetta tuo on silti.
Ruuan hinta on myös laskenut yli 8 prosenttia vuoden 1994 jälkeen. Lähde tilastokeskus.
Ihan uskomattomia mutu-valituksia on tässä ketjussa, taitavat vanhat papat ja mammat muistella nuoruuden kultaisia aikoja vähän värittäen.
Ne ruokajonotkin ulottuisivat Hangosta Petsamoon, jos olisi uskomista, miten hirveästi suomalaiset köyhät niissä käy.
Vaalien alla valitettiin suurta köyhyyttä niin tehokkaasti, että Itänaapurista tulivat jo yhdellä forumilla kysymään, että joko suomalaisia kuolee nälkään kaduille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Edelleen saman jankkaamista, asumiskustannukset ovat paikoin nousseet, niin toki palkatkin, mutta se ei kaikkia koske, toisin kuin asuminen joka on aika välttämätöntä jokaiselle. Ostoskäyttäytyminenkin on niin yksilöllistä etten liputtaisi kaikkien hyötyvän yhtään, tai ainakaan merkittävästi niistä asioista joiden hinnat on tulleet alaspäin. Mutta jää sinä rakastelemaan tuon ikivanhan uutisesi kanssa, minä perustan näkemykseni hieman laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi se että on tullut asuttua vuokralla 350€/kk (vesineen), kun nykyään vastaavan saa vuokrattua hintaan 460€+vesimaksu. Normi duunarina tuo erotus kyllä kirvelee, kun tuntipalkka hilautuu ylöspäin noin 20 centin vuosivauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenen ja millaisten mittarien mukaan elintaso on laskenut 1990-luvulta nykypäivään?
Ihmisten elintasohan on huonoimmillaan pysynyt suunnilleen samana, ja 90% väestöstä noussut.
Ostovoima on kasvanut, kulutusmahdollisuudet ovat laajentuneet, asumisväljyys on lisääntynyt ja asumisen taso parantunut, autokanta (sekä muiden kulkuvälineiden määrä) on lisääntynyt (ja laadullisesti parantunut), työttömyys on pienemmissä lukemissa, hyvinvointi on parantunut useilla eri mittareilla terveydestä eliniänodotteeseen ja koulutustasoon asti.
Miten ihmeessä asiat voivat olla nykyisin huonommin kuin 90-luvun laman kourissa riutuneella Suomella? Jos joku väittää näin, niin kehottaisin tarkistamaan lääkityksen.
Höpö. höpö, uudet asunnot ovat entistä pienempiä ja kalliimpia. Suurin osa asuu samoissa jo 70-80 luvulla tehdyissä taloissa joissa on kaikki mukavuudet. Autot samanlaisia aikansa karvalakkimalleja. Ostovoima ei ole kasvanut kuin ylimmällä keskiluokalta. Todellisuudessa Suomi on nyt paljon syvemmässä lamassa. 90-luvulla teollisuus toi vielä tuloja ja työpaikkoja. Ei 90-luvun laman aikana olleet näyteikkunat tyhjiä. Se lama kosketti ylivelkaantuneita yrittäjiä ja yksityisiä. Suurinta osaa se ei koskenut mitenkään.
Muilla se on pysynyt likimain samana ja pienituloisilla jopa laskenut. Ruuan hinta on noussut tolkuttomasti, sanoin sähkölaskut ja polttoaineet. Kosketusnäyttöpuhelimia, taulutelkkareita yms. elektroniikkaa ei tuolloin ollut mutta muuten kyllä kaikkea muuta. Olen nyt 40v niin mulle on turha kertoa satuja. Muistan tuon ajan ja 2000 luvun alunkin oikein hyvin. Ja muistan hyvin tunti palkkani kehityksenkin.
Terveys oli aivan samalla tasolla kuin silloinkin. Ei lääketieteessä tässä välillä ole mitään maailmaa muuttavia läpimurtoja ollut. Tilastoja kaunistaa varmaan kun vanhimmista ja sairaammista ikäluokista osa on kuollut jo.
Olen yli 50-v ja muistan oikein hyvin mm 91 laman alun. Muistan myös sen jälkeiset ajat ja totean, että elintaso ei ole koskaan ollut yhtä hyvä kuin nyt. Omaa muistiani tukevat myös tilastot.
Terveydessäkin olet väärässä. Elinajanodote on noussut ja siihen suurin syy on elintapojen paraneminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Edelleen saman jankkaamista, asumiskustannukset ovat paikoin nousseet, niin toki palkatkin, mutta se ei kaikkia koske, toisin kuin asuminen joka on aika välttämätöntä jokaiselle. Ostoskäyttäytyminenkin on niin yksilöllistä etten liputtaisi kaikkien hyötyvän yhtään, tai ainakaan merkittävästi niistä asioista joiden hinnat on tulleet alaspäin. Mutta jää sinä rakastelemaan tuon ikivanhan uutisesi kanssa, minä perustan näkemykseni hieman laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi se että on tullut asuttua vuokralla 350€/kk (vesineen), kun nykyään vastaavan saa vuokrattua hintaan 460€+vesimaksu. Normi duunarina tuo erotus kyllä kirvelee, kun tuntipalkka hilautuu ylöspäin noin 20 centin vuosivauhtia.
Perustat väitteesi laajempaan kokonaisuuteen ELI omaan kokemukseesi. Sitä kutsutaan mututiedoksi.
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriössä budjetteja tehneen emerituksen eli tätini mukaan on euroon menemisen syytä. Suomessa ei voida enää devalvoida ja ainoa tapa devalvoida on ottaa kansalaisilta, mutta elinkustannukset pysyvät samoina, jolloin ihminen köyhtyy.
https://www.talouselama.fi/uutiset/saisipa-viela-devalvoida/b8701979-6f…
”Kun katsoo työryhmän toiveita, tuntuu, että teollisuus ja palkansaajat ovat löytäneet alan ongelmiin ainakin yhden yhteisen maksumiehen – veronmaksajan. Markka-aikaan teollisuus olisi yksinkertaisesti vaatinut devalvaatiota. Euroaikana devalvointi vain on poissa laskuista.”
Kyllä Euron voi devalvoida kokonaisuudessaan, mutta ei osina.
Euroopassa ainoastaan Saksa on hyötynyt Eurosta, kaikki välimeren maat on korkurssin partaalla Italiaa myöden. Ranskan pelastaa Afrikka jota se lypsää tyhjäksi.
Jos Turismi otetaan pois niin kaikki välimeren maat ovat konkurssissa vuodessa, itseasiassa ne on jo nyt koska niiden valtion velka kasvaa räjähdysmaisesti kokoajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Edelleen saman jankkaamista, asumiskustannukset ovat paikoin nousseet, niin toki palkatkin, mutta se ei kaikkia koske, toisin kuin asuminen joka on aika välttämätöntä jokaiselle. Ostoskäyttäytyminenkin on niin yksilöllistä etten liputtaisi kaikkien hyötyvän yhtään, tai ainakaan merkittävästi niistä asioista joiden hinnat on tulleet alaspäin. Mutta jää sinä rakastelemaan tuon ikivanhan uutisesi kanssa, minä perustan näkemykseni hieman laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi se että on tullut asuttua vuokralla 350€/kk (vesineen), kun nykyään vastaavan saa vuokrattua hintaan 460€+vesimaksu. Normi duunarina tuo erotus kyllä kirvelee, kun tuntipalkka hilautuu ylöspäin noin 20 centin vuosivauhtia.
Perustat väitteesi laajempaan kokonaisuuteen ELI omaan kokemukseesi. Sitä kutsutaan mututiedoksi.
Jos se on ainoa mitä onnistuit erittelemään, niin olkoon sitten niin. Onhan oman ja ympäröivän elämän kokemuksetkin sentään laajempi näkemys kuin vuosia vanha uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Et sinäkään tainnut lukea kuin ensimämisen lauseen ennenkuin riensit tänne kirjoittamaan. Luetaanpa vähän pidemmälle:
"Asumisen ja ruuan hinta ovat Suomessa nousseet rajusti. Kuluttajahinnat ovat harpanneet kaksinkertaisiksi. Mutta palkat ovat nousseet lähes 3,5-kertaisiksi. "
"Vuonna 1984 keskipalkkaisen piti käyttää tuloistaan lähes neljän kuukauden palkka ruokamenoihin. Viime vuonna ruokamenoihin kului keskimäärin vain kahden kuukauden palkka. Toisin sanoen ruokalasku haukkasi runsaat 12 prosenttia kulutusmenoista, kun sen osuus vuonna 1984 oli lähes viidennes."
"Asuntomarkkinoilla ostovoima vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Oulussa se on ennallaan: 65 neliön kaksion saa runsaan neljän vuoden nettopalkalla, samoin kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Helsingissä ostovoima on suhteellisesti laskenut: keskipalkkainen tarvitsee kaksion ostoon nyt 9,3 vuoden nettopalkan, kun vuonna 1984 riitti 8,2 vuoden palkka."
Eli edes ne stadin asunnot eivät ole tulotason kehitykseen nähden nousseet kuin reilun kuukauden palkan verran eli vähemmän kuin mitä keskimääräiset ruokamenot ovat laskeneet.
Edelleen saman jankkaamista, asumiskustannukset ovat paikoin nousseet, niin toki palkatkin, mutta se ei kaikkia koske, toisin kuin asuminen joka on aika välttämätöntä jokaiselle. Ostoskäyttäytyminenkin on niin yksilöllistä etten liputtaisi kaikkien hyötyvän yhtään, tai ainakaan merkittävästi niistä asioista joiden hinnat on tulleet alaspäin. Mutta jää sinä rakastelemaan tuon ikivanhan uutisesi kanssa, minä perustan näkemykseni hieman laajempaan kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi se että on tullut asuttua vuokralla 350€/kk (vesineen), kun nykyään vastaavan saa vuokrattua hintaan 460€+vesimaksu. Normi duunarina tuo erotus kyllä kirvelee, kun tuntipalkka hilautuu ylöspäin noin 20 centin vuosivauhtia.
Perustat väitteesi laajempaan kokonaisuuteen ELI omaan kokemukseesi. Sitä kutsutaan mututiedoksi.
Jos se on ainoa mitä onnistuit erittelemään, niin olkoon sitten niin. Onhan oman ja ympäröivän elämän kokemuksetkin sentään laajempi näkemys kuin vuosia vanha uutinen.
Omat havaintosi ovat mututietoa, siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Ruuan hinta on myös laskenut yli 8 prosenttia vuoden 1994 jälkeen. Lähde tilastokeskus.
Ihan uskomattomia mutu-valituksia on tässä ketjussa, taitavat vanhat papat ja mammat muistella nuoruuden kultaisia aikoja vähän värittäen.
Ne ruokajonotkin ulottuisivat Hangosta Petsamoon, jos olisi uskomista, miten hirveästi suomalaiset köyhät niissä käy.
Vaalien alla valitettiin suurta köyhyyttä niin tehokkaasti, että Itänaapurista tulivat jo yhdellä forumilla kysymään, että joko suomalaisia kuolee nälkään kaduille.
Ja paljonko rahan arvo on laskenut vuodesta - 94? Paljonko samaan aikaan verotus on kiristynyt ja veroluonteiset maksut?
Järjettömiä hävittäjäkauppoja voisi kyllä vähän enemmänkin kritisoida.
Mitenkä muuten puolustusvoimat osallistuvat niihin 'ilmastotalkoisiin' ?
(vai onko koko termi jo unohtunut ?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriössä budjetteja tehneen emerituksen eli tätini mukaan on euroon menemisen syytä. Suomessa ei voida enää devalvoida ja ainoa tapa devalvoida on ottaa kansalaisilta, mutta elinkustannukset pysyvät samoina, jolloin ihminen köyhtyy.
https://www.talouselama.fi/uutiset/saisipa-viela-devalvoida/b8701979-6f…
”Kun katsoo työryhmän toiveita, tuntuu, että teollisuus ja palkansaajat ovat löytäneet alan ongelmiin ainakin yhden yhteisen maksumiehen – veronmaksajan. Markka-aikaan teollisuus olisi yksinkertaisesti vaatinut devalvaatiota. Euroaikana devalvointi vain on poissa laskuista.”Kyllä Euron voi devalvoida kokonaisuudessaan, mutta ei osina.
Euroopassa ainoastaan Saksa on hyötynyt Eurosta, kaikki välimeren maat on korkurssin partaalla Italiaa myöden. Ranskan pelastaa Afrikka jota se lypsää tyhjäksi.
Jos Turismi otetaan pois niin kaikki välimeren maat ovat konkurssissa vuodessa, itseasiassa ne on jo nyt koska niiden valtion velka kasvaa räjähdysmaisesti kokoajan.
Saksaa pitäisi pommittaa ja vaatia siltä korvaukset aiheuttamistaan vahingoista. Pilkkoa se osiin kuten sodan jälkeen.
Rahat on suunnattu muiden taskuun.