Jakamaton kuolinpesä

Ostohintahan on tietenkin sovittavissa. Verottaja katsoo mahdollisen hyödyn.

Kohta ei ole perinnöstä mitään jäljellä, niin kovasti kun sitä odotitkin.

Jos pesässä on varoja niin jakakaa niitä muille ja sinulle kiinteistö.

Kiinteistölle pitää arvioida tämänhetkinen myyntiarvo (=käypä arvo) ja jakaa osuudet, joilla lunastetaan, siitä.

Se, miten kiinteistö on arvostettu perukirjassa ei vaikuta lunastussummaan. Jos perunkirjoituksesta on vain vähän aikaa (alle kaksi vuotta) ja arvo on ollut siellä kovasti väärin, siihen voi kaupan tekemisen jälkeen pyytää oikaisua.

Jos kiinteistön arvo on perukirjassa arvioitu alemmas, kuin sen myyntiarvo nyt on, joutuu myyjä maksamaan luovutusvoittoveroa arvon nousun osalta 30%.

Vierailija kirjoitti:

Kohta ei ole perinnöstä mitään jäljellä, niin kovasti kun sitä odotitkin.

Kenen perinnössä on leski ja neljä lasta?

Ostohinta on ihan se hinta, jolla muut kuolonpesän osakkaat suostuvat myymään sinulle osuutensa. Ei ole mitään laissa määrättyä hintaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos pesässä on varoja niin jakakaa niitä muille ja sinulle kiinteistö.

Etkö tiedä vastausta aloittajan kysymykseen? Vai miksi menet jakamaan perintöä heidän tilannettaan tuntematta?

Vierailija kirjoitti:

Kiinteistölle pitää arvioida tämänhetkinen myyntiarvo (=käypä arvo) ja jakaa osuudet, joilla lunastetaan, siitä.

Se, miten kiinteistö on arvostettu perukirjassa ei vaikuta lunastussummaan. Jos perunkirjoituksesta on vain vähän aikaa (alle kaksi vuotta) ja arvo on ollut siellä kovasti väärin, siihen voi kaupan tekemisen jälkeen pyytää oikaisua.

Jos kiinteistön arvo on perukirjassa arvioitu alemmas, kuin sen myyntiarvo nyt on, joutuu myyjä maksamaan luovutusvoittoveroa arvon nousun osalta 30%.

Tämä viimeinen virke pätee siis siinä tilanteessa, jos kiinteistön arvoa ei voi enää perukirjaan (=verottajalle) muuttaa.

KAnnattaa laskea onko verotuksellisesti järkevämpää maksaa talosta veropäätöksen mukainen hinta vai sen käypä arvo markkinoilla? Verottaja verottaa myyntivoitosta; myös sinua joka olet kuolinpesän osakas. Silloin voitto voi olla yhtä tyhjän kanssa, mutta tästähän et kuolinpesän osakkaat tietysti yhdessä päätätte. 

Jos muut eivät halua myydä ja haluat edelleen kiinteistön niin ainoa tapa on hankkia pesänselvittäjä ja yhteisomistajuuden purku. Tällöin lakimies nimitetään käräjäoikeudessa asianhoitajaksi joka selvittää kuka ostaa ja mitä, jos sopua ei synny laitetaan kiinteistö myyntiin käypään hintaan jolloin voit olla itse ostajana muiden joukossa. Asiamies päättää kaupan, kysyy kyllä mielipiteen, mutta päättää kuitenkin kaupan.

Muista että leskellä on aina asumisoikeus kotitaloonsa. Jolloin ette voi myydä jos leski ei suostu muuttamaan.

Onnea vaan riitoihin, meillä perheessä meni sukset ristiin monella keskenään kyseisen asian takia.

Ja kiinteistövälittäjä sai vielä enemmän rahaa kuin se asiaa hoitanut lakimies.

Jos kiinteistö on arvoltaan 170 000 ja muuta omaisuutta on 30 000 edestä, niin koko varallisuus on 200 000. Jos omaisuus on ollut molempien nimissä, niin leskelle kuuluu 100 000 ja lapset jakavat toisen 100 000 eli 25 000 lasta kohden.

Kun kiinteistön arvo on 170 000, niin saat siitä perintönä 25 000:n arvosta sitä kiinteistöä. Loput 170 000 - 25 000 = 145 000 maksat muille perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Ostohinta on ihan se hinta, jolla muut kuolonpesän osakkaat suostuvat myymään sinulle osuutensa. Ei ole mitään laissa määrättyä hintaa.

Täydennän sen verran, että hinta voi kuitenkin vaikuttaa verotukseen. Jos esim. yhden sisaruksesi osuus perukirjan merkitystä arvosta on 20 000 ja hänen osuutensa myyntihinnasta on 25 000, joutuu hän maksamaan veroa 5000 euron myyntivoitosta (vero on tällöin 1500 euroa). Toisaalta jos kuolinpesä myy kiinteistön sinulle selvään alihintaan (alle 75 % käyvästä arvosta), joudut sinä maksamaan lahjaveroa käyvän hinnan ja myyntihinnan erotuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos muut eivät halua myydä ja haluat edelleen kiinteistön niin ainoa tapa on hankkia pesänselvittäjä ja yhteisomistajuuden purku. Tällöin lakimies nimitetään käräjäoikeudessa asianhoitajaksi joka selvittää kuka ostaa ja mitä, jos sopua ei synny laitetaan kiinteistö myyntiin käypään hintaan jolloin voit olla itse ostajana muiden joukossa. Asiamies päättää kaupan, kysyy kyllä mielipiteen, mutta päättää kuitenkin kaupan.

Muista että leskellä on aina asumisoikeus kotitaloonsa. Jolloin ette voi myydä jos leski ei suostu muuttamaan.

Onnea vaan riitoihin, meillä perheessä meni sukset ristiin monella keskenään kyseisen asian takia.

Ja kiinteistövälittäjä sai vielä enemmän rahaa kuin se asiaa hoitanut lakimies.

Miksi siihen kiinteistönvälittäjän otitte mukaan? Saa kiinteistön itsekin myydä.

Vierailija kirjoitti:

KAnnattaa laskea onko verotuksellisesti järkevämpää maksaa talosta veropäätöksen mukainen hinta vai sen käypä arvo markkinoilla? Verottaja verottaa myyntivoitosta; myös sinua joka olet kuolinpesän osakas. Silloin voitto voi olla yhtä tyhjän kanssa, mutta tästähän et kuolinpesän osakkaat tietysti yhdessä päätätte. 

Ei kai se ostajaa verota? Ainoastaan myyjiä. Ostajaa verotetaan omasta osuudestaan sitten jos hän myy sen ja hinta on noussut.

Nyt pitäisi tietää onko leskelle annettu tasinkona asunnon omistajuutta.

Jos on, niin sinun täytyy ostaa hänen omistajuutensa kiinteistöstä. Hän ei ole perinyt kiinteistöä. Siis jos ei ole testamenttia. Te lapset olette perineet. Maksat muille heidän osuutensa. Jos leski ei ole saanut tasinkona kiinteistöstä osaa niin jaat asunnon hinnan neljällä ja maksat muille(jos se sopii heille) joaiselle neljäsosan. Omaa osuuttasi ei tarvitse kenellekkään tietysti maksaa. Jos leski omistaa osan niin sitten ensin maksetaan hänelle se osuus ja sitten loput jaetaan neljällä.

Edelleen leskellä siis asumisoikeus. Eli jos muut myyvät, tulee leskestä sinulle”vuokralainen” jota ei voi häätää.

Leski tietysti maksaa juoksevat kulut asunnosta, teille/sinulle kiinteistövero.

Siis jos teillä on jakamaton kuolinpesä niin ensiksi tarvitsette pesän jaon ennenkuin voi mitään muilta ostaa tai myydä. Jos ei ole tehty ositusta et voi ostaa mitään köntästä.

Oerunkirja EI ole jakokirja, se jakokirja eli kuka saa mitäkin on ihan eri asia.

Hanki lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Nyt pitäisi tietää onko leskelle annettu tasinkona asunnon omistajuutta.

Jos on, niin sinun täytyy ostaa hänen omistajuutensa kiinteistöstä. Hän ei ole perinyt kiinteistöä. Siis jos ei ole testamenttia. Te lapset olette perineet. Maksat muille heidän osuutensa. Jos leski ei ole saanut tasinkona kiinteistöstä osaa niin jaat asunnon hinnan neljällä ja maksat muille(jos se sopii heille) joaiselle neljäsosan. Omaa osuuttasi ei tarvitse kenellekkään tietysti maksaa. Jos leski omistaa osan niin sitten ensin maksetaan hänelle se osuus ja sitten loput jaetaan neljällä.

Edelleen leskellä siis asumisoikeus. Eli jos muut myyvät, tulee leskestä sinulle”vuokralainen” jota ei voi häätää.

Leski tietysti maksaa juoksevat kulut asunnosta, teille/sinulle kiinteistövero.

Kiinteistöverokin on asumiskulu ja juokseva kulu, se kuuluu leskelle. Kaikki kulut jotka alittavat asunnon käyvän vuokratuoton / vuosi kuuluvat leskelle, eli siis hallintaoikeuden haltijalle.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos teillä on jakamaton kuolinpesä niin ensiksi tarvitsette pesän jaon ennenkuin voi mitään muilta ostaa tai myydä. Jos ei ole tehty ositusta et voi ostaa mitään köntästä.

Oerunkirja EI ole jakokirja, se jakokirja eli kuka saa mitäkin on ihan eri asia.

Hanki lakimies.

Höpö, höpö. Kyllä myös jakamaton kuolinpesä voi myydä omaisuuttaan ilman perinnönjakoa. Myyntiin kuitenkin tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.

Minäkin olen osakkaana kuolinpesässä, jonka omaisuutta on myyty yli 25 vuotta sitten, mutta kuolinpesä on edelleen jakamaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt pitäisi tietää onko leskelle annettu tasinkona asunnon omistajuutta.

Jos on, niin sinun täytyy ostaa hänen omistajuutensa kiinteistöstä. Hän ei ole perinyt kiinteistöä. Siis jos ei ole testamenttia. Te lapset olette perineet. Maksat muille heidän osuutensa. Jos leski ei ole saanut tasinkona kiinteistöstä osaa niin jaat asunnon hinnan neljällä ja maksat muille(jos se sopii heille) joaiselle neljäsosan. Omaa osuuttasi ei tarvitse kenellekkään tietysti maksaa. Jos leski omistaa osan niin sitten ensin maksetaan hänelle se osuus ja sitten loput jaetaan neljällä.

Edelleen leskellä siis asumisoikeus. Eli jos muut myyvät, tulee leskestä sinulle”vuokralainen” jota ei voi häätää.

Leski tietysti maksaa juoksevat kulut asunnosta, teille/sinulle kiinteistövero.

Kiinteistöverokin on asumiskulu ja juokseva kulu, se kuuluu leskelle. Kaikki kulut jotka alittavat asunnon käyvän vuokratuoton / vuosi kuuluvat leskelle, eli siis hallintaoikeuden haltijalle.

Tai toisin sanoen alittavat asunnon laskennallisen vuokratuoton eli sen, mitä siitä saisi, jos se olisi vuokrattuna, Ne kulut leskelle.

Kiitos paljon vastauksista,

Sen lisään että vainajalla velkaa, leski asunut asunnossa 40 vuotta, ja kiinteistö ainoana muuta omaisuutta ei ole. tarkoitus olisi tosiaan näillä näkymin ostaa osuudet jotta voisi turvata leskelle "helpomman" elämän ilman hoidettavaa kiinteistöä. Jota sitten kunnostettaisiin.

Mutta nämä ovat sellaisia kiemuroita joita ei valitettavasti aina ymmärrä.