Lue keskustelun säännöt.
Voi järkytys tuota suomalaisten ylipainoisuutta!
07.11.2019 |
https://yle.fi/uutiset/3-11056365
Suomessa 67,6% väestöstä ylipainoisia, kuin Ruotsissa vastaava luku on hieman yli 48% ja Norjassa tasan 46%.
Suomalaisten ylipainoisuusluvut ovat aivan järkyttävää katsottavaa!
Kommentit (986)
Tuo tutkimushan paljastaa armotta mitä on tapahtunut.
Kalorien määrä on pysynyt suurin piirtein samana, vaikka kalorien kulutus on vähentynyt.
Ja sitten se olennainen tieto: syödyn sokerin määrä on tuplaantunut.
Sokeri ym höttökalorit aiheuttavat sen että vaikka kalorien kulutus olisi vähäisempi, nälkä ei vähene samassa suhteessa, vaan tekee mieli syödä lisää. Normisapuskan päälle tulee mielihyväsyöminen, ja ne 200-400 extrakaloria viikossa kertautuvat.
Se mitä ei tajuta, on ettei lihoakseen tarvitse ahmia kaksin käsin. Jos ahmisit, olisit muutamassa vuodessa 200+ kg. Vähäkin extra riittää, kun se on ihmisen luontaiseen ruokavalioon kuulumatonta herkkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisten on maksettava itse ylipainonsa aiheuttamat kustannukset. Työkyvyttömyys, saikutus, lääkkeet, jne. Nykyään hoikat, terveet veronmaksajat elättävät näitä.
Älä jauha pskaa.. Tiesitkö että suolistosairaudet ovat yksi räjähdysmäisesti lisääntynyt työkyvyttömyys eläkkeelle ajava kansansairaus ja suurin osa on nuoria, parhaassa työiässä olevia ihmisiä eikä ylipaino sitä aiheuta. Syytä ei vielä tiedetä mutta lihavuus se ei ole.
Voin kertoa syyn. Se on viljat ja siitä tehdyt ruuat. Ja lihavuus johtuu juuri tästä ruokavaliosta joka sisältää paljon viljaa.
Matalatulehdustila taas aiheutttaa masennus- ja muita mielenterveysongelmia.
Ja kaikki alapeukuttajat, kokeilkaa esim 3 vkoa täyskieltoa viljojen suhteen niin huomaatte.
Ja lihavat myös, huomaatte miten paino laskee jo tällä valinnalla.
Syy ei ole viljat suoraan, olihan 60-luvullakin viljaa ja leipää. Syy on viljoissa epäsuorasti siinä, että niissä viljoissa on torjunta-ainetta, glyfosaattia mikä sitoutuu erityisesti kylmään maaperään. Glyfosaatti taas on sellainen myrkky, että se tappaa suoliston bakteerikannan, mutta ketä kiinnostaa terveys jos on mahdollista tehdä helposti massia.
Eli kun syytät yksilöä siitä, että oma vika niin muista tämä; ostat kaupasta mitä tahansa niin siinä on mikromuovista metyylielohopean kautta glyfosaattiin ties mitä jäämiä. Rikkaankin ja luomuhippityylisimmänkin ruokalautanen on täynnä ympäristömyrkkyjä. Jokaisen verenkierrossa on esim. Teflonin valmistuksessa käytettävää myrkkyä, mikä aiheuttaa syöpiä ja epmuodostumia.
Eikä kukaan voi sille mitään, koska rahallinen profitti menee aina terveyden edelle:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne kuin pari ylipainoista ihmistä, miten mahdollista?
Sepä se. Ihmiset ovat nykyisin niin lihavia, että monien mielestä selvästi ylipainoiset ovat "normaaleja" ja niitä joiden painoindeksi on oikeasti normaali (alle 25) pidetään laihoina.
Ja sitten meitä, jotka ollaan luonnostaan sirorakenteisia ja normipainon alarajoilla haukutaan nälkäkurjiksi, pulkannaruiksi ja anorektisiksi. Itse olen 162/48kg ja tällaista kuulee kokoajan. Olen vähän alipainoinen juu, mutta luontaisesti. Anorektinen olisin jos olisin alle 45kg ja haluaisin erityisesti olla laiha. Mulla on vaan aktiivinen elämä ja pienestä pitäen opittu tapa rakastaa terveellistä ruokaa, ja huomaan kun herkuttelen joskus, että mun keho luonnostaan tasaa sen niin, ettei ole niin nälkä pariin päivään.
Pointti kuiten oli se, että normaalipainon ylärajoilla keikkuvia pidetään hoikkina ja meitä hoikkia sitten ehdottoman anorektisina..Tämä ei nyt koske mitenkään sinua, mutta tartuin nyt tuohon kirjoittamaasi ”mun keho luonnostaan tasaa sen”.
Ihmisten aineenvaihdunnassa on pieniä eroja. Sama määrä ruokaa pitää toisen kylläisenä, mutta toiselle jää nälkä. Se toinen joutuu siis syömään enemmän, mutta saattaa sen seurauksena sitten myös lihoa. Toinen vaihtoehto on pysytellä hoikkana olemalla loppuelämänsä nälissään.
Juu, mutta se, että jää nälkä samasta annoskoosta johtuu monista seikoista, esim. siitä että vatsalaukku on isompi lihavammalla, keho on tottunut saamaan enemmän ruokaa kun on tarpeen. Kun saa elämäntapamuutoksilla vatsalaukun normaaliin kokoon ja totutettua kehonsa normaaliin ruokarytmiin ja annoskokoihin, ei jää enää nälkä. Nämä ovat asioita, joihin on itse totuttanut kehonsa ja niitä voi myös muuttaa johdonmukaisella ruoka- ja liikuntakäyttäytymisellä.
Itse olen tottunut syömään pienestä pitäen terveellistä ja monipuolista ruokaa sekä liikkumaan, joten vatsalaukkuni on suhteessa pienempi isompikokoisen ja enemmän syövän vatsalaukkuun; mutta myös isompikokoinen voi itsensä totuttaa normaaliin syömiseen ja kun keho tottuu, jää se ylimääräinen näläntunne pois.
En tosin tiedä, miten tuo luontainen tasaaminen onnistuu enää, jos ei siihen ole pienestä pitäen tottunut, mutta päätöksiä voi tehdä ja nälästä ei tarvitse kauaa kärsiä, vain sen aikaa, kunnes keho tottuu. Tähänhän vatsalaukun pienennysleikkauksetkin perustuvat.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tämä ilmasto, ei täällä voi räntäsateessa pimeessä ja kylmässä kävellä töihin, pakko mennä autolla.
Selitys se on sekin 😂
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tämä ilmasto, ei täällä voi räntäsateessa pimeessä ja kylmässä kävellä töihin, pakko mennä autolla.
Itse kävelen säässä kuin säässä koiran kanssa yht väh 3-4h päivässä, kävelen mielelläni yliopistolle, jonne on muutama km ja muutenkin kaikki alle 8km matkat - koiran käyttämisen lisäksi. Tämä ei ole ongelma, sateenvarjo ja sadetakki löytyy, vedenpitävät ulkoilukengät löytyy ja talvella voi pukea lämpöisesti päälle. Se on enemmän asennekysymys, ei ilmastokysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkö te jaksatte jauhaa tätä samaa asiaa?
Voi kauheaa, suurin osa ihmisistä on paskan BMI-järjestelmän mukaan ylipainoisia! Hirveää! Apua!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tämä ilmasto, ei täällä voi räntäsateessa pimeessä ja kylmässä kävellä töihin, pakko mennä autolla.
Kyllä voi. Ja valitettavasti on jopa pakko. Ensin kävellen töihin ja kotimatkalla takas ruokakaupan kautta kahta kauppakassia roikottaen. Day after day - year after year. Ja kyllä - vituttaa isolla V:llä. Mutta enpä ole läski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta niiden täytyy olla hyviä vanhempia lapsilleen koska eivät "ehdi" pitää itsestään huolta.
-Suomalainen määritelmä hyvälle äidille ja isälle.
Mun lähes kaikki kaverit ovat enemmän ja vähemmän ylipainoisia. En itsekään mikään laiheliini ole, mutta vielä normaalin painon rajoissa. Minulle usein huomautellaan miten laiha olen ja se toisaalta huvittaa kun en todellakaan oo missin mitoissa. En ole erityisen kova herkkusuu, mutta hemmottelen itseäni suklaalevyllä kerran viikossa enkä laske kaloreita. Käyn myös kerran viikossa vesijumpassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavuuden vierittäminen yksilön syyksi ei mielestäni kannata, eikä lihavuutta voi oikein yksilötasolla hoitaakkaan; WHO totesi jo pari vuotta sitten että kerran lihoneet aikuiset eivät laihdu pysyvästi vaikka olisi minkälaista moniammatillista interventiota tarjolla.
Sen sijaan pitäisi sijoittaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn, eli laittaa ensitöiksi sokeri ja roskaruoka verolle (vrt. nikotiinituotteet) ja kieltää kokonaan niiden mainostus. Kaupoissa karkkien jne. pitäisi olla erillisellä osastolla, EI kassojen läheisyydessä (heräteostosten minimointi).
Ei ole hyvän yhteiskunnan merkki, että (lapsille kohdistettua) roskaruokamainontaa näkee 5-10 kertaa yhden metromatkan aikana, ja että hamppariaterian saa vitosella!
Vierailija kirjoitti:
Mistä nuo painot on kerätty? Jollain kyselytutkimuksella? Itseltäni ei ole otettu painoa mihinkään rekisteriin ainakaan vuosikymmeneen ja tuolloin painoinkin 10-20kg enemmän kuin nyt.
Otantatutkimus. Eli otetaan oikean kokoinen otanta, joka suomessa on noin 1000 hlö. Tästä saadaan luotettava suhdeluku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavien kanssa on mahdotonta keskustella aiheesta, jos ovat päättäneet kieltää todellisuuden. Sama kuin uskovaiset. Se on ihan yksi ja sama mitä faktoja ja tutkimuksia lyö pöytään, kun ei semmoisten ihmisten psyyke kestä todellisuutta.
Mielestäni ongelmana on se, että kellekkään ei saa sanoa suoraan, että on hän on lihava. Lääkärissäkään ei sanota suoraan. Ystäväni on ylipainoinen, ja nyt alkanut olemaan kipua selässä, jaloissa ja olo tukala. Lääkärissä määrätään fysioterapiaa, venyttelyä ja saikkua. Kukaan ei sano, että laihduta ja mene lenkille. Alkoholisteja ja peliriippuvaisia ohjataan hoitoon, mutta lihavia ei. Ja tämä kehopositiivisuus, kaikki täytyy hyväksyä ja keitään ei saa loukata sanomalla suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha muuten verrata vaatemittoja ja terkkarin mittoja. Vaatemitta on vyötärön kapein kohta, mutta nykyinen vyötärölihavuutta arvioiva mitta ei ole kapein kohta.
Itse olen pienikokoinen, juurikin täsmälleen tuon mittainen mikä oli se ip-lehden linkissä mainittu vanha keskipituus, ja naiseksi suht vähärasvainen, poikamainen. Vatsalihakset on havaittavissa, ja millään mittapuulla minusta ei saa lihavaa, vaikken alipainoinenkaan ole. Ruumiinrakenne mallia suora ja urheilullinen, ei aasialaistyyppisen siro. Napakka mitta uloshengityksen jälkeen mutta vatsaa sisään laihistamatta, vyötärön kapeimmasta kohdasta, oli 65 cm ja lonkkaluun yläpuolelta noin 4 cm enemmän. Jos söisin kunnolla ennen mittaamista, niin tulisi monta senttiä lisää. Jopa vesilasillisen juominen näkyy vatsasta pienellä ihmisellä. Huima ero myös kuukautiskierron vaiheella, koska se vaikuttaa paljon nesteisiin. Nyt olen hoikimmillani. Lantion levein kohta noin 89. Lantio on kapeahko, mutta persuksessa on lihaa ja rasvaa. Kun makasin kotona vajaan pari kuukautta sairaslomalla, minulta kuihtui lihakset ja ruokahalu oli vähäinen, joten olin yleensäkin heikommassa kunnossa. Silloin varmaankin olisin saanut vyötärömitasta muutaman sentin pois, mutta myös pakarat olisivat olleet pienet.
En yritä väittää, että nykyisin ei olla lihavia, mutta laihuuskaan ei minusta ole päätavoite, vaan terve ja liikuntakykyinen keho. Jos minä pienikokoinen atleettinen ihminen en pääse noihin otettuihin vanhoihin "keski"-mittoihin, niin kuinka realistista on minua yli 10 cm pidempien naisten niihin pyrkiä. Kun pituus kasvaa, niin kasvaa koko ja mitat muutenkin.
Omaa painoa en tarkalleen tiedä, kun ei ole pattereita ollut vaa'assa muutamaan vuoteen, enkä nyt pääse mittaamaan, mutta tarkkailen herkkujen syömistä, jos visuaalisesti vaikuttaa siltä että rasvaprosentti on nousussa. Käytännössä tarkoittaa pieniä valintoja, esim. eilen kaupassa harkitsin suklaalevyjä, mutta tulin siihen tulokseen, että otan ennemmin kolme vanhaa autoa, koska kehonpainourheilu sujuisi paremmin jos paino pysyy kurissa. Jos voimailisin, pitäisin painoa ylempänä. Minulle keho on väline suorituskykyyn, ja jos keho on terve ja toimii, se on hyvä. Kehopositiivisuutta on myös vaalia ominaisuuksia, joista pitää. Visuaalisest pidän paksuista reisistä ja piirtyvistä vatsalihaksista, erottuvista olkapäistä ja suonikkaista kyynärvarsista. Jos haluan kehittyä liikuntalajissa ja olla atleettisen näköinen, minun täytyy elää sen mukaisesti. Jos haluaisin olla maratoonari, silloin pitäisi harrastaa juoksemista jne.
Suosittelisin kaikkia löytämään lajin, johon on mielenkiintoa ja edellytyksiä. Paino on vain sivutuote, eikä painonhallintaa kannata rakentaa pelkän ulkonäön varaan, vaikka se voi olla motivaation osa. Tärkeintä on hyvinvointi, ja sitten vasta perässä tulee ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tämä ilmasto, ei täällä voi räntäsateessa pimeessä ja kylmässä kävellä töihin, pakko mennä autolla.
Itse kävelen säässä kuin säässä koiran kanssa yht väh 3-4h päivässä, kävelen mielelläni yliopistolle, jonne on muutama km ja muutenkin kaikki alle 8km matkat - koiran käyttämisen lisäksi. Tämä ei ole ongelma, sateenvarjo ja sadetakki löytyy, vedenpitävät ulkoilukengät löytyy ja talvella voi pukea lämpöisesti päälle. Se on enemmän asennekysymys, ei ilmastokysymys.
Mikäs sen mukavampaa kuin kävellä vesisateessa, kun takin taskussa on muovipussiin käärittynä vasta kerätty vielä lämmin koiranpaska.
Vierailija kirjoitti:
Lihavuuden vierittäminen yksilön syyksi ei mielestäni kannata, eikä lihavuutta voi oikein yksilötasolla hoitaakkaan; WHO totesi jo pari vuotta sitten että kerran lihoneet aikuiset eivät laihdu pysyvästi vaikka olisi minkälaista moniammatillista interventiota tarjolla.
Sen sijaan pitäisi sijoittaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn, eli laittaa ensitöiksi sokeri ja roskaruoka verolle (vrt. nikotiinituotteet) ja kieltää kokonaan niiden mainostus. Kaupoissa karkkien jne. pitäisi olla erillisellä osastolla, EI kassojen läheisyydessä (heräteostosten minimointi).
Ei ole hyvän yhteiskunnan merkki, että (lapsille kohdistettua) roskaruokamainontaa näkee 5-10 kertaa yhden metromatkan aikana, ja että hamppariaterian saa vitosella!
Tuossa ei ole kyllä järjen hiventä. Yksilö on se joka tekee päätökset, mitä ruokaa ostaa. Vastuun vierittäminen yhteiskunnalle tarkoittaa sitä, että yksilölle sanotaan että hän ei mitenkään voikaan vaikuttaa asiaan. Sekö on hyvä? Totta kai yhteiskunnan pitää myös rajoittaa mahdollisuuksien mukaan sokerin ym. tyrkyttämistä. Mutta vastuu on yksilön.
Olen ihmeissäni kuunnellut töissä, miten työkaverit kertovat vievänsä 2-3-vuotiaita lapsiaan mäkkäriin ja antavansa näille suklaata. MIKSI? En keksi yhtä ainutta syytä, miksi he päättävät näin tehdä. Ei ole kiinni siitä että heille ei olisi kerrottu, että pikaruoka ja suklaa ovat epäterveellisiä. Silti opettavat lapsensa tuohon. En käsitä. Mikä tuohon auttaisi? Sekö että heille sanotaan, että eivät he voikaan olla viemättä lasta mäkkäriin kun pikaruokaa ei veroteta tarpeeksi - yhteiskunnan syy?
Vierailija kirjoitti:
Mun lähes kaikki kaverit ovat enemmän ja vähemmän ylipainoisia. En itsekään mikään laiheliini ole, mutta vielä normaalin painon rajoissa. Minulle usein huomautellaan miten laiha olen ja se toisaalta huvittaa kun en todellakaan oo missin mitoissa. En ole erityisen kova herkkusuu, mutta hemmottelen itseäni suklaalevyllä kerran viikossa enkä laske kaloreita. Käyn myös kerran viikossa vesijumpassa.
Minunkin kevyitä salaattiaterioitani ihmetellään ja taivastellaan koko työyhteisön voimin. Minulle kerrotaan että tuollaisella ruualla ei mitenkään voi pärjätä. Teemme toimistotyötä ja olen ainut jonka paino on lähempänä 50:tä kuin 100 kiloa. Minua sanotaan laihaksi ja tyrkytetään suklaata ja karkkia. Kyllä niitä välillä syönkin. Mutta jotenkin vain pysyn normaalipainoisena ja he eivät.
Syöminen töissä on alkanut ärsyttää ihan tosissaan, kun en saa ikinä puputtaa sitä salaattiani rauhassa. Aina - siis aina! - on joku kommentoimassa asiaa. Välillä tulee kyllä positiivistakin kommenttia, mutta ärsyttää sekin kun se on jatkuvaa. Se on vain ruokaa! Miksi en saa syödä rauhassa mitä haluan?
Vierailija kirjoitti:
Lihavuuden vierittäminen yksilön syyksi ei mielestäni kannata, eikä lihavuutta voi oikein yksilötasolla hoitaakkaan; WHO totesi jo pari vuotta sitten että kerran lihoneet aikuiset eivät laihdu pysyvästi vaikka olisi minkälaista moniammatillista interventiota tarjolla.
Sen sijaan pitäisi sijoittaa lihavuuden ennaltaehkäisyyn, eli laittaa ensitöiksi sokeri ja roskaruoka verolle (vrt. nikotiinituotteet) ja kieltää kokonaan niiden mainostus. Kaupoissa karkkien jne. pitäisi olla erillisellä osastolla, EI kassojen läheisyydessä (heräteostosten minimointi).
Ei ole hyvän yhteiskunnan merkki, että (lapsille kohdistettua) roskaruokamainontaa näkee 5-10 kertaa yhden metromatkan aikana, ja että hamppariaterian saa vitosella!
Ei vaan verotuis pitäisi tehdä sellaiseksi ettei firmojen kannata laitta näihin tuotteisiin lihottavia aines osia ja pakkaukset pienemmiksi. Jo se, että tuotteessa jos on yli 500 kcal laitetaan vaikka 30% lisävero tekisi sen, että tuotteesta poistettaisiin kaikki mikä nostaa tuotteen kalorimäärää. Jotta se saataisiin vähemmän verotettujen kategoriaan.
Silloin kaikenlaiset lisätyt sokerit, siirapit ja rasvat vähennettäisiin tuotteesta ja jumbopakkaukset pienenisivät. Kun 100g karkkipussi on 3€, niin 300g pussi olisikin 12€ Niin kuka sitä 12€pussia ostaisi tai valmistaisi?
Hampurilaiset pienenisivät, jäätelöt, keksit, makkarat, leivonnaiset ja kaikki muutkin joissa on paljon kaloreita. Mutta tuotanto kustannukset pitäisivät silti hinnan suht korkealla, joten ei ihmiset useita pakkauksia ostaisi samaa tavaraa.
BMI ei kerro ihmisen terveydestä juuri mitään. Tärkeämpää on vyötärönympärys, ravinnon laatu ja liikunta sekä sukurasitteet. Niiden perusteella voi arvioida esim. diabetesriskin paljon paremmin.
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että lievästi ylipainoiset (25-29) ovat yhtä terveitä tai terveempiä kuin normaalipainoiset (18-24). Kannattaa miettiä myös, miten pienestä se on kiinni. Jos painan 60 kiloa, olen normaalipainoinen, mutta 62 olen ylipainoinen. 2 kg eroa. Myös lihaksikkaiden ihmisten BMI voi olla korkea, vaikka läskiä ei ole nimeksikään.
Toki olisi huolestuttavaa, jos 65 %:lla ihmisistä olisi BMI vaikka yli 40, koska siinä vaiheessa on kyse jo aika korkeasta ylipainosta. BMI 25 ei ole huolestumisen aihe.
Tilastojen kauhistelu on turhaa. Toki siitä joku voi saada itselleen ylemmyydentunteen, mutta eipä siinä juuri ole muuta arvoa.
Enhän siinä mistään isoista eroista puhuttukaan. Sinä varmaan väität, että sama paino sopii kaikille, koska syystä että?