Olen 160/60 kokoinen ja haluaisin laihtua 10kg, miten kannattaisi edetä?

Vierailija kirjoitti:

Vapaamaalari kirjoitti:

Syö vähemmän kuin kulutat ja tee rikosilmoitus. Niillä ratkeaa vauvapalstan mukaan kaikki maailman ongelmat.

Näistä puuttuu kuitenkin se ykkösohje: jätä se sika. Toimii ap:llekin, koska sianlihassa on paljon rasvaa.

Sokeri,vaalea leipä ja pulla pois,tai huom.vähemmän,niin painoa vähenee huomaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä normaalipainon sisällä pitäisi pudottaa noin paljon?

Jos haluaa. Mitä se muille kuuluu, minkä painoinen joku haluaa olla?

Kuuluu jos kysyy ja haluaa vastauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä normaalipainon sisällä pitäisi pudottaa noin paljon?

Jos haluaa. Mitä se muille kuuluu, minkä painoinen joku haluaa olla?

Kuuluu jos kysyy ja haluaa vastauksia.

lol te mammat ootte niin huvittavia XDDD kysytte mukamas "huolestuneina" ahhahahahahah

Normaalipainon sisällä painonpudotus on aika p-maista hommaa.. Ja sit se paino pitäis vielä pitääkin siellä. Eli ei mitään kuureja! Vaan uusi kevyempi elämäntapa ja salille mars! Usko pois - ne kilot ei kerro paljoakaan, mutta kyllähän sulle senttejä on kertynyt.. Lihakset taas pitää yllä perusauneenvaihduntaa ja muokkaa kropasta kauniin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lihominen alkaa juuri tuosta. Normaalipainoinen tai hieman pyöreä nainen ajattelee, että pitää muka laihtua. No, onnistuuhan se, mutta dieetin aikana kertyy nälkävelkaa ja lihasmassa pienenee. Dieetin jälkeen paino palaa korkojen kera ja kehon rasvaprosentti on entistä suurempi. Mitä vähemmän lihasta, sitä pienempi kalorien kulutus. Kun nainen tajuaa, että paino palasi, hän ryhtyy taasen dieetille. Sen loputtua on edessä sama. Kymmenen vuoden päästä nainen on kymmenen tai kahdenkymmentä kiloa lihavampi kuin oli laihduttamisen aloitettuaan.

On todella typerää tuhota kropan tasapaino jonkin kauneusihanteen takia. Järkevämpää olisi pyrkiä lihasmassan suhteellisen osuuden lisäämiseen. Timmi näyttää hoikemmalta mutta saa silti syödä enemmän lihomatta.

Itse olen toisaalta sitä mieltä, että joskus se lihominen alkaa juuri tuosta, että ajatellaan ettei ylipainon rajoilla huiteleva paino ole ylipainoa.

Nyt jos milloin on hyvä tarkistaa ne tasapainoiset elintavat, ettei niitä kiloja ala hiljalleen kertymään se 5kg/vuosi. 5 vuoden päästä ollaankin sitten siinä surullisen yleisessä tilanteessa, jossa elintapoja pitää muuttaa kertaheitolla isosti ja tämä on _aidosti_ vaikeaa.

Voin kertoa ainoastaan siitä, mikä omalla kohdallani on aina pitänyt minut normaalipainossa. Nämä eivät välttämättä sovellu muille, mutta jos siitä on jotain hyötyä niin hyvä vain :)

Ruokavalio on tärkein tekijä, mitä tulee painoon itsessään, ja treeni määrittää isosti sen sitten, miltä se kehonkoostumus näyttää.

Syön vähähiilihydraattisesti, koska itse kärsin tosi pahasta ärtyvän suolen oireyhtymästä ja tämän myötä voin parhaiten, kun olen karsinut FODMAP-hiilarit minimiin ja viljat kokonaan helvettiin. Syön siis lähinnä vihanneksia, marjoja, lihaa, kalaa ja rasvoja sekä eläimistä että oliiviöljyä. Välillä ruoan kanssa juon kokis zeroa. Tummaa suklaata sitten teen kanssa vaikka, kun tekee mieli jotain hyvää.

Toisille sopii rasvan karttaminen ja täysjyväviljat. Aika iso tekijä on einesten karsiminen lähinnä minimiin ja se, että tekee itse ruokansa mahd. pitkälle luonnollisista raaka-aineista. En usko, että tällaista ruokaa syömällä on hankalaa pitää paino stabiilina.

Urheilua harrastan sen verran, että käyn joka aamu tai joka toinen aamu 30-45min juoksulenkillä ja lisäksi minulla on aktiivinen koira, jonka kanssa lenkkeilen sitten kävellen 1-3 kertaa päivässä. Joskus lyhyempiä, usein pidempiä lenkkejä (tunti kerrallaan).

En omista autoa, joten kävelen julkisille aina.

Lihaskuntoa tulee treenattua ihan kotona joogan muodossa n. 2-3 kertaa viikossa, koska koen sen rentouttavaksi, ja varsinaista lihaskuntoa treenaan vähän väliä myös kotona painoilla (perusliikkeitä, kyykyt ja eri punnerrukset, mave, selkä).

Ainakin tällä tavalla voin itse hyvin :) useimmilla ihmisillä punttitreeni on sellainen asia, joka sysää kehonkoostumuksen parempaan suuntaan, jossei sitä jo harrasta.

Ylipainon rajalla huiteleva paino??? Ja tuo painotavoiteko on sinusta normaali?

Siis olen vasta 29 ja minun nuoruudessani normaalipaino oli pituus-110? :D Tuo 50kg on 160cm pitkälle ihan ideaalipaino.

Nykyään enemmistö on ylipainoisia, mikä varmaan vääristää käsityksiä normaalista painosta.

Sitten jos on lyhytkasvuinen ja vain 135 cm, ihannepaino on 25 kg?

Kyllähän lapsissa tuon pituisia ja painoisia löytyy ja ihan normaalin näköisiä ovat. Aikuinen 135 cm on tietenkin eri asia. Heillä jo kaikki muutkin suhteet ovat aavistuksen vääristyneet silloin.

Mä olen paljon huolestuneempi tämän kansan lihavuusongelmasta kuin normaalipainoisista, jotka haluavat normaalipainon sisällä pudottaa kiloja päästäkseen parempaan kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä normaalipainon sisällä pitäisi pudottaa noin paljon?

Jos haluaa. Mitä se muille kuuluu, minkä painoinen joku haluaa olla?

Kuuluu jos kysyy ja haluaa vastauksia.

lol te mammat ootte niin huvittavia XDDD kysytte mukamas "huolestuneina" ahhahahahahah

En ole mamma ja olen hoikka. Onko sulla tosiaan noin hauskaa? Pössytteletkö:)?

Olen aiemminkin urheillut siis. Luulin etten kovinkaan paljon, mutta kun nyt vertaan rehellisesti nykyisiin tapoihini niin paljon enemmän liikuin silloin kun pysyin muka mitään tekemättä hoikkana. Salitreenistä en tykkää yhtään enkä lenkkeilystä, ryhmäliikunta on enemmän makuuni.

Herkkuja olen aina syönyt melkoisen usein, mutta nykyään useammin niitäkin. Ulkona syömiseen on myös varaa, joten siitäkin on tullut paljon yleisempi tapa kuin köyhänä opiskelijana. Kaikesta en haluaisi kokonaan luopua ja mietinkin että missä määrin pitää mitäkin vähentää. Tuntuu että on aivan hämärtynyt käsitys siitä, että kuinka usein hoikat syövät vaikka pizzaa tai suklaalevyn, kun mielestäni olen syönyt niitä aina aika usein mutta ennen en siltikään lihonut... Todennäköisesti siis muistan väärin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lihominen alkaa juuri tuosta. Normaalipainoinen tai hieman pyöreä nainen ajattelee, että pitää muka laihtua. No, onnistuuhan se, mutta dieetin aikana kertyy nälkävelkaa ja lihasmassa pienenee. Dieetin jälkeen paino palaa korkojen kera ja kehon rasvaprosentti on entistä suurempi. Mitä vähemmän lihasta, sitä pienempi kalorien kulutus. Kun nainen tajuaa, että paino palasi, hän ryhtyy taasen dieetille. Sen loputtua on edessä sama. Kymmenen vuoden päästä nainen on kymmenen tai kahdenkymmentä kiloa lihavampi kuin oli laihduttamisen aloitettuaan.

On todella typerää tuhota kropan tasapaino jonkin kauneusihanteen takia. Järkevämpää olisi pyrkiä lihasmassan suhteellisen osuuden lisäämiseen. Timmi näyttää hoikemmalta mutta saa silti syödä enemmän lihomatta.

Itse olen toisaalta sitä mieltä, että joskus se lihominen alkaa juuri tuosta, että ajatellaan ettei ylipainon rajoilla huiteleva paino ole ylipainoa.

Nyt jos milloin on hyvä tarkistaa ne tasapainoiset elintavat, ettei niitä kiloja ala hiljalleen kertymään se 5kg/vuosi. 5 vuoden päästä ollaankin sitten siinä surullisen yleisessä tilanteessa, jossa elintapoja pitää muuttaa kertaheitolla isosti ja tämä on _aidosti_ vaikeaa.

Voin kertoa ainoastaan siitä, mikä omalla kohdallani on aina pitänyt minut normaalipainossa. Nämä eivät välttämättä sovellu muille, mutta jos siitä on jotain hyötyä niin hyvä vain :)

Ruokavalio on tärkein tekijä, mitä tulee painoon itsessään, ja treeni määrittää isosti sen sitten, miltä se kehonkoostumus näyttää.

Syön vähähiilihydraattisesti, koska itse kärsin tosi pahasta ärtyvän suolen oireyhtymästä ja tämän myötä voin parhaiten, kun olen karsinut FODMAP-hiilarit minimiin ja viljat kokonaan helvettiin. Syön siis lähinnä vihanneksia, marjoja, lihaa, kalaa ja rasvoja sekä eläimistä että oliiviöljyä. Välillä ruoan kanssa juon kokis zeroa. Tummaa suklaata sitten teen kanssa vaikka, kun tekee mieli jotain hyvää.

Toisille sopii rasvan karttaminen ja täysjyväviljat. Aika iso tekijä on einesten karsiminen lähinnä minimiin ja se, että tekee itse ruokansa mahd. pitkälle luonnollisista raaka-aineista. En usko, että tällaista ruokaa syömällä on hankalaa pitää paino stabiilina.

Urheilua harrastan sen verran, että käyn joka aamu tai joka toinen aamu 30-45min juoksulenkillä ja lisäksi minulla on aktiivinen koira, jonka kanssa lenkkeilen sitten kävellen 1-3 kertaa päivässä. Joskus lyhyempiä, usein pidempiä lenkkejä (tunti kerrallaan).

En omista autoa, joten kävelen julkisille aina.

Lihaskuntoa tulee treenattua ihan kotona joogan muodossa n. 2-3 kertaa viikossa, koska koen sen rentouttavaksi, ja varsinaista lihaskuntoa treenaan vähän väliä myös kotona painoilla (perusliikkeitä, kyykyt ja eri punnerrukset, mave, selkä).

Ainakin tällä tavalla voin itse hyvin :) useimmilla ihmisillä punttitreeni on sellainen asia, joka sysää kehonkoostumuksen parempaan suuntaan, jossei sitä jo harrasta.

Ylipainon rajalla huiteleva paino??? Ja tuo painotavoiteko on sinusta normaali?

160cm/64kg olisi lievän ylipainon puolella. Siis 4kg lisää 60 kiloon.

160cm/46kg olisi lievän alipainon puolella. Siis 4kg pois 50 kilosta.

Ap siis olisi yhä normaalipainoinen, mutta siirtyisi skaalan yläpäästä skaalan alapäähän.

Olen 164cm ja laihdutin 30-vuotiaana 60kg:sta 50kg. Meni noin 4kk. Olin aluksi Nutriletin ateriankorvikkeilla 3 päivää, koska halusin eroon jokapäiväisestä herkkujen syömisestä ja oli helpoin aloittaa kunnolla. Sitten seuraavat 2 kuukautta olin kokonaan vegaani, enkä syönyt sokeria ollenkaan. Liikuin joka päivä, joka toinen päivä lihaskuntoa ja toisina päivinä juoksulenkkejä. En muista kaloreita, mutta ehkä 1400-1500kcal päivässä. Jossain vaiheessa paino jymähti 54kg ja sen jälkeen vähensin hiilareita ja söin taas lihaa ja maitotuotteita jonkin verran. Sain painon tippumaan siihen 50kg, mutta en jaksanut vähähiilarista dieettiä koska en jaksanut treenata ja palasin takaisin normaaliin vegaaniruokaan ja aloin taas syödä herkkuja kohtuudella. Paino nousi hiljalleen 53-54kg ja siinä on pysynyt. Olen tyytyväinen tähän, tuntuu omalta painolta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä susta jää jäljelle? Olen itse 158 ja 58. Tällä painolla mulla on rinnat, lantio ja lihakset. Olen myös ollut 50 kiloinen rinnaton ruikku. Toki nämä ovat yksilöllisiä juttuja, mutta - 10 kg kuulostaa hurjasti liian paljolta.

Ens kerralla, jätä mutta pois ja ole suosiolla hiljaa. Ovat todellakin hyvin yksilöllisiä juttuja. Piste. 

Se ihmetyttää että herkkujen syömisestä on tullut normi.

Nyt siis puhutaan jostain mikä ei kuulu ihmisen luontaiseen ruokavalioon ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen aiemminkin urheillut siis. Luulin etten kovinkaan paljon, mutta kun nyt vertaan rehellisesti nykyisiin tapoihini niin paljon enemmän liikuin silloin kun pysyin muka mitään tekemättä hoikkana. Salitreenistä en tykkää yhtään enkä lenkkeilystä, ryhmäliikunta on enemmän makuuni.

Herkkuja olen aina syönyt melkoisen usein, mutta nykyään useammin niitäkin. Ulkona syömiseen on myös varaa, joten siitäkin on tullut paljon yleisempi tapa kuin köyhänä opiskelijana. Kaikesta en haluaisi kokonaan luopua ja mietinkin että missä määrin pitää mitäkin vähentää. Tuntuu että on aivan hämärtynyt käsitys siitä, että kuinka usein hoikat syövät vaikka pizzaa tai suklaalevyn, kun mielestäni olen syönyt niitä aina aika usein mutta ennen en siltikään lihonut... Todennäköisesti siis muistan väärin.

Ap

Olen itse miettinyt ihan samoja juttuja, koska painoni on vaihdellut 49-63kg välillä (olen sua muutaman sentin pidempi) ja itse ainakin söin tosi vähän tuolloin kun painoin 50kg tienoilla, vaikka luulin silloin syöväni melkein yhtä paljon kuin painavampana. Olin tuolloin aika alhaisissa rasvoissa, ja tosiaan todellisuudessa en syönyt herkkuja tms. ikinä, ja jätin aina ruokalautaselle osan annoksesta.

Nykyään voin paremmin jossain 55-60kg tienoilla, kun treenailen ekalla sivulla mainitsemallani tavalla (kirjoitin lenkkeilystä ja vähähiilarisesta) ja syön suht terveellisesti niin, että välillä myös herkuttelen suklaalla. Iso ero on ollut siinä, että mulla on lihasmassaa jonkin verran, niin ei keho näytäkään niin löysältä kuin joskus yliopiston alkuvuosina, kun söi roskaruokaa ja juhli aika paljon.

Vaikea sanoa mitään selkeämpiä ohjeita ruokailuun tai muuhun sellaiseen ilman tarkempaa erittelyä, mutta kannattaa tutkailla sitä, millainen ruoka saa voimaan hyvin. 

Jotkut hoikat (hoikat ja hoikat, olet itsekin hoikka) syövät herkkuja useammin kuin toiset, mutta kompensoivat sitä usein muussa ruokailussa ja toiset eivät syö paljoa mitään. Kokonaisuus ratkaisee :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä susta jää jäljelle? Olen itse 158 ja 58. Tällä painolla mulla on rinnat, lantio ja lihakset. Olen myös ollut 50 kiloinen rinnaton ruikku. Toki nämä ovat yksilöllisiä juttuja, mutta - 10 kg kuulostaa hurjasti liian paljolta.

Ens kerralla, jätä mutta pois ja ole suosiolla hiljaa. Ovat todellakin hyvin yksilöllisiä juttuja. Piste. 

Tuo pitää paikkansa.

Erityisesti naisilla terveellinen paino riippuu todella paljon vartalotyypistä, eli kasautuuko massaa vatsaan ja vyötärölle. Luontaisesti rotevarakenteinen painaa yleensä enemmän kuin sirorakenteinen - ei painavien luiden takia (tämä on myytti), vaan siksi että kroppa on leveämpi.

Lihasmassa vaikuttaa myös. Joillein sitä on luontaisesti enemmän, jotkut treenaavat enemmän kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aiemminkin urheillut siis. Luulin etten kovinkaan paljon, mutta kun nyt vertaan rehellisesti nykyisiin tapoihini niin paljon enemmän liikuin silloin kun pysyin muka mitään tekemättä hoikkana. Salitreenistä en tykkää yhtään enkä lenkkeilystä, ryhmäliikunta on enemmän makuuni.

Herkkuja olen aina syönyt melkoisen usein, mutta nykyään useammin niitäkin. Ulkona syömiseen on myös varaa, joten siitäkin on tullut paljon yleisempi tapa kuin köyhänä opiskelijana. Kaikesta en haluaisi kokonaan luopua ja mietinkin että missä määrin pitää mitäkin vähentää. Tuntuu että on aivan hämärtynyt käsitys siitä, että kuinka usein hoikat syövät vaikka pizzaa tai suklaalevyn, kun mielestäni olen syönyt niitä aina aika usein mutta ennen en siltikään lihonut... Todennäköisesti siis muistan väärin.

Ap

Olen itse miettinyt ihan samoja juttuja, koska painoni on vaihdellut 49-63kg välillä (olen sua muutaman sentin pidempi) ja itse ainakin söin tosi vähän tuolloin kun painoin 50kg tienoilla, vaikka luulin silloin syöväni melkein yhtä paljon kuin painavampana. Olin tuolloin aika alhaisissa rasvoissa, ja tosiaan todellisuudessa en syönyt herkkuja tms. ikinä, ja jätin aina ruokalautaselle osan annoksesta.

Nykyään voin paremmin jossain 55-60kg tienoilla, kun treenailen ekalla sivulla mainitsemallani tavalla (kirjoitin lenkkeilystä ja vähähiilarisesta) ja syön suht terveellisesti niin, että välillä myös herkuttelen suklaalla. Iso ero on ollut siinä, että mulla on lihasmassaa jonkin verran, niin ei keho näytäkään niin löysältä kuin joskus yliopiston alkuvuosina, kun söi roskaruokaa ja juhli aika paljon.

Vaikea sanoa mitään selkeämpiä ohjeita ruokailuun tai muuhun sellaiseen ilman tarkempaa erittelyä, mutta kannattaa tutkailla sitä, millainen ruoka saa voimaan hyvin. 

Jotkut hoikat (hoikat ja hoikat, olet itsekin hoikka) syövät herkkuja useammin kuin toiset, mutta kompensoivat sitä usein muussa ruokailussa ja toiset eivät syö paljoa mitään. Kokonaisuus ratkaisee :)

Niin ja se vielä, että ryhmäliikunta on ihan yhtä hyvä liikuntamuoto kuin muutkin jos siitä tykkää. Kannattaa harrastaa sellaista liikuntaa, josta nauttii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä susta jää jäljelle? Olen itse 158 ja 58. Tällä painolla mulla on rinnat, lantio ja lihakset. Olen myös ollut 50 kiloinen rinnaton ruikku. Toki nämä ovat yksilöllisiä juttuja, mutta - 10 kg kuulostaa hurjasti liian paljolta.

Ens kerralla, jätä mutta pois ja ole suosiolla hiljaa. Ovat todellakin hyvin yksilöllisiä juttuja. Piste. 

Tuo pitää paikkansa.

Erityisesti naisilla terveellinen paino riippuu todella paljon vartalotyypistä, eli kasautuuko massaa vatsaan ja vyötärölle. Luontaisesti rotevarakenteinen painaa yleensä enemmän kuin sirorakenteinen - ei painavien luiden takia (tämä on myytti), vaan siksi että kroppa on leveämpi.

Lihasmassa vaikuttaa myös. Joillein sitä on luontaisesti enemmän, jotkut treenaavat enemmän kuin toiset.

 

Täytyy kommentoida sen verran, että olen yllättynyt siitä, että täällä kauhistellaan BMI 20 tienoilla olevaa painotavoitetta.

Luulin itsekin joskus, että olen "roteva", mutta kun painoa sai alas elämällä terveemmin ja rasvaa lähti, niin ihan siro kyllä olen rakenteeltani. Lähti myös lihasta tosin! Painavimmillani punttasin tosi paljon ja osittain ehkä senkin takia tuntui keho jotenkin rotevalta.

Vierailija kirjoitti:

Olen aiemminkin urheillut siis. Luulin etten kovinkaan paljon, mutta kun nyt vertaan rehellisesti nykyisiin tapoihini niin paljon enemmän liikuin silloin kun pysyin muka mitään tekemättä hoikkana. Salitreenistä en tykkää yhtään enkä lenkkeilystä, ryhmäliikunta on enemmän makuuni.

Herkkuja olen aina syönyt melkoisen usein, mutta nykyään useammin niitäkin. Ulkona syömiseen on myös varaa, joten siitäkin on tullut paljon yleisempi tapa kuin köyhänä opiskelijana. Kaikesta en haluaisi kokonaan luopua ja mietinkin että missä määrin pitää mitäkin vähentää. Tuntuu että on aivan hämärtynyt käsitys siitä, että kuinka usein hoikat syövät vaikka pizzaa tai suklaalevyn, kun mielestäni olen syönyt niitä aina aika usein mutta ennen en siltikään lihonut... Todennäköisesti siis muistan väärin.

Ap

80/20 -sääntö on aika hyvä kulmakivi. Eli jos 80% ruuasta on laadukasta, terveellistä ja ravitsevaa niin 20% ruuasta voi olla vähän vapaammin valittua. 

"Mulla onkin lihaksia!". No laitetaanpa ihan oikea esimerkki:

Cassandra Martin, 165cm, 58-61kg

https://athletesphysiques.com/wp-content/uploads/2018/01/cass-martin-di…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä susta jää jäljelle? Olen itse 158 ja 58. Tällä painolla mulla on rinnat, lantio ja lihakset. Olen myös ollut 50 kiloinen rinnaton ruikku. Toki nämä ovat yksilöllisiä juttuja, mutta - 10 kg kuulostaa hurjasti liian paljolta.

Ens kerralla, jätä mutta pois ja ole suosiolla hiljaa. Ovat todellakin hyvin yksilöllisiä juttuja. Piste. 

Kyllä täällä saavat edelleenkin sanoa mielipiteensä muutkin kuin sinua miellyttävät. Melko rouheeta kielenkäyttöä. t.eri

Vierailija kirjoitti:

"Mulla onkin lihaksia!". No laitetaanpa ihan oikea esimerkki:

Cassandra Martin, 165cm, 58-61kg

https://athletesphysiques.com/wp-content/uploads/2018/01/cass-martin-di…

 

Älä nyt, mammat jättää bull mentulankin varjoonsa niiden maastavetotuloksilla.