Nainen, kuinka usein sinua pokataan?
Kuinka usein sinua isketään baarissa, töissä, kadulla keskellä kirkasta päivää? Minkä ikäinen olet?
Kommentit (177)
Nyt, todella harvoin koska en ole missää tai käy missään, missä voisi pokata.
Entisellä työpaikallani oli erikoinen huomio, siellä moni kävi jututtamassa "tikusta asiaa" olin siis muutaman vuoden siellä ollut ja vasta kun olin lähdössä ja tämä tiedossa, taisin saada n. kolmet treffipyynnöt. Semmosia ne miehet välillä on ujoja, jollei ole some välissä tai pari rohkaisevaa alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kyllä tuo että jotkut ajattelevat hyvän asiakaspalvelun tai kohteliaisuuden tai esimerkiksi oven auki pitämisen pokausyrityksenä. Onko näillä naisilla jotenkin poikkeuksellisen rautainen itsetunto vai vain uskomattoman itsekeskeinen maailmankuva?
Melkein sanoisin että juuri päinvastoin - huono itsetunto aiheuttaa sen, että hakee vahvistusta omalle naiseudelle ja tarvitsee vakuuttelua voidakseen uskoa olevansa haluttava. Sitten kaikki kivat asiakaspalvelukohtaamiset pitää tulkita niin, että "kaikki vaan haluaa mua koko ajan", koska niitä todellisia kokemuksia joko ei ole niin paljon, tai sitten muuten vaan on riippuvainen muiden huomiosta - ja just tällä elämän osa-alueella.
Hyvä pointti! Ajattelin että hyvällä itsetunnolla varustettu henkilö luottaa siihen että muut tykkäävät hänestä, koska itselläni on huono itsetunto eikä lainkaan itsevarmuutta ja oletan aina ettei kukaan pidä minusta. Jos joku katsoo minua, luulen että näytän erityisen rumalta. Treffikutsua pitäisin vitsinä. Mutta ehkä nämä "kaikki rakastaa mua" -tyypit tosiaan hakevat sitä harhaista hyväksyntää kaikesta ja kaikilta.
Muutaman kerran kuukaudessa. 49v.
Vierailija kirjoitti:
Nyt, todella harvoin koska en ole missää tai käy missään, missä voisi pokata.
Entisellä työpaikallani oli erikoinen huomio, siellä moni kävi jututtamassa "tikusta asiaa" olin siis muutaman vuoden siellä ollut ja vasta kun olin lähdössä ja tämä tiedossa, taisin saada n. kolmet treffipyynnöt. Semmosia ne miehet välillä on ujoja, jollei ole some välissä tai pari rohkaisevaa alla.
siis samana päivänä kun ilmoitin lähdöstä.
Olen mies ja erikoisin pokaus oli alkon työntekijä joka neuvomiseni jälkeen vielä jonossa kysyi tarvinko seuraa sen shamppanjapullon kanssa
Oli niin suora hämmennys että sanoin vain että ei mulla on tässä kaikki
Oli nättikin vielä
Kerran pari vuodessa. Käyn sen kerran pari vuodessa baareissa ilman miestä. Ikää 51 v.
Suurta hajontaa naisten keskuudessa! Tosin luulen hajonnan olevan vieläkin suurempaa miesten kesken, ainakin sen perusteella mitä kaveripiiriä tunnen. Itselle naiset ovat tehneet selvänä peliliikkeitä muutaman kerran ja yöelämässä sitten hyvin usein. Muuten kavereille naiset tuntuvat tekevän hyvin niukasti aloitteita.
Sama homma aloitteiden kanssa naistenkin suuntaan. Itse niitä aina välillä teen ja kaverit melko harvoin.
Aika harvoin, koko elämän aikana sanoisin että sadan kerran suuruusluokkaa, mutta tuossa voi olla isokin virhe kumpaan tahansa suuntaan. Olen 33. Tätä hämärtää tosi paljon se, että mun tapa vuorovaikuttaa ihmisten kanssa tulkitaan usein flirtiksi vaikkei olisikaan sitä, ja moni näistä tapauksista on saattanut ollakin mun aloittamani, vaikken olisikaan sitä itse tajunnut.
Baareissa saan yleensä olla rauhassa, mikä on oikein hyvä koska en ole siellä sitä varten ja ne lähestymiset mitä siellä käy on enemmän ahdistelua kuin mitään muuta. Kun olin nuori, kaverit oli kauniimpia kun mä ja tämäkin on vähentänyt muhun kohdistuvia yrityksiä, vaikken itsekään mitenkään pahan näköinen ole.
Julkisilla paikoilla liikkuessa aina välillä joku yrittää. Yliopistolla ja töissäkin on sattunut toisinaan. Valtaosa on käynyt opiskelija- tai muissa tapahtumissa tai kaveriverkoston järkkäämissä eventeissä.
Yhden kerran olen lähtenyt treffeille. Yhden kerran olen ollut otettu huomiosta ja todella harmissani, että jouduin kieltäytymään. Hoitoja on siunaantunut useita, mutta luulen, vaikken ole varma, että olen itse tehnyt noissa tapauksissa aloitteen. Kerran olen pyytänyt yhtä tyyppiä ulos, hän lähti vaikkei ollut yhtään kiinnostunut ja treffit oli todella paskat. Tällaiset lähestymisyritykset on musta kaikkiaan toimimattomia ja turhia ja aiheuttaa paljon hermoilua eikä johda mihinkään. En ymmärrä ihmisiä, jotka pitää niitä deittisovelluksia parempana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opittua tästä ketjusta:
Lähestymisien määrä joka olisi miehelle riemuvoitto, on naiselle pettymys.
Pistäkää päällenne paita jossa lukee kissankokoisin kirjaimin ”en loukkaannu verisesti läskin lähestymisestä” niin tuun heti jutuille. Ei naisten tosin kannata paljoa tehdä aloitteita muutenkaan kun on tehty hyvin selväksi että kaikki suomalaiset naiset on rumia tasottomia tankeroita.
Tuossa oli hassu ristiriita :D
Mutta sopii kyllä.
...sitten kun näen ympärilläni naisia "miehen pituudella ei ole merkitystä"-paidoissa.
Helpompi tuo on karsinoida, lähestyt vaan varmuuden vuoksi itseäsi lyhyempiä. Läskien lähestymisestä vaan loukkaantuu noin 99% miehistä ja se ei näy naamasta.
Myös valtaosa lyhyistä ja keskipituisista naisista suosii pitkiä miehiä.
Jos käyn vaan töissä, kaupassa ja kotona niin noin kerran kuussa. Mikäli jotain menoja mihin liittyy baarissa käyminen niin silloin treffikutsuja / iskuyrityksiä tulee enemmän.
Olen 34 vuotias ja aloitteita tekevät miehet ovat pääosin ikähaitarilla 20-50 vuotta.
Ei kovin montaa kertaa elämäni aikana. Kerran kaupassa, ehkä noin neljä kertaa salilla, kerran kaverin häissä ja siinä ne taisikin olla. Baarissa lähestymisiä en laske, siellä kun käy ilman miestäni tulee aina vähintään 1-5 lähestymistä.
Olen ollut 20v asti naimisissa, mikä vähentää osaltaan noita määriä. Lisäksi en oikein törmää miehiin missään muualla kuin julkisessa paikassa ja sielläkin eniten perheellisiin miehiin. Olen itse töissä työpaikalla, jossa on pelkästään naisia.
Om kirjoitti:
Ehkä kerran viikossa, mutta silleen hienovaraisesti. Minulle avataan ovia, autetaan kantamusten kanssa, päästetään ovista/jonoista/kassalle ensiksi. Saan alennusta ruokalassa, saan kahvin ”jonon ohi” mäkkärin autokaistalla jne. Ihania kilttejä miehiä maailma pullollaan 😊 N 37
Nimenomaan ihania miehiä maailma pullollaan, mutta tuo ei ole iskemistä vaan kohteliasta käytöstä. Itsellekin hyvin tuttua, mutta iskuyrutykset on sitten eri asia, niistäkin kokemusta.
Jos baariin menen, niin siellä yleensä 1-5 kertaa. Mutta viime kerrasta on aikaa, en ole baari-ihmisiä. Kaduilla ym. ei tulla pokailemaan, kun olen opetellut resting bitch facen ja on huono näkökin, niin näytän todella vaikeasti lähestyttävältä/torjuvalta. Eipä haittaa yhtään, kun olen parisuhteessa enkä muutenkaan tykkää jos tuntemattomat miehet tulevat sössöttämään.
En ole koskaan kuullut kenenkään tutun kohdalla, että kukaan olisi tullut pokaamaan kadulla tms keskellä kirkasta päivää.
Hiljattain oli lehtiartikkeli, että todella huonoitsetuntoinen tulkitsee kaikki vieraiden neutraalitkin lähestymiset vihamielisiksi. Ja poikkeuksellisen ison egon omaava tulkitsee minkä tahansa neutraalinkin kanssakäymisen iskemiseksi.
Muutaman kerran elämässä on tultu juttelemaan. Livenä ei koskaan kuitenkaan ole pyydetty treffeille.
N23
Ehkäpä kerran kuussa, yleensä baareissa.
N31
Ilmeisesti kerran on joku mies minua koittanut iskeä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olenkin sitten vain tosi ruma kun minun perään joku uskaltaa juosta.
En kyllä koe sitä jutustelua pokaajan kanssa mitenkään mukava tai luonnollisena. Mutta ajattelen että se on vähän niin kuin hyvää käytöstä rupatella muutama minuutti ihmisen kanssa, joka uskaltaa lähestyä minua keskellä kirkasta päivää ja täysin yllättäen.
T:se jota lainasit
No, tuskin nyt sentään tosi rumakaan... enpä usko, että silloin ketään kiinnostaisi vaivaantua. Mutta sulla on kyllä poikkeuksellisen hyvä pinna sitten, kun tuolla lailla annat aikaasi tuntemattomille, vaikket itse ilmeisesti edes haluaisi. Siis eihän sulla ole mitään velvollisuutta alkaa rupatella jonkun kanssa, joka juoksee perääsi. Itse en ainakaan tekisi niin. Oma elämäni ja oma aikani on ihan yhtä arvokasta kuin sen toisen. Bussipysäkillä saatan puhua jonkun kanssa, mutta jos joku mies juoksisi perääni, niin todellakaan en antaisi hänet määrittää ja määrätä tekemisiäni niin, että keskeyttäisin sen, mitä olen tekemässä (eli menossa jonnekin) ja muuttaisin ajankäyttöäni ja toimintaani jäädäkseni juttelemaan. Kauhean ylikilttiä, mielestäni.
Itse en muuten edes tulkitsisi tällaisia iskuyritykseksi, vaan epäilisin, että tyyppi joko kaupustelee jotain, tai sitten esim. yrittää hienovaraisesti ottaa selville, missä asun esim. asuntomurtoa tms ajatellen. Tai sitten tulisi mieleen se seksin osto. Nimenomaan pokausyritykset - jos siis joku haluaisi vilpittömästi tutustua - tulevat erittäin epätodennäköisesti niin, että joku mies lähtee juoksemaan tai seuraamaan kadulla. Yleensähän kaikki seuraajat ovat vähän friikkejäkin.
Vierailija kirjoitti:
Nuo tuntemattomien lähestymiset ovat kyllä enimmäkseen ahdistavia. Tyypeistä ei koskaan tiedä mitä oikeasti ovat hakemassa. Kun pelkkä ulkonäkö/olemus on se, minkä perusteella lähestytään, ei ainakaan mistään suurista tunteita ole niissä kyse - ellei heppu sitten elä jossain toisessa todellisuudessa. Myöskään ei voi tietää, kuinka he reagoivat torjuntaan, joten pyrin aina olemaan mahdollisimman hienotunteinen - harmi että tämänkin voi joku käsittää väärin... Minuakin epäilyttää aina kun nämä lähestyjät alkavat kyselemään henkilökohtaisia juttuja, jo pelkän nimen kertominen tuntemattomalle epäilyttää. Vastailen aina mahdollisimman niukasti.
Jos saisin valita, toivoisin että nämä täysin tuntemattomat eivät tulisi pokailemaan ollenkaan. Puolituttujen (esim. työkaverieden) pokailut eivät ole lähellekään yhtä epämiellyttäviä.
Siis mitä - tilanne on sinusta ahdistava ja epämiellyttävä, ja SILTI jäät juttelemaan??? Et haluaisi kertoa asioistasi, mutta silti kiltisti vastailet??? Nyt kuule vähän vanhaa kunnon girl poweria kehiin, ei sitä tarvitse miehille niin mielin kielin olla, että jopa ahdistavissa tilanteissa vaan kiltisti kertoo. Tai no toivottavasti olet edes tajunnut antaa väärän nimen... Ja ainahan voit vaan jatkaa matkaa, sanoa ihan ystävällisesti jotain ja sitten että "on vähän kiire bussiin" tai mitä ikinä.
On tottakai ihan ok olla ystävällinen ihmisille, joita kohtaa. Mutta jos tilanne on oikeasti ahdistava ja epämiellyttävä, niin ei silloin ole mitään velvollisuutta jäädä pitkittämään omaa ahdistustaan siihen.
Mä en kyllä ole koskaan tulkinnut tällaisia iskuyrityksiksi. Eihän mies tuossa tilanteessa yritä mitään muuta kuin olla kohtelias. Iskuyritys on mielestäni sellainen, että mies ehdottaa/kysyy/tekee muuten selväksi, että haluaisi treffeille tms. Mutta ehkäpä tästä tulkinnanvaraisuudesta johtuen tässäkin ketjussa jotkut saavat viikottain iskuyrityksiä, jotkut eivät koskaan. Mut on joku mies esim. kadulla pysäyttänyt ja sanonut kauniiksi, mutta en tulkinnut tätä iskuyritykseksi, koska hän ei "halunnut" mitään takaisin.