Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voi järkytys tuota suomalaisten ylipainoisuutta!
07.11.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-11056365
Suomessa 67,6% väestöstä ylipainoisia, kuin Ruotsissa vastaava luku on hieman yli 48% ja Norjassa tasan 46%.
Suomalaisten ylipainoisuusluvut ovat aivan järkyttävää katsottavaa!
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään usko, että suurin ongelma Suomessa olisi liian epätervellinen ruoka. Toki moni syö liian vähän kasviksia. Ongelma on ruan liian suuri määrä. Ei kestä passiivisen toimistotyöntekijän metabolia sitä, että elimistöä rasitetaan syömällä muutaman tunnin välein. Jos suomalaiset söisivät kerran-pari päivässä ja antaisivat elmistönsä levätä, ei ylipaino-ongelmia olisi näin paljon.
Suomessa pelätään verensokeri laskua kuin syöpää. Ihan kauhistellaan isoon ääneen, jos ei ole muutaman tunnin välein syömässä jotain. Kamalaa, sehän on epätervellistä! Kyllä kai se verensokeri heittelee, kun koko ajan pitää olla puputtamassa naamariin jotain, ja kiloja sen kun kertyy vyötärölle.
Outoa... Minulle kun ravitsemus- ja terveysalan asiantuntijat neuvoivat nimenomaan verensokerin tasaisuuden vuoksi syömään tasaisin välein (n 3h) kun minulla oli raskausdiabetes. Ja toden totta, verensokeri pysyi tuolla kurissa eikä noussut liian korkeaksi. Saanko kysyä, mihin sinun väitteesi perustuu? Millainen pätevyys sinulla on?
En ole tuo, johon viittaat. Sanoisin, että tämä on tosi yksilöllistä. Itse tykkään syödä muutaman tunnin välein, en syö kauheasti kerralla. Joskus on ollut aikoja, jolloin olen syönyt vain pari kolme kertaa päivässä ja silloin paino on ennemmin noussut, maha on ollut sekaisin jne. Mutta sitten taas teinipoikani on sellainen, ettei syö aamulla lainkaan, juo vain kahvin. Aikanaan tästä nousi haloo tietysti, kun eihän sillä tavalla koululainen pärjää. No on pärjännyt kuitenkin. Nykyisin syönee koulussa lounaan, mutta esim. vapaapäivinä alkaa kysellä ruoan perään ehkä joskus klo 16. Syö sitten päivällisen ja iltapalan, joka on tavallista isompi. Hyvin on kasvanut ja on ihan normaalipainoinen. Ongelma taitaa yleensä olla vain se, jos ihmisiä aletaan tunkea samaan muottiin eli on syötävä kolmen tunnin välein tai sitten aikuinen ei saa syödä kuin kolme kertaa päivässä.
Menee tragikoomiseksi, jos tänne vedetään kortiksi se, että kukaan täällä olisi muuten väittänyt sixpackin olevan se mihin pitäisi kaikkien pyrkiä. Kirjaimellisesti kukaan ei ole näin väittänyt täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Mikä tutkimus? Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Mikä tutkimus? Kuulostaa mielenkiintoiselta.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rspb.2017.1819
Tuossapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään usko, että suurin ongelma Suomessa olisi liian epätervellinen ruoka. Toki moni syö liian vähän kasviksia. Ongelma on ruan liian suuri määrä. Ei kestä passiivisen toimistotyöntekijän metabolia sitä, että elimistöä rasitetaan syömällä muutaman tunnin välein. Jos suomalaiset söisivät kerran-pari päivässä ja antaisivat elmistönsä levätä, ei ylipaino-ongelmia olisi näin paljon.
Suomessa pelätään verensokeri laskua kuin syöpää. Ihan kauhistellaan isoon ääneen, jos ei ole muutaman tunnin välein syömässä jotain. Kamalaa, sehän on epätervellistä! Kyllä kai se verensokeri heittelee, kun koko ajan pitää olla puputtamassa naamariin jotain, ja kiloja sen kun kertyy vyötärölle.
Outoa... Minulle kun ravitsemus- ja terveysalan asiantuntijat neuvoivat nimenomaan verensokerin tasaisuuden vuoksi syömään tasaisin välein (n 3h) kun minulla oli raskausdiabetes. Ja toden totta, verensokeri pysyi tuolla kurissa eikä noussut liian korkeaksi. Saanko kysyä, mihin sinun väitteesi perustuu? Millainen pätevyys sinulla on?
En ole tuo, johon viittaat. Sanoisin, että tämä on tosi yksilöllistä. Itse tykkään syödä muutaman tunnin välein, en syö kauheasti kerralla. Joskus on ollut aikoja, jolloin olen syönyt vain pari kolme kertaa päivässä ja silloin paino on ennemmin noussut, maha on ollut sekaisin jne. Mutta sitten taas teinipoikani on sellainen, ettei syö aamulla lainkaan, juo vain kahvin. Aikanaan tästä nousi haloo tietysti, kun eihän sillä tavalla koululainen pärjää. No on pärjännyt kuitenkin. Nykyisin syönee koulussa lounaan, mutta esim. vapaapäivinä alkaa kysellä ruoan perään ehkä joskus klo 16. Syö sitten päivällisen ja iltapalan, joka on tavallista isompi. Hyvin on kasvanut ja on ihan normaalipainoinen. Ongelma taitaa yleensä olla vain se, jos ihmisiä aletaan tunkea samaan muottiin eli on syötävä kolmen tunnin välein tai sitten aikuinen ei saa syödä kuin kolme kertaa päivässä.
Tämä on omien kokemusteni perusteella totta. Ymmärrän tosin sen, ettei yleispäteviä linjauksia voida tehdä omien anekdotaalisten kokemusteni perusteella, mutta itse siis syön vain kaksi kertaa päivässä ja mieheni kolme. Itse syön aamupainotteisesti, koska mulla on nälkä aina aamuisin. Mieheni taas jättää aamiaisen about aina välistä ja syö sitten iltapalan, jota minä en syö.
En tosin syö viljoja ollenkaan, koska mahani ei kestä niitä ja mielestäni tämä myös on helpottanut kovasti hypoglykemian oireita, joista kärsin aamupäivisin usein silloin, kun vielä söin hiilaripainotteisesti (esim puuro jne).
Voisin sen verran myös sanoa, että osaan empatisoida ylipainoisten nälänhallintavaikeuksia vaikka olenkin aina itse ollut normaalipainoinen. Itsekin kärsin siis verensokerin omituisesta heittelystä, kun söin hiilihydraatteja enemmän. Vaikka siis tässä keskustelussa olen argumentoinut liiallisen rasvakudoksen omaamista vastaan.
En myöskään ole kärsinyt vähähiilihydraattisen ruokavalioni aiheuttaneen mitään ongelmia kestävyysliikunnan saralla, mikä ei taas vastaa yleisiä normeja/ohjeistuksia. Tämäkin on todennäköisesti yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun BMI on 33, olen siis vakavasti lihava. Mun syy on ruoka ja etenkin tunnesyöminen. Syön hyvään oloon, pahaan oloon, suruun , iloon, ihan kaikkeen mikä liittyy tunteisiin. En vain pysty olla syömättä. Teen pitkää päivää töissä, iltaisin olen aivan naatti enkä jaksa laittaa ruokaa joten mätän naamaani kaikkea epäterveellistä. Sokeri on mulle kuin huume, olen siihen koukussa.
Mutta mistä saa apua? Ei mistään, työterveys kohauttelee olkaansa, ei heillä ole tarjota laihdutusryhmiä. Terveyskeskus suurinpiirtein nauroi ulos koska mitään sairauksia ei ole.
Haliaisin olla hoikempi mutta vielä en ole keksinyt poppakonstia miten saisin laihdutettua. Yksi ajatus on hiipinyt mieleen, lihotan itsenäni lisää ja sitten pääsen lihavuusleikkaukseen!
Uskon että on ammattilaisia jotka voivat auttaa sinua. Jonkin verran se tosin maksaa. Kenelläkään ei ole varaa maksaa mistään, mutta ehkä sittenkin on jos tarpeeksi kovasti jotakin haluaa.
Kiitos. Tällä hetkellä ei ole varaa maksaa, nettotuloni on 1650e kuukaudessa. Niin että vain jotain sairautta odotellessa, sitten pääsee ryhmiin. Terveydenhuolto ei ilmeisesti tunne sanaa enneltaehkäisy. Yksin en laihduttamiseen pysty.
Ootko kokeillut Painonhallintataloa? https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta yksi iso syy lihomiseen on se, että niitä houkutuksia on ympäristössämme nykyisin tosi paljon. Kärjistäen sanoisin, ettei ihminen 70-luvulla tarvinnut kauheasti itsehillintää, kun ruoka oli keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja puolukkasurvosta. Käsittääkseni suurin osa ruoista myös piti tehdä itse, ei voinut nopeasti napata mukaan pasteijoita jostain paistopisteestä. Käytännössä näkisin kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: paluu vanhaan "tylsään" aikaan tai sitten se, että palautettaisiin ruoka-ajat ja laitettaisiin gourmet-ruokaa, joka oikeasti maistuisi joltain ja jota ei vain mätettäisi sisuksiin. Joskus kokeilin oikein herkutella jollain tavallisilla sipseillä, siis söisin hitaasti nautiskellen muutaman, enkä mitään vuorta. Voi h*lvetti, että ne oli pahoja! Ne on selvästi tarkoitettu ahdettavaksi kurkusta alas pikavauhtia, mitään maistelua ei ole tarkoituskaan harrastaa. Ehkä tuo pätee moneen muuhunkin?
Ja ennen kuin joku suivaantuu, kun mollasin ruskeaa kastiketta, niin olen kyllä sitä mieltä, että usein ihan hyvä ratkaisu olisi tyytyä yksinkertaiseen ruokaan. Osallistuin tässä juuri yhdelle loistavalle aterialle, jossa ruoat oli laitettu taidolla. MUTTA se määrä! Tuntuu kuin sekin menisi jotenkin överiksi nykyisin että niitä alkupaloja pitää olla kymmentä sorttia, sitten pääruoka, useampi jälkiruoka... Ruokia on ihan tolkuton määrä, ja jos jokaista ottaa lusikallisen, on lopulta ähky ja emännällä paha mieli, kun ruokaa jäi todella paljon. Miksi sen pitää olla tällaista? Miksei voi olla muutamaa lajia ja se siitä? Nyt niitä tähteitä syödään viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itsekään usko, että suurin ongelma Suomessa olisi liian epätervellinen ruoka. Toki moni syö liian vähän kasviksia. Ongelma on ruan liian suuri määrä. Ei kestä passiivisen toimistotyöntekijän metabolia sitä, että elimistöä rasitetaan syömällä muutaman tunnin välein. Jos suomalaiset söisivät kerran-pari päivässä ja antaisivat elmistönsä levätä, ei ylipaino-ongelmia olisi näin paljon.
Suomessa pelätään verensokeri laskua kuin syöpää. Ihan kauhistellaan isoon ääneen, jos ei ole muutaman tunnin välein syömässä jotain. Kamalaa, sehän on epätervellistä! Kyllä kai se verensokeri heittelee, kun koko ajan pitää olla puputtamassa naamariin jotain, ja kiloja sen kun kertyy vyötärölle.
Outoa... Minulle kun ravitsemus- ja terveysalan asiantuntijat neuvoivat nimenomaan verensokerin tasaisuuden vuoksi syömään tasaisin välein (n 3h) kun minulla oli raskausdiabetes. Ja toden totta, verensokeri pysyi tuolla kurissa eikä noussut liian korkeaksi. Saanko kysyä, mihin sinun väitteesi perustuu? Millainen pätevyys sinulla on?
En myöskään ole kärsinyt vähähiilihydraattisen ruokavalioni aiheuttaneen mitään ongelmia kestävyysliikunnan saralla, mikä ei taas vastaa yleisiä normeja/ohjeistuksia. Tämäkin on todennäköisesti yksilöllistä.
Vhh ja urheilu on kiinnostava juttu. Osa ihmisistä väittää ettei jaksa urheilla yhtään ilman runsaita hiilareita. Satun kuitenkin tuntemaan läheisesti useampia ultrapitkien matkojen urheilijoita, jotka syövät nimenomaan vähähiilihydraattisesti. Yksi aloitti tämän kauan ennen kuin koko ilmiö tuli Suomeen. Hän oli saanut tietoa ulkomaisilta ultrajuoksijoilta ja puhui minulle asiasta jo varmaan 18 vuotta sitten. Pitkillä matkoilla kun hiilareita ei mitenkään saa tarpeeksi muutenkaan, joten kehon on opittava tuottamaan energiaa rasvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Tuossa tutkimuksessa ymmärtääkseni, nyt kun sen luin, naiset suosivat lihasmassaa ja tämä liitettiin viehättävyyteen.
Tutkimuksesta suora sitaatti:
"Weight is unattractive after controlling for how strong a man looks. The zero-order correlation between weight and attractiveness is positive, but this reverses once ratings of strength are controlled for. This is consistent with the hypothesis that women's mate choice mechanisms respond to muscle mass positively but large stores of body fat negatively."
En ymmärrä, onko tuo sinun väitteesi siitä, että naiset suosisivat mahaakin hoikan miehen sijasta, vain omaa tulkintaasti? En löytänyt tutkimuksesta mitään siihen viittaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun 135kg laihduttaa 80kg, hänelle on tehty lihavuusleikkaus.
Tutkimusten mukaan lihavuusleikkaus on yhtä tehokas kuin plasebo. Leikkausta edeltävästi täytyy laihduttaa huomattavasti kiloja ja leikkauksen jälkeen on noudatettava tiukasti pienen pieniä annoskokoja. Molemmilla tavoilla laihtuminen on tuskaa, ja sen onnistuminen ja tuloksen pysyvyys on täysin kiinni ihmisen itsensä sitoutumisesta.
Leikkauksissakin on tietysti vielä omat vaaransa ja tämä ei ole leikkaus pienimmästä päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi iso syy lihomiseen on se, että niitä houkutuksia on ympäristössämme nykyisin tosi paljon. Kärjistäen sanoisin, ettei ihminen 70-luvulla tarvinnut kauheasti itsehillintää, kun ruoka oli keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja puolukkasurvosta. Käsittääkseni suurin osa ruoista myös piti tehdä itse, ei voinut nopeasti napata mukaan pasteijoita jostain paistopisteestä. Käytännössä näkisin kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: paluu vanhaan "tylsään" aikaan tai sitten se, että palautettaisiin ruoka-ajat ja laitettaisiin gourmet-ruokaa, joka oikeasti maistuisi joltain ja jota ei vain mätettäisi sisuksiin. Joskus kokeilin oikein herkutella jollain tavallisilla sipseillä, siis söisin hitaasti nautiskellen muutaman, enkä mitään vuorta. Voi h*lvetti, että ne oli pahoja! Ne on selvästi tarkoitettu ahdettavaksi kurkusta alas pikavauhtia, mitään maistelua ei ole tarkoituskaan harrastaa. Ehkä tuo pätee moneen muuhunkin?
Ja ennen kuin joku suivaantuu, kun mollasin ruskeaa kastiketta, niin olen kyllä sitä mieltä, että usein ihan hyvä ratkaisu olisi tyytyä yksinkertaiseen ruokaan. Osallistuin tässä juuri yhdelle loistavalle aterialle, jossa ruoat oli laitettu taidolla. MUTTA se määrä! Tuntuu kuin sekin menisi jotenkin överiksi nykyisin että niitä alkupaloja pitää olla kymmentä sorttia, sitten pääruoka, useampi jälkiruoka... Ruokia on ihan tolkuton määrä, ja jos jokaista ottaa lusikallisen, on lopulta ähky ja emännällä paha mieli, kun ruokaa jäi todella paljon. Miksi sen pitää olla tällaista? Miksei voi olla muutamaa lajia ja se siitä? Nyt niitä tähteitä syödään viikko.
Eiköhän tästäkin tule taas alapeukkua, mutta en ihan rehellisesti ymmärrä tuota, että "lihotaan koska kaupasta helpompi ottaa mukaan valmis pasteija". En osta ikinä kaupasta mitään valmisruokia/pasteijoita, vaan menen kotiin tekemään itse ruokani, koska en halua lihoa.
En myöskään ole koskaan tykännyt sipseistä, vaan minusta ne ovat oksettavia. Tässä minulla on ehkä käynyt jonkinlainen geneettinen tuuri, mutta veljeni kyllä tykkäävät sipseistä.
Kaiketi voisi päätyä siihenkin pohdintaan, että yksi iso merkittävä tekijä on se, että näkee erityistä vaivaa tehdä itse ruokansa alusta loppuun, yksinkertaisilla raaka-aineilla. Kuten juurikin toi ruskeakastike? Ainakin tällä tavoin voi välttää nämä kaikki glukoosisiirapit ym.
Ja siis olen sitä mieltä tietenkin, että helpompaahan se on ottaa se pasteija, mutta päätän itse joka päivä tehdä itse ruokani ja näen vaivaa sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Tuossa tutkimuksessa ymmärtääkseni, nyt kun sen luin, naiset suosivat lihasmassaa ja tämä liitettiin viehättävyyteen.
Tutkimuksesta suora sitaatti:
"Weight is unattractive after controlling for how strong a man looks. The zero-order correlation between weight and attractiveness is positive, but this reverses once ratings of strength are controlled for. This is consistent with the hypothesis that women's mate choice mechanisms respond to muscle mass positively but large stores of body fat negatively."
En ymmärrä, onko tuo sinun väitteesi siitä, että naiset suosisivat mahaakin hoikan miehen sijasta, vain omaa tulkintaasti? En löytänyt tutkimuksesta mitään siihen viittaavaa.
Tuossa sitaatissahan se juuri sanottiin. Jos on vahvan näköinen vaikkakin painava, niin sillä on edelleen positiivinen vaikutus, vaikka paino sinänsä korreloi negatiivisesti, jos voimaa ei huomioida. En siis tarkoittanut että kaljamaha narukädellä olisi mitenkään viehättävä, vaan lihaksikas kaveri vähän painavampanakin, eli ns. isäkropalla koetaan viehättävämmäksi kuin laiheliini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Tuossa tutkimuksessa ymmärtääkseni, nyt kun sen luin, naiset suosivat lihasmassaa ja tämä liitettiin viehättävyyteen.
Tutkimuksesta suora sitaatti:
"Weight is unattractive after controlling for how strong a man looks. The zero-order correlation between weight and attractiveness is positive, but this reverses once ratings of strength are controlled for. This is consistent with the hypothesis that women's mate choice mechanisms respond to muscle mass positively but large stores of body fat negatively."
En ymmärrä, onko tuo sinun väitteesi siitä, että naiset suosisivat mahaakin hoikan miehen sijasta, vain omaa tulkintaasti? En löytänyt tutkimuksesta mitään siihen viittaavaa.
Tuossa sitaatissahan se juuri sanottiin. Jos on vahvan näköinen vaikkakin painava, niin sillä on edelleen positiivinen vaikutus, vaikka paino sinänsä korreloi negatiivisesti, jos voimaa ei huomioida. En siis tarkoittanut että kaljamaha narukädellä olisi mitenkään viehättävä, vaan lihaksikas kaveri vähän painavampanakin, eli ns. isäkropalla koetaan viehättävämmäksi kuin laiheliini.
Ei sanota (?).Siinä sanotaan, että kun kontrolloidaan voimaa, viehättävyyden korrelaatio painon kanssa kääntyy negatiiviseksi. Eli ainoastaan voidaan vetää johtopäätös siitä, että lihaksikas mies on viehättävä, vaikka painaa paljon, mutta ei-lihaksikas, painava mies taas ei ole. Tuo sinun vertailusi dad-bodyn (ei välttämättä näytä lihaksikkaalta edes?)ja laiheliinin välillä on siten omaa tulkintaasi. Voidaan vain todeta, että lihaksikkaan ja täten vahvan näköinen mies on viehättävä, mutta mitä vähemmän lihakset erottuvat, sitä vähemmän viehättävä hän on.
Tämä on ehkä nillittämistä, mutta tutkimustulosten tulkinta on nillittämistä.
Tutkimuksessa ei otettu mielestäni kantaa hoikan, vähärasvaisen miehen viehättävyydestä dad-bodyn viehättävyyteen.
Isäkroppa ei kyllä ole vahvaa nähnytkään. Kaljamaha kertoo korkeintaan karkkipussin nostelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin länsimainen ihminen edes oikeasti tarvitsee niin suurta massaa? Esim. miehillä tuntuu olevan joku ajatus, että isokokoinen ja vatsakas mies on jotenkin kiinnostavampi kuin hoikka. Varmasti niitäkin naisia on, jotka haluavat "miehen kokoisen miehen". Mä väitän silti, että fysiologinen hoikka ruumiinrakenne ilman ylimääräisiä rasvakudoksia viehättää eniten suurinta osaa ihmisistä niin miehissä kuin naisissa. Hoikkana vartalon muodot erottuvat juuri parhaiten, esim. naisilla lation kaari, miehillä hartioiden ja vyötärön suhde jne.
Tutkimusten mukaan naiset pitävät vahvan näköisiä miehiä viehättävämpänä kuin hoikkia, vaikka miehellä vähän mahaa olisikin. Eräässä tutkimuksessa yksikään nainen 160stä ei valinnut heikon näköistä miestä paremman näköiseksi kuin vahvan näköistä. Ts. länsimainen mies tarvitsee lihasmassaa houkutellakseen kumppania, narukäsi kun ei naisia viehätä. Siinä kyllä olet oikeassa, että lihaksikas kaveri ilman mahaa viehättää naisia aenemmän kuin mahakas.
Tuossa tutkimuksessa ymmärtääkseni, nyt kun sen luin, naiset suosivat lihasmassaa ja tämä liitettiin viehättävyyteen.
Tutkimuksesta suora sitaatti:
"Weight is unattractive after controlling for how strong a man looks. The zero-order correlation between weight and attractiveness is positive, but this reverses once ratings of strength are controlled for. This is consistent with the hypothesis that women's mate choice mechanisms respond to muscle mass positively but large stores of body fat negatively."
En ymmärrä, onko tuo sinun väitteesi siitä, että naiset suosisivat mahaakin hoikan miehen sijasta, vain omaa tulkintaasti? En löytänyt tutkimuksesta mitään siihen viittaavaa.
Tuossa sitaatissahan se juuri sanottiin. Jos on vahvan näköinen vaikkakin painava, niin sillä on edelleen positiivinen vaikutus, vaikka paino sinänsä korreloi negatiivisesti, jos voimaa ei huomioida. En siis tarkoittanut että kaljamaha narukädellä olisi mitenkään viehättävä, vaan lihaksikas kaveri vähän painavampanakin, eli ns. isäkropalla koetaan viehättävämmäksi kuin laiheliini.
Ei sanota (?).Siinä sanotaan, että kun kontrolloidaan voimaa, viehättävyyden korrelaatio painon kanssa kääntyy negatiiviseksi. Eli ainoastaan voidaan vetää johtopäätös siitä, että lihaksikas mies on viehättävä, vaikka painaa paljon, mutta ei-lihaksikas, painava mies taas ei ole. Tuo sinun vertailusi dad-bodyn (ei välttämättä näytä lihaksikkaalta edes?)ja laiheliinin välillä on siten omaa tulkintaasi. Voidaan vain todeta, että lihaksikkaan ja täten vahvan näköinen mies on viehättävä, mutta mitä vähemmän lihakset erottuvat, sitä vähemmän viehättävä hän on.
Tämä on ehkä nillittämistä, mutta tutkimustulosten tulkinta on nillittämistä.
Tutkimuksessa ei otettu mielestäni kantaa hoikan, vähärasvaisen miehen viehättävyydestä dad-bodyn viehättävyyteen.
Korjaan tuota viimeistä: tutkimuksessa otettiin tähän kantaa sen verran, että jos nainen kokee hoikan miehen yhtä vahvaksi fyysisesti kuin ylipainoisen dad-bodyn, niin tällöin hoikka koetaan viehättävämmäksi, koska hänen painonsa on alempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi iso syy lihomiseen on se, että niitä houkutuksia on ympäristössämme nykyisin tosi paljon. Kärjistäen sanoisin, ettei ihminen 70-luvulla tarvinnut kauheasti itsehillintää, kun ruoka oli keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja puolukkasurvosta. Käsittääkseni suurin osa ruoista myös piti tehdä itse, ei voinut nopeasti napata mukaan pasteijoita jostain paistopisteestä. Käytännössä näkisin kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: paluu vanhaan "tylsään" aikaan tai sitten se, että palautettaisiin ruoka-ajat ja laitettaisiin gourmet-ruokaa, joka oikeasti maistuisi joltain ja jota ei vain mätettäisi sisuksiin. Joskus kokeilin oikein herkutella jollain tavallisilla sipseillä, siis söisin hitaasti nautiskellen muutaman, enkä mitään vuorta. Voi h*lvetti, että ne oli pahoja! Ne on selvästi tarkoitettu ahdettavaksi kurkusta alas pikavauhtia, mitään maistelua ei ole tarkoituskaan harrastaa. Ehkä tuo pätee moneen muuhunkin?
Ja ennen kuin joku suivaantuu, kun mollasin ruskeaa kastiketta, niin olen kyllä sitä mieltä, että usein ihan hyvä ratkaisu olisi tyytyä yksinkertaiseen ruokaan. Osallistuin tässä juuri yhdelle loistavalle aterialle, jossa ruoat oli laitettu taidolla. MUTTA se määrä! Tuntuu kuin sekin menisi jotenkin överiksi nykyisin että niitä alkupaloja pitää olla kymmentä sorttia, sitten pääruoka, useampi jälkiruoka... Ruokia on ihan tolkuton määrä, ja jos jokaista ottaa lusikallisen, on lopulta ähky ja emännällä paha mieli, kun ruokaa jäi todella paljon. Miksi sen pitää olla tällaista? Miksei voi olla muutamaa lajia ja se siitä? Nyt niitä tähteitä syödään viikko.
Eiköhän tästäkin tule taas alapeukkua, mutta en ihan rehellisesti ymmärrä tuota, että "lihotaan koska kaupasta helpompi ottaa mukaan valmis pasteija". En osta ikinä kaupasta mitään valmisruokia/pasteijoita, vaan menen kotiin tekemään itse ruokani, koska en halua lihoa.
En myöskään ole koskaan tykännyt sipseistä, vaan minusta ne ovat oksettavia. Tässä minulla on ehkä käynyt jonkinlainen geneettinen tuuri, mutta veljeni kyllä tykkäävät sipseistä.
Kaiketi voisi päätyä siihenkin pohdintaan, että yksi iso merkittävä tekijä on se, että näkee erityistä vaivaa tehdä itse ruokansa alusta loppuun, yksinkertaisilla raaka-aineilla. Kuten juurikin toi ruskeakastike? Ainakin tällä tavoin voi välttää nämä kaikki glukoosisiirapit ym.
Ja siis olen sitä mieltä tietenkin, että helpompaahan se on ottaa se pasteija, mutta päätän itse joka päivä tehdä itse ruokani ja näen vaivaa sen eteen.
Niin sitä siis juuri tarkoitin, että nykyisin on tavallaan tehtävä se kurinalainen päätös, etten osta sitä ja tuota valmismössöä vaan teen itse terveellisempää. Ennen ei tarvinnut tehdä sellaisia päätöksiä, kun vaihtoehtoja ei ollut. Jos et tehnyt ruokaa, et syönyt. Tai no en muista milloin mitäkin einestä alkoi tulla, mutta joka tapauksessa niitä yllykkeitä oli paljon vähemmän. En minä itsekään kauheasti mössöjä ostele ja siinä kun ostan joskus sipsejä, en sitten taas osta karkkia, koska niistä ei niin tykätä. Mutta jos ihminen menee kauppaan väsyneenä, masentuneena tms. tai sitten ei vain ole "ryhdikäs" luonne, niitä hutiostoksia tahtoo tulla nykyisin helpommin. Kyllähän se ympäristö käytännössä vaikuttaa siinä kuin vaikka mainontakin, vaikka omasta mielestään kaikki toimivat järkevästi ja kurinalaisesti. Kyllä se mainosmies on meihin hyvin iskostanut ajatuksen, että itseään pitää hemmotella ja lasten silmät tuikkivat iloisesti, kun heille ostaa Kinderiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta yksi iso syy lihomiseen on se, että niitä houkutuksia on ympäristössämme nykyisin tosi paljon. Kärjistäen sanoisin, ettei ihminen 70-luvulla tarvinnut kauheasti itsehillintää, kun ruoka oli keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja puolukkasurvosta. Käsittääkseni suurin osa ruoista myös piti tehdä itse, ei voinut nopeasti napata mukaan pasteijoita jostain paistopisteestä. Käytännössä näkisin kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: paluu vanhaan "tylsään" aikaan tai sitten se, että palautettaisiin ruoka-ajat ja laitettaisiin gourmet-ruokaa, joka oikeasti maistuisi joltain ja jota ei vain mätettäisi sisuksiin. Joskus kokeilin oikein herkutella jollain tavallisilla sipseillä, siis söisin hitaasti nautiskellen muutaman, enkä mitään vuorta. Voi h*lvetti, että ne oli pahoja! Ne on selvästi tarkoitettu ahdettavaksi kurkusta alas pikavauhtia, mitään maistelua ei ole tarkoituskaan harrastaa. Ehkä tuo pätee moneen muuhunkin?
Ja ennen kuin joku suivaantuu, kun mollasin ruskeaa kastiketta, niin olen kyllä sitä mieltä, että usein ihan hyvä ratkaisu olisi tyytyä yksinkertaiseen ruokaan. Osallistuin tässä juuri yhdelle loistavalle aterialle, jossa ruoat oli laitettu taidolla. MUTTA se määrä! Tuntuu kuin sekin menisi jotenkin överiksi nykyisin että niitä alkupaloja pitää olla kymmentä sorttia, sitten pääruoka, useampi jälkiruoka... Ruokia on ihan tolkuton määrä, ja jos jokaista ottaa lusikallisen, on lopulta ähky ja emännällä paha mieli, kun ruokaa jäi todella paljon. Miksi sen pitää olla tällaista? Miksei voi olla muutamaa lajia ja se siitä? Nyt niitä tähteitä syödään viikko.
Eiköhän tästäkin tule taas alapeukkua, mutta en ihan rehellisesti ymmärrä tuota, että "lihotaan koska kaupasta helpompi ottaa mukaan valmis pasteija". En osta ikinä kaupasta mitään valmisruokia/pasteijoita, vaan menen kotiin tekemään itse ruokani, koska en halua lihoa.
En myöskään ole koskaan tykännyt sipseistä, vaan minusta ne ovat oksettavia. Tässä minulla on ehkä käynyt jonkinlainen geneettinen tuuri, mutta veljeni kyllä tykkäävät sipseistä.
Kaiketi voisi päätyä siihenkin pohdintaan, että yksi iso merkittävä tekijä on se, että näkee erityistä vaivaa tehdä itse ruokansa alusta loppuun, yksinkertaisilla raaka-aineilla. Kuten juurikin toi ruskeakastike? Ainakin tällä tavoin voi välttää nämä kaikki glukoosisiirapit ym.
Ja siis olen sitä mieltä tietenkin, että helpompaahan se on ottaa se pasteija, mutta päätän itse joka päivä tehdä itse ruokani ja näen vaivaa sen eteen.
Niin sitä siis juuri tarkoitin, että nykyisin on tavallaan tehtävä se kurinalainen päätös, etten osta sitä ja tuota valmismössöä vaan teen itse terveellisempää. Ennen ei tarvinnut tehdä sellaisia päätöksiä, kun vaihtoehtoja ei ollut. Jos et tehnyt ruokaa, et syönyt. Tai no en muista milloin mitäkin einestä alkoi tulla, mutta joka tapauksessa niitä yllykkeitä oli paljon vähemmän. En minä itsekään kauheasti mössöjä ostele ja siinä kun ostan joskus sipsejä, en sitten taas osta karkkia, koska niistä ei niin tykätä. Mutta jos ihminen menee kauppaan väsyneenä, masentuneena tms. tai sitten ei vain ole "ryhdikäs" luonne, niitä hutiostoksia tahtoo tulla nykyisin helpommin. Kyllähän se ympäristö käytännössä vaikuttaa siinä kuin vaikka mainontakin, vaikka omasta mielestään kaikki toimivat järkevästi ja kurinalaisesti. Kyllä se mainosmies on meihin hyvin iskostanut ajatuksen, että itseään pitää hemmotella ja lasten silmät tuikkivat iloisesti, kun heille ostaa Kinderiä.
Einesruokia taisi Suomessa olla jo 1940-1950 -luvuilla, pakastehamppareita jopa! Tämähän on ihan mielenkiintoinen aihe sinänsä, koska se einesten helppous on siis ollut läsnä jo ennen lihomisepidemiaa. Kuvittelin itse, että einekset tulivat myöhemmin vasta kauppoihin.
Eli mikäköhän on muuttunut sitten 50-luvulta tähän päivään? Ainakin keskivertoliikunnan määrä, mutta olisikohan muutakin.
Olen pian 44v. täyttävä nainen ja paremmassa, timmimässä kuosissa kuin monet tämän päivän parikymppiset naiset!
Oikeasti, aika kamalaa sanoa noin, sillä luulisi että minun ikäinen olisi plösähtänyt ja nuoremmat eivät. Nyt ikäiseni naiset näyttävät todella hyviltä, paremmilta kuin omat vanhempamme nelikymppisinä.
Totuus on silti kylmä totuus, ja minun ikäluokasta näkee että olemme harrastaneet enemmän liikuntaa ja syöneet monipuolisesti ja sopivan kokoisia annoksia koska minun ikäisille korostettiin ruokaympyröitä, annosten sopivaa kokoa ja liikuntaa.
Alue: Aihe vapaa
Josset ole huomannut, niin täällä ei väitellä rasvaprosentista 20 vaan ennemmin siitä, että ylipaino ja rasvaprosentti 35+ on ihan terveellistä ja hyvä.