Voi järkytys tuota suomalaisten ylipainoisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole tasan tarkkalleen mitään tekemistä, tottakait isot marketit lohduttavat.

Ite inhoan supermarketteja :D olis ihanaa käydä sellasessa pikkukaupassa jossain lähinaapurustossa aina.

Helsingin katukuvassa ihan tavallisena arkipäivänä vastaantulijoista noin yhdeksän kymmenestä näyttää normaalipainoiselta tai jopa hoikalta. Maaseudulla taidetaan tosissaan olla pulleroita.

Vierailija kirjoitti:

Norjassa asuessani tuon eron näki jo ihan pienissä päiväkotilapsissa. Aamulla näki talvisin pikkulapsia oikeasti hiihtämässä päiväkotiin/kouluun/kotiin. Sama juttu työpaikalla ja yliopistossa, eli opiskelijat viettivät viikonloput usein telttailemassa metsässä (eivät ryyppäämässä) ja jopa Oslon bisnesalueelle tuli aamulla työmatkalla rullahiihtäen jengiä jossei lunta ollut maassa. Elintavoissa ja asenteissa ihan valtava ero suomalaisiin mitä nyt tulee ulkoilmaelämään.

Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, älä niihin vertaa. He eivät ole keskivertoa millään tavalla. Ottavat töistä ommoo lommoo päästäkseen urheilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihavien kanssa on mahdotonta keskustella aiheesta, jos ovat päättäneet kieltää todellisuuden. Sama kuin uskovaiset. Se on ihan yksi ja sama mitä faktoja ja tutkimuksia lyö pöytään, kun ei semmoisten ihmisten psyyke kestä todellisuutta.

Mitä faktoja ja tutkimuksia sulla on lyödä pöytään, että Jumalaa ei olisi olemassa?

Mitä faktoja ja tutkimuksia sinulla on löydä pöytään, että lentävää spagettihirviötä ei olisi olemassa?

Spagettihirviön toimista ei ole mitään todisteita missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa BMI on aivan liian reilu ohjenuora, koska se ei ota huomioon rasvaprosenttia mikä on normaalipainoisillakin suomalaisilla yleensä liian korkea eli normi-BMi:stä huolimatta ollaan lihavia. Jos rasvaprosentti mitattaisiin niin varmaan 90% väestöstä olisi liian läskejä, ihan karsea luku.

Sinä varmaan oletat kuuluvasi siihen 10% eliittiryhmään?

Miksi olet noin katkera faktoista wtf

Miten niin katkera?

Ja mistä faktoissa? Tuo 90% yllä oli selvästi mutua.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2017.00190/full

"

Key Findings

On average, the prevalence of overfat adults and children in developed countries is extremely high, and substantially greater than that of overweight and obese individuals.

In the US, New Zealand, Greece, and Iceland, prevalence of the overfat condition is at an alarmingly high rate of over 90% in adult males and up to 50% in children.

"

Niin.

Yksi sana ”niin” ei perustele vielä yhtään mitään.

Olisi viisasta osata myöntää olevansa väärässä silloin kun on. Tai edes olla alentumatta noinkin kummallisiin vasta-argumentteihin.

Tiede ja tutkimus etenee ja varsinkin terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti. Se, mikä on nyt must on viiden vuoden päästä ehdoton no no.

Minä näen kaksi syyllistä: Vähentynyt liikunta ja lisääntynyt ruokatarjonta. 80-luvulla lapsi osti karkkipussin ja meni sen jälkeen ajelemaan pyörällä tai leikkimään omia nimiä. Nykyään lapsi ostaa karkkipussin ja menee kotiin tuijottamaan kännykästä Roni Bäkkiä. Aikuinen otti ennen töihin ruisleivän jonka välissä lauantaimakkaraa, nykyään haetaan Lidlin paistopisteestä kinkkucroisantti. Niin  lapset kuin aikuisetkin lipittävät energiajuomia joissa kauheasti tyhjiä kaloreita.

Lidlissä myydään sellaisia puolen kilon kermavanukaspönttöjä, jossa on tyyliin 1000 kcal pöntössä. Lihava perhe oli hyllyn äänellä ja otti purkin. Ottivat ensin kaksi, mutta sitten nainen sanoi miehelle, että ota lapsillekin omat. Ottivat yhteensä 6 purkkia. Olin sanaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Norjassa asuessani tuon eron näki jo ihan pienissä päiväkotilapsissa. Aamulla näki talvisin pikkulapsia oikeasti hiihtämässä päiväkotiin/kouluun/kotiin. Sama juttu työpaikalla ja yliopistossa, eli opiskelijat viettivät viikonloput usein telttailemassa metsässä (eivät ryyppäämässä) ja jopa Oslon bisnesalueelle tuli aamulla työmatkalla rullahiihtäen jengiä jossei lunta ollut maassa. Elintavoissa ja asenteissa ihan valtava ero suomalaisiin mitä nyt tulee ulkoilmaelämään.

Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, älä niihin vertaa. He eivät ole keskivertoa millään tavalla. Ottavat töistä ommoo lommoo päästäkseen urheilemaan.

Ja siis miksi ei kannattaisi verrata juurikin hoikempaan maihin, että mitä siellä tehdään toisin? Nythän tässä päästiin jo eteenpäin, eli kuvailemasi urheiluhulluus on kenties yksi tekijä. Oman loman ottaminen töistä päästäkseen ulkoilmaan, kyllä.  Ehkä Suomessakin pitäisi tähdätä siihen, että olisi enemmän erivapauksia töiden suhteen niin, että voisi halutessaan mennä Nuuksioon samoamaan vaikka perjantaina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa BMI on aivan liian reilu ohjenuora, koska se ei ota huomioon rasvaprosenttia mikä on normaalipainoisillakin suomalaisilla yleensä liian korkea eli normi-BMi:stä huolimatta ollaan lihavia. Jos rasvaprosentti mitattaisiin niin varmaan 90% väestöstä olisi liian läskejä, ihan karsea luku.

Sinä varmaan oletat kuuluvasi siihen 10% eliittiryhmään?

Miksi olet noin katkera faktoista wtf

Miten niin katkera?

Ja mistä faktoissa? Tuo 90% yllä oli selvästi mutua.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2017.00190/full

"

Key Findings

On average, the prevalence of overfat adults and children in developed countries is extremely high, and substantially greater than that of overweight and obese individuals.

In the US, New Zealand, Greece, and Iceland, prevalence of the overfat condition is at an alarmingly high rate of over 90% in adult males and up to 50% in children.

"

Niin.

Yksi sana ”niin” ei perustele vielä yhtään mitään.

Olisi viisasta osata myöntää olevansa väärässä silloin kun on. Tai edes olla alentumatta noinkin kummallisiin vasta-argumentteihin.

Tiede ja tutkimus etenee ja varsinkin terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti. Se, mikä on nyt must on viiden vuoden päästä ehdoton no no.

Tuo onkin viisas sanonta. Lihavuutta ei ole ikiaikoihin pidetty terveellisenä, eikä myöskään liiallista rasvaprosenttia (koska sisäelinten ympärille kertyy myös rasvaa). Sinun väitteesi todistettiin tuossa ylempänä vääräksi ("90% mutua"--> tutkimuksessa todetaan juurikin näin), johon sinä toteat, että ei kannata muuten sittenkään katsoa mitään tutkimuksia saati tilastoja, koska ne "terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti". Hei, eivät vaihdu. Lääketiede on ollut pitkään samalla linjalla lihavuusepidemiasta, ja koko ajan tutkitaan enemmän ja enemmän asiaa, ja kenties huomataan, että lihominen alkaakin jo normaalipainosta, jos silloin on alhainen lihasmassa suhteessa rasvamassaan (kuten tuossa tutkimuksessa). On absurdin lapsellista ja lyhytnäköistä tyrmätä tieteellinen tutkimus ikään kuin se olisi jokin Pariisin muotiviikon trendi. Mutta tietenkin, jossei kykene myöntämään olevansa väärässä ikinä, niin onhan se kaiken vähättely ja tutkimusten kieltäminen ainoa keino varmaankin selvitä päivästä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Norjassa asuessani tuon eron näki jo ihan pienissä päiväkotilapsissa. Aamulla näki talvisin pikkulapsia oikeasti hiihtämässä päiväkotiin/kouluun/kotiin. Sama juttu työpaikalla ja yliopistossa, eli opiskelijat viettivät viikonloput usein telttailemassa metsässä (eivät ryyppäämässä) ja jopa Oslon bisnesalueelle tuli aamulla työmatkalla rullahiihtäen jengiä jossei lunta ollut maassa. Elintavoissa ja asenteissa ihan valtava ero suomalaisiin mitä nyt tulee ulkoilmaelämään.

Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, älä niihin vertaa. He eivät ole keskivertoa millään tavalla. Ottavat töistä ommoo lommoo päästäkseen urheilemaan.

Mielestäni juuri muihin pohjoismaihin pitäisi verrata ja pohtia, että mitä asioita Suomessa voisi tehdä enemmän samalla tavalla.

Tässä keskustelussa on nimittäin montakin kertaa syytetty Suomen ilmastoa tästä lihavuusepidemiasta, mutta itse olen asunut sekä Ruotsissa, Norjassa että Suomessa ja voin kertoa, että kaikissa on ihan sama vtun pimeä pitkä talvi ja ilmasto. Norjassa sataa ihan koko ajan, siis oikeasti, koko ajan. Bergenissä kuiva päivä on täysi harvinaisuus.

Norjassa ja Ruotsissa on pääsääntöisesti myös samanlainen tarjonta ruokaa ja ruokakaupat ihan samalla tavalla täynnä eineksiä kuin Suomessa. Kauppojakin on tässä keskustelussa syytetty. 

Eli jos on kiinnostunut pohtimaan, mitkä asiat Suomessa olisi hyvä muuttaa, jotta tähän kriisiin saataisiin jokin tolkku, on mielestäni erityisen mielekästä tutkia nimenomaan muita Pohjosmaita, sekä hyvässä että pahassa.

Vierailija kirjoitti:

Lidlissä myydään sellaisia puolen kilon kermavanukaspönttöjä, jossa on tyyliin 1000 kcal pöntössä. Lihava perhe oli hyllyn äänellä ja otti purkin. Ottivat ensin kaksi, mutta sitten nainen sanoi miehelle, että ota lapsillekin omat. Ottivat yhteensä 6 purkkia. Olin sanaton.

En nyt tiedä, onko tämä tositarina, mutta jos on niin yök. 

Vierailija kirjoitti:

Terve lijansairaaksi. kirjoitti:

Mun painoni nousua edesauttoi toimimaton kilpirauhanen ja varastoraudan puute. Liikuin ennen viikossa 32-35 h, kunnes kunto romahti. Raudanpuute vaikeuttaa hapensaantia ja liikkuminen ilman lisähappea on vaikeaa, lisäksi raudanpuute aiheutti sydämen vajaatoiminnan. Lääkärit tutkivat minua 4 vuotta ennen kuin suostuivat mittaamaan varastoraudan (koska hemoglobiini oli viitteissä) ja sieltä se sitten löytyikin se syy.

Lisäksi kilpirauhaseni lakkasi toimimasta, mutta meni vielä 6 vuotta anemian löytymisestä ennen kuin kilpirauhanen oli niin huonossa kunnossa, että sain koelääkityksen. Ja kilpirauhanenhan säätelee kehon energiankulutusta...sekä väsyttää.

Nukuin noin 14-16 h vuorokaudesta ja lääkärit yrittivät syyttää masennusta ja ahdistusta ja väkisin määrätä mielialalääkkeitä. Niiden koelääkitys hidasti ennestään hidasta aineenvaihduntaa ja sitten levisi hormonitoiminta. Menkat alkoivat 3-5 vuorokauden välein ja kestivät 4 viikkoa.

Saa arvata mitä se teki rautavarastoille.

Siitä alettiin syyttää vaihdevuosia. Ja mielialalääkitys lopettiintoimimattomana.

Rautav arastosta, joka oli saatu nostettua vuodessa 16 -> 55 (kilpirauhaspotilaan suositus on 100 ja ylikin), romahti lukuun 8. Taas käskettiin syödä rautaa - no en ollut sitä missään vaiheessa lopettanutkaan, pyysin rautainfuusiota, koska vatsa ei kestä enempää rautaa, mutta minut naurettiin pihalle. Rauta suostuttiin tarkistamaan puolen vuoden päästä, koska lääkärin mukaan tiedetään se, että se on matala ja sitä on turhaa tarkistaa jatkuvasti. Kerran vuoteen riittää.

Nyt sitten odotan gynelle aikaa, jotta tarkistetaan alavatsan alueet. Raudanpuuteoireet ovat karmeat, huimaa, voin pahoin, sydän jättää lyöntejä välistä, liikkuminen on vaikeaa, aineenvaihdunta ei toimi (syön alle 1000 kcal / vrk ja oksentelen, hiukset ovat historiaa ja silti paino nousee) ja raudanpuute aiheuttaa kroonisen päänsäryn. Sairaslomaa ei saa palkallisena ja lopulta tuli lopputili.

Lopputilinsyy on töiden laiminlyönti, koska en selviä työstäni. Te-keskus katsoo sen itseaiheutetuksi, joten seurasi 3 kk karenssi. Lopputilin kun saa antaa, jos työkyky on heikentynyt olennaisesti ja tämä on oikea esimerkkitapaus. Asia riitautettu ja viety liittoon, mutta mikään ei muuttunut.

Tämä kaikki on nostanut painoa yli 30 kg alle vuodessa. Lääkärien mielestä pitää liikkua lisää ja syödä vähemmin. Ravitsemusterapeutti laati 800 kcal ruokavalion, ja noudatankin sitä, mutta paino ei laske. Vitamiinien puute alkaa näkyä.

Paskinta tässä on se, että jos olisi saanut palkallista sairaslomaa, ei olisi tullut lopputiliä tai jos raudanpuute ja sen aiheuttamat lisäongelmat oikeuttaisivat hetkellisen työkyvyttömyysdiagnoosiin, niin olisin päässyt uudelleenkoulutukseen ja sitä kautta mahdollisuuden osa-aikatöihin, kunnes lääkitys alkaa toimia ja elimistö pääsee paranemaan.

Nyt olen osatyökykyinen työstäkieltäytyväksi ja työtä vieroksuvaksi leimattu, ja minua kieltäydytään hoitamasta kunnallisessa terveydenhuollossa (koska ole heidän mielestään sairas, vaan fyysisesti täysin terve), kuvittelen oireeni, liikun liian vähän ja syön edelleenkin liikaa, vaikka tietävät,että minulle on laadittu matalaenerginen ruokavalio.

Kaikki ylipainossa ei aina ole sitä miltä näyttää.

En usko että tässä lihavuusasiassa syyllistetään niinkään kaltaisiasi henkilöitä, vaan enemmän sellaisia, jotka eivät edes halua yrittää muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi ja kieltäytyvät näkemästä totuutta. Itse ainakin ymmärrän hyvin näkökulmasi, ja kyseenalaistan lähinnä sellaiset tyypit jotka vakuuttelevat ettei suuresta ylipainosta aiheudu mitään ongelmia, eivätkä aio jatkossakaan tehdä mitään asialle. Mutta en heitäkään syyllistä, se ei ole oikea keino.

Mistä sinä ulkona kulkiessa tiedät, että mikä on kenenkin syy olla lihava? Tässä ketjussa yleisestetään ja paljon, kuvitellaan että teidetään suurimman osan lihavien elämäntarina ja oikeutetaan sillä lihavien pilkkaaminen ja sättiminen. Edes toinen lihava ei voi tietää mikä on toisen lihavan syy lihavuudelle, eli vaikka oma syy olisikin laiskuus ja saamattomuus ja heikko luonne, niin ei siitä voi tehdä mitään johtopäätöksiä toisesta.

Minusta tuollainen rääpiminen on muutenki ihan turhaa, eikä auta edes sitä alempiarvoista hiekkoluonteista ihmistä. Minäkin kirjoitin, että tämän ketjun myötä motivaationi laihtua on laskenut, koska en usko, että tulen ikinä olemaan normaalipainoinen, tämän ketjun perusteella on aivan sama olenko 30kg ylipainoinen vai 10kg, tunnutaan pitävän paskana epäonnistujana ja laiskana kuitenkin.

Lisäksi jätetään täysin ulkopuolella normaalipainoiset joilla on silti epäterveelliset elämäntavat ja riski sairastua samoihin sairauksiin kuin näkyvästi lihavillakin. Tämä tässä minua ainakin eniten ärsyttää, lihavia on helppo arvostella kun se lihavuus näkyy päälleppäin, mutta eipä näy vastaavia ketjua laihoista jotka syö pelkkiä hampurilaisia, polttaa tupakkaa ja juovat runsaasti alkoholia eivätkä liiku. Lopputulema on omituinen vääristymä siitä, että kyse ei ole lainkaan terveellisestä elämäntavoista vaan pelkästään siitä miltä näyttää, eli kunhan näytät hoikalta, niin taustalla olevilla elämäntavoilla ei ole mitään väliä eikä yhtään olla huolissaan "kansanterveydestä".

Palsta "syö" kappalejaot:

Mistä sinä ulkona kulkiessa tiedät, että mikä on kenenkin syy olla lihava? Tässä ketjussa yleisestetään ja paljon, kuvitellaan että teidetään suurimman osan lihavien elämäntarina ja oikeutetaan sillä lihavien pilkkaaminen ja sättiminen. Edes toinen lihava ei voi tietää mikä on toisen lihavan syy lihavuudelle, eli vaikka oma syy olisikin laiskuus ja saamattomuus ja heikko luonne, niin ei siitä voi tehdä mitään johtopäätöksiä toisesta.

Minusta tuollainen rääpiminen on muutenki ihan turhaa, eikä auta edes sitä alempiarvoista hiekkoluonteista ihmistä. Minäkin kirjoitin, että tämän ketjun myötä motivaationi laihtua on laskenut, koska en usko, että tulen ikinä olemaan normaalipainoinen, tämän ketjun perusteella on aivan sama olenko 30kg ylipainoinen vai 10kg, tunnutaan pitävän paskana epäonnistujana ja laiskana kuitenkin.

Lisäksi jätetään täysin ulkopuolella normaalipainoiset joilla on silti epäterveelliset elämäntavat ja riski sairastua samoihin sairauksiin kuin näkyvästi lihavillakin.

Tämä tässä minua ainakin eniten ärsyttää, lihavia on helppo arvostella kun se lihavuus näkyy päälleppäin, mutta eipä näy vastaavia ketjua laihoista jotka syö pelkkiä hampurilaisia, polttaa tupakkaa ja juovat runsaasti alkoholia eivätkä liiku. Lopputulema on omituinen vääristymä siitä, että kyse ei ole lainkaan terveellisestä elämäntavoista vaan pelkästään siitä miltä näyttää, eli kunhan näytät hoikalta, niin taustalla olevilla elämäntavoilla ei ole mitään väliä eikä yhtään olla huolissaan "kansanterveydestä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terve lijansairaaksi. kirjoitti:

Mun painoni nousua edesauttoi toimimaton kilpirauhanen ja varastoraudan puute. Liikuin ennen viikossa 32-35 h, kunnes kunto romahti. Raudanpuute vaikeuttaa hapensaantia ja liikkuminen ilman lisähappea on vaikeaa, lisäksi raudanpuute aiheutti sydämen vajaatoiminnan. Lääkärit tutkivat minua 4 vuotta ennen kuin suostuivat mittaamaan varastoraudan (koska hemoglobiini oli viitteissä) ja sieltä se sitten löytyikin se syy.

Lisäksi kilpirauhaseni lakkasi toimimasta, mutta meni vielä 6 vuotta anemian löytymisestä ennen kuin kilpirauhanen oli niin huonossa kunnossa, että sain koelääkityksen. Ja kilpirauhanenhan säätelee kehon energiankulutusta...sekä väsyttää.

Nukuin noin 14-16 h vuorokaudesta ja lääkärit yrittivät syyttää masennusta ja ahdistusta ja väkisin määrätä mielialalääkkeitä. Niiden koelääkitys hidasti ennestään hidasta aineenvaihduntaa ja sitten levisi hormonitoiminta. Menkat alkoivat 3-5 vuorokauden välein ja kestivät 4 viikkoa.

Saa arvata mitä se teki rautavarastoille.

Siitä alettiin syyttää vaihdevuosia. Ja mielialalääkitys lopettiintoimimattomana.

Rautav arastosta, joka oli saatu nostettua vuodessa 16 -> 55 (kilpirauhaspotilaan suositus on 100 ja ylikin), romahti lukuun 8. Taas käskettiin syödä rautaa - no en ollut sitä missään vaiheessa lopettanutkaan, pyysin rautainfuusiota, koska vatsa ei kestä enempää rautaa, mutta minut naurettiin pihalle. Rauta suostuttiin tarkistamaan puolen vuoden päästä, koska lääkärin mukaan tiedetään se, että se on matala ja sitä on turhaa tarkistaa jatkuvasti. Kerran vuoteen riittää.

Nyt sitten odotan gynelle aikaa, jotta tarkistetaan alavatsan alueet. Raudanpuuteoireet ovat karmeat, huimaa, voin pahoin, sydän jättää lyöntejä välistä, liikkuminen on vaikeaa, aineenvaihdunta ei toimi (syön alle 1000 kcal / vrk ja oksentelen, hiukset ovat historiaa ja silti paino nousee) ja raudanpuute aiheuttaa kroonisen päänsäryn. Sairaslomaa ei saa palkallisena ja lopulta tuli lopputili.

Lopputilinsyy on töiden laiminlyönti, koska en selviä työstäni. Te-keskus katsoo sen itseaiheutetuksi, joten seurasi 3 kk karenssi. Lopputilin kun saa antaa, jos työkyky on heikentynyt olennaisesti ja tämä on oikea esimerkkitapaus. Asia riitautettu ja viety liittoon, mutta mikään ei muuttunut.

Tämä kaikki on nostanut painoa yli 30 kg alle vuodessa. Lääkärien mielestä pitää liikkua lisää ja syödä vähemmin. Ravitsemusterapeutti laati 800 kcal ruokavalion, ja noudatankin sitä, mutta paino ei laske. Vitamiinien puute alkaa näkyä.

Paskinta tässä on se, että jos olisi saanut palkallista sairaslomaa, ei olisi tullut lopputiliä tai jos raudanpuute ja sen aiheuttamat lisäongelmat oikeuttaisivat hetkellisen työkyvyttömyysdiagnoosiin, niin olisin päässyt uudelleenkoulutukseen ja sitä kautta mahdollisuuden osa-aikatöihin, kunnes lääkitys alkaa toimia ja elimistö pääsee paranemaan.

Nyt olen osatyökykyinen työstäkieltäytyväksi ja työtä vieroksuvaksi leimattu, ja minua kieltäydytään hoitamasta kunnallisessa terveydenhuollossa (koska ole heidän mielestään sairas, vaan fyysisesti täysin terve), kuvittelen oireeni, liikun liian vähän ja syön edelleenkin liikaa, vaikka tietävät,että minulle on laadittu matalaenerginen ruokavalio.

Kaikki ylipainossa ei aina ole sitä miltä näyttää.

En usko että tässä lihavuusasiassa syyllistetään niinkään kaltaisiasi henkilöitä, vaan enemmän sellaisia, jotka eivät edes halua yrittää muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi ja kieltäytyvät näkemästä totuutta. Itse ainakin ymmärrän hyvin näkökulmasi, ja kyseenalaistan lähinnä sellaiset tyypit jotka vakuuttelevat ettei suuresta ylipainosta aiheudu mitään ongelmia, eivätkä aio jatkossakaan tehdä mitään asialle. Mutta en heitäkään syyllistä, se ei ole oikea keino.

Mistä sinä ulkona kulkiessa tiedät, että mikä on kenenkin syy olla lihava? Tässä ketjussa yleisestetään ja paljon, kuvitellaan että teidetään suurimman osan lihavien elämäntarina ja oikeutetaan sillä lihavien pilkkaaminen ja sättiminen. Edes toinen lihava ei voi tietää mikä on toisen lihavan syy lihavuudelle, eli vaikka oma syy olisikin laiskuus ja saamattomuus ja heikko luonne, niin ei siitä voi tehdä mitään johtopäätöksiä toisesta.

Minusta tuollainen rääpiminen on muutenki ihan turhaa, eikä auta edes sitä alempiarvoista hiekkoluonteista ihmistä. Minäkin kirjoitin, että tämän ketjun myötä motivaationi laihtua on laskenut, koska en usko, että tulen ikinä olemaan normaalipainoinen, tämän ketjun perusteella on aivan sama olenko 30kg ylipainoinen vai 10kg, tunnutaan pitävän paskana epäonnistujana ja laiskana kuitenkin.

Lisäksi jätetään täysin ulkopuolella normaalipainoiset joilla on silti epäterveelliset elämäntavat ja riski sairastua samoihin sairauksiin kuin näkyvästi lihavillakin. Tämä tässä minua ainakin eniten ärsyttää, lihavia on helppo arvostella kun se lihavuus näkyy päälleppäin, mutta eipä näy vastaavia ketjua laihoista jotka syö pelkkiä hampurilaisia, polttaa tupakkaa ja juovat runsaasti alkoholia eivätkä liiku. Lopputulema on omituinen vääristymä siitä, että kyse ei ole lainkaan terveellisestä elämäntavoista vaan pelkästään siitä miltä näyttää, eli kunhan näytät hoikalta, niin taustalla olevilla elämäntavoilla ei ole mitään väliä eikä yhtään olla huolissaan "kansanterveydestä".

Puhut mielestäni ihan eri aiheesta kuin kommentti, johon vastasit. Siinä puhuttiin abstraktilla tasolla henkilöistä, jotka ovat ylipainoisia ja kiistävät sen terveyshaitat tai sen, että ovat ylipainoisia ylipäätään. 

Sinun kommenttisi taas lähtee liikkeelle siitä, että näkeekö konkreettisesti lihavasta henkilöstä ulkoapäin, miksi hän on lihava. 

En ymmärrä, mitä tekemistä näillä kahdella asialla on toistensa kanssa.

Ja hoikat alkoholistit, jotka tupakoivat, on sheimattu tässä maassa ihan yhteiskunnallisella tasolla todella syvälle. Tässä keskustelussa pohditaan mielestäni aika paljolti sitä, tehdäänkö näin ylipainon suhteen myös vai ei ja kannattaisiko vai ei. 

Aiemmin keskustelussa otettiin nimenomaan kantaa normaalipainoisiin, joilla on korkea rasvaprosentti elintapojensa takia, ja linkattiin tutkimus, jossa todettiin, että tämäKIN altistaa ihan samoille elintasosairauksille kuin lihavuus. Eli tästäkin kyllä on keskusteltu. Toki täällä on kommentoijia, jotka siitä vetivät herneen nenäänsä jostain syystä; oletan, että syy siihen oli sama kuin loukkaantuminen muutoinkin tästä keskustelusta. Mutta en varmuudella tiedä.

- Eri

Vierailija kirjoitti:

Olen 30v nainen, bmi 22. En omista autoa vaan kuljen kävellen ja pyöräillen kaikki matkat. Lapset myös. Kaupungissa on hyvä edullinen paikallisliikenne mutta en vaan ole viitsinyt käyttää. Ja saan paljon kyselyitä eikö autolla pääsisi niin paljon nopeammin, helpommin jne. Jotkut ihan säälivät kun olemme niin köyhiä että joudutaan ihan kävelemään. Päiväkodissakin kauhisteltiin että pitääkö lapsen kävellä talvellakin?! Päiväkotiin on hurjat 800m... Ja siis, lapset ovat hyvin urheilullisia ja hoikkia ja rauhallisia, eivätkä edes pahemmin sairasta!

Ihmisten liikkumattomuus on uusi normi.

Minä asun mieheni kanssa kahdestaan, lapsia meillä ei ole. Hoidetaan kauppareissu kerran viikossa kävellen, lähiprismaan on jotain 700m kävelymatkaa, ja sitäkin kauhistellaan että voi kauhia miten jaksatte kantaa kauppakasseja kävellen :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa BMI on aivan liian reilu ohjenuora, koska se ei ota huomioon rasvaprosenttia mikä on normaalipainoisillakin suomalaisilla yleensä liian korkea eli normi-BMi:stä huolimatta ollaan lihavia. Jos rasvaprosentti mitattaisiin niin varmaan 90% väestöstä olisi liian läskejä, ihan karsea luku.

Sinä varmaan oletat kuuluvasi siihen 10% eliittiryhmään?

Miksi olet noin katkera faktoista wtf

Miten niin katkera?

Ja mistä faktoissa? Tuo 90% yllä oli selvästi mutua.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2017.00190/full

"

Key Findings

On average, the prevalence of overfat adults and children in developed countries is extremely high, and substantially greater than that of overweight and obese individuals.

In the US, New Zealand, Greece, and Iceland, prevalence of the overfat condition is at an alarmingly high rate of over 90% in adult males and up to 50% in children.

"

Niin.

Yksi sana ”niin” ei perustele vielä yhtään mitään.

Olisi viisasta osata myöntää olevansa väärässä silloin kun on. Tai edes olla alentumatta noinkin kummallisiin vasta-argumentteihin.

Tiede ja tutkimus etenee ja varsinkin terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti. Se, mikä on nyt must on viiden vuoden päästä ehdoton no no.

Tuo onkin viisas sanonta. Lihavuutta ei ole ikiaikoihin pidetty terveellisenä, eikä myöskään liiallista rasvaprosenttia (koska sisäelinten ympärille kertyy myös rasvaa). Sinun väitteesi todistettiin tuossa ylempänä vääräksi ("90% mutua"--> tutkimuksessa todetaan juurikin näin), johon sinä toteat, että ei kannata muuten sittenkään katsoa mitään tutkimuksia saati tilastoja, koska ne "terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti". Hei, eivät vaihdu. Lääketiede on ollut pitkään samalla linjalla lihavuusepidemiasta, ja koko ajan tutkitaan enemmän ja enemmän asiaa, ja kenties huomataan, että lihominen alkaakin jo normaalipainosta, jos silloin on alhainen lihasmassa suhteessa rasvamassaan (kuten tuossa tutkimuksessa). On absurdin lapsellista ja lyhytnäköistä tyrmätä tieteellinen tutkimus ikään kuin se olisi jokin Pariisin muotiviikon trendi. Mutta tietenkin, jossei kykene myöntämään olevansa väärässä ikinä, niin onhan se kaiken vähättely ja tutkimusten kieltäminen ainoa keino varmaankin selvitä päivästä toiseen.

Taisi mennä tunteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse asiassa BMI on aivan liian reilu ohjenuora, koska se ei ota huomioon rasvaprosenttia mikä on normaalipainoisillakin suomalaisilla yleensä liian korkea eli normi-BMi:stä huolimatta ollaan lihavia. Jos rasvaprosentti mitattaisiin niin varmaan 90% väestöstä olisi liian läskejä, ihan karsea luku.

Sinä varmaan oletat kuuluvasi siihen 10% eliittiryhmään?

Miksi olet noin katkera faktoista wtf

Miten niin katkera?

Ja mistä faktoissa? Tuo 90% yllä oli selvästi mutua.

https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpubh.2017.00190/full

"

Key Findings

On average, the prevalence of overfat adults and children in developed countries is extremely high, and substantially greater than that of overweight and obese individuals.

In the US, New Zealand, Greece, and Iceland, prevalence of the overfat condition is at an alarmingly high rate of over 90% in adult males and up to 50% in children.

"

Niin.

Yksi sana ”niin” ei perustele vielä yhtään mitään.

Olisi viisasta osata myöntää olevansa väärässä silloin kun on. Tai edes olla alentumatta noinkin kummallisiin vasta-argumentteihin.

Tiede ja tutkimus etenee ja varsinkin terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti. Se, mikä on nyt must on viiden vuoden päästä ehdoton no no.

Tuo onkin viisas sanonta. Lihavuutta ei ole ikiaikoihin pidetty terveellisenä, eikä myöskään liiallista rasvaprosenttia (koska sisäelinten ympärille kertyy myös rasvaa). Sinun väitteesi todistettiin tuossa ylempänä vääräksi ("90% mutua"--> tutkimuksessa todetaan juurikin näin), johon sinä toteat, että ei kannata muuten sittenkään katsoa mitään tutkimuksia saati tilastoja, koska ne "terveyden alalla trendit vaihtuu jatkuvasti". Hei, eivät vaihdu. Lääketiede on ollut pitkään samalla linjalla lihavuusepidemiasta, ja koko ajan tutkitaan enemmän ja enemmän asiaa, ja kenties huomataan, että lihominen alkaakin jo normaalipainosta, jos silloin on alhainen lihasmassa suhteessa rasvamassaan (kuten tuossa tutkimuksessa). On absurdin lapsellista ja lyhytnäköistä tyrmätä tieteellinen tutkimus ikään kuin se olisi jokin Pariisin muotiviikon trendi. Mutta tietenkin, jossei kykene myöntämään olevansa väärässä ikinä, niin onhan se kaiken vähättely ja tutkimusten kieltäminen ainoa keino varmaankin selvitä päivästä toiseen.

Taisi mennä tunteisiin?

 :D sekö sinua ilahduttaisi? Ei, siis kunhan toivon rationaalista keskustelua. Olen saanut sellaisen vaikutelman, että erinäisten henkilöiden kanssa se ei taida olla mahdollista, mutta optimistisesti haluan ajatella, että olen väärässä tuosta.

Tuo ravitsemusterapeutti lihovien vanhemmille olisi hyvä idea. Itse olin lihava nuori 90-luvulla. Luokalla oli suurin piirtein kaksi lihavaa lisäkseni, muut olivat hoikkia. Lihomisen syynä oli kodin ruokavalio. Meillä syötiin paljon eineksiä, koulun jälkeen usein hamppari tai lihapiirakka ja vielä päivälliseksi jotain valmista. Illalla iso kasa lämpimiä voileipiä. Monesti toivoin äidiltä, että saisi välipalaksi hampparin sijaan vaikka leipiä, mutta äiti ei suostunut, vaan vinkui, että ei sitten ruoka kelpaa. Sain kuulla paljon haukkumista painostani ja arvethan siitä jäi.

Lukioiässä sisuunnuin ja kieltäydyin epäterveellisestä ruuasta, aloin kotona kokata itse ja paino laski parikymmentä kiloa. Olen koko aikuisikäni ollut normaalipainon alapäässä. En ole edes raskauksieni lopussa painanut niin paljon kuin 14-vuotiaana.

Luulen, että äiti tahtoi lihottaa minua. Hän ei itse juuri syönyt kotona ja oli hoikka. Oli rankkaa olla laihan äidin lihava tytär. Lisäksi äiti aina haukkui uusavuttomia, vaikka itse tarjoili vain Saarioisten äitien tekemiä ruokia... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Norjassa asuessani tuon eron näki jo ihan pienissä päiväkotilapsissa. Aamulla näki talvisin pikkulapsia oikeasti hiihtämässä päiväkotiin/kouluun/kotiin. Sama juttu työpaikalla ja yliopistossa, eli opiskelijat viettivät viikonloput usein telttailemassa metsässä (eivät ryyppäämässä) ja jopa Oslon bisnesalueelle tuli aamulla työmatkalla rullahiihtäen jengiä jossei lunta ollut maassa. Elintavoissa ja asenteissa ihan valtava ero suomalaisiin mitä nyt tulee ulkoilmaelämään.

Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, älä niihin vertaa. He eivät ole keskivertoa millään tavalla. Ottavat töistä ommoo lommoo päästäkseen urheilemaan.

Mielestäni juuri muihin pohjoismaihin pitäisi verrata ja pohtia, että mitä asioita Suomessa voisi tehdä enemmän samalla tavalla.

Tässä keskustelussa on nimittäin montakin kertaa syytetty Suomen ilmastoa tästä lihavuusepidemiasta, mutta itse olen asunut sekä Ruotsissa, Norjassa että Suomessa ja voin kertoa, että kaikissa on ihan sama vtun pimeä pitkä talvi ja ilmasto. Norjassa sataa ihan koko ajan, siis oikeasti, koko ajan. Bergenissä kuiva päivä on täysi harvinaisuus.

Norjassa ja Ruotsissa on pääsääntöisesti myös samanlainen tarjonta ruokaa ja ruokakaupat ihan samalla tavalla täynnä eineksiä kuin Suomessa. Kauppojakin on tässä keskustelussa syytetty. 

Eli jos on kiinnostunut pohtimaan, mitkä asiat Suomessa olisi hyvä muuttaa, jotta tähän kriisiin saataisiin jokin tolkku, on mielestäni erityisen mielekästä tutkia nimenomaan muita Pohjosmaita, sekä hyvässä että pahassa.

No eipä ole paljoa tutkimista, kun pohjoismaat ovat yhtä lihavia. Eroja voi olla koululiikunnassa, mutta tuskin paljoa.

Bmi ei yksilön kohdalla kertone paljoa, mutta suurissa massoissa voi antaa jotain osviittaa lihavuuden syihin. Wikipediasta löytyy bmi by country ranking. Ja siinä pohjoismaat ovat kaikki aika hyvin samalla tasolla 26 bmi keskiarvona. Mielenkiintoista on top3 tyynen valtameren saaret, joissa Bmi on keskiarvoltaan yli 30, ja syynä länsimainen ruokabisnes ravintoköyhän energiarikkaan ultraprosessoidun ruuan viennillä.

Siinä liikunnan vähyyden ohella syy lihavuuten.

Ilmeisesti ihmisistä halutaan tehdä bisneksen takia tahallaan lihavia ja sairaita, muutoin kouluissa ja työpaikoilla olisi suhtauduttu liikuntaan vakavammin kuin 1h/viikko totaalisella vitsillä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ravitsemusterapeutti lihovien vanhemmille olisi hyvä idea. Itse olin lihava nuori 90-luvulla. Luokalla oli suurin piirtein kaksi lihavaa lisäkseni, muut olivat hoikkia. Lihomisen syynä oli kodin ruokavalio. Meillä syötiin paljon eineksiä, koulun jälkeen usein hamppari tai lihapiirakka ja vielä päivälliseksi jotain valmista. Illalla iso kasa lämpimiä voileipiä. Monesti toivoin äidiltä, että saisi välipalaksi hampparin sijaan vaikka leipiä, mutta äiti ei suostunut, vaan vinkui, että ei sitten ruoka kelpaa. Sain kuulla paljon haukkumista painostani ja arvethan siitä jäi.

Lukioiässä sisuunnuin ja kieltäydyin epäterveellisestä ruuasta, aloin kotona kokata itse ja paino laski parikymmentä kiloa. Olen koko aikuisikäni ollut normaalipainon alapäässä. En ole edes raskauksieni lopussa painanut niin paljon kuin 14-vuotiaana.

Luulen, että äiti tahtoi lihottaa minua. Hän ei itse juuri syönyt kotona ja oli hoikka. Oli rankkaa olla laihan äidin lihava tytär. Lisäksi äiti aina haukkui uusavuttomia, vaikka itse tarjoili vain Saarioisten äitien tekemiä ruokia... 

Projisointia kerrakseen. Tunteisiin menee tasan tässä ketjussa meuhkaavilla ylipainoisilla henkilöillä, eivät kykene rationaalisiin argumentteihin niin tekevät sitten henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Olen muuten itsekin ylipainoinen, että tiedoksi vaan sinne :) T. eri