Miten sanoisi ystävällisesti meidän anopeille että älkää ostatko meille tavaraa joululahjoiksi? Olemme 30 vuotiaita.
Meillä on oikein hyvät välit mutta mistä meidän äidit saa päähänsä että tarvitaan tiettyjä pyyhkeitä, uusia lompakoita, voiteita? Olen monesti kiltisti sanonnut että jos ostatte jotain niin ostakaa vaikka kahvia, laadukkaita ruokaöljyjä, viiniä, lahjakortteja jos nyt on niin pakko ostaa lahjoja.
Haluan itse ostaa OMAT kasvovoiteet ja hammastahna, sellaisia jotka ITSELLENI/puolisolle sopivat. En pidä siitä että he tuhlavat rahansa täysin sopimattomiin tuotteisiin. Heillä jää sitte kierros päälle, eli monta kertaa vuodessa ostetaan sitten sitä samaa rasvaa. Eivät edes kysy onko ok. Minulla oli 7 purkkia rasvaa hyllyssä, annoin sitten eteenpäin.
En käsitä, esim. itselläni on oikein sopiva lompakko minkä ostin vuosia sitten, se on oikein hyvässä kunnossa ja kätevä minun tarpeeseen. Niin minkä takia anoppi sitten joka vuosi ostaa kukkaron kun hän tasan tarkkalleen tietää että olen 30v nuori nainen jolla on jo itsellään sopivia tavaroita?
En vain kertakaikkiaan halua että meitä ylipäätään kohdella kuin lapsia. Ei tee yhtään mieli mitään perhejoulua pitää.
Kommentit (104)
Hei anoppi, haluaisimme jutella joulusta. Olemme miehen kanssa päättäneet, että haluamme elää vähemmällä tavaralla, joten toivomme ettette ostaisi meille joululahjoja. Voisimme sen sijaan tehdä jotain yhdessä, mennä vaikka elokuviin tai ulkoilemaan. Mitä ajattelette tästä?
Kyllä se siitä pikkuhiljaa menee perille. Olin täsmälleen samassa tilanteessa, mutta sinnikkäästi joka joulu ja syntymäpäivä sanoin, että en halua tavaraa, tuokaa kukkia tai herkkuja. Noin 10 vuoden jankutuksen jälkeen saan syntymäpäivälahjaksi kukkia ja joululahjaksi herkkukorin.
No kokeilepa ihan noilla sanoilla, mutta ystävällisellä äänensävyllä. Eli älkää ostako meille tänän vuonna mitään tavaraa joululahjaksi, kun emme oikeasti tarvitse mitään. Piste.
Ja siinä vaiheessa, jos et jostain saamastasi rasvasta tai muusta tavarasta tykkää, niin kerro se antajille. Ihan senkin voi tehdä ystävällisesti: Kiitos antamastasi voiteesta, ajatus oli ihana, mutta voide ei valitettavasti sopinut iholleni. Eipähän tule samaa voidetta toista.
Opetelkaa nyt oikeasti ihmiset puhumaan suoraan, mutta kohteliaasti ja ystävällisesti. Tuntuu, että nykyään ei joko sanota mitään, vaan oletetaan, että toisen pitäisi arvata, kaunistellaan kaikki sellaiseksi mössöksi, ettei hullukaan tajua, mitä oikeasti tarkoitetaan tai sitten täräytetään todella moukkamaisen tylysti ja ilkeästi päin naamaa. Mikään noista kolmesta ei ole toivottava kanssakäymisen muoto, eikä johda muuhun kuin turhaan mielipahaan.
Tee niin kuin minun anoppi. Kun muutaman kerran anoppi ojensi meille antamamme lahjan samoin tein saatesanoilla "ottakaa te, minulla ei ole tälle käyttöä", niin opimme ostamasta lahjoja.
Tuskinpa saat heitä kokonaan olemaan ostamatta, vanhat kun haluavat yleensä edes jotenkin ”muistaa”.
Joten ainoa keino saada edes jotain mieleistä, on tehdä ihan rehellinen lahjatoivelista ennen joulua. Seuraavalla kyläilyllä sujautat anopin kouraan ihan paperille kirjatun listan, isket vaikka vielä silmää ja sanot ”Joulupukille vähän ideoita”.
Ja tasan tarkkaan kirjaat paperille (esim.) ”Lumene True Mystic Volume Waterproof Mascara, musta” pelkän ”ripsivärin” sijaan, jotta menee varmasti perille.
Vierailija kirjoitti:
Höllää pipoa. On helpompaa kun ei yritä jatkuvasti ohjeistaa ja määräillä muita. Jos kysytään, sano toivomuksesi ja anna sitten ostaa mitä tahtovat.
Ongelma täsmälleen toistepäin. Koska ollaan rentoja ja aika kilttejä tyyppejä niin anopeilla iske joku hoivavaisto ja haluavat antaa meille tavaraa. Olen tiukasti sanottu ja tuntuu että äideille tulee sitten hieman paha mieli, vien heiltä ilon ostaa tavaraa. Varsinkin anopin on pakko lopettaa tätä hoivaamista. Kun kylään tullaan se herkkujen määrä on järkyttävää ja luulee että kuollaan nälkään. Tekee valtavasti puuroa, pullaa, jälkkäreitä. Ei osaa tehdä ruoka vaan kaiken pitää olla makeeta ja epätervellistä.
Anoppini on uupunut ja väsynyt töistä. Ylipäätän meidän vanhemmat eivät ole sellaisia jotka lähtevät yhtään mihinkään.
Meillä tulee miehelleni ja minulle lahjaksi joka joulu pipo + kaulahuivi + lapaset molemmille appivanhemmilta. :D joka ikinen joulu!! :D revi siitä huumoria kun nyt jo kertaakaan käyttämättömiä annetaan uffille kaappitilan takia.
Olen laittanut suoraan myyjäisiin tai kierrätykseen esim yksittäiset pyyhkeet tai kasvorasvat, joille ei ole ollut käyttöä. Suoraan kannattaa asia ottaa esille, voi olla helpotus anopillekkin, että pääsee lahjastressistä.
Eikö voi vaan sopia, ettei aikuisille osteta ollenkaan lahjoja? Me ollaan nyt vihdoinkin saatu sovittua niin. Jos jotain haluaa antaa menneessään joulua viettämään toisten kotiin, niin joulukukka ja jotain syötävää, suklaata, leivonnainen tms. Mutta ei muuta aikuisille, piste.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee miehelleni ja minulle lahjaksi joka joulu pipo + kaulahuivi + lapaset molemmille appivanhemmilta. :D joka ikinen joulu!! :D revi siitä huumoria kun nyt jo kertaakaan käyttämättömiä annetaan uffille kaappitilan takia.
Olen ap! Meillä oli jossain vaiheessa 12 nahkahanska paria, kaapissa. Sanoin anopille et nyt riittää. Hän ohitti ja pyörivänä levynä "Kyllä niitä aina tarvii", sit vastasin " olet ostanut kokoajan, meillä ei riitä enää kaappitilaa, meillä on 12 kappaletta", hän vaa hihitteli.
Mua raivostuttaa kun hän aina välttää! Eikö koskaan ole kysynyt mitä halutaan joululahjaksi.
Olen täällä jo vuosia yrittänyt mutta kun ei! Ei mene perille.
Ylipäätän en halu appivanhemmille kun he hukuttavat pullaan ja jäätelöön. Apilla iskenyt joku ihme hoivavaisto, yhtäkkiä alkanut ostaa herkkuja. En käsitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee miehelleni ja minulle lahjaksi joka joulu pipo + kaulahuivi + lapaset molemmille appivanhemmilta. :D joka ikinen joulu!! :D revi siitä huumoria kun nyt jo kertaakaan käyttämättömiä annetaan uffille kaappitilan takia.
Olen ap! Meillä oli jossain vaiheessa 12 nahkahanska paria, kaapissa. Sanoin anopille et nyt riittää. Hän ohitti ja pyörivänä levynä "Kyllä niitä aina tarvii", sit vastasin " olet ostanut kokoajan, meillä ei riitä enää kaappitilaa, meillä on 12 kappaletta", hän vaa hihitteli.
Mua raivostuttaa kun hän aina välttää! Eikö koskaan ole kysynyt mitä halutaan joululahjaksi.
Olen täällä jo vuosia yrittänyt mutta kun ei! Ei mene perille.
Ylipäätän en halu appivanhemmille kun he hukuttavat pullaan ja jäätelöön. Apilla iskenyt joku ihme hoivavaisto, yhtäkkiä alkanut ostaa herkkuja. En käsitä.
Selvä, et käsitä. Anna jo olla ja hyvät joulut sinne Porvooseen. Ps. Anna hanskat köyhille, älä ole noin saat anan itsekäs.
Toivottavasti ap kohtaa elämässään vaikean sairauden tai jonkun muun oikeasti vakavan asian, saa hänkin (ehkä) vähän suhteellisuudentajua.
Anna köyhille kaikki ylimääräinen, sillä ongelmasi on ratkaistu.
Jos te ette tykkää tavaroista niin kai teille voi kuitenkin ostaa tavaroita tavaroita vastustavan Marie Kondōn verkkokaupasta? https://shop.konmari.com/
Vie ne lahjat hyväntekeväisyyteen, köyhille.
Siis ihan oikeasti? Minulla on talvihanskat jotka ovat kestäneet jo 15v, minkä takia tarvitsen 12 paria? Ymmärrän jos on 2-3 paria korkeintaan.
Oi että, toi herkkukori olis ihana idea! Miksei kukaan mulle tuo koskaan herkkukoria..
Toivottavasti ei kuitenkaan ole niin, että anopin ostamat ovat periaatteessa aina vääränlaisia ja oman äidin lahjoittamat aina hyvät.
Tee näin:
Minä jätin saamani ei-toivotut lahjat heti joulunvietosta kotiin palatessa suoraan meidän taloyhtiön roskiksille (siihen sivuun), niin joku tarvitseva sai ne siitä omaksua.
Itse en tykkää tuoksukynttilöistä, -saippuoista, hajuvedestä, pahasta suklaasta, joulukransseista, veikeistä tonttuaskarruksista tai punaisista joulutableteista.
Ei ole kukaan niitä jälkeenpäin kysellyt, että missä ovat.
Minä laitan eteenpäin. Hyviä lahjoja tai viemisiä tutuille.
Höllää pipoa. On helpompaa kun ei yritä jatkuvasti ohjeistaa ja määräillä muita. Jos kysytään, sano toivomuksesi ja anna sitten ostaa mitä tahtovat.