Lue keskustelun säännöt.
Miksi 2020-luvun Suomi on köyhempi kuin 1990-luvun Suomi? Onko euro kaikkien aikojen emämunaus?
Suomi kansannousun partaalla
27.11.2019 |
Leipäjonot ovat kasvaneet ihan älyttömästi ja niissä on nykyään myös työssä käyviä ja eläkeläisiä. Ihmisten velkaantuminen on räjähtämässä käsiin, myös kunnat, kaupungit ja valtio velkaantuu hirmutahdilla, vaikka kaikkia maksuja on nostettu, veroja kiristetty ja tukia leikattu.
Palkkoja pudotellaan ja työaikoja pidennetään. Ihmisten pahoinvointi kasvaa ja viha patoutuu.
NIIN ETTÄ MITEN TÄSSÄ KÄY?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä vaikeaa ole. Rikkaiden verotusta on kevennetty ja veroja vieläpä "suunnitellaan" härskisti siitäkin huolimatta. Vaikutusta kansantalouteen vaikea arvioida, mutta yleisesti veronkierto on noin 5 miljardia vuodessa. Mammutus on toinen selkeä rahakuilu, johon uppoaa varovaistenkin arvoiden mukaan miljardeja vuodessa.
Eli kun peruspalveluihin ja yleisiin kuluihin lisäisi semmoset 10 miljardia eli viidenneksen vuodessa, niin Suomi näyttäisi kovin erilaiselta. Verojakin voitaisiin tuloportaiden ala- ja keskivaiheilta keventää, jolloin talous buustsutuisi lisää.
Näitä ette vain tietyistä syistä koskaan kuule uutisista.
Häviääkö ne mammutusrahat jotenkin olemasta? Nehän käytetään Suomessa. Taloudelle on aivan sama, minkä värinen ihminen ne käyttää. Köyhä käyttää rahoistaan prosentuaalisesti aina rikasta enemmän, eikä voi siirtää rahojaan ulkomaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIKY oli kaikkien aikojen emämunaus. Nyt sen ovat myöntäneet kovimmatkin kannattajat eli päättäjät ja ovat siksi luopumassa moisesta virheestä.
Kenen ja millaisten mittarien mukaan elintaso on laskenut 1990-luvulta nykypäivään?
Ihmisten elintasohan on huonoimmillaan pysynyt suunnilleen samana, ja 90% väestöstä noussut.
Ostovoima on kasvanut, kulutusmahdollisuudet ovat laajentuneet, asumisväljyys on lisääntynyt ja asumisen taso parantunut, autokanta (sekä muiden kulkuvälineiden määrä) on lisääntynyt (ja laadullisesti parantunut), työttömyys on pienemmissä lukemissa, hyvinvointi on parantunut useilla eri mittareilla terveydestä eliniänodotteeseen ja koulutustasoon asti.
Miten ihmeessä asiat voivat olla nykyisin huonommin kuin 90-luvun laman kourissa riutuneella Suomella? Jos joku väittää näin, niin kehottaisin tarkistamaan lääkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa oli yksi Suomen historian pahimmista lama-ajoista. Työttömyys oli pahimmillaan reilusti yli 20%, asuntolainojen korot samoin, itsem*urhatilastot todella synkkää luettavaa jne. On melkoista järjen köyhyyttä väittää, että nyt olisi asiat huonommin.
Iso ero 90-luvun alku- ja loppupuoliskon välillä. Kasariin tai ysärin loppupuoleen verrattuna työssäkävijöiden köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen yhtä hyvin, pk-seudulla iso tekijä on asumiskulujen nousu aivan eri tasolle.
Linkkiä tilastoihin tai tutkimukseen, joka vahvistaisi tämän väitteen?
Totta kai PK-seudun asumiskustannukset ovat nousseet, mutta niin on työntekijöiden palkkatasokin.
Muistutetaan myös, että PK-seutu ei ole sama kuin koko Suomi.
Pieni esimerkki, kotitalouksien käyttämät kulutusmenot:
V. 1990: 18 869
V. 1995: 18 358
V. 2006: 30 275
V. 2016: 37 551
Lähde: www.stat.fi
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä vaikeaa ole. Rikkaiden verotusta on kevennetty ja veroja vieläpä "suunnitellaan" härskisti siitäkin huolimatta. Vaikutusta kansantalouteen vaikea arvioida, mutta yleisesti veronkierto on noin 5 miljardia vuodessa. Mammutus on toinen selkeä rahakuilu, johon uppoaa varovaistenkin arvoiden mukaan miljardeja vuodessa.
Eli kun peruspalveluihin ja yleisiin kuluihin lisäisi semmoset 10 miljardia eli viidenneksen vuodessa, niin Suomi näyttäisi kovin erilaiselta. Verojakin voitaisiin tuloportaiden ala- ja keskivaiheilta keventää, jolloin talous buustsutuisi lisää.
Näitä ette vain tietyistä syistä koskaan kuule uutisista.
Häviääkö ne mammutusrahat jotenkin olemasta? Nehän käytetään Suomessa. Taloudelle on aivan sama, minkä värinen ihminen ne käyttää. Köyhä käyttää rahoistaan prosentuaalisesti aina rikasta enemmän, eikä voi siirtää rahojaan ulkomaille.
Kato kato. Täällähän joku on päässyt ala-asteelta ja osaa ajatella. Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Ysärinä nuoruuteni viettäneenä voin sanoa, että kaikkea on enemmän kuin silloin. Elintason nousun näkee muun muassa kansan lihomisena.
Miten selität, että esim Jenkeissä köyhimmät ovat ne lihavimmat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Heh. Esimerkiksi Norjan perustuslaissa on pykäliä ja säädöksiä vain noin puolet Suomen vastaavasta. Revipä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Olet täysin oikeassa. Jäin v 2005 eläkeputkeen ja yksi syy oli se, että mielenkiintoinen ihmisen terveyteen liittyvä tutkimustyö muuttui pelkäksi auditoinniksi ja kustannuslaskennaksi. Pitääkööt tunkkinsa.
Eläke tietty jäi pieneksi, mutta en kouluttautunut byrokraatiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alussa oli yksi Suomen historian pahimmista lama-ajoista. Työttömyys oli pahimmillaan reilusti yli 20%, asuntolainojen korot samoin, itsem*urhatilastot todella synkkää luettavaa jne. On melkoista järjen köyhyyttä väittää, että nyt olisi asiat huonommin.
Iso ero 90-luvun alku- ja loppupuoliskon välillä. Kasariin tai ysärin loppupuoleen verrattuna työssäkävijöiden köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen yhtä hyvin, pk-seudulla iso tekijä on asumiskulujen nousu aivan eri tasolle.
Linkkiä tilastoihin tai tutkimukseen, joka vahvistaisi tämän väitteen?
Totta kai PK-seudun asumiskustannukset ovat nousseet, mutta niin on työntekijöiden palkkatasokin.
Muistutetaan myös, että PK-seutu ei ole sama kuin koko Suomi.
Pieni esimerkki, kotitalouksien käyttämät kulutusmenot:
V. 1990: 18 869
V. 1995: 18 358
V. 2006: 30 275
V. 2016: 37 551
Lähde: www.stat.fi
Faktat on täällä turhia. Kun nyt vaaaaan on niin, että nykyään on köyhempää kuin koskaan. Mm 70-luvusta täällä on ollut samaa jankkausta. Silloin kaikki osti tosta vaan asunnon ja auton ja kesämökin ja rahat riitti hienosti. Nyt me ei saada mitäääään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä, mutta en huomannut vielä kenenkään maininneen lisääntynyttä byrokratiaa. Vielä vuosituhannen alussa vähintään 80% työstäni oli tuottavaa työtä eli tein juuri sitä, mitä asiakas oli tilannutkin. Ja enintään 20% oli erilaista hallinnollista työtä. Nykyisin tilanne on päinvastoin eli erilaisten laatuvaatimusten, menetelmien, standardien, sertifikaattien ja auditointien vuoksi enintään 20% työstäni on tuottavaa työtä ja vähintään 80% erilaista hallinnollista työtä. Kun aikoinaan asiakas soitti ja kertoi haluavansa mun tekevän asian X, aloin tekemään asiaa X. Kun se oli valmis ja asiakas tyytyväinen saamaansa X:ään, lähti lasku perään. Lasku ei ollut edes kovin suuri, koska asian X tekemiseen ei ollut mennyt kauaa. Nyt joka hemmetin X:stä pitää palaveerata useamman kerran ja kirjoittaa iso liuta erilaisia dokumentteja ja raportteja. Palavereissa ei ole yleensä edes paikalla ne, jotka asiasta jotain oikeasti tietävät. Kun ne tietävät on toisessa palaverissa. Sitten kukaan ei päätä mistään yhtään mitään, mutta sovitaan uusi palaveri. Ja taas kirjoitetaan dokumentteja. Asiakas odottelee viikkoja saavansa asian X, kun aiemmin asiakas sai sen hyvässä lykyssä samana päivänä. Ja nyt X maksaakin jo paljon, koska sen hintaan laitetaan mukaan kaikki byrokratiaan ja turhiin palavereihin käytetty aika.
Nykyisin itketään työn tuottavuuden perään, mutta voi voi. Ei tuottavuus kasva lisäämällä jatkuvasti uusia sääntöjä, määräyksiä ja muuta byrokratiaa. Tuottavuus paranisi, jos byrokratian määrää vähennettäisiin.
Toki on olemassa jonkin verran myös aika turhia määräyksiä ja sääntöjä mutta pitää kyllä muistaa että suurin osa määräyksistä on olemassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi tai luonnon suojelemiseksi. MItä "villimmin" toimitaan, sen todennäköisemmin joku keksii tehdä asioita joista on myös vaaraa tai haittaa.
Heh. Esimerkiksi Norjan perustuslaissa on pykäliä ja säädöksiä vain noin puolet Suomen vastaavasta. Revipä siitä.
Puhut varmaankin Norjan laista, et perustuslaista. Perustuslaki ei määrittele mitään detaljeja vaan ihmisten ja hallintomuodon perusperiaatteet.
Mutta jos nyt puhutaan tavallisista laeista niin ei lakien tai pykälien määrästä voi tehdä suoraan päätelmiä säätelyn määrästä. Ensinnäkin yksi laki tai pykälä voi pitää sisällään aivan eri määrän asioita riippuen siitä miten ne on siinä maassa tapana kirjoittaa. Lisäksi maasta riippuen eri osuus määräyksistä kirjoitetaan varsinaisiksi laeiksi ja osa jää alempitasoisiksi viranomaismääräyksiksi.
Toisekseen osassa maissa lakeja ei ole juurikaan "perattu" vaan ne sisältävät paljon ihan vanhentuneita säännöksiä joita ei vain ole poistettu, osassa maista lait ovat paremmin ajan tasalla. Ainakin muutama vuosi sitten Suomen laki piti sisällään mm. laita siiteä miten ei saa päästää sikoja naapurin terhometsään ja miten maanviljelijöiden pitää ylläpitää humalistoa. Näillä laeilla ei ole sataan vuoteen ole ollut mitään merkitystä mutta ei niitä ole silti poistettu. Vanhentuneetkin lait sitten lasketaan kuitenkin mukaan pykälien lukumäärään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Ilmastopolitiikka suurin syyllinen. EUn ilmastopolitiikka rokottaa suomea selvästi enemmän kuin EUta keskimäärin. Mm heikentää teollisuuden kilpailukykyä (johtaa kikyihin jne) ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ihme kun ei useammat tajua tätä, esim ETLA on ihan tutkinut asiaa. Ilmeisesti kielletty puheenaihe arvostella ilmastopolitiikka. Varsinkin se kun vain länsimaat vähentää kunnolla päästöjä, johtaa siihen että ostetaan/tuotetaan kehittyvissä maissa missä kaikki edelleen halpaa koska eivät juurikaan osallistu ilmastotalkoisiin.
Toinen syy on asumispolitiikka, toisin sanoen keinotekoinen kaupunkilaistaminen asumistuilla, koko Suomi maksaa köyhien asumiset Helsingissä jotta herrat siellä ei tarvi maksaa palveluistaan paljoa (asumistuki->pienempi palkka->halvempi palvelu) ja jotta herrojen asuntosijoitusten arvo säilyy (asumistuki->korkeampi vuokra->arvo nousee). Siksi esim Kokoomus puolustaa asumistukia innokkaasti. Kaikki tämä johtaa siis siihen että asumiskustannuksiin menee valtaosa ihmisten rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmastopolitiikka suurin syyllinen. EUn ilmastopolitiikka rokottaa suomea selvästi enemmän kuin EUta keskimäärin. Mm heikentää teollisuuden kilpailukykyä (johtaa kikyihin jne) ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ihme kun ei useammat tajua tätä, esim ETLA on ihan tutkinut asiaa. Ilmeisesti kielletty puheenaihe arvostella ilmastopolitiikka. Varsinkin se kun vain länsimaat vähentää kunnolla päästöjä, johtaa siihen että ostetaan/tuotetaan kehittyvissä maissa missä kaikki edelleen halpaa koska eivät juurikaan osallistu ilmastotalkoisiin.
Toinen syy on asumispolitiikka, toisin sanoen keinotekoinen kaupunkilaistaminen asumistuilla, koko Suomi maksaa köyhien asumiset Helsingissä jotta herrat siellä ei tarvi maksaa palveluistaan paljoa (asumistuki->pienempi palkka->halvempi palvelu) ja jotta herrojen asuntosijoitusten arvo säilyy (asumistuki->korkeampi vuokra->arvo nousee). Siksi esim Kokoomus puolustaa asumistukia innokkaasti. Kaikki tämä johtaa siis siihen että asumiskustannuksiin menee valtaosa ihmisten rahoista.
Syy mihin.
Jos lähdetään nyt ensin siitä, että elintaso on nyt paöjon parempi kuin koskaan. Ei kannata etsiä syytä valheelliseen väittämään keksimällä lusää valheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmastopolitiikka suurin syyllinen. EUn ilmastopolitiikka rokottaa suomea selvästi enemmän kuin EUta keskimäärin. Mm heikentää teollisuuden kilpailukykyä (johtaa kikyihin jne) ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ihme kun ei useammat tajua tätä, esim ETLA on ihan tutkinut asiaa. Ilmeisesti kielletty puheenaihe arvostella ilmastopolitiikka. Varsinkin se kun vain länsimaat vähentää kunnolla päästöjä, johtaa siihen että ostetaan/tuotetaan kehittyvissä maissa missä kaikki edelleen halpaa koska eivät juurikaan osallistu ilmastotalkoisiin.
Toinen syy on asumispolitiikka, toisin sanoen keinotekoinen kaupunkilaistaminen asumistuilla, koko Suomi maksaa köyhien asumiset Helsingissä jotta herrat siellä ei tarvi maksaa palveluistaan paljoa (asumistuki->pienempi palkka->halvempi palvelu) ja jotta herrojen asuntosijoitusten arvo säilyy (asumistuki->korkeampi vuokra->arvo nousee). Siksi esim Kokoomus puolustaa asumistukia innokkaasti. Kaikki tämä johtaa siis siihen että asumiskustannuksiin menee valtaosa ihmisten rahoista.
Syy mihin.
Jos lähdetään nyt ensin siitä, että elintaso on nyt paöjon parempi kuin koskaan. Ei kannata etsiä syytä valheelliseen väittämään keksimällä lusää valheita.
"Syy mihin."
Lue keskustelun otsikko.
Se on ihan tutkittu että ilmastopolitiikka rokottaa Suomea keskimääräsitä enemmän EUssa ja että heikentää kilpailukykyä, ostovoimaa ja nostaa hintatasoa useilla prosenteilla. Googleta "ETLA ja ilmastopolitiikan vaikutukset", huomaat ettei mitään valheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmastopolitiikka suurin syyllinen. EUn ilmastopolitiikka rokottaa suomea selvästi enemmän kuin EUta keskimäärin. Mm heikentää teollisuuden kilpailukykyä (johtaa kikyihin jne) ja heikentää kuluttajien ostovoimaa. Ihme kun ei useammat tajua tätä, esim ETLA on ihan tutkinut asiaa. Ilmeisesti kielletty puheenaihe arvostella ilmastopolitiikka. Varsinkin se kun vain länsimaat vähentää kunnolla päästöjä, johtaa siihen että ostetaan/tuotetaan kehittyvissä maissa missä kaikki edelleen halpaa koska eivät juurikaan osallistu ilmastotalkoisiin.
Toinen syy on asumispolitiikka, toisin sanoen keinotekoinen kaupunkilaistaminen asumistuilla, koko Suomi maksaa köyhien asumiset Helsingissä jotta herrat siellä ei tarvi maksaa palveluistaan paljoa (asumistuki->pienempi palkka->halvempi palvelu) ja jotta herrojen asuntosijoitusten arvo säilyy (asumistuki->korkeampi vuokra->arvo nousee). Siksi esim Kokoomus puolustaa asumistukia innokkaasti. Kaikki tämä johtaa siis siihen että asumiskustannuksiin menee valtaosa ihmisten rahoista.
Syy mihin.
Jos lähdetään nyt ensin siitä, että elintaso on nyt paöjon parempi kuin koskaan. Ei kannata etsiä syytä valheelliseen väittämään keksimällä lusää valheita.
"Syy mihin."
Lue keskustelun otsikko.
Se on ihan tutkittu että ilmastopolitiikka rokottaa Suomea keskimääräsitä enemmän EUssa ja että heikentää kilpailukykyä, ostovoimaa ja nostaa hintatasoa useilla prosenteilla. Googleta "ETLA ja ilmastopolitiikan vaikutukset", huomaat ettei mitään valheita.
Ketjun otsikko ei pidä paikkaansa, joten sille ei voi ilmaista syytä.
Vierailija kirjoitti:
Ysärinä nuoruuteni viettäneenä voin sanoa, että kaikkea on enemmän kuin silloin. Elintason nousun näkee muun muassa kansan lihomisena.
Lihominen johtuu usein halpojen ruokien syömisestä = köyhät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just se euro oli oikea emäkusetus! Olen saanut käsiini joitakin hinnastoja ysäriltä ja todellakin ymmärrän miksi ihmisillä oli silloin vara elää jopa lamasta huolimatta! Palkkojen kehitys ei ole pysynyt raketin lailla nousseiden hintojen perässä, ja alueellinen eriytyminen vaan lisää tuskaa.
Olet väärässä. Olisiko mahdollista perustaa väitteensä tietoon.
https://www.taloustaito.fi/koti/Palkalla-saa-enemman-kuin-ennen/#6346dd…
Kannattaa tutustua itsekin, sillä myös uutisessa todetaan elinkustannuksien nousseen rajusti etenkin asumisen osalta, sitä ei makaronin ja perunan halventuneet kilohinnat pelasta, johtuipa tämä haastateltavan mielestä sitten eurosta tai veroista.
Enpä ole kyllä moista huomannut, päin vastoin. Tuntuu kaikilla olevan kaikkea enemmän, matkustellaan pitkin poikin, ulkona syödään vähän väliä jne. Ihan toista kuin ysärillä.
80-luvun alussa kuoli noin 500 ihmistä liikenteessä vuosittain. Nyt noin 250. Kyse ei ole "moninkertaisesta määrästä". Muutkin väittämäsi kusevat.