Miten sanoisi ystävällisesti meidän anopeille että älkää ostatko meille tavaraa joululahjoiksi? Olemme 30 vuotiaita.
Meillä on oikein hyvät välit mutta mistä meidän äidit saa päähänsä että tarvitaan tiettyjä pyyhkeitä, uusia lompakoita, voiteita? Olen monesti kiltisti sanonnut että jos ostatte jotain niin ostakaa vaikka kahvia, laadukkaita ruokaöljyjä, viiniä, lahjakortteja jos nyt on niin pakko ostaa lahjoja.
Haluan itse ostaa OMAT kasvovoiteet ja hammastahna, sellaisia jotka ITSELLENI/puolisolle sopivat. En pidä siitä että he tuhlavat rahansa täysin sopimattomiin tuotteisiin. Heillä jää sitte kierros päälle, eli monta kertaa vuodessa ostetaan sitten sitä samaa rasvaa. Eivät edes kysy onko ok. Minulla oli 7 purkkia rasvaa hyllyssä, annoin sitten eteenpäin.
En käsitä, esim. itselläni on oikein sopiva lompakko minkä ostin vuosia sitten, se on oikein hyvässä kunnossa ja kätevä minun tarpeeseen. Niin minkä takia anoppi sitten joka vuosi ostaa kukkaron kun hän tasan tarkkalleen tietää että olen 30v nuori nainen jolla on jo itsellään sopivia tavaroita?
En vain kertakaikkiaan halua että meitä ylipäätään kohdella kuin lapsia. Ei tee yhtään mieli mitään perhejoulua pitää.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kun entinen anoppi aina vaan antoi roskaa vaikka kielsin. Ne kaikki kaupanpäälliset mitä saa kun ostaa jotain tiettyä määrää kaljaa kaupasta tai muuten vaan eurokorista kaikenlaista pikkuroinaa. Pahanhajuisia parfyymeja... en käytä mitään hajuisteita. Lopuksi en suostunut edes lahjoja avaamaan vaan kun anopilta lähdettiin niin menin roskiksen kautta ja kippasin suoraan sinne. Siis anteeksi mutta en vaan suostu olemaan roskalava kenen pitää ottaa vastaan mitä vaan sen takia että sen ympärille keksii laittaa lahjapaperi.
...ja niin katosivat roskiksen uumeniin ne vanhuksen lapsilleen jakamat ennakkoperinnöt, hopeiseen kannuun kätketyt setelirullat. Koska miniä ei edes lahjapaperia jaksanut avata.
Miksi miniä miehensä paketteja aukoisi? Jo on laiska mies, kasvatus on mennyt pieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan joka joulu ja syntymäpäivä vähintään yhdet villasukat ja/tai lapaset. Asia on vähän arka, koska äiti suurella vaivalla niitä neuloo, mutta niitä on kotona sitten kaappi täynnä. Asumme kerrostalossa, huoneissa on lämmin enkä tarvitse villasukkia käytännössä koskaan. Lapaset riittäisi yhdet per talvi. Kauniita äidin neulomukset kyllä ovat, arvostan sitä vaivaa jonka hän on nähnyt. Joitakin olen lahjoittanut eteenpäin, mutta en kehtaa kaikkia lahjoittaa, koska äidillä on tapan siivoilla kaappejani kun käy kylässä, lahjat pitää olla mielellään näkyvillä siellä.
Tiedätkö, jonakin päivänä äitisi ei niitä enää ole neulomassa. Minäkin sain joka joulu mummoni neulomat villasukat. Ne olivat vähän itsestäänselvyys, niitä kun oli aina ollut.
Säilöin niitä muovikassissa vaatekaapissa.Nyt, kun mummo on ollut poissa jo 15 vuotta, olen sieltä ottanut uusia sukkia käyttööni ja ihastellut, kuinka hienoa jälkeä hän osasi kutoa. Kuin kone! Joka silmukan hän on neulonut minulle, minua lämmittämään. Muutimme lämpimästä asunnosta melko viileään. Täällä palelee jalat aina, kun ulkolämpötila laskee +10 asteeseen. Käytän villasukkia joka päivä. Rakkaan mummoni aarteita. En raaski oikein edes rikkoutuneita sukkia heittää poiskaan, niin tärkeitä niistä on tullut.
Parsi sukat, tai leikkaa rikkinäiset terät irti, siisti leikkauskohdasta langanpätkät pois, nosta silmukat puikoille ja neulo uusi terä jollain varteen sopivalla langalla. Tai pyydä jotain käsityötaitoista tuttua tekemään, jos et itse osaa. Hulluutta heittää koko sukka roskiin vaikka vain yhden reiän takia.
Meillä on sääntö : saa antaa vain omasta kodista olevaa, tarpeetonta.
Kun saan appivanhemmilta jotain, mikä ei ole mieluisaa, voin hyvin laittaa kiertoon.
No on teilläkin luksusongelmat, ei voi muuta sanoa. .