Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?

Millainen oli a.dolf Hi.tlerin älykkyysosamäärö?

Onx tietoo?

No vaikka siitä kun avaa suunsa tai kirjoittaa jotain.

Vierailija kirjoitti:

Millainen oli a.dolf Hi.tlerin älykkyysosamäärö?

Onx tietoo?

välillä 140-150 15 kh:lla. Muutamille na tsipomoille tehtiin ÄO-testi ja parhaiden tulokset olivat 140 . Tämä merkitsee: he olivat huippuälykkäitä, mutteivat luovia ajattelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Millainen oli a.dolf Hi.tlerin älykkyysosamäärö?

Onx tietoo?

Ei ole tietoo että Aatu olisi testattu.

Nats it saivat hyviä tuloksia ÄO-testeissä

Vain kolme 20:stä testatusta sijoittui älykkyydeltään keski-tasolle. Loput olivat joko hyvin tai erittäin älykkäitä.

Vaikka Göringin älykkyysosamäärä ei ollut joukon korkein, hän sai melko hyvän tuloksen, 138. Saman sai sodan jälkeen Hit lerin seuraajaksi Saksan johtoon noussut Karl Dönitz.

Kelley suoritti natseilla joukon kokeita. Hän muun muassa teetti heillä testin, jolla määritellään testattavan älykkyysosamäärä. Testi osoitti, että kolmella 21:stä syytetystä nats ista ÄO oli hieman yli 100 eli he olivat älykkyydeltään keskivertoja.

Loput Hitle rin entisistä käsikassaroista olivat joko "erittäin älykkäitä" tai "huippuälykkäitä”. Huippupisteet sai talousministeri ja pankinjohtaja Hjalmar Schacht, jonka älykkyysosamäärä oli 143.

Vierailija kirjoitti:

Millainen älykkyysosamäärä oli Jeesuksella?

Tämähän oli vain puuseppä?

Autuaita ovat tyhmät sillä he taivaan perivät..

vai miten se nyt oli?

ajan tavan mukaan synagoogakoulussa. Lisäksi hänellä oli rakennusalan koulutus. Hän opiskeli Vanhaa Testamenttia varmaan heti kun oppi lukemaan ja hämmastytti sen ajan korkeasti koulutetut teologit jo 12-vuotiaana ja osasi soveltaan lukemansa käytäntöön ennennäkemättömällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Logiikka pettää yksinkertaisissakin päättelyissä. 

Aikoinaan yksi tyhmilys selitti minulle, että lotossa on täysin mahdotonta kaikkien numeroiden peräkkäisyys. Eli rivi olisi esim. 1234567. 

Kysyin sitten, että miksi se on sen mahdottomampi kuin mikä tahansa satunnainen jono?

"No se nyt vain on mahdotonta" :D

Rivi 1-7 on ihan yhtä mahdollinen kuin mitkä tahansa 7 numeroa lottorivissä. Juu, on varmasti mahdollinen. Kuitenkin väittäisin, että todennäköisyys saada 7 peräkkäistä numeroa lottoarvonnan tulokseksi on pienempi kuin 7 numeroa, jotka eivät ole peräkkäin.

Varmaan kiinnostuneille löytyy tilastotietoa siitä, moniko loton pääpotti on voitettu numeroilla 1-7 tai muilla seitsemän peräkkäisen numeron sarjoilla.

Ilmeisen moni tuohon ekan seitsemän numeron riviin kuitenkin luottaa, se kun taitaa olla suosituin rivi aina vaan. Ja se kertoo mielestäni jonkinlaisesta tyhmyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Logiikka pettää yksinkertaisissakin päättelyissä. 

Aikoinaan yksi tyhmilys selitti minulle, että lotossa on täysin mahdotonta kaikkien numeroiden peräkkäisyys. Eli rivi olisi esim. 1234567. 

Kysyin sitten, että miksi se on sen mahdottomampi kuin mikä tahansa satunnainen jono?

"No se nyt vain on mahdotonta" :D

Mahdoton se ei ole, mutta epätodennäköisempi kylläkin johtuen entropiasta. Ihan sama pätee esimerkiksi kivenmurikoihin. Kaikki erikokoisia ja erinäköisiä jollain tavalla, vaan neliöt/kuutiot, kolmiot/pyramidit ja pyöreät ovat paljon harvinaisempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen älykkyysosamäärä oli Jeesuksella?

Tämähän oli vain puuseppä?

Autuaita ovat tyhmät sillä he taivaan perivät..

vai miten se nyt oli?

ajan tavan mukaan synagoogakoulussa. Lisäksi hänellä oli rakennusalan koulutus. Hän opiskeli Vanhaa Testamenttia varmaan heti kun oppi lukemaan ja hämmastytti sen ajan korkeasti koulutetut teologit jo 12-vuotiaana ja osasi soveltaan lukemansa käytäntöön ennennäkemättömällä tavalla.

Jeesus teki vedestä viiniä, oliko luvat valmistaa alkoholia? Jeesus ruokki kansaa, oliko hygieniapassi? Rikkoi sapattia eli lakia parantamalla lepopäivänä. Pakeni virkavaltaa, vastusti viranomaisia, herjasi viranomaisia, saarnasi ilman lupaa...

Kuinka voimme ottaa vakavasti tällaisen miehen??

James Alcala saattaa olla vastuussa jopa 30 ratkaisemattomasta mu rhasta. Hänet on jo yhdistetty kahteen murhaan ja yhteen katoamiseen Seattlessa, kuin myös kahteen mur haan New Yorkissa.

Alcala on testien perusteella huippuälykäs. Hänen älykkyysosamääränsä on kerrottu olevan 160.

Jos puhuu jollekin tietystä asiasta, ja hän vastaa takaisin puhumalla jostain muusta asiasta, joskus jopa alentuvaan sävyyn, että NÄIN ASIA ON.

Siis hän ei ymmärrä edes mistä puhutaan, ja väistää aiheen. Pari tuttua tekee tuota ja kumpaakin yhdistää aika yksinkertainen luonne, kauniisti sanottuna.

Jeesus oli ruskea lyhyt kikkarapäinen vanttera mies....mutta oliko sillä älliä?

Oliko edes hyvä puuseppä..vai kiertelikö vain rettelöimässä kavereidensa kanssa?

Puhun työkseni. Kun olen sanonut jotain selkeästi ja melko yksinkertaisesti, tyhmä ihminen kysyy juuri siitä asiasta, josta olen puhunut. "Niin muuten, Ranskan pääkaupunkihan on Pariisi." "Mikä on Ranskan pääkaupunki?"

Vierailija kirjoitti:

Jos puhuu jollekin tietystä asiasta, ja hän vastaa takaisin puhumalla jostain muusta asiasta, joskus jopa alentuvaan sävyyn, että NÄIN ASIA ON.

Siis hän ei ymmärrä edes mistä puhutaan, ja väistää aiheen. Pari tuttua tekee tuota ja kumpaakin yhdistää aika yksinkertainen luonne, kauniisti sanottuna.

Ihminen kieltää itseltään esim sen että on lihava(olen mukavan muodokas)

että on tyhmä (ystäväni eivät ymmärrä minua)

Tämä mahdollistaa sen että emme tee jouk.kkoitsem.urhaa

IQ130 kirjoitti:

Puhun työkseni. Kun olen sanonut jotain selkeästi ja melko yksinkertaisesti, tyhmä ihminen kysyy juuri siitä asiasta, josta olen puhunut. "Niin muuten, Ranskan pääkaupunkihan on Pariisi." "Mikä on Ranskan pääkaupunki?"

Oletko pappi..vai mielenterveyshoitaja?

Vierailija kirjoitti:

IQ130 kirjoitti:

Puhun työkseni. Kun olen sanonut jotain selkeästi ja melko yksinkertaisesti, tyhmä ihminen kysyy juuri siitä asiasta, josta olen puhunut. "Niin muuten, Ranskan pääkaupunkihan on Pariisi." "Mikä on Ranskan pääkaupunki?"

Oletko pappi..vai mielenterveyshoitaja?

Olen puhelinmyyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhuu jollekin tietystä asiasta, ja hän vastaa takaisin puhumalla jostain muusta asiasta, joskus jopa alentuvaan sävyyn, että NÄIN ASIA ON.

Siis hän ei ymmärrä edes mistä puhutaan, ja väistää aiheen. Pari tuttua tekee tuota ja kumpaakin yhdistää aika yksinkertainen luonne, kauniisti sanottuna.

Ihminen kieltää itseltään esim sen että on lihava(olen mukavan muodokas)

että on tyhmä (ystäväni eivät ymmärrä minua)

Tämä mahdollistaa sen että emme tee jouk.kkoitsem.urhaa

Ihmisten käyttäytyminen on varsin kiehtova ihmettelyn aihe. Monesti hämmästelen, että miksi niin monet näennäisesti älykkäät ja järkevät ihmiset kieltävät kiivaasti totuuden huolimatta kiistattomista faktoista ja tieteellisistä todisteista? Lisäksi he vielä kieltävät kiistävänsä tosiasiat ja pistävät päänsä yhä syvemmälle pensaaseen.

Psykologiassa psykoanalyyttisen teorian mukaan kieltämistä käytetään puolustusmekanismina, jonka avulla henkilö säätelee omaa mielentilaansa ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä sananen opiskeluun pääsemisestä. Tilastojen mukaan yo-tutkinnon suorittaa vuosittain noin 25 000 ihmistä kun taas korkeakoulujen yhteishakuun osallistuu noin 150 000 ihmistä. Siis kuusinkertainen määrä. Se tarkoittaa että keskimäärin jokainen uusi korkeakoulukelpoisuuden saavuttanut hakee vuosittain noin kuuteen eri opintosuuntaan. 

Jos jossain periferiayliopiston vähiten suosituilla aloilla, olkoonpa kyse teknillisen tiedekunnan rakennustekniikasta tai humanistisen antropologiasta, valintaprosentti on sama 20% kuin teknillisessä fysiikassa, se ei tosiaankaan tarkoita hakija-aineksen ja sisäänpääsyn helppouden olevan sama. Niihin helppoihin hakee varmuuden vuoksi usea vaikeisiinkin hakeva ja sisäänpääsyssä ei ole varsinaista kynnystä, kunhan on suoritettu yo-tutkinto huonollakin yleisarvosanalla ja jotenkuten suoritettu pääsykoe. Kokonaisvalintaprosentin 20% takana saattaa piillä esimerkiksi 95%:n todellinen valintaosuus, kun poistetaan päältä hakijat, jotka pääsevätkin muualle ensisijaisesti toivomiinsa paikkoihin tai vaan muuten eivät ota paikkaa vastaan tai ovat hakeneet täyttääkseen jotain sosiaalitukiehtoja, eivätkä edes käy pääsykokeessa kuin nimensä kirjoittamassa korkeintaan.

Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä korkeakouluun sisään pääsemisen kanssa.

Tota noin... Unohdat sen, että johonkin antropologiaan otetaan vuosittain hyvin pieni määrä opiskelijoita sisään, ja pyrkijöitä voi silti olla 200. Psykaan pyrkii vuosittain tuhansia, ja alle 5% otetaan sisään. Helsingin yliopiston hammaslääkiksen pääsyprosentti on ollut jossain alle 10% paikkeilla - tässä tilastosssa siis samoissa lukemissa kuin historiaa pääaineenaan lukemaan pyrkineiden:

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/02092019_hy_kan…

Hampaalle haki 712 hakijaa, joista 8,5% hyväksyttiin. Hissaan oli 722 hakijaa, joista 8,2 % hyväksyttiin. Hissaan otettu sisään 32 opiskelijaa, hammaslääketieteeseen 50. Samat prosenttilukemat selittyvät pääsykokeeseen osallistuneiden määrällä.

Tuskinpa hammaslääketiedettä lukemaan pyrkineet pistävät kakkosvaihtoehdoksi jonkun hissan, jossa vaaditaan ihan erilaisia valmiuksia kuin luonnontieteissä. Kannattaa muistaa, että luultavasti löytyy sellaisia ihmisiäkin, joille vaikka antropologian tai historian opiskelu on ollut pitkäaikainen haave ja ensisijainen tavoite. Eiväthän kaikki pyri yliopistoon statusaloille (kauppis, lääkis, ja oikis), vaan he ovat kiinnostuneet ihan muusta.

Ja edelleen: 90 pinnan ÄO harvemmin riittää pääsykokeessa parhaiten pärjänneeseen 10% joukkoon, joka tulee lopulta valituksi. Ja yo-kirjoituksissa saman lukeman (90 ÄO) saaneet tuskin yltävät kiitettäviin arvosanoihin, jos eximiat ja laudaturit yhä jaetaan Gaussin käyrän mukaan parhaiten pärjänneelle 20%. Älyllisesti alle keskiverron (ÄO 100) olevat harvemmin yltävät huippusuorituksiin edes kovalla työllä.

Statusaloilla opiskeleville nousee herkästi píssa päähän, kun alan maine vaikeapääsyisenä sumentaa oman arvostelukyvyn, jolloin opiskelijat alkavat väheksyä kaikkia muita aloja, joilla muka kaiken maailman turhakkeet ja alemmat oliot opiskelevat. Ajattelu alkaa kiertää kehää: vain statusalojen pääsykokeen selvittäneet ovat älykkäitä, muut eivät, koska ovat kävelleet b-papereillaan suoraan maakuntayliopistoon sisään. Varmaan samaa tapahtuu huippuylipistoissa; Oxfordiin päässeet voivat pitää Helsingin yliopistossa lääketiedettä opiskelevia heikkolahjaisina, joiden kyvyt eivät huippuyliopistoon riitä. Mistään älystä tuollainen vahvistusvinouma ei kerro (vaikka se kertoo ennakkoluuloista ja taipumuksesta asettaa omat saavutukset, kuvitelmat tmv. muiden yläpuolelle).

Pitkät jaarittelut tyhjästä. En mitään unohtanut. 20 otettua 200 hakijasta on 10% mutta se ei kerro että kynnys olisi järin suuri, koska mainitut syyt, eli jokainen hakija hakee keskimäärin kuuteen eri paikkaan, jolloin simppelillä oletuksella noista 200 hakijasta noin 30 pyrkii niihin 20 paikkaan tosissaan ja muut menevät sittenkin jonnekin muualle. Edelleen todellinen kynnys muodostuu hakija-aineksen tasosta eikä prosenteista, ja nämä taas vaihtelevat aloittain lähinnä sen perusteella, kuinka suosittu ala on, eli paljonko tasokkaita ensisijaisia pyrkijöitä sinne on. Lääkis ja oikeustiede voivat valita parhaat päältä, jolloin epähalutunpiin opintoihin jää pienempi joukko ja matalatasoisempia todellisia hakijoita. Maakuntaopistojen epäsuosituihin opintoihin todellakin pääsee välttävällä yo-tutkinnolla ja keskinkertaisella pääsykokeella. Vaikka paperilla hakijoita olisi paljon ja ottoprosentti pieni. Joskus voi käydä niinkin, että jokainen halukas saa opiskelupaikan. Kunhan on paperit lähettänyt ja kokeessa istunut.

Epäloogista. Miten niin lääkis ja oikis muka valitsevat parhaat päältä? Pääsykokeessa on tähän saakka mitattu sellaisia valmiuksia, joita tarvitaan alalla, ei yleisälykkyyttä. Sun väittämä on lopulta yhtä totta kuin se, jossa 1000 kärpästä ei voi olla väärässä. Väheksyt kaikkia muita paitsi statusaloja omien ennakkoluulojasi mukaisesti. Ja niitä maakuntayliopistoja. Mikset mennyt sinne Oxfordiin? Sehän voi valita parhaat päältä, eikä suinkaan joku rupuinen HY.

Siten niin valitsevat, että parhailla papereilla sekä antropologiaa että lääketiedettä hakeneet menevät lääketieteelliseen. Vaikka he näkyvät myös antropologian hakijoiden määrässä, eivät he todellisuudessa jäljelle jäävissä hakijoissa ole, joten kynnys laskee ja heikommilla papereilla tai koepisteillä pääsee sisään. Ei tämän logiikan käsittämiseen kovin korkeaa älyä pitäisi tarvia. Järjettömiin syytöksiisi minua kohtaan ei ole perusteita enkä alennu kommentoimaan.

Eli 6 laudaturin ylioppilas, joka menee lukemaan englantia on susta typerämpi kuin se 6 laudaturin oppilas, joka valitsee oikiksen?

Puhut sekavia. Mitään sen kaltaistakaan en ole sanonut. Taidat trollata vaan.

Sitähän sä täällä jankkaat, koska yleistät epäloogisissa jaarituksissasi jatkuvasti, että kaikki parhaimmat arvosanat saaneet valitsevat automaattisesti oikiksen tai muun statusalan, vaikka yhtä hyvin he voivat valita omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan jonkun ihan muun. Kumma kun susta oikiksen ovien aukeaminen riittää todisteeksi älystä, vaikka yo-paperit olisivat B:tä, mutta muille aloille pääsy ei ole tae mistään, vaikka kuinka olisi pitkä rivi älliä. Sinä silti oletat, että huonoilla yo-papereilla pääsee "alemmille aloille" suoraan sisään, mikä ei pidä paikkaansa. Eximian yo-todistuksesta ei ole tähänkään asti saatu niitä yhteispisteitä (koska useimmilla pyrkijöillä on rivi laudatureja), vaan sisään on päästy pääsykokeen perusteella; ergo useimmille aloille on vaadittu laudaturin arvosanoja ja hyvää menestystä pääsykokeessa.

Syytöksilläsi ja horinoillasi ei ole mitään tekemistä argumenttieni kanssa vaan tuo on kaikki puhdasta olkinukkeilua. Olet tyhmä tai trolli. Sori, en voi auttaa kummassakaan tapauksessa.

Sulla on palikat ihan sekaisin, etkä pysty argumentoimaan uskottavasti, koska loit itse olkiukon, jonka mukaan ÄO 90 omaavat pääsevät välttävällä yo-todistuksella sisään maakuntayliopistoihin. Nyt syytät minua siitä, että oma argumentointikykysi petti.

Et siis edes tiedä, mitä tarkoittaa olkiukko. Ei ihme, että rakastat viljellä niitä. Edelleenkään en ole sanonut muuta, kuin että väittämälle siitä, että yliopistoon pääsy edellyttää noin keskimääräistä tai korkeampaa älykkyyttä, ei ole mitään perusteita. Yliopistoon pääsyn osalta taas kyse on siitä, että ihan oikeasti prosenteista riippumatta kehnoilla papereilla ja parin kirjan tärppien ulkoaopettelulla pääsee joihinkin opintoihin yliopistoon. Ei siihen erityistä älykkyyttä tarvita, saati huippupapereita. Huippupapereilla tietenkin pääsee, ja älykäs tietenkin halutessaan pääsee, mutta kun älykkyys ei ole se seikka, minkä perusteella pääsee, se on vain yksi ominaisuus joka auttaa. Sisukkuus on ihan yhtä tärkeä tai tärkeämpikin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhuu jollekin tietystä asiasta, ja hän vastaa takaisin puhumalla jostain muusta asiasta, joskus jopa alentuvaan sävyyn, että NÄIN ASIA ON.

Siis hän ei ymmärrä edes mistä puhutaan, ja väistää aiheen. Pari tuttua tekee tuota ja kumpaakin yhdistää aika yksinkertainen luonne, kauniisti sanottuna.

Ihminen kieltää itseltään esim sen että on lihava(olen mukavan muodokas)

että on tyhmä (ystäväni eivät ymmärrä minua)

Tämä mahdollistaa sen että emme tee jouk.kkoitsem.urhaa

Kieltäytyminen liittyy kognitiivisiin vinoumiin. Vahvistusvinoumassa henkilö kieltää todisteet, faktat, rationaaliset selitykset ja pysyy tiukasti kiinni kannassaan etsien todisteita, jotka tukevat henkilön omia uskomuksia. Kieltäminen on usein myös itsepetosta. Se on illuusion luomista. Ylivertaisuusvinoumassa henkilö kieltäytyy ajattelemaan, että hän olisi huono jossakin. Henkilön on tietenkin mahdotonta ymmärtää olevansa huono jossakin, jos ei ymmärrä mitä huono ylipäätänsä tarkoittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä, että itsekriittinen itsetarkastelu tuntuu puuttuvan tai puuttuu kokonaan. Tyhmälle ihmiselle tyypillistä on pitää itseään keskivertoa älykkäämpänä ja kyvykkäämpänä. Lisäksi yksi tyypillinen piirre on sokeus omille virheille. Joissain ihmisissä olen tavannut asioiden suodatuskyvyn puutetta, eli kaikki asiat uskotaan lähes mukisematta, ellei muistipaikalla ole ennestään jo vastakkainen uskomus.

Juurikin näin. Omia aivoja ei uskalleta käyttää, vaan määitään niinkun lampaat samaa virttä kuin muutkin. Yleensä ei osata perustella omaa näkemystä, tai ei ainakaan osata nähdä muita näkökulmia kun oma.

Joskus ihminen voi olla hyvästä syystä enemmistön kanssa samaa mieltä. Hyvä lammastesti on kysyä: "Miksi ajattelet noin?" Jos vastaukseksi tulee jotain sellaista kuin "kaikkihan sen tietää", hämmentynyt tuijotus mahdollisesti vielä "onpa tyhmä kysymys" -kommentin kera tai jotain täysin epäolennaista kuten nimittelyä, niin todennäköisesti asiaa ei ole ajateltu itse vaan on vain kyseenalaistamatta omaksuttu muiden mielipide. Astetta hieman fiksumpi "lammas" herää pohtimaan, että miksi ajatteleekaan niin kuin ajattelee, vaikkei osaisikaan perustella nykyistä mielipidettään. Ei-lampaalla taas on perustelut.