Lue keskustelun säännöt.
Miksi 2020-luvun Suomi on köyhempi kuin 1990-luvun Suomi? Onko euro kaikkien aikojen emämunaus?
Suomi kansannousun partaalla
27.11.2019 |
Leipäjonot ovat kasvaneet ihan älyttömästi ja niissä on nykyään myös työssä käyviä ja eläkeläisiä. Ihmisten velkaantuminen on räjähtämässä käsiin, myös kunnat, kaupungit ja valtio velkaantuu hirmutahdilla, vaikka kaikkia maksuja on nostettu, veroja kiristetty ja tukia leikattu.
Palkkoja pudotellaan ja työaikoja pidennetään. Ihmisten pahoinvointi kasvaa ja viha patoutuu.
NIIN ETTÄ MITEN TÄSSÄ KÄY?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Määräyksiä on jokaiseen hatusta vedettyyn täysin teoreettiseen riskiin. Tottakai kun säätelyn kehittäjiltä kysytään kaikki on tarpeellista. Näillehän oma olemassa olo on itsetarkoitus. Täysin ideologisin perustein "säädetty paskapönttölaki" on tästä hyvä esimerkki. Sillä ei ollut mitään väliä millaisia kustannuksia se aiheuttaa kansalaisille. Suomalaiset on kasvatettu uskomaan viranomaisiin kuin pikkulapsi vanhempiinsa. Ulkopolitiikassa sekä ulkomaan kaupassa tämä suomalaisten naiivi sinisilmäinen tunnollisuus on jopa vaarallista.
Tuo onkin hyvä esimerkki. Kun laki aikoinaan tuli, kaivoimme itse suvun mökillä lankomiehen kanssa ojan putkelle sekä kuopan saostuspallolle. Se pallo maksoi alle tonnin. Sen jälkeen olemme olleet tyytyväisinä asioista huolehtineita mökkiläisiä sen kymmenen vuoden ajan kun monet ovat keskittyneet kurkku suorana valittamaan aivan kohtuuttomia kuluja ja vaivaa jota tästä laista seuraa. Naapurimökin isäntäkin pelkää koko ajan milloin alkavat "kyttäyskäynnit" ja hän jää kiinni siitä että ei aikanaan hoitanut asioita kuntoon vaikka oli kaivurikin paikalla joka olisi saman tien kaivanut kuopat ja imeytyskentät.
Suurin osa turhien sääntöjen vastustuksesta on pelkästää periaatteellista ja silkkaa pihiyttä eikä sillä ole juurikaan tekemistä minkään todellisuuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Määräyksiä on jokaiseen hatusta vedettyyn täysin teoreettiseen riskiin. Tottakai kun säätelyn kehittäjiltä kysytään kaikki on tarpeellista. Näillehän oma olemassa olo on itsetarkoitus. Täysin ideologisin perustein "säädetty paskapönttölaki" on tästä hyvä esimerkki. Sillä ei ollut mitään väliä millaisia kustannuksia se aiheuttaa kansalaisille. Suomalaiset on kasvatettu uskomaan viranomaisiin kuin pikkulapsi vanhempiinsa. Ulkopolitiikassa sekä ulkomaan kaupassa tämä suomalaisten naiivi sinisilmäinen tunnollisuus on jopa vaarallista.
Jos katsotaan reilu 40 vuotta taaksepäin niin liikenteessä kuoli moninkertainen määrä ihmisiä, työtapaturmia oli valtavasti ja lapsia kuoli tapaturmiin ja myrkytyksiin paljon nykyistä enemmän. Tämä kaikki on seurausta erilaisista turvallisuusmääräyksistä jotka monien mielestä olivat ihan vain teoreettisia mutta väestötasolla katsottuna kuitenkin varsin isoja.
Minä en ymmärrä itkemistä devalvaation perään. Joo vientiteollisuus ehkä hyötyi devalvoinneista, mutta tavallisille kansalaisille kaikki hyödykkeet kallistuivat ja asuntolainojen korot huitelivat 15 %:ssa. Ja kaikkihan tietenkin muistavat, miten kävi 90-luvun alussa, kun markka devalvoitiin, eikö? Suomen historian pahin lama.
Se, että Suomi ei osaa sopeuttaa valtiontalouttaan vallitseviin olosuhteisiin, mm. väestöpyramidin kääntymiseen päälaelleen, ei ole euron vika. Miten voikin näin pienen kansakunnan laivan kurssia olla niin käsittämättömän vaikea kääntää, vanhoista toimimattomista malleista pidetään kynsin hampain kiinni.
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa oli yksi Suomen historian pahimmista lama-ajoista. Työttömyys oli pahimmillaan reilusti yli 20%, asuntolainojen korot samoin, itsem*urhatilastot todella synkkää luettavaa jne. On melkoista järjen köyhyyttä väittää, että nyt olisi asiat huonommin.
Iso ero 90-luvun alku- ja loppupuoliskon välillä. Kasariin tai ysärin loppupuoleen verrattuna työssäkävijöiden köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen yhtä hyvin, pk-seudulla iso tekijä on asumiskulujen nousu aivan eri tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärinä nuoruuteni viettäneenä voin sanoa, että kaikkea on enemmän kuin silloin. Elintason nousun näkee muun muassa kansan lihomisena.
Voiko joku olla noin tyhmä?
Olet ehkä huomannut, että afrikkalaiset ja lähi-idän naiset ovat järkeään lihavia, eivätkä varmaan siksi, että olisivat kotoisin rikkaista maista.
Köyhä syö hiilaria ja rasvaa.
Olen Afrikassakin asunut, eivätkä naiset siellä ole lihavia. Lihovat vasta kun muuttavat Suomeen, missä ruoka on halpaa.
-90-luvulla nuoruutensa elänyt.
Suomessa se huono ruoka on halpaa. Puolivalmiissa ruuissa on paljon sokeria. Siitä se lähtee se sokerikoukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa oli yksi Suomen historian pahimmista lama-ajoista. Työttömyys oli pahimmillaan reilusti yli 20%, asuntolainojen korot samoin, itsem*urhatilastot todella synkkää luettavaa jne. On melkoista järjen köyhyyttä väittää, että nyt olisi asiat huonommin.
Iso ero 90-luvun alku- ja loppupuoliskon välillä. Kasariin tai ysärin loppupuoleen verrattuna työssäkävijöiden köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen yhtä hyvin, pk-seudulla iso tekijä on asumiskulujen nousu aivan eri tasolle.
Aumiskulut eivät ole nousseet tulotasoon nähden erityisen paljon. Ja varsinkin omistusasujat ovat hyötyneet alhaisesta korkotasosta ja pitkistä laina-ajoista.
Mutta erilaiset "pakolliset" kulutusmenot ovat nykyään aivan eri luokkaa kuin 30 vuotta sitten. On netit, kännykkälaskut, Netflix- ja Spotify-maksut, kaikki erilaiset digitaaliset laitteet, kuntosalijäsenyydet, lattekahvit jne.
Ennen raha meni lähinnä asumiseen ja ruokaan.
90-luvulla eli markka-aikana ihmiset saivat aikamoisia bonuksia ja optioita. Juhlia oli ja kuohuva virtasi melkein viikoittain. Ihmisillä jäi rahaa elämiseenkin.
Nykyään työelämässä tilanne on jotenkin alakuloinen ja kiire on ihan hirveä eikä käteen enää jää juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysärinä nuoruuteni viettäneenä voin sanoa, että kaikkea on enemmän kuin silloin. Elintason nousun näkee muun muassa kansan lihomisena.
Voiko joku olla noin tyhmä?
Olet ehkä huomannut, että afrikkalaiset ja lähi-idän naiset ovat järkeään lihavia, eivätkä varmaan siksi, että olisivat kotoisin rikkaista maista.
Köyhä syö hiilaria ja rasvaa.
Olen Afrikassakin asunut, eivätkä naiset siellä ole lihavia. Lihovat vasta kun muuttavat Suomeen, missä ruoka on halpaa.
-90-luvulla nuoruutensa elänyt.
Höpö höpö. Nälkä alueilla on porukka toki laihaa, mutta noin yleensä lihavuus on Afrikassa vielä varakkuuden merkki.
Siis yritätkö sanoa, että afrikkalaiset ovat varakkaita?
Ylläri, ylläri. Myös Afrikassa on hyvin toimeentulevia ihmisiä. Länsimaihin vaan uutisoidaan kurjuutta, köyhyyttä ja epäkohtia. Tiedonvälitys antaa hyvin yksiuloittesen kuvan.
Niin ja miksiköhän? Afrikan maat edelleen lypsävät rahaa kaikenmaailman hyväntekeväisyyteen meiltäkin, jotka emme ole ikinä osallistuneetkaan koko valkoisen miehen hyväksikäyttötaakkaan.
Miksi siellä ei hoideta yhteiskuntaa ihan itse kuntoon, kun kerran on varaa. Minä en ole auttanut sitten 80-luvun pakollisen koulun Nälkäpäiväkeräyksen.
Ja täälläkin media osallistuu samaan kerjuuvirteen. Näytetään kärpässilmäisiä aliravittuja lapsia.
Sinulle on uutinen sekin, että on Afrikan maita, joissa on todella suuret luonnonvarat.
...joita kiinalaiset ja venäläiset nyt kilvan valloittavat.
Tästä tulikin mieleen, että miksi nuo kiinalaiset ja venäläiset eivät tule Suomeen harjoittamaan kaivosteollisuutta? Kun täällähän on kaivoksen perustaminen varsin helppoa paikkaan kuin paikkaan ja sotkut voi jättää paikallisten veronmaksajien kontoille, kuten on jo nähty (esim. Talvivaara).
Meille on tullut iso uusi kustannuserä ulkomaan tuontina.
Ennen oli rahaa hoitaa vanhukset ja muutoinkin homma pelasi. Oli turvallista ja ihmisiin pystyi luottamaan eikä puolihulluja viherideologioita tungettu kurkusta alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ysärinä nuoruuteni viettäneenä voin sanoa, että kaikkea on enemmän kuin silloin. Elintason nousun näkee muun muassa kansan lihomisena.
Miksi sitten rikkaat on laihempia ja köyhät lihavampia kaikissa länsimaissa?
Löysin buddhismin. Arvojaan voi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Tosin Suomessa monia sääntöjä ja kieltoja on ihan muuten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Määräyksiä on jokaiseen hatusta vedettyyn täysin teoreettiseen riskiin. Tottakai kun säätelyn kehittäjiltä kysytään kaikki on tarpeellista. Näillehän oma olemassa olo on itsetarkoitus. Täysin ideologisin perustein "säädetty paskapönttölaki" on tästä hyvä esimerkki. Sillä ei ollut mitään väliä millaisia kustannuksia se aiheuttaa kansalaisille. Suomalaiset on kasvatettu uskomaan viranomaisiin kuin pikkulapsi vanhempiinsa. Ulkopolitiikassa sekä ulkomaan kaupassa tämä suomalaisten naiivi sinisilmäinen tunnollisuus on jopa vaarallista.
Tuo hyvin monen suomalaisen sokea usko vallanpitäjiin ja viranomaisiin on jotain älytöntä. Mikä siihen ajaa, että uskotaan kaikki mitä viranomainen keksii sanoa. Uskotaan silti, vaikka "ulkomailta" tulisi tietoa että ko. asia ei pidäkään paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla Nokia tahkosi rahaa myös valtiolle. Nykyisin vastaavaa lyosylehmää ei ole.
Ei ole ei, kun kaikki on ahneuksissaan myyty. Ja tämä nykyhallitus aikoo myydä lisää ja loputkin. Lisäksi yksityistäminen köyhdyttää koska kaikki on kalliimpaa kuin ennen, mutta verovarat valuukin ulkomaisille sijoittajille veroparatiiseihin eikä jää tänne kiertoon. Puhumattakaan siitä kuinka paljon rahaa kuluu nykyisin siihen mikä ei ole mistään pois.
Ulkomailla oppinsa ammentanut nuorempi johtajasukupolvi ei pelkää käyttää röyhkeyttään ja epärehellisyyttään.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Omassa työssäni kuitenkin määräysten ja sääntöjen noudattaminen tarkoittaa lähinnä vain valtavan määrän erilaisten dokumenttien ja raporttien kirjoittamista. Ymmärtäisin niiden kirjoittamisen tarpeen, jos joku joskus myös lukisi ne. Näinhän ei kuitenkaan ole vaan dokumenttien ja raporttien on vain oltava olemassa. Olen joskus testannut asiaa kirjoittamalla dokumentin asiatekstin sekaan jotain täysin tuubaa kuten "Mikki Hiiri mättähältä mättähälle käy..." eikä kukaan ole edes huomannut asiaa. Ts kukaan ei oikeasti lue niitä. Mulle on ihan sama, mihin työaikani käytän ja mistä mulle palkka maksetaan, mutta työn tuottavuuttahan tällainen laskee.
Tän takia minua ei kiinnosta nettideittailu enää kun jatkuvasti tulee vastaan tosi köyhiä miehiä. Mitä teen miehellä jonka vastaus kaikkeen on "ei ole rahaa". Luulis että joka 50. olisi köyhä tms mutta ei, tuntuu että joka kolmas.
Vierailija kirjoitti:
Rahan ostovoima on noussut tasaisesti sitten sotavuosien, muutamaa notkahdusta lukuunottamatta. Nyt jotain rajaa tähän "ennen oltiin niin rikkaita"-itkemiseen. Elintaso on ihan muuta kuin vaikkapa 2000-luvun alussakin, saati kauempana.
https://findikaattori.fi/fi/114
Se että tässä ajassa on omat ongelmansa, on toki totta, mutta ostovoima ei ole yksi niistä.
Jos vähennämme nykyisistä varoistamme velat, mitä jää? Ennen et saanut velkaa niin helposti, nykyään suuri osa porukasta on oikeasti miinuksella.
Kokoomus oli vuoteen 1989 asti oppositiossa, siitä lähtien on ollut lähes kaikissa hallituksissa. Valtiovarainministeriö on ollut 90-luvulta lähtien uusliberaaleiksi luokiteltavien virkamiesten johtama.
Tuloerojen kasvattamiseen tähtäävä politiikka lisää köyhien ihmisten määrää.
Pariisin mellakat lähtivät liikkeelle kun kansa kyllästyi virka/poliittisen eliitin vihreiden utopioiden aiheuttamiin kustannuksiin. Tätä asiaa on yritetty vääntää toiseksi.