Lue keskustelun säännöt.
Miten sanoisi ystävällisesti meidän anopeille että älkää ostatko meille tavaraa joululahjoiksi? Olemme 30 vuotiaita.
26.11.2019 |
Meillä on oikein hyvät välit mutta mistä meidän äidit saa päähänsä että tarvitaan tiettyjä pyyhkeitä, uusia lompakoita, voiteita? Olen monesti kiltisti sanonnut että jos ostatte jotain niin ostakaa vaikka kahvia, laadukkaita ruokaöljyjä, viiniä, lahjakortteja jos nyt on niin pakko ostaa lahjoja.
Haluan itse ostaa OMAT kasvovoiteet ja hammastahna, sellaisia jotka ITSELLENI/puolisolle sopivat. En pidä siitä että he tuhlavat rahansa täysin sopimattomiin tuotteisiin. Heillä jää sitte kierros päälle, eli monta kertaa vuodessa ostetaan sitten sitä samaa rasvaa. Eivät edes kysy onko ok. Minulla oli 7 purkkia rasvaa hyllyssä, annoin sitten eteenpäin.
En käsitä, esim. itselläni on oikein sopiva lompakko minkä ostin vuosia sitten, se on oikein hyvässä kunnossa ja kätevä minun tarpeeseen. Niin minkä takia anoppi sitten joka vuosi ostaa kukkaron kun hän tasan tarkkalleen tietää että olen 30v nuori nainen jolla on jo itsellään sopivia tavaroita?
En vain kertakaikkiaan halua että meitä ylipäätään kohdella kuin lapsia. Ei tee yhtään mieli mitään perhejoulua pitää.
Kommentit (104)
Pyyhkeet ja rasvat ovat sentään käyttötavaraa, mutta rumat koriste-esineet ovat paskin lahja. Erityisesti jouluaiheiset sellaiset. Korkeintaan kerran vuodessa käyttöä, keräävät pölyä, pakko laittaa esille kun vanhemmat tulevat käymään. Eivät sovi meidän sisustukseen ollenkaan. Onneksi on kissat, niin voi aina vedota siihen että kissa tiputti ja rikkoi sen, pari kertaa niin on käynyt oikeastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse inhoan kaikenmaailman ihovoiteiden saamista lahjaksi. Vaikka ne onkin periaatteessa kulutustavaraa, niin en enää tarvitse kymmenettä purkkia vartalovoidetta kun en juurikaan rasvoja edes käytä.
Joku shampoo tai hoitoaine olisi jo parempi kun sitä kuitenkin kuluu paljon enemmän.
Paras lahja olisi ehkä kuitenkin joku herkkukori, jossa olisi laadukasta viiniä, oliiviöljyä ja balsamicoa ym. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä roinaa kertyy kovin, voi pitää kirpparipäivän ja muuttaa ne rahaksi. Tai vain viedä kirpparille, niin löytävät tarvitsijansa.
Käyttämättömät hanskat ja lompakot voi nyt viedä joululahjakeräyksiin.
Mun mielestä lahjan antajan pitäisi viedä ne turhat lahjaostokset kirpparille eikä lahjan saajan, ja rasittaa lahjan saajaa tällä asialla. Uskokaa hyvät ihmiset kun joku sanoo että ei lahjoja, niin se tarkoittaa EI LAHJOJA.
No kuule. Kun se tavara tulee vaan. Minäkin olen saanut anopilta tosi ison ja komean lompakon.
Turha ostos, koska käytän vain kaulakukkaroa (turistimalli) takin alla.
Mutta koska se ei ole tyylikäs, sain laatulompsan. En vain satu olemaan ihminen, joka ostaa käsilaukun, jotta on kuljetusteline sille lompakolle (ja kutsuhuuto lompakkovarkaille).
Vuosien kuluessa oppii kiittämään lahjasta nätisti ja kierrättämään vähin äänin eteen päin.
- Jotkut lahjat voi viedä myös työpaikalle, jos joku siellä tarvitsisi.
Yhteen aikaan anoppi osti laadukkaita ja ennen muuta säädyllisiä alusvaatteita, kokoa L, koska ei ilmeisesti arvostanut S-koolleni sopivia pitsiriekaleita. Ystävätär kierrätti ne äidilleen, kun oltiin ensin naurettu toistuvalle asialle vatsamme kipeiksi.
Hohhoijaa! 💩
Joidenkin, kuten sinun, ei vaan pidä kirjoittaa, kun et osaa, niin et osaa. Yritit olla hauska, sepustuksesi on ainoastaan typerä, ja valheellinen.
Typerä voi olla ja en ehkä osaa kirjoittaa, mutta lahjaesimerkit on tosia ja niitä olisi lisääkin, sillä lahjatyyli on ollut tämä. Miksi kukaan vaivautuisi valehtelemaan anonyymipalstalla, kun tämä on paras mahdollinen paikka vuodattaa tosielämän järkytyksiään. Näitä ei-toivottujen lahjojen arvosteluja ei ainakaan minulla ole pokkaa päästellä joulupöydässä, joten siellä hymistelen sitten valheellisesti.
Anoppisi lienee sitä sukupolvea, jolle tavaran kartuttaminen on elämän päämäärä ja sisältö. Äitini on samanlainen. Tosi vaikea saada perille, ettei minua teekään onnelliseksi se, että kaikki kaapit ja komerot pursuavat käyttämätöntä roinaa.
Ei siinä muu auta kuin hokea, että meille ei mahdu enää yhtäkään esinettä ja että olen alkanut myydä edellisiäkin pois kirppiksellä. Ja juuri tuo, että sovitaan, että aikuisille ei osteta lahjoja puolin eikä toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höllää pipoa. On helpompaa kun ei yritä jatkuvasti ohjeistaa ja määräillä muita. Jos kysytään, sano toivomuksesi ja anna sitten ostaa mitä tahtovat.
Ongelma täsmälleen toistepäin. Koska ollaan rentoja ja aika kilttejä tyyppejä niin anopeilla iske joku hoivavaisto ja haluavat antaa meille tavaraa. Olen tiukasti sanottu ja tuntuu että äideille tulee sitten hieman paha mieli, vien heiltä ilon ostaa tavaraa. Varsinkin anopin on pakko lopettaa tätä hoivaamista. Kun kylään tullaan se herkkujen määrä on järkyttävää ja luulee että kuollaan nälkään. Tekee valtavasti puuroa, pullaa, jälkkäreitä. Ei osaa tehdä ruoka vaan kaiken pitää olla makeeta ja epätervellistä.
Anoppini on uupunut ja väsynyt töistä. Ylipäätän meidän vanhemmat eivät ole sellaisia jotka lähtevät yhtään mihinkään.
Miten sitä välittämistä ja huolenpitoa sitten sopii osoittaa?
Huh, voisit olla äitini. Sanoilla tai teoilla hän ei osaa ilmaista tunteita. Ainoastaan ostamalla. Ja sitä tavaraa piisaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa ongelmaa täälläkin. Kaiken lisäksi sekä äidilläni että siskollani on päähänpinttymä, että jokaiselle pitää ostaa kolme lahjaa. Saattoivat kyllä ostaa ihan laadukasta tavaraa, mutta jos yksi lahja oli vaikka toiveesta joku kalliimpi, niin sitten se kolmas oli mitä sattui, kunhan oli jotain ostettu. Kunhan vaan oli KOLME pakettia.
Yhtenäkin jouluna harmitti, kun teini toivoi lahjaksi yhtä vähän kalliimpaa harrastukseen liittyvää kirjaa. Tähdennettiin, että tämä on ainoa toive, mitään muuta ei tarvitse. No, sitä toivottua kirjaa ei sitten kuitenkaan voinut ostaa, kun piti rahojen riittää KOLMEEN pakettiin.
Sano näin, pyytäisin ettette ostaisi meille mitään nyt jouluna. Jollei tämä mene läpi niin lahjoita kaikki lahjat hyväntekeväisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muistan kun entinen anoppi aina vaan antoi roskaa vaikka kielsin. Ne kaikki kaupanpäälliset mitä saa kun ostaa jotain tiettyä määrää kaljaa kaupasta tai muuten vaan eurokorista kaikenlaista pikkuroinaa. Pahanhajuisia parfyymeja... en käytä mitään hajuisteita. Lopuksi en suostunut edes lahjoja avaamaan vaan kun anopilta lähdettiin niin menin roskiksen kautta ja kippasin suoraan sinne. Siis anteeksi mutta en vaan suostu olemaan roskalava kenen pitää ottaa vastaan mitä vaan sen takia että sen ympärille keksii laittaa lahjapaperi.
Vierailija kirjoitti:
Hei anoppi, haluaisimme jutella joulusta. Olemme miehen kanssa päättäneet, että haluamme elää vähemmällä tavaralla, joten toivomme ettette ostaisi meille joululahjoja. Voisimme sen sijaan tehdä jotain yhdessä, mennä vaikka elokuviin tai ulkoilemaan. Mitä ajattelette tästä?
Tätä jo toistakymmentä vuotta hokeneena voin sanoa, että kaikkien kanssa ei onnistu koskaan.
Terv n55v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä jotkut oikeasti luulevat, että se auttaa kun vain sanoo nätisti mutta napakasti ja suoraan. EI AUTA! Jouluna en halua asiasta riidellä, joten silloin mikään lahjan takaisin tuuppaaminen tai pihalle vieminen ei käy itselleni. Kuka haluaa käynnistää silloin jonkun spektaakkelin ja pahoittaa toisen mielen? Sitten kerrotaan joulun jälkeen, kesällä ja taas seuraavana syksynä että emme halua lahjoja. Näin tänäkin vuonna ja voisin lyödä vetoa, että kassillinen paketteja tulee ainakin, todnäk kaksi.
Meillä oli äitipuolen ja isän kanssa samanlaista kunnes sain oman lapsen. Sanoin porukoille että toivomme joululahjaksi lapselle tarpeellisia asioita joihin meillä ei itse ole varaa: lämpimät hansikkaat, UV-suojattu uima-asu tms. Me vanhemmat kaipaamme itsellemme laadukkaan pullon viiniä tai leffaliput. Yllättäen oppivat vanhat koirat uuden tempun - eikä olla saatu enää yksiäkään akryylisiä pörrösukkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee näin:
Minä jätin saamani ei-toivotut lahjat heti joulunvietosta kotiin palatessa suoraan meidän taloyhtiön roskiksille (siihen sivuun), niin joku tarvitseva sai ne siitä omaksua.
Itse en tykkää tuoksukynttilöistä, -saippuoista, hajuvedestä, pahasta suklaasta, joulukransseista, veikeistä tonttuaskarruksista tai punaisista joulutableteista.
Ei ole kukaan niitä jälkeenpäin kysellyt, että missä ovat.
Miksi jätit roskiksille, oletatko että köyhät kaivelevat talon roskalaatikoita vai? Todennäköisesti joku laittaa ne sinne roskikseen ja ne menevät hukkaan.
Tarpeettomat vaatteet kannattaa laittaa UFFin laatikkoon, mistä ne menevät köyhille. Itse elän perustoimeentulotuella ja ostan lähes kaikki vaatteeni UFFista. Ei tulisi mieleenkään katsoa roskakatoksesta.
Koska tiedän, että siitä roskakatoksen sivuosasta katoaa lähes kaikki kiinnostava ja siisti. (Yhtiössä muutkin tekee samaa käyttökelpoisen roinan kanssa). Voi olla, että taloyhtiön köyhä mummo antaa niitä ensi jouluna miniälleen joululahjaksi ;-D
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kun entinen anoppi aina vaan antoi roskaa vaikka kielsin. Ne kaikki kaupanpäälliset mitä saa kun ostaa jotain tiettyä määrää kaljaa kaupasta tai muuten vaan eurokorista kaikenlaista pikkuroinaa. Pahanhajuisia parfyymeja... en käytä mitään hajuisteita. Lopuksi en suostunut edes lahjoja avaamaan vaan kun anopilta lähdettiin niin menin roskiksen kautta ja kippasin suoraan sinne. Siis anteeksi mutta en vaan suostu olemaan roskalava kenen pitää ottaa vastaan mitä vaan sen takia että sen ympärille keksii laittaa lahjapaperi.
...ja niin katosivat roskiksen uumeniin ne vanhuksen lapsilleen jakamat ennakkoperinnöt, hopeiseen kannuun kätketyt setelirullat. Koska miniä ei edes lahjapaperia jaksanut avata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyyhkeet ja rasvat ovat sentään käyttötavaraa, mutta rumat koriste-esineet ovat paskin lahja. Erityisesti jouluaiheiset sellaiset. Korkeintaan kerran vuodessa käyttöä, keräävät pölyä, pakko laittaa esille kun vanhemmat tulevat käymään. Eivät sovi meidän sisustukseen ollenkaan. Onneksi on kissat, niin voi aina vedota siihen että kissa tiputti ja rikkoi sen, pari kertaa niin on käynyt oikeastikin.
Kyllä väärän väriset pyyhkeet tai pussilakanatkin ovat aivan hirveitä lahjoja. Saatiin häälahjaksi kirkuvan punaisia pyyheliinoja, jotka eivät sovi millään sisustukseemme. Annettiin edelleen lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Saan joka joulu ja syntymäpäivä vähintään yhdet villasukat ja/tai lapaset. Asia on vähän arka, koska äiti suurella vaivalla niitä neuloo, mutta niitä on kotona sitten kaappi täynnä. Asumme kerrostalossa, huoneissa on lämmin enkä tarvitse villasukkia käytännössä koskaan. Lapaset riittäisi yhdet per talvi. Kauniita äidin neulomukset kyllä ovat, arvostan sitä vaivaa jonka hän on nähnyt. Joitakin olen lahjoittanut eteenpäin, mutta en kehtaa kaikkia lahjoittaa, koska äidillä on tapan siivoilla kaappejani kun käy kylässä, lahjat pitää olla mielellään näkyvillä siellä.
Tiedätkö, jonakin päivänä äitisi ei niitä enää ole neulomassa. Minäkin sain joka joulu mummoni neulomat villasukat. Ne olivat vähän itsestäänselvyys, niitä kun oli aina ollut.
Säilöin niitä muovikassissa vaatekaapissa.
Nyt, kun mummo on ollut poissa jo 15 vuotta, olen sieltä ottanut uusia sukkia käyttööni ja ihastellut, kuinka hienoa jälkeä hän osasi kutoa. Kuin kone! Joka silmukan hän on neulonut minulle, minua lämmittämään. Muutimme lämpimästä asunnosta melko viileään. Täällä palelee jalat aina, kun ulkolämpötila laskee +10 asteeseen. Käytän villasukkia joka päivä. Rakkaan mummoni aarteita. En raaski oikein edes rikkoutuneita sukkia heittää poiskaan, niin tärkeitä niistä on tullut.
Vierailija kirjoitti:
Vetäkää ilmastoahdistuskortti.
Ei auta kun antajaa ei ahdista yhtään.
-nro 91
Vierailija kirjoitti:
Itse inhoan kaikenmaailman ihovoiteiden saamista lahjaksi. Vaikka ne onkin periaatteessa kulutustavaraa, niin en enää tarvitse kymmenettä purkkia vartalovoidetta kun en juurikaan rasvoja edes käytä.
Joku shampoo tai hoitoaine olisi jo parempi kun sitä kuitenkin kuluu paljon enemmän.
Paras lahja olisi ehkä kuitenkin joku herkkukori, jossa olisi laadukasta viiniä, oliiviöljyä ja balsamicoa ym. :)
Minulla taas on todella herkkä ja allergisoituva iho, joten kaikki voiteet, shampoot jne. eivät sovi. Varsinkaan lisäaineita tai hajusteita sisältävät. Hiuksiini en laita mitään natrium lauryylisulfaattia sisältävää.
Itse kiroan veljen vaimoketta. Kysyy lapselle lahjatoiveita, yritän vastata ympäripyöreästi tyyliin topmodel-vihkoja. Kysyy tarkemmin. Jonain vuonna erehdyin antamaan omalta listaltani tarpeellista ja toivottua. Aina tulee jotain muuta ja vähän sinne päin. Sen yhtenä vuonna toivotun seinäkellon sijaan saatiin kellosetti romua, käyttökelvotonta, mutta olihan niissä kiva kuva. Tänä vuonna osti kuulemma korvakorut, kun olin ehdottanut lahjakorttia esim koruliikkeeseen tai meikkeihin (että saisi lapsi kerrankin valita itse mieleisen). No ei ole reikiä, eikä lapsi niitä halua ja tädike asian tietää, mutta aina se niitä korviksia on ehdottamassa.
Meillä on ihan kunnon ongelma tästä. Kun anoppi käy kylässä, joka kerta tulee kassillinen kiinarihkamaa, ekassa pesussa virttyviä aplikoituja pyyhkeitä ja tulitikkuaskin kokoisia keraamisia/muovisia koriste-esineitä. Lapselle rumia kirkuvanvärisiä pehmoleluja ja kaikenlaista pikkuromua. Jouluna tulee koko säkillinen.
On sanottu hyvällä, ei mene perille. On sanottu, että emme tarvitse näitä, ei mene perille. On sanottu pahalla, siitä seurauksena uhriutuminen ja itku että miksi nyt häntä vihaamme kun hän meidän hyväämme on tarkoittanut. Ainut ”kompromissi” on se, että tavaran kannon pitää saada jatkua ja meidän olla kiitollisia ”muistamisesta” (ja tietty vähän kiitollisuudenvelassa myös).
Joo, tämä tavara-asia ei todellakaan ole ainoa ongelma.