Lue keskustelun säännöt.
Mistä huomaat sen että joku ihminen on keskivertoa tyhmempi?
11.11.2019 |
Siis että on tyhmä? Minkälaisista piirteistä tai asioista?
Kommentit (586)
äitihullu jatkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko ÄITI hullun
se aloitti just uuden ketjun:
Kun vanhempani erosivat, äiti ei saanut erossa käytännössä penniäkään. Hän tosin itse valitsi sen sijaan käyttöoikeuden kesämökkiin, mutta käyttöoikeus otettiin myöhemmin pois mökin omistajan vaihduttua, (minä) ja äiti hävisi kiistan korkeimmassa oikeudessa. Äidilläni on pienet tulot, ja hän kertoi itselleen kertyneen 13 000 euron luottokorttivelat. Ja kun maksoi kaikki laskut, eläkkeestä jäi käteen 26 euroa. Minä taas perin isäni, jonka varallisuus oli yli miljoona euroa. Minulle vain tulee maksettavaakin tuon kokoisesta perinnöstä ihan hirveästi, verojen ja mahdollisten asuntoremonttien muodossa. Lisäksi haluan totta kai parantaa omaa elintasoani ja lasteni ja niin ikään pienituloisen mieheni. Korko äidin velassa on hänen mielestään noin 8%, eli ei isoin mahdollinen, mutta ei ihan pieninkään.
En vain tiedä, mitä tästä auttamisesta tulee, koska asiaa ei varmasti ratkaise se, että maksan luottokorttivelat pois, ja äiti saa korkoihin menevän summan verran enemmän rahaa käyttöönsä. Laskin että se olisi 90e/kk. Eli jäisi satanen elämiseen. Eihän sillä elä. Toisaalta en usko, että voin alkaa auttamaan kuukausittain, se sotisi oikeudentajuani vastaan. Kyseessähän eivät kuitenkaan ole äitini varat.Kostan hänelle kaikki mieleni pahoittamiset olemalla oikein v*ttumainen auttaja. Haukun ja solvaan kun muistan jonkin mieleni pahoittaneen asian, jonka hän teki, mutta hänellä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja, kuin kuunnella niitä, koska pitää kieli pitkällä odottaa almujani. Siitäs saa.
Ap
Mutta kun joku epäili, että miten kostan äidilleni, niin tällä näin, jos haluan. Voin käyttää ilkeää valtaa häneen rahan avulla, jos on huono päivä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen älykkyysosamäärä oli Jeesuksella?
Tämähän oli vain puuseppä?
Autuaita ovat tyhmät sillä he taivaan perivät..
vai miten se nyt oli?
ajan tavan mukaan synagoogakoulussa. Lisäksi hänellä oli rakennusalan koulutus. Hän opiskeli Vanhaa Testamenttia varmaan heti kun oppi lukemaan ja hämmastytti sen ajan korkeasti koulutetut teologit jo 12-vuotiaana ja osasi soveltaan lukemansa käytäntöön ennennäkemättömällä tavalla.
Kävikö Jeesus muka koulua? Meille ainakin opetettiin jo ala-asteella, että Jeesuksen aikana kouluun pääsivät vain varakkaiden perheiden pojat. Jeesus oli köyhästä perheestä. Historiantutkijatkin ovat sitä mieltä, että Jeesus oli lukutaidoton. Ammatti opittiin siihen aikaan vanhemmilta, mitään ammattikoulutuksia ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paria tuntemaani tyhmää havainnoimalla voin antaa teille vähän osviittaa:
Kokonaisuudessa toisen tyhmyyden huomaat siitä, kun puhut ikäisellesi (aikuiselle), mutta tuntuu, kuin juttelisit esiteinin kanssa. Tyhmä saattaa olla erittäin ulospäinsuuntautunut, mutta mitään keskustelemisen arvoista sieltä suusta ei tule. Usein muutamat keskustelunaiheet toistaa itseään.
Tyhmälle ihmiselle tyypillistä on usein itsekritiikin puute ja murrosikäiselle tyypillinen tunteiden kuohunta ja draamailu. Itsekritiikin puutteen takia tyhmä ei opi virheistäänkään, esim tuttavani eroaa poikaystävistään kerta toisensa jälkeen ja seuraavan suhteen alussa on aina sitä mieltä, että alttarille astellaan. Oikeinkirjoitus tyhmälle on opetettava sana kerrallaan, koska jonkun huomautettua, että vesi letku on yhdyssana, hän ottaa siitä onkeensa, mutta kirjoittaa vesi melonin edelleen väärin.
Ajatusmaailma on yksinkertainen ja konkreettinen, omaa älyä todistellaan sillä, mitä numeroita sai koulussa ja mikä tulos tuli Mensan nettitestistä. Huumorintaju on puutteellista, usein tyhmä on vahingoniloinen, koska se on helppo tapa ymmärtää tilanteen koomisuuden ja niin ikään jonkun täällä jo mainitsemat läski- ja alapäävitsit ovat tyhmän suosiossa. Harmaata aluetta tyhmä ei näe, eikä ymmärrä, että jotkut asiat ei ole niin justiinsa. Tästä syystä tyhmä hämmentyy ja ahdistuu useissa eri tilanteissa. Hän ei yleensä tajua keskustelun pointtia, vaan takertuu asian kannalta irrelevantteihin yksityiskohtiin, tai räpyttelee silmiään, eikä kommentoi.
Tyhmä ei tajua rajojaaan muutenkaan, eikä ymmärrä, mitä esim nettiin ei kannata postata. Myös huijareiden höynäytettäväksi tyhmä usein joutuu, koska ei osaa arvioida tilannetta, eikä ihmistä
Hetkinen, pidät tyhmänä henkilöä joka on suoriutunut hyvin erilaisissa älykkyyttä mittaavissa testeissä, mutta joka on luonteeltaan epämiellyttävä? Ymmärrät kai, ettei ilkeys ole sama asia kuin tyhmyys? Mensan nettitesti ei testaa sitä, kuinka hyväsydäminen joku on vaan sitä, mikä on hänen aivojensa prosenssointi -ja kapasiteettititeho. Kyseinen ihmistyyppi jota kuvaat yleisellä tasolla on ihmisenä inhottava, mutta ei tyhmä siinä mielessä mihin sillä yleisesti ottaen viitataan puhuttaessa tyhmyydestä. Ihmisistä, joilla on matala ÄO.
Tuntemani tyhmät on luonteeltaan oikein herttaisia ja mukavia ja uskovat aidosti hyvää ihmisistä näin lähtökohtaisesti. Toisaalta heillä on aika huono tilannetaju ja taipumus menettää maltti pienistä (heille isoista) asioista ja sanoa, mitä sylki suuhun tuo.
Tyhmyys ei ole myytti, tai katkeran panettelua, vaan ihan oikea ominaisuus, jolle ihminen ei välttämättä mitään mahda. Toista tyhmäksi kutsuminen vain sattuu olemaan nykymaailmassa niin huonoa käytöstä, että lähes jokainen jättää sen tekemättä, ellei ole aikeissa loukata.
runkuti kirjoitti:
äitihullu jatkaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistatteko ÄITI hullun
se aloitti just uuden ketjun:
Kun vanhempani erosivat, äiti ei saanut erossa käytännössä penniäkään. Hän tosin itse valitsi sen sijaan käyttöoikeuden kesämökkiin, mutta käyttöoikeus otettiin myöhemmin pois mökin omistajan vaihduttua, (minä) ja äiti hävisi kiistan korkeimmassa oikeudessa. Äidilläni on pienet tulot, ja hän kertoi itselleen kertyneen 13 000 euron luottokorttivelat. Ja kun maksoi kaikki laskut, eläkkeestä jäi käteen 26 euroa. Minä taas perin isäni, jonka varallisuus oli yli miljoona euroa. Minulle vain tulee maksettavaakin tuon kokoisesta perinnöstä ihan hirveästi, verojen ja mahdollisten asuntoremonttien muodossa. Lisäksi haluan totta kai parantaa omaa elintasoani ja lasteni ja niin ikään pienituloisen mieheni. Korko äidin velassa on hänen mielestään noin 8%, eli ei isoin mahdollinen, mutta ei ihan pieninkään.
En vain tiedä, mitä tästä auttamisesta tulee, koska asiaa ei varmasti ratkaise se, että maksan luottokorttivelat pois, ja äiti saa korkoihin menevän summan verran enemmän rahaa käyttöönsä. Laskin että se olisi 90e/kk. Eli jäisi satanen elämiseen. Eihän sillä elä. Toisaalta en usko, että voin alkaa auttamaan kuukausittain, se sotisi oikeudentajuani vastaan. Kyseessähän eivät kuitenkaan ole äitini varat.Kostan hänelle kaikki mieleni pahoittamiset olemalla oikein v*ttumainen auttaja. Haukun ja solvaan kun muistan jonkin mieleni pahoittaneen asian, jonka hän teki, mutta hänellä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja, kuin kuunnella niitä, koska pitää kieli pitkällä odottaa almujani. Siitäs saa.
ApMutta kun joku epäili, että miten kostan äidilleni, niin tällä näin, jos haluan. Voin käyttää ilkeää valtaa häneen rahan avulla, jos on huono päivä.
Ap
Huomaa, että olet äitisi kasvattama. Voisi sanoa, että äitisi tullut. Jos kaikki kirjoitukset hänestä pitää paikkaansa.
Täysin epäloogisesta ajattelusta. Esim. jos kerron kaverille, että aion mennä tutkimustani varten haastattelemaan ihan ventovierasta miestä, niin kaveri olettaa, että haluan sen miehen kanssa parisuhdetta. Varoittelee vielä, että ei sellaisen miehen kanssa kannata ryhtyä suhteeseen, siispä ei kannata tehdä haastattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä, että itsekriittinen itsetarkastelu tuntuu puuttuvan tai puuttuu kokonaan. Tyhmälle ihmiselle tyypillistä on pitää itseään keskivertoa älykkäämpänä ja kyvykkäämpänä. Lisäksi yksi tyypillinen piirre on sokeus omille virheille. Joissain ihmisissä olen tavannut asioiden suodatuskyvyn puutetta, eli kaikki asiat uskotaan lähes mukisematta, ellei muistipaikalla ole ennestään jo vastakkainen uskomus.
Juurikin näin. Omia aivoja ei uskalleta käyttää, vaan määitään niinkun lampaat samaa virttä kuin muutkin. Yleensä ei osata perustella omaa näkemystä, tai ei ainakaan osata nähdä muita näkökulmia kun oma.
Joskus ihminen voi olla hyvästä syystä enemmistön kanssa samaa mieltä. Hyvä lammastesti on kysyä: "Miksi ajattelet noin?" Jos vastaukseksi tulee jotain sellaista kuin "kaikkihan sen tietää", hämmentynyt tuijotus mahdollisesti vielä "onpa tyhmä kysymys" -kommentin kera tai jotain täysin epäolennaista kuten nimittelyä, niin todennäköisesti asiaa ei ole ajateltu itse vaan on vain kyseenalaistamatta omaksuttu muiden mielipide. Astetta hieman fiksumpi "lammas" herää pohtimaan, että miksi ajatteleekaan niin kuin ajattelee, vaikkei osaisikaan perustella nykyistä mielipidettään. Ei-lampaalla taas on perustelut.
Miksi lammas vertaus?
Koska lampaat ovat tyhmiä.
Tuo lammasvertaus tulee siitä, että lampaat menee kaikki aina samaan suuntaan. Yksi edellä ja kaikki tiiviisti perässä. Yksikään ei lähde omille teilleen missään vaiheessa niin kuin esim.vuohet.
Siitä, jos käyttää paskaista kauhtunutta massa-kånkenia ihan vaan siksi, että "kaikki muutkin" käyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pyrki 5 kertaa oikikseen ja lopulta pääsi, vaikka kirjoitti c:n paperit. Lähihoitajia ja merkonomeja pääsee lääkikseen ja kauppikseen. Kumma kun vain näille tietyille aloille pääsy muuttaa ihmisen heti älykkääksi, vaikka aiempi näyttö olisi ollut miten heikkoa.
Mitä ihmettä jollain "näytöllä" ja älykkyydellä on tekemistä toistensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pyrki 5 kertaa oikikseen ja lopulta pääsi, vaikka kirjoitti c:n paperit. Lähihoitajia ja merkonomeja pääsee lääkikseen ja kauppikseen. Kumma kun vain näille tietyille aloille pääsy muuttaa ihmisen heti älykkääksi, vaikka aiempi näyttö olisi ollut miten heikkoa.
Mitä ihmettä jollain "näytöllä" ja älykkyydellä on tekemistä toistensa kanssa?
No usein kai ainakin oletetaan, että jos ihminen on älykäs, niin se näkyisi jotenkin tämän ihmisen elämässä. Eli olisi "näyttöä", jolla todentaa asia.
En tiedä sitten, onko tämä älykäs ajattelutapa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin epäloogisesta ajattelusta. Esim. jos kerron kaverille, että aion mennä tutkimustani varten haastattelemaan ihan ventovierasta miestä, niin kaveri olettaa, että haluan sen miehen kanssa parisuhdetta. Varoittelee vielä, että ei sellaisen miehen kanssa kannata ryhtyä suhteeseen, siispä ei kannata tehdä haastattelua.
On aika erikoinen ajatuksenjuoksu hänellä. Toisaalta näin sinkkuna olen huomannut, että jotkut ihmiset liittävät kaikki sinkun tekemiset parisuhteen hankkimiseen. Olen menossa palaveriin kolmeksi = ahaa, sillä on treffit kolmelta! Olin viikonloppuna eräässä seminaarissa = ahaa, oli varmaan jossain sinkkutapahtumassa etsimässä miestä! Veli ja sen kaveri korjasivat mun tietokoneen = ahaa, veli yrittää saada sitä kaverinsa kanssa yhteen! Sen verran voisi näistä arvuuttelijoista sanoa, että eivät kyllä yleensä ole niitä penaalin terävimpiä kyniä, joskaan eivät varsinaisesti vähä-älyisiäkään. Omiin asenteisiinsa ja ajatusmalleihinsa juuttuneita pikemminkin, ja kykenemättömiä kyseenalaistamaan niitä.
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselleni tulee tyhmä vaikutelma ihmisestä, joka kuvittelee, että kaikki älykkäät ihmiset ovat samanlaisia arvoiltaan ja mielipiteiltään. Väitetään esimerkiksi, että persu ei voi olla älykäs, tai että kaikki vihervasemmistolaiset ovat idiootteja. Tai että ainoastaan tyhmät polttavat tupakkaa tai juovat alkoholia. Yleisesti ottaen moni tuntuu tulkitsevan, että jos joku on eri mieltä kuin minä, niin se on tyhmä. Omasta mielestäni älykkyys on vain yksi osa-alue ja resurssi ihmisessä. Älykkäillä ihmisillä voi olla riippuvuuksia, erilaisia poliittisia mielipiteitä, erilaisia arvoja ja erilaisia luonteita. Jos ajatellaan isommassa mittakaavassa, niin varmasti suuri osa historian merkkihenkilöistä on ollut hyvin älykkäitä. Siltikin he ovat tehneet hyvin erilaisia tekoja, osa hyviä ja osa pahoja. Vain tyhmä ajattelee, että älykkäät ihmiset ajattelevat ja elävät elämäänsä keskenään samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Mitä sä jauhat jostain keskihajonnoista? Ihan sama kumpaa niistä käytetään, kummallakaan mitattuna proffien keskimääräinen ÄO ei ole 110. Tartut epäolennaisuuksiin. Mee parvekkeelle rauhoittuu. Pure muutama lyijykynä katki. Huilaa hetki. Olet vaan ollut väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Voi luoja. Jos mä linkitän tähän jonkun sivun, jonka mukaan kuu on juustoa, niin se tekee siitä totta, jollei joku kykene ”argumentoimaan” sitä vääräksi. Oletko sinä älyllisesti vajaa? Siltä nimittäin alat vaikuttaa, etkä selvästi yo-opiskelusta tai tutkimuksen teosta saati siitä argumentoinnista mitään tiedä. Paksua mutua ja röyhkeitä väitteitä sulla kyllä riittää. Linkkisi oli sitä itseään, sen arvo oli nolla.
Tuo hiekkalaatikkolällätyspurkausko nyt mielestäsi vakuuttaa
a)oikeassaolostasi
b)ylivertaisesta älykkyydestäsi
c)jostainmuustamistä?
:D Ei sun tarvi omaa hautaasi enää syventää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammatin/koulutuksen ja älykkyyden suhteesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa tämä:
https://www.quora.com/Whats-the-average-IQ-of-a-university-lecturer
Havaitaan, että ammatilla on jonkinlainen mieto korrelaatio älykkyyden kanssa sikäli, että ammattikunnan keskimääräinen älykkyys vaihtelee alalta toiselle. Samalla nähdään kuitenkin se laaja hajonta, mikä ammattikuntien sisällä älykkyydessä on. Yliopistokoulutus itsessään ei takaa yhtään mitään minimiälykkyyttä. Jopa yliopiston PROFESSOREILLA on oma vasen laitansa eli keskivertoa heikomman ÄO:n porukkaa. Jos vedetään ÄO=100 viiva kuvaajan läpi, niin se osuu jokaikiseen ammattikuntaan. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että ammatista tai koulutuksesta ei voi päätellä henkilön olevan keskimääräistä älykkäämpi tai tyhmempi. Tuokin on tilastodataa, eli siis yksittäisen henkilön kohdalla voi olla vielä tapauskohtainen poikkeus. Entinen professori on voinut ryhtyä vaikkapa burnoutin tai henkisen valaistumisen vuoksi avustustyöntekijäksi tai maanviljelijäksi. Tai korkean ÄO:n ihminen muuten vain on valinnut matalan ÄO:n ammatin. Ja jos alle 100:n osamäärällä päätyy professoriksi, niin aivan taatusti alle 80:n ÄO:lla voi päästä yliopistoon kandiohjelmaan. Aivan taatusti.
Älä turhaan innostu, linkkaamasi sivu ei kestä lainkaan kriittistä tarkastelua [jonka btw osoittaa vastaajan huomautus: opinions all my own]. Eikä myöskään väitteesi, jonka mukaan heikkolahjainen (70-85 ÄO) voisi päästä yliopiston kandiohjelmaan. Oppimisvaikeuksien takia heikkolahjaiseksi luokitellut selviytyvät korkeintaan erityisamiksesta, kielten tai matematiikan omaksuminen on heille erityisen vaikeaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikkolahjaisuus
Tässä perään toinen tutkimus, jonka mukaan sosiaalityön opiskelijoilla ja lääkäreillä on pienempi ÄO kuin antropologeilla: http://www.religjournal.com/pdf/ijrr10001.pdf
Tuon "tutkimuksen" (riittävästi vertailevaa matskua ei ole kerätty eikä asiaa ole muutoinkaan puolueettomasti tutkittu) mukaan näiden eri yliopistoalojen keskimääräiset ÄO:t jakaantuvat seuraavasti:
Lääkärit 127
Sosiaalityö 121
Psykologit 155
Antropologit 147
Biologit 154
Teoreettinen fysiikka 158
Homman pointti olis siinä, kuten linkkaamastani tutkimuksesta selviää, ettei asiaa ole puolueettomasti tutkittu. Mikä tahansa netistä napattu englanninkielinen sivu ei kuitenkaan käy tutkimuksesta, vaikka se tukisi omia mielipiteitäsi siitä, että yliopisto-opiskelijoiden ÄO voisi hyvin olla vain 10 pinnaa korkeampi kuin kehitysvámmaisiksi luokiteltujen (ÄO <70). Sulla on vissiin jotain kaunoja yo-opiskelijoita kohtaan :D
Eipä tuosta rutinastasi taaskaan saa muuta irti kuin henkilöhyökkäyksiä ja väärinymmärryksiä.
Luettelemasi älykkyysosamäärät ovat selvästi eri keskihajonnalla kuin esittämäni linkin tai esittelemäsi heikkolahjaisuuskriteerin. Siis sekoitat kokonaan eri mittayksiköitä edes ymmärtämättä, mitä teet.
Toisekseen korrelaatio keskiarvoissa nimenomaan ei kerro mitään jakauman leveydestä, joka ilmenee juurikin niistä oman linkkini kuvaajista. Keskiarvo määrää jakauman keskipisteen, mutta kuten kuvaajista nähdään, jakauma on hyvin leveä. Keskiarvo ei siis ole alan minkäänlainen minimi eikä sisällä informaatiota, mikä on. Olettaen jakaumaksi normaali, tarvittaisiin tieto myöskin sen keskihajonnasta. Jakauma voi olla muukin kuin normaali, jolloin se pitää kuvata asianmukaisin parametrein. Persentiilikuvaaja on ihan hyvä vaikkei olekaan parametrisoitu.
Kolmanneksi urputus kriittisen tarkastelun kestämättömyydestä on sanahelinää, sillä sitä kriittistä tarkastelua et osannut esittää.
Neljänneksi; oppimisvaikeuksien vuoksi heikkolahjaiseksi luokitelluilla epäilemättä onkin vaikeuksia oppia, edes päästäkseen ainakaan vaikeita aineita edellyttäviin kouluihin, mutta oppimisvaikeudet eivät ole ainut selitys matalammalle ÄO:lle eikä suuressa osassa yliopistoaloja matemaattinen taito tai kieletkään ole erityisen oleellisessa roolissa varsinkaan sisäänpääsyvaiheessa.
Neljästä argumentistasi kaikki pettivät. Yritä paremmin ensi kerralla sortumatta solvaamiseen.
Mitä sä jauhat jostain keskihajonnoista? Ihan sama kumpaa niistä käytetään, kummallakaan mitattuna proffien keskimääräinen ÄO ei ole 110. Tartut epäolennaisuuksiin. Mee parvekkeelle rauhoittuu. Pure muutama lyijykynä katki. Huilaa hetki. Olet vaan ollut väärässä.
Keskihajonta on varsin oleellinen suure puhuttaessa normaalijakautuneista muuttujista, kuten älykkyysosamäärä ja varsinkin ammattialakohtaisesta alarajasta. Ilman sitä niistä ei voi edes keskustella. Jokainen edes auttavasti tilastomatematiikkaansa ymmärtävä tietää tämän itsestäänselvyyden. Proffien ÄO:ta ei nähdäkseni kukaan ole väittänytkään 110:ksi keskimäärin, joten tuollainen olkinukke kertoo vain vakavasta ymmärryskyvyttömyydestä luetun tekstin suhteen. Kiukkuinen lällätyksesi ei tee minusta väärässäolijaa. Siihen tarvittaisiin argumentteja.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyydellä ja riippuvuuksilla ei ole mitään korrelaatiota.
Ihan toinen persoonan taso kyseessä.
Sen sijaan uskovaisten on todettu monissa tutkimuksissa olevan älykkyydeltää alemmalla tasolla keskimäärin kuin ei-uskovaisten.
En usko tuota.. Olen tavannut ja tunnen useita uskovaisia, jotka ovat saaneet pelkkiä kiitettäviä koulussa (toki voit väittää ettei tällä ole mitään tekemistä äo:n kanssa mutta ei ne nyt ihan tyhjästäkään tule) tai ovat mensan äo:ta.
Moni uskis rakastaa filosofisia keskusteluja tai tykkää opiskella filosofiaa ja pohtia moraalia hyvin monestaki eri näkökulmasta.
Hyvin moni uskova on ollut ensin ateisti, myöhemmin uskis. Tunnen tällaisia, jopa yhden papin. Ihminen voi uskoa hyvin monella tapaa elämänsä aikana.
Itsekin uskis ja ihan psykiatri kirjasi ekaan lausuntoon älykkääksi, vaikkei minua testannut. Vaikutti itsekin älykkäältä.
Lisäksi usein tunnistan älykkään ihmisen suht helposti, kun heidän kanssaan keskustelen. Ja usein olen tämän kommentin muilta kuullut.
Älykkyys ei muuten sit tarkoita ett ois parempi ihminen kuin muut. :) Tai että luulisi olevansa. Surullisinta on, jos olettaa pärjäävänsä elämässä vain mat.-loog. päättelytasollaan. Tosielämässä sosiaalisesti älykkäät ovat niitä, jotka pärjäävät parhaiten. Mitä sitten jos on potentiaalia, muttei käytä sitä?
Jos ei jotain ilmiötä tai toisen ajatustapaa/maailmaa ymmärrä, niin se kertoo enemmän sinusta kuin heistä.
T. Äo luultavasti jossain 120 kieppeillä (mitä nyt olen epävirallisesti jotain ns virallisia tai suuntaa antavia testejä joskus huvikseni tehnyt).
Vierailija kirjoitti:
Paria tuntemaani tyhmää havainnoimalla voin antaa teille vähän osviittaa:
Kokonaisuudessa toisen tyhmyyden huomaat siitä, kun puhut ikäisellesi (aikuiselle), mutta tuntuu, kuin juttelisit esiteinin kanssa. Tyhmä saattaa olla erittäin ulospäinsuuntautunut, mutta mitään keskustelemisen arvoista sieltä suusta ei tule. Usein muutamat keskustelunaiheet toistaa itseään.
Tyhmälle ihmiselle tyypillistä on usein itsekritiikin puute ja murrosikäiselle tyypillinen tunteiden kuohunta ja draamailu. Itsekritiikin puutteen takia tyhmä ei opi virheistäänkään, esim tuttavani eroaa poikaystävistään kerta toisensa jälkeen ja seuraavan suhteen alussa on aina sitä mieltä, että alttarille astellaan. Oikeinkirjoitus tyhmälle on opetettava sana kerrallaan, koska jonkun huomautettua, että vesi letku on yhdyssana, hän ottaa siitä onkeensa, mutta kirjoittaa vesi melonin edelleen väärin.
Ajatusmaailma on yksinkertainen ja konkreettinen, omaa älyä todistellaan sillä, mitä numeroita sai koulussa ja mikä tulos tuli Mensan nettitestistä. Huumorintaju on puutteellista, usein tyhmä on vahingoniloinen, koska se on helppo tapa ymmärtää tilanteen koomisuuden ja niin ikään jonkun täällä jo mainitsemat läski- ja alapäävitsit ovat tyhmän suosiossa. Harmaata aluetta tyhmä ei näe, eikä ymmärrä, että jotkut asiat ei ole niin justiinsa. Tästä syystä tyhmä hämmentyy ja ahdistuu useissa eri tilanteissa. Hän ei yleensä tajua keskustelun pointtia, vaan takertuu asian kannalta irrelevantteihin yksityiskohtiin, tai räpyttelee silmiään, eikä kommentoi.
Tyhmä ei tajua rajojaaan muutenkaan, eikä ymmärrä, mitä esim nettiin ei kannata postata. Myös huijareiden höynäytettäväksi tyhmä usein joutuu, koska ei osaa arvioida tilannetta, eikä ihmistä
Veikkaan ettei tuo kaverisi ole oma itsensä sun kanssasi.
Ilkeiden ihmisten seurassa taantuu älykääpiöksi mieluummin kuin sanoo mitään mikä rikkoisi sen ilkeän valmiin käsityksen.
Kyllä esimerkiksi mensan nettitestin tulos kertoo jotakin älystä ja se minkä yliopiston olet käynyt. Kaverini, jota toinen kaveri haukkui aina selän takana, pääsi yliopistoon lukemaan ainetta, johon otettiin vain 4% hakijoista sisään. Siitäkin tämä haukkuja keksi, että varmasti valehdellut jotakin, koska pääsi. Todella törkeätä....
Kostan hänelle kaikki mieleni pahoittamiset olemalla oikein v*ttumainen auttaja. Haukun ja solvaan kun muistan jonkin mieleni pahoittaneen asian, jonka hän teki, mutta hänellä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja, kuin kuunnella niitä, koska pitää kieli pitkällä odottaa almujani. Siitäs saa.
Ap