Luulin ja uskoin pitkään, että Jumala vastaa rukouksiin. Nyt 40 v ikäisenä on myönnettävä, ei kuule eikä vastaa.
Parempi kun ei usko mihinkään vaan tekee työtä ja toimii asioiden eteen.
Kommentit (477)
Vierailija kirjoitti:
Olen 30 vuotias mies, sukuni on pääasiassa uskovaista. toinen puoli on ev.lut ja toinen ortoja. Isäni kuoli kaksi vuotta sitten aivoveren vuotoon ja keuhkosyöpään, äitini pitkälle edenneeseen rintasyöpään, jota ei hoidettu vaikka hän alusti asti kävi lääkäreillä! Ja nyt minulla on suolistosyöpä..ensin hoidin molempia vanhempiani lähihoitajana. Nyt kukaan ei hoida minua, koska en halua siskoiltani ja veljeltäni sääliä tai apua.
On teillä rakastava jumala..minä siis kärsin Aatamin takia
Et kärsi Aatamin takia, vaan EEVAN. NAINEN ON PAHA ja POIKA ON HYVÄ.
NAINEN PAHA.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu minulla. Olin ennen syvästi uskovainen ja nyt mietin joskus onko Jumalaa edes olemassa. Toki rukouksiini on joskus myös vastattu, mutta kun olen vuodesta toiseen rukoillut tiettyjen isojen asioiden puolesta, niitä en ole saanut. Vaikka kysymys on ollut loppujen lopuksi ihan tavallisista asioista kuten perheestä, työstä, terveydestä jne.
Minulle on tosin lapsesta saakka aika naivisti opetettu, että Jumala antaa vaikka puolison ja lapset. Ihan kuin sen eteen ei tarvitsisi mitään tehdä itse. Joten olin kyllä itsekin aika tyhmä kun uskoin tuollaiseen.
Kaikkea saa toivoa, mutta ei kaikkea saa, tietenkään 😊
Joku saa enemmän, joku vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt sitä uskovaista joka osaisi selittää mitä tekemistä sellaisella jumalalla on rakkauden kanssa, joka uhraa oman poikansa itselleen, ettei itse "tarvitsisi" tuomita kaikkia ihmisiä helvetin liekkeihin, vaan vain ne jotka eivät usko että hän tapatti oman poikansa oman itsensä tuomitsevuuden ja kostonhimon vuoksi?
Eipä osaa uskovaiset selittää, miten tuo olio on muka suurin maailmankaikkeuden "rakkaus", kun vaatii ihmisiä uskomaan ilman todisteita tuohon juttuun, ja jos EI PYSTY uskomaan, niin ikuinen kidutus.
Ei tule selitystä miksi se poika piti kiduttaa? Kenelle se uhrattiin? Jumalalle itselleen? Saatanalle? Mille?
MIKSI? Oliko ihan pakko?
Voin avittaa vähäsen, ja selittää että järkevämpi ja rakkaudellisempi jumala käyttäisi sielunvaelluksen mahdollisuutta ja oikeudenmukainen jos haluaisi olla, niin karma on aika hyvä. Ei mikään vapaalippu jokaiselle ihmishirviölle pelkän uskomiskyvyn mukaan.
Uskomiskyky ja tiettyyn uskonlahkoon syntyminen kun ei ole mikään hyvyyden mittari. Miksi maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento käyttäisi ihmisen mittarina jotain noin TYPERÄÄ?
Ja millainen ihminen hyväksyy tuollaiset epäreilut, sairaat ja rumat opit?
Juurikin näin, oon aina ihmetellyt, että jos todella se Raamatun Jumala olis olemassa, olisin aivan valtavan PETTYNYT, että niin surkean inhimillinen, ahdasmielinen, vihamielinen, kostonhimoinen, pikkumainen ja ylpeä olento olisi se "kaikkivaltias". Järkyttävää miten ihmiset ei nää Raamattu on kirjoitettu hallitsemaan massoja ja ohjaamaan ihmisiä, kuinka Mooses oli pikkumaisin ja ylimielisin ihminen ikinä jne. Ihan naurettavaa tekstiä.
Raamatun Jumala on todella kammottava persoonallisuus, mutta Jeesuksella oli paljon hyviä juttuja ja arvomaailma. Ei uskoisi mitenkään että hänen faijansa on tuollainen heikkomielinen sadisti, ja typerys.
Raamatussa käytetään sanaa "pilkkaaja" sanan narsisti synonyymina.
Raamatussa käytetään vaikka mitä sanoja, ja täysin typerästi ja iljettävän kuuloisesti. Niitä papukaijat sitten hokevat ja puhuvat "hengellisellä sanastolla" pää kusta täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu minulla. Olin ennen syvästi uskovainen ja nyt mietin joskus onko Jumalaa edes olemassa. Toki rukouksiini on joskus myös vastattu, mutta kun olen vuodesta toiseen rukoillut tiettyjen isojen asioiden puolesta, niitä en ole saanut. Vaikka kysymys on ollut loppujen lopuksi ihan tavallisista asioista kuten perheestä, työstä, terveydestä jne.
Minulle on tosin lapsesta saakka aika naivisti opetettu, että Jumala antaa vaikka puolison ja lapset. Ihan kuin sen eteen ei tarvitsisi mitään tehdä itse. Joten olin kyllä itsekin aika tyhmä kun uskoin tuollaiseen.
Kaikkea saa toivoa, mutta ei kaikkea saa, tietenkään 😊
Joku saa enemmän, joku vähemmän.
Eikä Jumalalla ole mitään tekemistä asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle jumala antoi parantumattomaan taudin joka vaikeuttaa elämääni, parantaakseen elämääni. Kuulostaa hassulta, mutta niin se on. Ilman tätä olisin jatkanut vanhaa elämääni, eikä minulla olisi mitään mitä minulla nyt on.
Oletko miettinyt, että miksi jumalasi niin teki? Miksi jollekin sarjamurhaajalle ei jumala langeta sairauksia?
Se sarjamurhaaja vastaa teoistaan viimeisellä tuomiolla, jos ei tee parannusta elämästään ja synneistään jo täällä maanpäällisessä elämässä. Toki sarjamurhaajakin voi sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Pakkohan sen on ollakin psyykkisesti sairas, tai sitten riivattu.
Suomalaisissa seurakunnissa kiertää m.urha aja saarnaamassa.
Vapautuu pian vankilasta.Jos hänen murh aam ansa ihminen oli ateisti..niin joutuuko murha..ttu h.elv ettiin?
Sen tietää vain itse Jumala, minä ainakaan en tuomitse ketään suoralta kädeltä Helvettiin. Tuli muuten mieleen, että mistä sitä toisaalta tietää mitä pahaa tämä murhattu teki muille ihmisille eläessään. Tai oliko hän myös itse aikanaan tappanut jonkun. Monesti ne rikolliset myös tappaa toisiaan.
Tietenkin toisen ihmisen tappaminen on väärin ja syntiä, mutta ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.
ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.[
mitä mä just luin????
entäs vilja eerika?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan en ole jumalaan uskonut. Silti olen terve, minulla on hyvä rakas puoliso, 2 tervettä lasta. On vakituinen työ ja hyvä vakaa elämä. En ole tarvinnut Jumalaa ja rukouksia. Miten tämän selittäisitte? Palanko helvetissä kun en usko muuhun kuin itseeni, vaikka mitään pahaa en ole kenellekään tehnyt?
Kyllä palat samoin pienet lapsesi palavat h.elvetin tulessa.
Lapset syyttävät sinua liekeistä iänkaikkisesti
Toimi nyt ! kasta lapsesi HETI!
Kaikki pienet lapset pääsee taivaaseen, jos ne kuolee.
kyllä vauvat pitää kasta kun Jeesus käski.
Mutta hän ei sanonut että kastamaton joutuu automaattisesti helvettiin.
Kerro oi viisas mitä hyötyä siitä kasteesta sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vastattu lähes kaikkiin. Olen 30-vuotias ja aloin rukoilla 15-vuotiaana.
Rukoilussa on tärkeää se, että se tulee sydämestä ja se, ettei se ole Jumalan tahdon vastaista.
Nämä kaksi ovat hyvin tärkeitä. Jumala ei ole automaatti, joka tiputtaa meille ihan mitä me haluamme. Toinen haluaa naapurinsa kuoliaaksi kun on vihainen, toinen tahtoo pelkkää rahaa vaikka se tarkoittaisi hänen sydämensä kovettumista.
Jumala voi myös testata ja kasvattaa kärsivällisyyttäsi. Helppoa se ei ole. Jotkut vastaukset saadaan heti, jotkut myöhemmin ja joihinkin "ei". Joskus viivästyksen tai "ei"-vastauksen takana oleva syy selviää myöhemmin. Kenties puoliso tai työpaikka ei ollut sinulle oikea, kenties sinun täytyi selvitä tästä. Tai kenties rukouksen ollessa toiseen ihmiseen liittyvää, Jumala näkee asian myös hänen näkökulmastaan. Jumala ei pakota ketään, se on rakkautta. Se on armoa.
Sinun täytyy kääntyä Jumalan puoleen ilman vastaustakin.. ei vain vastauksen vuoksi. Sanon tämän siksi, mikäli et usko aidosti Jumalaan. Hän kuulee lapsiaan parhaiten.
En tiedä, miksi minulle on vastattu niin paljon. Tärkeitä isoja ja pieniäkin asioita. Uskon sen liittyvän siihen, että jätän kaiken Jumalan käsiin kun rukoilen ja uskon kaiken olevan kiinni Hänestä eikä minusta. Kun saan vastauksia, en usko sen johtuvan siitä, että olisin jotenkin parempi kuin muut, vaan siitä, että minä tiedän etten ole mitään ilman Jumalaa ja että se vastaus ei ole merkki siitä että rukoilen paremmin kuin toinen vaan se on kaikki ylimääräistä hyvää mitä olen saanut. Jumalan ei ole pakko antaa yhtään mitään.
Toivottavasti tästä oli apua. Voin rukoilla kanssasi. Mitä sinä rukoilit?
Kerrotko ihan esimerkkejä, miten Jumala on sinulle vastannut, miten on sinua auttanut? Mitkä asiat konkreettisesti olet kokenut, että ovat tapahtuneet vain siksi että olet rukoillut?
Olen joskus jossain ketjussa ennenkin tainnut mainita muutamia.
Esimerkiksi useamman keskosen puolesta olen rukoillut, ettei olisi keuhko-ongelmia ja olisivat kehittyneet tarpeeksi ennen syntymää eivätkä syntyisi liian aikaisin. Yhdet syntyi 29-30rv, tais just ja just olla 30rv. Täysin terveitä, ei mitään kummempia. Olivat toki sairaalassa sen vaaditun ajan, mutta pääsivät kotiin aikaisemmin kuin vaadittu.
Yksi toinen keskonen. Rukoilin että olisi kehittyneempi kuim normaalisti. Oli kasvanut hitaasti, arvioitiin pienemmäksi kuin olisi pitämyt olla. Oli syntyessään sittenkin paljon painavampi ja lääkärit ihmettelivät imurefleksiä, joka oli alusta alkaen ja mitä ei siis kuulunut olla.
Samoin oli yksi tuntematon keskonen jonka puolesta rukoilin, en nyt muista mikä tilanne, mut kaikki hyvin.
Joskus oon rukoillut jonkun kokeen tai tentin peruuntumista, näin on käynytkin.
Joskus oon rukoillut jotain muitaki pieniä asioita, niinkuin että rahat riittäis johonki laskuun ja sitten on yhtäkkiä asiat järjestyny jotenkin todella yllättävällä tavalla. Tai on löytynyt työpaikka ihan ihmeellisesti. Esimerkiksi kerran itkin ja rukoilin kun mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä työpaikkaan, jonne en halunnut mennä. Tämä siksi, että tämä olisi vaikuttanut tiettyjen lasten elämään, jotka tarvitsi apua. Kun viivyttelin vastaustani sinne, puhelin soi ja luulin sen olevan sieltä, niin soitettiin aivan eri paikasta (unelmatyöpaikasta!!) jonne olin hakenut kauan sitten että hei olet joskus hakenut tänne, mikä tilanne? Tarvittaisiin tänne huomisesta alkaen joku. Tarvitsen vastauksen tunnin sisällä.
Ja ehkä kaikkein tärkein; kun ekan kerran rukoilin Jumalaa, halusin tietää onko Hän olemassa. En ajatellut asiaa, yhtäkkiä vain tajusin toisen ihmisen kysyessä että minä olin alkanut uskomaan ja olin asiasta 100-varma.
Joskus kun on jäänyt jokin asia saamatta ja olen ollut turhautunut, on selvinnyt miksi näin on käynyt. Esimerkiksi myöhästyin yhdestä työhaastattelusta. Ennen sitö olin rukoillut, ettö jos tämä työpaikka on karmea, estä se. No minä mylhöstyin 1 minuutim minusta riippumattomasta syystä. Kun menin sisään ja esittelin itseni, istuin alas (aluksi vaikutti että haastattelu alkoi) sanottiin hyvin ikävällä sävyllä että tämä oli nyt tässä koska myöhästyminen on niin vakava asia. Tiedättekö, kiittelin ja lähdin hymyillen. Just tuollaista "älä hengitäkään väärin" -työpaikkaa pelkäsin, koska olin traumatisoitunut toisesta paikasta. Tarvitsin kipeästi työpaikkaa, mutta olin niin herkillä sen kokemuksen jälkeen etten olisi kestänyt moista enää uudelleen just silloin.
Jne. Näitä kyllä on. Kaikkea en edes muista, esim sellaisia pieniä mitä on ollut vuosien varrella. Vähän hävettääkin ettei muista niitä.. mutta kaikki on olleet tärkeitä.
Yks mikä tulee ekana mieleen myös on se kun rukoilin tuntemattoman ulkomaalaisen puolesta netissä. Kyseessä oli eri maan chatti. Myöhemmin tää ihminen tuli kertomaan ett rukoukseen oli vastattu ja hän uskoo nyt Jumalaan. Hän kiitti minua ja käytti vielä nimeäni. Hän ei tiennyt nimeäni eikä tiennyt minun olevan suomalainen. Tiesin että se oli Jumalan tapa kertoa minulle, että muista.. kyllä minä kuulen sinua. Joskus kun on minullakin ollut epätoivoisia itkuja.
Yksi rukous, hyvin tärkeä sellainen, odottaa vielä vastausta. Jumala on luvannut vastata, mutta tämä on ollut minulle haaste, koska yksikään vastaus ei ole viipynyt näin kauan. Olen rukoillut jo vuosia päivittäin.
Mutta kun epäilys hiipii mieleen ja tekee mieli luovuttaa, silloin tulisi rukoilla ja luottaa enemmän eikä vähemmän.
Siunausta kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rukoilit väärin, et ollut täysin vilpitön, jumalalla oli muita aikeita, Jumala vastasi, muttet kuunnellut jne.
heh heh. Ympäripyöreää hölinää. Tuota kuulee just uskovilta selitksenä, kun heidän Herransa ei toimi.
Ihan vaan vinkkinä, että nöyrä ihminen saa vastauksen 😘
No niinpä niin. Eli rukoilijassa vika, kun ei osaa rukoilla oikein.
Tosi nöyrältä kuulostaa tuollainen "ihan vaan vinkkinä" ja oikein alentuva hymiö loppukaneettina. Ilmi selvä nöyrä ihminen kirjoittanut tuon viestin. Voi hyvä Luoja miten voikin joku olla nöyrä.
pääkastuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan en ole jumalaan uskonut. Silti olen terve, minulla on hyvä rakas puoliso, 2 tervettä lasta. On vakituinen työ ja hyvä vakaa elämä. En ole tarvinnut Jumalaa ja rukouksia. Miten tämän selittäisitte? Palanko helvetissä kun en usko muuhun kuin itseeni, vaikka mitään pahaa en ole kenellekään tehnyt?
Kyllä palat samoin pienet lapsesi palavat h.elvetin tulessa.
Lapset syyttävät sinua liekeistä iänkaikkisesti
Toimi nyt ! kasta lapsesi HETI!
Kaikki pienet lapset pääsee taivaaseen, jos ne kuolee.
kyllä vauvat pitää kasta kun Jeesus käski.
Mutta hän ei sanonut että kastamaton joutuu automaattisesti helvettiin.
Kerro oi viisas mitä hyötyä siitä kasteesta sitten on?
Siinä liitetään ihminen osaksi seurakuntaa. :) Lapsia ja aikuisia. Seurakuntayhteys on tärkeä.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala on voinut antaa sinulle jotain parempaa kuin mitä rukoilit.
Mitä parempaa ja milloin? No sitä vielä odotellessa.
Sinun pitää opetella nöyryyttä. Asenteestasi oikein huokuu ylimielisyys ja halveksunta Jumalaa kohtaan. En yhtään ihmettele, jos et ymmärrä, miten tämä kuvio toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten itseään täynnä täytyy olla ihmisen joka ajattelee ”jumalaa ei voi olla olemassa koska hän ei tee MINUN ELÄMÄSTÄNI helppoa.” 🤦🏼♀️ Te ette ole maailman napa!
Hyvä huomio, tottahan se on että maailma ei pyöri minun napani ympärillä.
Mutta jos on ihan aidosti jopa vuosia rukoillut ja niihin rukouksiin ei vastata, ei voi sille mitään että uskoaan tai jopa Jumalan olemassaoloa alkaa kyseenalaistamaan. Itsekästä se ehkä on, mutta mielestäni myös ymmärrettävää.
Vai onko niihin vastattu, mutta ei niin että se rukoiltu asia vain ilmestyy elämään? Niinpä.
Luuletko, että aikuiset ihmiset huvikseen keksii sellaisia väitteitä, että on rukoillut vuosia ja ei ole vastattu? Sehän olisi vain hyvä jos olisi vastattu, ja enemmän se todistaisi Jumalan olemassaolosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle jumala antoi parantumattomaan taudin joka vaikeuttaa elämääni, parantaakseen elämääni. Kuulostaa hassulta, mutta niin se on. Ilman tätä olisin jatkanut vanhaa elämääni, eikä minulla olisi mitään mitä minulla nyt on.
Oletko miettinyt, että miksi jumalasi niin teki? Miksi jollekin sarjamurhaajalle ei jumala langeta sairauksia?
Se sarjamurhaaja vastaa teoistaan viimeisellä tuomiolla, jos ei tee parannusta elämästään ja synneistään jo täällä maanpäällisessä elämässä. Toki sarjamurhaajakin voi sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Pakkohan sen on ollakin psyykkisesti sairas, tai sitten riivattu.
Suomalaisissa seurakunnissa kiertää m.urha aja saarnaamassa.
Vapautuu pian vankilasta.Jos hänen murh aam ansa ihminen oli ateisti..niin joutuuko murha..ttu h.elv ettiin?
Sen tietää vain itse Jumala, minä ainakaan en tuomitse ketään suoralta kädeltä Helvettiin. Tuli muuten mieleen, että mistä sitä toisaalta tietää mitä pahaa tämä murhattu teki muille ihmisille eläessään. Tai oliko hän myös itse aikanaan tappanut jonkun. Monesti ne rikolliset myös tappaa toisiaan.
Tietenkin toisen ihmisen tappaminen on väärin ja syntiä, mutta ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.
ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.[
mitä mä just luin????
entäs vilja eerika?
Ei voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä Jeesus toikin sanomaa siitä oikeasta Jumalasta, jolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon, Vanhan testamentin kiivaan ja kovasti ihmistä muistuttavan Jumalan kanssa? Olen pohtinut tätä paljon viimeaikoina.
Ajattelin ensin, että eikös se ole itsestään selvää että näin on, mutta sitten tulin miettineeksi että useimmille ei ole, ja monelle ajatus olisi jopa harhaoppinen.
Itse ajattelen niin, että Vanhan Testamentin Jumala on ihmisen luoma jumala, ihmisen aika barbaarinen näkemys jumaluudesta. Yhden kansan näkemys ja teoria, ja vastaavan kaltaisia oli monilla muilla kansoilla myös, erilaisia. Ja kaikki varmasti uskoivat olevansa oikeassa ja pitivät toisten kansojen uskoja pöyristyttävän väärinä.- Kuitenkaan kellään näistä, ehkä joitain harvoja profeettoja lukuun ottamatta, ei ollut elävää sisäistä yhteyttä Jumalaan, vaan ihmisoppeja, ihmisnäkemyksiä, papiston ja perinteen taruja. Jeesus tuli sitten opettamaan sitä miten sen sijaan, että ihmiset kiivailee että mitenhän sitä pitäisi eläimiä uhrata että Jumala mielistyisi tai saako sapattina nostaa kaivoon pudonneen lampaan sieltä ylös, ihmiset etsisivät Jumalan Henkeä ohjaamaan ja johdattamaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rukoilit väärin, et ollut täysin vilpitön, jumalalla oli muita aikeita, Jumala vastasi, muttet kuunnellut jne.
heh heh. Ympäripyöreää hölinää. Tuota kuulee just uskovilta selitksenä, kun heidän Herransa ei toimi.
Ihan vaan vinkkinä, että nöyrä ihminen saa vastauksen 😘
No niinpä niin. Eli rukoilijassa vika, kun ei osaa rukoilla oikein.
Tosi nöyrältä kuulostaa tuollainen "ihan vaan vinkkinä" ja oikein alentuva hymiö loppukaneettina. Ilmi selvä nöyrä ihminen kirjoittanut tuon viestin. Voi hyvä Luoja miten voikin joku olla nöyrä.
Ei se varmaan tarkoita, että muihin ihmisiin verrattuna nöyrä vaan Jumalan edessä nöyrä. Jumalan eteen ei kannata mennä ylpeällä asenteella vaan tunnustaen että Sinä näet ja osaat kaiken, paremmin kuin minä. En ansaitse mitään, mutta jos nyt kuulisit tämän kerran. Please.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt sitä uskovaista joka osaisi selittää mitä tekemistä sellaisella jumalalla on rakkauden kanssa, joka uhraa oman poikansa itselleen, ettei itse "tarvitsisi" tuomita kaikkia ihmisiä helvetin liekkeihin, vaan vain ne jotka eivät usko että hän tapatti oman poikansa oman itsensä tuomitsevuuden ja kostonhimon vuoksi?
Eipä osaa uskovaiset selittää, miten tuo olio on muka suurin maailmankaikkeuden "rakkaus", kun vaatii ihmisiä uskomaan ilman todisteita tuohon juttuun, ja jos EI PYSTY uskomaan, niin ikuinen kidutus.
Ei tule selitystä miksi se poika piti kiduttaa? Kenelle se uhrattiin? Jumalalle itselleen? Saatanalle? Mille?
MIKSI? Oliko ihan pakko?
Voin avittaa vähäsen, ja selittää että järkevämpi ja rakkaudellisempi jumala käyttäisi sielunvaelluksen mahdollisuutta ja oikeudenmukainen jos haluaisi olla, niin karma on aika hyvä. Ei mikään vapaalippu jokaiselle ihmishirviölle pelkän uskomiskyvyn mukaan.
Uskomiskyky ja tiettyyn uskonlahkoon syntyminen kun ei ole mikään hyvyyden mittari. Miksi maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento käyttäisi ihmisen mittarina jotain noin TYPERÄÄ?
Ja millainen ihminen hyväksyy tuollaiset epäreilut, sairaat ja rumat opit?
En tiedä, kuvaamasi asia ei kuvaa yhtään minun tuntemaa uskontoa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja rauhaa sydämeesi ja mieleesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa näistä viesteistä on pilkkaavia.
Jos haluatte pohtia asioita syvällisesti, lukekaa Jobin kirja.Älä sinä puhu mitään syvällisyydestä.
Puhun nyt Jobin syvällisistä ajatuksista. Job uskoi kärsimyksistä huolimatta.
Minulle on valjennut näistä asioista muutamia seikkoja. Raamatun mukaan Jumala haluaa pelastaa kaikki ihmiset. Hän siis pelastaa kaikki, koska on kaikkivaltias ja haluaa. Pelastus ei ole riippuvainen meidän uskosta vaan on Jumalan työ. Jumala asuu meissä kaikissa. Jumalaa ei ihminen löydä suurista asioista, vaan pienistä. Kun hius putoaa päästäsi, Jumala tietää sen. Kaikki elämä on Jumalasta. Myös fyysinen kuolema on Jumalasta, koska elämän pitää jatkua. Henki siirtyy toiseen olotilaan. En nykyään pyydä juuri mitään Jumalalta. Ainoastaan sitä, että jokainen saisi yhteyden henkeen . Jeesus on jo kuollut. Kaikkien synnit o n jo annettu anteeksi. Yhteys löytyy, kun uskoo ja tietää nämä asiat. Meidän suurin ongelma on sama kuin ihmissuhteissakin. Me yritetään tehdä Jumalasta meidän mielen mukaisia. Tapahtukoon sinun tahtosi.
pääkastuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koskaan en ole jumalaan uskonut. Silti olen terve, minulla on hyvä rakas puoliso, 2 tervettä lasta. On vakituinen työ ja hyvä vakaa elämä. En ole tarvinnut Jumalaa ja rukouksia. Miten tämän selittäisitte? Palanko helvetissä kun en usko muuhun kuin itseeni, vaikka mitään pahaa en ole kenellekään tehnyt?
Kyllä palat samoin pienet lapsesi palavat h.elvetin tulessa.
Lapset syyttävät sinua liekeistä iänkaikkisesti
Toimi nyt ! kasta lapsesi HETI!
Kaikki pienet lapset pääsee taivaaseen, jos ne kuolee.
kyllä vauvat pitää kasta kun Jeesus käski.
Mutta hän ei sanonut että kastamaton joutuu automaattisesti helvettiin.
Kerro oi viisas mitä hyötyä siitä kasteesta sitten on?
Olet automaattisesti että kaikesta mitä Herra käski tehdä pitää olla välitön hyöty ihmisille? Miksi?
Jos tarkoja ollaan niin Jeesus ei käskenyt kastaa vauvoja. Mutta ei hän kieltänytkään kastamasta vauvoja. Siitä ketä pitää kastaa, milloin ja miksi on toki tapeltu 2000 vuotta ja monet vapaat suunnat tunnistaa siitä että ne eivät hyväksy lapsikastetta vaan vaativat ns uskovien kasteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rukoilit väärin, et ollut täysin vilpitön, jumalalla oli muita aikeita, Jumala vastasi, muttet kuunnellut jne.
heh heh. Ympäripyöreää hölinää. Tuota kuulee just uskovilta selitksenä, kun heidän Herransa ei toimi.
Ihan vaan vinkkinä, että nöyrä ihminen saa vastauksen 😘
No niinpä niin. Eli rukoilijassa vika, kun ei osaa rukoilla oikein.
Tosi nöyrältä kuulostaa tuollainen "ihan vaan vinkkinä" ja oikein alentuva hymiö loppukaneettina. Ilmi selvä nöyrä ihminen kirjoittanut tuon viestin. Voi hyvä Luoja miten voikin joku olla nöyrä.
Ei se varmaan tarkoita, että muihin ihmisiin verrattuna nöyrä vaan Jumalan edessä nöyrä. Jumalan eteen ei kannata mennä ylpeällä asenteella vaan tunnustaen että Sinä näet ja osaat kaiken, paremmin kuin minä. En ansaitse mitään, mutta jos nyt kuulisit tämän kerran. Please.
- eri
Eli Herran itsetuntoa pitää ensin pönkittää, sitten hän ehkä saattaa tehdä jotain.
Sen tietää vain itse Jumala, minä ainakaan en tuomitse ketään suoralta kädeltä Helvettiin. Tuli muuten mieleen, että mistä sitä toisaalta tietää mitä pahaa tämä murhattu teki muille ihmisille eläessään. Tai oliko hän myös itse aikanaan tappanut jonkun. Monesti ne rikolliset myös tappaa toisiaan.
Tietenkin toisen ihmisen tappaminen on väärin ja syntiä, mutta ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.