Miksi joidenkin miesten on niin vaikea hyväksyä että nainenkin voi olla älykäs?
Olen seurustelusuhteissani huomannut että miesten on vaikea hyväksyä sitä, että olen älykäs. Olen joutunut muutaman kerran käymään psykologisissa testeissä, joissa on tehty joku älykkyysprofiili(?) ja pärjännyt niissä hyvin. Kuviopäättelytestit ovat olleet minulle aina helppoja ja olen pärjännyt aina hyvin matemaattisissa aineissa. Toki minulla on haasteita sitten esimerkiksi sosiaalisissa taidoissa, mutta looginen päättelykykyni on hyvä.
Jostain syystä miesten on ollut hyvin vaikea käsittää tätä. Yksi eksäni tapasi aina selittää minulle jotain omia väärinymmärryksiään kuin idiootille, samalla päivitellen kuinka tyhmä olenkaan kun en nyt tätä ymmärrä. Ja asia oli sellainen, ettei kyseessä ollut mikään mielipide. Nykyinen puolisoni hymähti huvittuneena, kun joskus mietin että olisiko pitänyt mennä opiskelemaan alaa x, koska uskoisin pärjääväni siinä, koska siinä olisi suuri apu loogisesta päättelykyvystä. Tällöin kerroin että sellaista on minulta muutamaan kertaan testattu ja olen pärjännyt siinä. Mies totesi että hän uskoo niiden testien olevan sellaisia, että kaikille annetaan hyvät pisteet ettei kenellekään tule paha mieli. Olin ihan puulla päähän lyöty :D
Kommentit (211)
Mulla on miespuolinen kaveri, joka on ihan fiksu, mutta ei kuitenkaan mitenkään briljantti. Monesti kun jutellaan niin huomaan missä kohtaa putoaa kärryiltä, käsittää väärin tai muuten ei vaan tajua. En usko, että hän itse tajuaa olevansa minua tyhmempi, mutta jokin aavistus hänellä täytyy olla, koska aina jos hän saa minut kiinni siitä, etten esim muista jotain (olen arkiasioissa vähän hajamielinen kun mietin muita juttuja) tai hän ei ymmärrä pointtiani/argumenttiani ja luulee saaneensa minut kiinni jostain, ne ovat hänelle aina suuria voiton hetkiä, kun pääsee pyörittelemään minulle silmiä. Miehelleni, jonka kanssa häntä joskus huviksemme johdattelemme tai lähdemme rakentelemaan villejä ajatusrakennelmia nähdäksemme missä kohtaa kapasiteetti loppuu, hän ei koskaan pyörittele silmiä :)
Ai niin, ko. mieheni lienee niitä harvinaisuuksia, jotka avoimesti myöntävät vaimonsa olevan heitä älykkäämpi ja ovat siitä vain ylpeitä <3 Mutta hän onkin oikeasti älykäs, eikä vain kuvitelmissaan.
Toisaalta mitä merkitystä sillä noin yleisesti ottaen on, jos tapaillessa miehet väheksyvät älykästä naista? Väheksyntä kertoo vain väheksyjän omasta tyhmyydestä, jolloin hänen mielipiteensä ja ajatuksensa voi jättää omaan arvoonsa.
Sen sijaan, jos pariutuu miehen kanssa, joka ei arvosta älykkyyttäsi, voi siinä vain syyttää omaa tyhmyyttään. Oma mieheni ainakin arvostaa ja on ylpeä älykkäästä vaimostaan, ja varmasti tällaisia miehiä on jaossa muitakin.
Järkevä ihminen ei kyseenalaista selvästi fiksun kumppaninsa älykkyyttä noin. Jos minua joku ääliö yrittäisi väittää sukupuoleni perusteella tyhmäksi, kertoo se huomattavasti enemmän tämän henkilön omasta tyhmyydestä. Yleensähän nämä sovinistit ovat juuri älykkyydeltään pohjasakan joukossa.
Tuo moottoripyörästä kysymisen vastauskin on ihan uskomattoman tollo. En ole yliopistossa törmännyt vastaavaan, vaan jos kysyn lisäkysymyksiä jostain, vastaus on asiallinen. Onneksi olen syntynyt 90-luvulla, ehkä meillä on enemmän toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs nainen aliarvioimassa toista sukupuolta. Ok.
Ap:han puhui joistakin miehistä, ei kaikista. Älä lue omiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä ei siedä älykästä, oli kyseessä mies tai nainen. Itse erittäin älykkäänä miehenä yritin aikoinani etsiä oikeasti loogisesti älykästä naista, mutta eihän sellaista tuntunut mistään löytyvän. Luultavasti etsin vääristä paikoista. Moni mainostaa olevansa älykäs, mutta suusta tulee pelkkää ihmisoikeuskysymysten vatvomista tai ruokakassin eettisyydestä määkimistä. Minkäänlainen looginen päättely ei kuitenkaan heiltä yleensä onnistu.
Edes näin miehenä en ymmärrä missä on se ristiriita loogisen päättelyn ja ihmisoikeuksien tai eettisyyden välillä? Loogisuushan ei tarkoita tunteiden tai moraalin unohtamista elämässä.
Jos ihminen mainostaa esimerkiksi olevansa loogisesti älykäs, ja kuitenkin hänen mielestään kaikilla maapallon asukkailla on ihmisoikeus tulla Suomen sosiaaliturvan piiriin samalla kun Valtion talous on romahtamassa, tai on ehdottomasti sitä mieltä, että eksoottiset kasvikset maailman toiselta puolelta kuljetettuna ovat eettisempi valinta kuin suomalainen naudanliha, niin onhan siinä ristiriita.
Eikös logiikka ole sitä, että tehdään johtopäätöksiä valittujen premissien perusteella? Looginen päättely ei liity mitenkään arvovalintoihin, vaan arvot syntyvät kultuuriympäristön, kasvatuksen ja yksilön omien taipumusten vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi on varsin loogista kannattaa kuolemantuomiota, jos lähtee premissistä, että Jumalan tahto on lähtökohtaisesti absoluuttisen hyvä ja että Jumala kannattaa kuolemantuomiota. Se ei silti tarkoita, että kaikki loogiset ihmiset kannattaisivat kuolemantuomiota. Ihmiset sotkevat usein logiikan siihen, mitkä pitävät rationaalisena omasta maailmankuvastaan käsin. Varsinkin miehet tuntuvat sotkevan omat arvonsa ja loogisen päättelykyvyn, koska he kokevat olevansa miehinä logiikassa vahvoja ymmärtämättä, mitä logiikka on ja mitä se ei ole. Esimerkiksi toinen voi arvioida ravinnon eettisyyttä ilmastokysymyksen ja toinen eläinten oikeuksien näkökulmasta, tai painottaa jompaa kumpaa enemmän. Toinen voi pitää kansallisvaltioille pohjautuvaa kansainvälistä järjestelmää vanhentuneena ideana ja uskoa, että ihmisillä pitäisi olla kaikilla samat oikeudet suojeluun ja sosiaaliturvaan, kuin suomalaisilla. Ei tämä idea ole epälooginen, vaikka jostain näkökulmasta se olisikin epärealistinen ja vaikeasti toteutettavissa. Kaikki riippuu siitä, mistä lähtökohdista logiikkaa arvioidaan.
Juuri noin. Älykkäänä miehenä ja rationaalis-loogisena mutta myös pehmeitä arvoja kannattavana vahvistan tuon. Maailmassa on paljon asioita, jotka ovat jollain tapaa ristiriitaisia. Useimmat tärkeät asiat ovat sellaisia. Esimerkiksi ihmisen hyvinvointi (terveys, talous, tasa-arvo) ja vastaavasti luonnonsuojelu ja ekologia kaikin tavoin ovat aina jollain tapaa ristiriidassa. Siihen ei voida soveltaa sellaista äkkiväärää logiikkaa, että jompi kumpi pitää uhrata toisen hyväksi täysin, vaan asiat ovat monimutkaisesti keskenään riippuvaisia. Tai voidaan, mutta se on pikemminkin tyhmää kuin älykästä. Linkolan mallissa ihminen pitäisi tappaa liki sukupuuttoon ja palauttaa luonnonvaraiseksi kädelliseksi. Randomi ultrakonservatisti kokee, että luonto on arvoton turhake ja pitäisi vaikka hävittää kokonaan ihmisen hyväksi. Molemmilla ehkä on oma logiikkansa, ja molemmat varmasti pitävät mua epäloogisena idioottina, kun olen sitä mieltä, että luonnonsuojelu sekä ihmisen taloudellinen ja muu hyvinvointi ovat tärkeitä ja kumpaakin tulee edistää. Mutta oikeasti logiikkani on mullakin. Esimerkiksi sellainen, että ihminen ei pärjää ilman hyvinvoivaa luontoa ja toisaalta nykyisessä ja tulevaisuuden tilanteessa vain taloudellisesti hyvinvoivalla ihmisellä, jonka peruselämänä kaikin puolin on kunnossa, on kiinnostusta ja resursseja huolehtia myös ympäristöasioista.
Arvokysymykset ovat täysin irrallisia loogisesta päättelystä. Se, että tunnistaa asioiden keskinäisiä ristiriitoja ja riippuvuuksia, ja siksi suhtautuu mustavalkoisesti ja yliyksinkertaistaen erilaisiin eettisiin kysymyksiin tai päätöksentekoon, ei ole mikään älykkyyden tai loogisuuden merkki vaan pikemminkin vähän tylppää ajattelua. Voi siihen sortua älykäskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä ei siedä älykästä, oli kyseessä mies tai nainen. Itse erittäin älykkäänä miehenä yritin aikoinani etsiä oikeasti loogisesti älykästä naista, mutta eihän sellaista tuntunut mistään löytyvän. Luultavasti etsin vääristä paikoista. Moni mainostaa olevansa älykäs, mutta suusta tulee pelkkää ihmisoikeuskysymysten vatvomista tai ruokakassin eettisyydestä määkimistä. Minkäänlainen looginen päättely ei kuitenkaan heiltä yleensä onnistu.
Edes näin miehenä en ymmärrä missä on se ristiriita loogisen päättelyn ja ihmisoikeuksien tai eettisyyden välillä? Loogisuushan ei tarkoita tunteiden tai moraalin unohtamista elämässä.
Jos ihminen mainostaa esimerkiksi olevansa loogisesti älykäs, ja kuitenkin hänen mielestään kaikilla maapallon asukkailla on ihmisoikeus tulla Suomen sosiaaliturvan piiriin samalla kun Valtion talous on romahtamassa, tai on ehdottomasti sitä mieltä, että eksoottiset kasvikset maailman toiselta puolelta kuljetettuna ovat eettisempi valinta kuin suomalainen naudanliha, niin onhan siinä ristiriita.
Eikös logiikka ole sitä, että tehdään johtopäätöksiä valittujen premissien perusteella? Looginen päättely ei liity mitenkään arvovalintoihin, vaan arvot syntyvät kultuuriympäristön, kasvatuksen ja yksilön omien taipumusten vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi on varsin loogista kannattaa kuolemantuomiota, jos lähtee premissistä, että Jumalan tahto on lähtökohtaisesti absoluuttisen hyvä ja että Jumala kannattaa kuolemantuomiota. Se ei silti tarkoita, että kaikki loogiset ihmiset kannattaisivat kuolemantuomiota. Ihmiset sotkevat usein logiikan siihen, mitkä pitävät rationaalisena omasta maailmankuvastaan käsin. Varsinkin miehet tuntuvat sotkevan omat arvonsa ja loogisen päättelykyvyn, koska he kokevat olevansa miehinä logiikassa vahvoja ymmärtämättä, mitä logiikka on ja mitä se ei ole. Esimerkiksi toinen voi arvioida ravinnon eettisyyttä ilmastokysymyksen ja toinen eläinten oikeuksien näkökulmasta, tai painottaa jompaa kumpaa enemmän. Toinen voi pitää kansallisvaltioille pohjautuvaa kansainvälistä järjestelmää vanhentuneena ideana ja uskoa, että ihmisillä pitäisi olla kaikilla samat oikeudet suojeluun ja sosiaaliturvaan, kuin suomalaisilla. Ei tämä idea ole epälooginen, vaikka jostain näkökulmasta se olisikin epärealistinen ja vaikeasti toteutettavissa. Kaikki riippuu siitä, mistä lähtökohdista logiikkaa arvioidaan.
Juuri noin. Älykkäänä miehenä ja rationaalis-loogisena mutta myös pehmeitä arvoja kannattavana vahvistan tuon. Maailmassa on paljon asioita, jotka ovat jollain tapaa ristiriitaisia. Useimmat tärkeät asiat ovat sellaisia. Esimerkiksi ihmisen hyvinvointi (terveys, talous, tasa-arvo) ja vastaavasti luonnonsuojelu ja ekologia kaikin tavoin ovat aina jollain tapaa ristiriidassa. Siihen ei voida soveltaa sellaista äkkiväärää logiikkaa, että jompi kumpi pitää uhrata toisen hyväksi täysin, vaan asiat ovat monimutkaisesti keskenään riippuvaisia. Tai voidaan, mutta se on pikemminkin tyhmää kuin älykästä. Linkolan mallissa ihminen pitäisi tappaa liki sukupuuttoon ja palauttaa luonnonvaraiseksi kädelliseksi. Randomi ultrakonservatisti kokee, että luonto on arvoton turhake ja pitäisi vaikka hävittää kokonaan ihmisen hyväksi. Molemmilla ehkä on oma logiikkansa, ja molemmat varmasti pitävät mua epäloogisena idioottina, kun olen sitä mieltä, että luonnonsuojelu sekä ihmisen taloudellinen ja muu hyvinvointi ovat tärkeitä ja kumpaakin tulee edistää. Mutta oikeasti logiikkani on mullakin. Esimerkiksi sellainen, että ihminen ei pärjää ilman hyvinvoivaa luontoa ja toisaalta nykyisessä ja tulevaisuuden tilanteessa vain taloudellisesti hyvinvoivalla ihmisellä, jonka peruselämänä kaikin puolin on kunnossa, on kiinnostusta ja resursseja huolehtia myös ympäristöasioista.
Arvokysymykset ovat täysin irrallisia loogisesta päättelystä. Se, että tunnistaa asioiden keskinäisiä ristiriitoja ja riippuvuuksia, ja siksi suhtautuu mustavalkoisesti ja yliyksinkertaistaen erilaisiin eettisiin kysymyksiin tai päätöksentekoon, ei ole mikään älykkyyden tai loogisuuden merkki vaan pikemminkin vähän tylppää ajattelua. Voi siihen sortua älykäskin.
Kiitos tästä.
Toisaalta asiaa alunperin ihmetellyt tyyppi ei mikään älyn jättiläinen ilmiselvästikään ole, joten ehkä tämä oli hänen kapasiteetilleen liikaa (itse arvasin jo tämän lainausketjun ensimmäisestä viestistä minkä tason tolvana oli kyseessä ja äkkiähän se paljastui 😁).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset ovat älykkäitä mutta ne ovat eri asioissa älykkäitä kuin miehet.
Naiset ovat yleensä älykkäitä lasten kanssa,äidinkielessä naiset ovat myös usein älykkäitä sekä naiset ovat yleensä tunneälykkäitä.
Miehet taas ovat enemmänkin älykkäitä tekniikassa ja miehet osaavat toimia paremmin toiminnallisissa ympäristöissä älykkäästi.
Ja kohta joku valittaa että "voi kamala mitä yleistämistä".... mutta fakta on se että sukupuolet ovat erilaisia ja toki aina löytyy niitä muutamia poikkeuksia ketkä henkisesti muistuttavat vastakkaista sukupuolta mitä itse on.Varmaan jossain määrin totta, mutta mikä on se juttu siinä, että jos olet nainen ja "älykäs tekniikassa" (kuten itse ilmaisit), niin miksi miehenä on vaikeaa hyväksyä, että tällaisiakin on? Vai onko se vain sitten joku niin turn-off, että kun yllättäen vuosien suhteen jälkeen havahdut että naisystäväsi on tällainen, yrität kuitata sen pois sillä ettet usko sen olevan totta?
Tuollainen "nainen" on kuin mies joten siksi miehet kammoksuvat sellaisia naisia.
Miehet haluavat olla tavallisen naisen kanssa.Totta. Naisen kannalta tässä on hankala dilemma. Miehet haluavat naisellisen naisen, mutta usein naisellisia ominaisuuksia pidetään kuitenkin naurettavina ja jotenkin halveksittavina. Muistan kun tälläkin palstalla joku vanhempi mies kertoi vaimostaan jota kuulemma vieläkin rakasti kovasti, mutta ei kuitenkaan kunnioittanut tätä. Tuntuu naisena ristiriitaiselta, että toisaalta naiselliset ominaisuudet ovat hirveän haluttuja, mutta sitten samaan syssyyn naisellisen naisen mielipiteet ovat sitten automaattisesti täyttä roskaa, koska "naiset eivät osaa ajatella loogisesti". Onko siis niin että haluttava nainen ei voi samalla olla sellainen ihminen jota myös kunnioitetaan?
*tut siinä mitään dilemmaa ole. Jos olet sellainen nainen, jota joku tietty mies ei halua, koska mielestään olet liian epänaisellinen, ei sunkaan kannata haluta häntä. Se on pariutumisen idea, että mennään sellaisten kanssa yhteen jotka haluavat toisiaan.
Mietin tätä asiaa vähän laajemmasta näkökulmasta. Ajatellaan vaikka jotain hyvin patriarkaalista yhteiskuntaa (vaikka Intiaa). Tällaisissa yhteiskunnissa pidetään hirveän tärkeänä, että naiset ovat naisia ja miehet miehiä ja näistä rooleista ei poiketa. Siitä huolimatta, että nainen täyttää oman "velvollisuutensa", eli on naisellinen, häntä kuitenkin halveksutaan syvästi. Se ei ole oikein koskaan käynyt omaan järkeen. Eikö kaikille olisi mukavampaa, että naiset voisivat olla sellaisia että heitä voi vilpittömästi kunnioittaa? Mistä oikein kumpuaa sellainen perinteinen oletus, että naiseus on alhaista mutta siitä huolimatta on ihan kamalaa jos nainen ei ole naisellinen? Huom. en siis ajattele tässä välttämättä nyt suomalaisia.
Intiassa arvostetaan naisia, jopa palvotaan naisjumalia siis jumalattaria. Naiset pitävät naisellisia koruja ja vaatteita ja samalla myös naismatemaatikkoja pilvin pimein.
Intiassa on monta eri uskontoa ja hyvin laaja kirjo eri etnisyyksiä sekä kieliryhmiä, samoin yhteiskunta on jakautunut moneen eri luokkaan.
Naisen asema riippuu siis hyvin monesta eri tekijästä. Intiassa todella on tunnettuja naisia tutkijoina, opettajina, onhan heillä ollut naispresidenttikin. Silti köyhimmissä kansanluokissa hindujen parissa kaikkein kurjimmassa asemassa ovat usein naiset, jotka jäävät leskiksi, koska lesken asema perustuu vanhoihin uskomuksiin. Samoin hindujen parissa tapana on edelleen että morsiamen perhe maksaa morsiusrahaa sulhasen perheelle, jonka pariin morsian muuttaa. Omalle perheelleen tyttölapsi on siis taakka, rahanmeno, ja poika taas perheelleen keino saada rahaa. Morsianten asema kaikissa yhteiskuntaluokissa ei ole kehuttava ja miniät kokevat paljon huonoa kohtelua, väkivaltaa joka saattaa jopa koitua kuolemaksi sulhasen perheen parissa.
Monissa Intian kulttureissa on myös naisjumalista tms. riippumatta käsityksiä että nainen on vähempiarvoinen ja jopa saastainen olento (esim. kuukautisten) aikana. Nämä uskomukset vaikuttavat edelleen siihen miten naisia ja tyttöjä kohdellaan, miten heihin satsataan perheissä ja mitä mahdollisuuksia heillä elämässä on.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä voin myöntää näin anonyyminä, että ex-vaimoni oli fiksu nainen. Jopa loogisessa päättelyssä tiettyyn pisteeseen saakka. Olen siitä kiitollinen, että lapsemme ovat perineet molempien vanhempien puolelta älykkyyttä. Siinä naisessa oli kuitenkin paljon muuta vikaa ja lopulta ero oli edessä. Ei kuitenkaan älykkyyden takia vaan sen tuhlaamisen takia (ex oli työtä vieroksuva laiskuri joka ei ymmärtänyt rahan arvoa).
Joten on väärin sanoa etteivät älykkäät naiset kiinnosta miehiä. Toki silloin parikymppisenä se olisi voinut ottaa itsetunnon päälle, mutta nykyään osaan katsella maailmaa jo vähän laajemmasta perspektiivistä. Moni älykäs nainen kuitenkin sortuu haastamaan puolisoaan kotona ja aika harva mies sellaista jaksaa kovin pitkään kun töiden jälkeen haluaisi levätä ja puuhata vastapainona muuta. Fiksuille naisille vinkkinä: toteuttakaa kunnianhimoanne muualla kuin kotona ja jos haluatte keskustella syvällisiä tai väitellä miehen kanssa niin varatkaa sitä varten erillinen hetki vaikka pari kertaa viikossa.
Aivan noin, naiset! Pitäkää kotona älyänne vakan alla, ettei vaan miehen pikkuego löpsähdä :D
Muistan kouluajoilta,että luokan ehdottomasti paras ja 'välkyin' oppilas matematiikassa oli eräs tyttö.
En muista kenenkään pojan (tai opettajankaan ) vähätelleen tyttöjen kyvykkyyttä ja tai osaamista missään aineessa.
Näin oli siis ja ajateltiin jo 1970-luvun alussa erään pienehkön itä-suomalaisen kaupungin yhteislyseon eräällä luokalla ja oli silloin vahvasti henki koko siinä koulussa.
Tietenkin oli ammatteja joihin naisilla ei silloin ollut tässä suomalaisessa yhteiskunnassammekaan vielä pääsyä, eikä naisia vielä otettu niihin pyrkimiskokeisiinkaan , mutta se taas ei ollut sen koulun vika , eikä välttämättä muidenkaan koulujen, vaan maan lainsäädännön, joka tosin alkoi juuri siinä vaiheessa maassamme olla (muista pohjoismaista saadun esimerkin ja mallin mukaan ) muuttumassa .
Suomi oli siis todellisuudessa (jo silloin) eräs sukupuolten tasa-arvon kärkimaista Euroopassa ja itse asiassa oikeastaan koko maailmassa.
Onhan niitä maailmassa 'joitakin' ihmisiä, jotka (ihan oikeasti) ajattelevat,että maa on litteä kuin pannukakku (heillä on muuten oma yhdistyksensäkin!) mutta suotakoon se nyt heille, koska:
1.)kukaan heistä kuitenkaan ei ole millään päättävillä paikoilla, eikä siis oikeasti vaikuttamassa mihinkään.
2) he jakavat ajattelunsa vain omassa piirissään
ja...
3) kenenkään ei ole pakko noteerata heidän ajatteluaan miksikään muuksi kuin jonkun kuriositeetti/marginaaliporukan keskinäisiksi höpinöiksi (...eikä itse asiassa pakkoa ole siihenkään, koska ne heidän puheensa voi vain kitkatta sivuuttaa ja jättää siihen omaan höpinäarvoonsa )
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ne miehet eivät ole älykkäitä.
Ihmisten ja siis eläinten maailmassa voimakäyttö on suurinta älykkyyttä.
Se kuka lyö nyrkillä toisen pelilaudalta on älykkäin.
Naisellakin on teoreettinen mahdollisuus hallita voimaa, mutta usein miehet ovat tutustuneet voiman ohjaamiseen jo lapsina.
Elää vieraantunut käsitys siitä että väkivaltaisuus ja painavien asioiden nostaminen on epä-älykkyyttä.
Tosiasiassa eläimelle tuo on perusta ja kaikkein korkein älykkyyden muoto.
Höpsistälullaa mitä voimafantasioita taas.
Näen mielessäni ne voimalla uhoavat peuraurokset, jotka sitten jäävätkin kiinni toistensa sarviin ja nääntyvät nälkään. Sellaista "älykkyyttä".
Eiköhän eläinten korkein älykkyys ole paljon muuta, vaikkapa sitä miten miekkavalaat oppivat saalistamaan uusilla tavoilla ja opettavat ne jälkikasvulle. Ne ovat voimakkaita elämiä, mutta juuri älykkyys tekee niistä merten kingejä ja kuningattaria.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs nainen on niin harvinainen eläin että pakostakin siitä menee hämilleen kun/jos sellainen vastaan kävelee. Ei ole epäilevä reaktio kaukana.
Itse olen taas todennut että älykkäät miehet ovat nykyisin sukupuuton partaalla oleva laji. Onneksi mun pienessä reservaatissa yliopistossa sellaisia vielä luonnossa tallustelee.
Toisaalta tunnen paljon kaltaisiasi itseään älykkääksi luulevia miehiä, mutta joille se on vaan joku defenssimekanismi. Todellisesta älykkyydestä ei ei heidän suhteensa ole mitään todisteita.
Niin, tai pahin yhdistelmä on olla naisena kaunis ja älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset ovat älykkäitä mutta ne ovat eri asioissa älykkäitä kuin miehet.
Naiset ovat yleensä älykkäitä lasten kanssa,äidinkielessä naiset ovat myös usein älykkäitä sekä naiset ovat yleensä tunneälykkäitä.
Miehet taas ovat enemmänkin älykkäitä tekniikassa ja miehet osaavat toimia paremmin toiminnallisissa ympäristöissä älykkäästi.
Ja kohta joku valittaa että "voi kamala mitä yleistämistä".... mutta fakta on se että sukupuolet ovat erilaisia ja toki aina löytyy niitä muutamia poikkeuksia ketkä henkisesti muistuttavat vastakkaista sukupuolta mitä itse on.Varmaan jossain määrin totta, mutta mikä on se juttu siinä, että jos olet nainen ja "älykäs tekniikassa" (kuten itse ilmaisit), niin miksi miehenä on vaikeaa hyväksyä, että tällaisiakin on? Vai onko se vain sitten joku niin turn-off, että kun yllättäen vuosien suhteen jälkeen havahdut että naisystäväsi on tällainen, yrität kuitata sen pois sillä ettet usko sen olevan totta?
Tuollainen "nainen" on kuin mies joten siksi miehet kammoksuvat sellaisia naisia.
Miehet haluavat olla tavallisen naisen kanssa.Totta. Naisen kannalta tässä on hankala dilemma. Miehet haluavat naisellisen naisen, mutta usein naisellisia ominaisuuksia pidetään kuitenkin naurettavina ja jotenkin halveksittavina. Muistan kun tälläkin palstalla joku vanhempi mies kertoi vaimostaan jota kuulemma vieläkin rakasti kovasti, mutta ei kuitenkaan kunnioittanut tätä. Tuntuu naisena ristiriitaiselta, että toisaalta naiselliset ominaisuudet ovat hirveän haluttuja, mutta sitten samaan syssyyn naisellisen naisen mielipiteet ovat sitten automaattisesti täyttä roskaa, koska "naiset eivät osaa ajatella loogisesti". Onko siis niin että haluttava nainen ei voi samalla olla sellainen ihminen jota myös kunnioitetaan?
*tut siinä mitään dilemmaa ole. Jos olet sellainen nainen, jota joku tietty mies ei halua, koska mielestään olet liian epänaisellinen, ei sunkaan kannata haluta häntä. Se on pariutumisen idea, että mennään sellaisten kanssa yhteen jotka haluavat toisiaan.
Mietin tätä asiaa vähän laajemmasta näkökulmasta. Ajatellaan vaikka jotain hyvin patriarkaalista yhteiskuntaa (vaikka Intiaa). Tällaisissa yhteiskunnissa pidetään hirveän tärkeänä, että naiset ovat naisia ja miehet miehiä ja näistä rooleista ei poiketa. Siitä huolimatta, että nainen täyttää oman "velvollisuutensa", eli on naisellinen, häntä kuitenkin halveksutaan syvästi. Se ei ole oikein koskaan käynyt omaan järkeen. Eikö kaikille olisi mukavampaa, että naiset voisivat olla sellaisia että heitä voi vilpittömästi kunnioittaa? Mistä oikein kumpuaa sellainen perinteinen oletus, että naiseus on alhaista mutta siitä huolimatta on ihan kamalaa jos nainen ei ole naisellinen? Huom. en siis ajattele tässä välttämättä nyt suomalaisia.
Intiassa arvostetaan naisia, jopa palvotaan naisjumalia siis jumalattaria. Naiset pitävät naisellisia koruja ja vaatteita ja samalla myös naismatemaatikkoja pilvin pimein.
Joo. Ja Intiassa myös joukkoraiskataan (ja ehkä tapetaan) naisia, jotka ovat rohjenneet lähteä jonnekin ilman miestä. Aina miehen mukanaolokaan ei auta. Intian menestyvät naiset tulevat upporikkaista bramiinisuvuista. Joo, kastijärjestelmää ei muka enää ole, mutta käytännössä on. Perehtyisitte asioihin.
Pitää muistaa, että Intian väkilklu on enemmän kuin USA:n ja EU:n poppoot yhteensä. Sinne mahtuu vaikka mitä. Upporikkaita sukujakin (eikä tarvi olla bramiini) on enemmän kuin Suomessa väkeä. Lännessä näkyvät uutiset vääristää kokonaiskuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis väitä, että juuri sinulla ei olisi näitä ominaisuuksia, mutta noin yleisesti tietty looginen ja matemaattinen älykkyys tuntuu karsivat ominaisuuksia sitten sieltä sosiaaliselta puolelta. Esimerkkinä vaikka Ensitreffit alttarilla Katja, jossa hyvin kiteytyy älykäs henkilö, mutta joka sitten muulla tavoin on aika kova ja kylmä.
Eli ehkä nämä miehet eivät kammoa älykkyyttä, vaan etsivät erilaisia ominaisuuksia naisessa. Se heille suotakoon.
Millä logiikalla looginen älykkyys karsii ominaisuuksia sosiaaliselta puolelta?
On olemassa myös käsitteet: 'loogiset ja matemaattiset taidot' ja 'sosiaaliset taidot', joita voi harjoittaa.
Mistä tämä hämäräperäinen vastakkainasettelu meille tullee, että jos on matemaattisesti lahjakas, niin ei sitten voi olla empatiaa tai sosiaalisia taitoja? Jos on kaunis, hyvännäköinen ja sosiaalinen, niin ei sitten osaa loogisuutta vaativia tehtäviä?
Ei looginen älykkyys suoraan sulje pois sosiaalista älykkyyttä, mutta on kehitetty teoria, jossa ihmiset luokitellaan sen mukaan, miten hyvin heidän aivonsa kykenevät systemaattiseen ajatteluun (S) vs. empaattiseen ajatteluun (E). Miehillä yleensä S > E ja naisilla E > S, ja teorian mukaan "äärimmäiset miesaivot" ovat autistiset.
Matemaattis-loogisesti älykäs voi olla myös sosiaalisesti älykäs, mutta näyttää siltä, että mitä suuremmat kyvyt ovat systemaattisessa ajattelussa, niin sitä heikommat ne ovat empatiaan liittyvissä taidoissa, ainakin jos mennään ääripäihin. Eli ihminen ei yleensä voisi olla sekä äärimmäisen matemaattis-loogisesti että äärimmäisen tunneälykäs samaan aikaan. Suurimmat fysiikan/matematiikan alan tieteelliset nerot eivät kai yleensä olekaan ainakaan mitään sulavia seuramiehiä, vaan usein hyvin introvertteja ja äärimmäisen systemaattisesti ajattelevia, tuosta ilmeisenä esimerkkinä mm. Isaac Newton.
Mutta onko oikeasti olemassa empaattista ajattelua erillisenä älykkyyden muotona? Täydellinen empatiakyvynpuute ehkä voi olla geneettistä, mutta suurimmaksi osaksi empatiakyky on asia johon sosiaalistetaan lapsena (tai ei).
Nythän on myös kyseenalaistettu myös se, että matemattinen älykkyys olisi pelkästään geneettinen kyky. Siihenkin vaikuttaa ympäristö, kulttuuri jne.
Siksi näiden asioiden vertaaminen simppelillä matemaattisella mallilla S on sitä, E on tätä kuulostaa aika älyttömältä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tai pahin yhdistelmä on olla naisena kaunis ja älykäs.
No eipä rumuudestakaan ole iloa oli älykäs tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä ei siedä älykästä, oli kyseessä mies tai nainen. Itse erittäin älykkäänä miehenä yritin aikoinani etsiä oikeasti loogisesti älykästä naista, mutta eihän sellaista tuntunut mistään löytyvän. Luultavasti etsin vääristä paikoista. Moni mainostaa olevansa älykäs, mutta suusta tulee pelkkää ihmisoikeuskysymysten vatvomista tai ruokakassin eettisyydestä määkimistä. Minkäänlainen looginen päättely ei kuitenkaan heiltä yleensä onnistu.
Edes näin miehenä en ymmärrä missä on se ristiriita loogisen päättelyn ja ihmisoikeuksien tai eettisyyden välillä? Loogisuushan ei tarkoita tunteiden tai moraalin unohtamista elämässä.
Jos ihminen mainostaa esimerkiksi olevansa loogisesti älykäs, ja kuitenkin hänen mielestään kaikilla maapallon asukkailla on ihmisoikeus tulla Suomen sosiaaliturvan piiriin samalla kun Valtion talous on romahtamassa, tai on ehdottomasti sitä mieltä, että eksoottiset kasvikset maailman toiselta puolelta kuljetettuna ovat eettisempi valinta kuin suomalainen naudanliha, niin onhan siinä ristiriita.
Eikös logiikka ole sitä, että tehdään johtopäätöksiä valittujen premissien perusteella? Looginen päättely ei liity mitenkään arvovalintoihin, vaan arvot syntyvät kultuuriympäristön, kasvatuksen ja yksilön omien taipumusten vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi on varsin loogista kannattaa kuolemantuomiota, jos lähtee premissistä, että Jumalan tahto on lähtökohtaisesti absoluuttisen hyvä ja että Jumala kannattaa kuolemantuomiota. Se ei silti tarkoita, että kaikki loogiset ihmiset kannattaisivat kuolemantuomiota. Ihmiset sotkevat usein logiikan siihen, mitkä pitävät rationaalisena omasta maailmankuvastaan käsin. Varsinkin miehet tuntuvat sotkevan omat arvonsa ja loogisen päättelykyvyn, koska he kokevat olevansa miehinä logiikassa vahvoja ymmärtämättä, mitä logiikka on ja mitä se ei ole. Esimerkiksi toinen voi arvioida ravinnon eettisyyttä ilmastokysymyksen ja toinen eläinten oikeuksien näkökulmasta, tai painottaa jompaa kumpaa enemmän. Toinen voi pitää kansallisvaltioille pohjautuvaa kansainvälistä järjestelmää vanhentuneena ideana ja uskoa, että ihmisillä pitäisi olla kaikilla samat oikeudet suojeluun ja sosiaaliturvaan, kuin suomalaisilla. Ei tämä idea ole epälooginen, vaikka jostain näkökulmasta se olisikin epärealistinen ja vaikeasti toteutettavissa. Kaikki riippuu siitä, mistä lähtökohdista logiikkaa arvioidaan.
Juuri noin. Älykkäänä miehenä ja rationaalis-loogisena mutta myös pehmeitä arvoja kannattavana vahvistan tuon. Maailmassa on paljon asioita, jotka ovat jollain tapaa ristiriitaisia. Useimmat tärkeät asiat ovat sellaisia. Esimerkiksi ihmisen hyvinvointi (terveys, talous, tasa-arvo) ja vastaavasti luonnonsuojelu ja ekologia kaikin tavoin ovat aina jollain tapaa ristiriidassa. Siihen ei voida soveltaa sellaista äkkiväärää logiikkaa, että jompi kumpi pitää uhrata toisen hyväksi täysin, vaan asiat ovat monimutkaisesti keskenään riippuvaisia. Tai voidaan, mutta se on pikemminkin tyhmää kuin älykästä. Linkolan mallissa ihminen pitäisi tappaa liki sukupuuttoon ja palauttaa luonnonvaraiseksi kädelliseksi. Randomi ultrakonservatisti kokee, että luonto on arvoton turhake ja pitäisi vaikka hävittää kokonaan ihmisen hyväksi. Molemmilla ehkä on oma logiikkansa, ja molemmat varmasti pitävät mua epäloogisena idioottina, kun olen sitä mieltä, että luonnonsuojelu sekä ihmisen taloudellinen ja muu hyvinvointi ovat tärkeitä ja kumpaakin tulee edistää. Mutta oikeasti logiikkani on mullakin. Esimerkiksi sellainen, että ihminen ei pärjää ilman hyvinvoivaa luontoa ja toisaalta nykyisessä ja tulevaisuuden tilanteessa vain taloudellisesti hyvinvoivalla ihmisellä, jonka peruselämänä kaikin puolin on kunnossa, on kiinnostusta ja resursseja huolehtia myös ympäristöasioista.
Arvokysymykset ovat täysin irrallisia loogisesta päättelystä. Se, että tunnistaa asioiden keskinäisiä ristiriitoja ja riippuvuuksia, ja siksi suhtautuu mustavalkoisesti ja yliyksinkertaistaen erilaisiin eettisiin kysymyksiin tai päätöksentekoon, ei ole mikään älykkyyden tai loogisuuden merkki vaan pikemminkin vähän tylppää ajattelua. Voi siihen sortua älykäskin.
Tässä on selitetty hyvin se, miksi monen omasta mielestään loogisesti älykkään kanssa on lähes mahdotonta keskustella tulematta teilatuksi "vihervassariksi" tai tyhmäksi eli usein nämä henkilöt kieltävät arvot loogisen ajattelun takana. He kuvittelevat käyvänsä puhtaasti keskustelua pelkän rationaalisen ajattelun kautta ymmärtämättä, että sellaista ei ole olemassa. Kaikki ajattelu on jotenkin värittynyt arvolatauksilla.
Oma miehen onneksi ymmärtää tämän. Siksi käymme paljon keskusteluja siitä arvonäkökulmasta, josta kumpikin asiaa tarkastelee. Yksi keskeinen erimielisyys tulee aina esiin: yksilön merkitys. Meillä kummallakin on ihan erilainen käsitys yksilön arvosta ja merkityksestä isommassa kontekstissa, minkä vuoksi olemme lähes kaikesta eri mieltä. Se ei tarkoita, etteikö kumpikin meistä ajattelisi asiaa yhtä loogisesti.
Itse työskentelen it-alalla. Täällä on aikoinaan joutunut tekemään töitä kaksi kertaa niin paljon kuin miehet, ansaitakseen kannuksensa.
Minä olen älykäs sekä verbaalisesti, että loogisesti tai sitten vain pärjään it-alan testeissä huomattavasti keskimääräistä paremmin. Tienaan reilusti enemmän kuin puolisoni ja palkkani on alan palkaksikin hyvä.
Olen myös sosiaslisesti vahva, hyvä viestimään ja osaan lukea myös 'rivien välejä'. Jotkut miehet eivät kestä puolison korkeampaa palkkaa. Joidenkin on vaikea ymmärtää, että nainen on hyvä työssään tälläkin alalla. Mutta on myös miehiä, jotka näkevät minut ihmisenä ja suhtautuvat minuun niin. Enemmistö kai heitä on.
Olen myös ulkoisesti todella naisellinen. Pitkät hiukset, korot, mekko tai hame...
Yrittäjyyttä olen miettinyt, sen verran on kuitenkin turvallisuushakuisuutta lasten vuoksi, että en ole moiseen ryhtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En siis väitä, että juuri sinulla ei olisi näitä ominaisuuksia, mutta noin yleisesti tietty looginen ja matemaattinen älykkyys tuntuu karsivat ominaisuuksia sitten sieltä sosiaaliselta puolelta. Esimerkkinä vaikka Ensitreffit alttarilla Katja, jossa hyvin kiteytyy älykäs henkilö, mutta joka sitten muulla tavoin on aika kova ja kylmä.
Eli ehkä nämä miehet eivät kammoa älykkyyttä, vaan etsivät erilaisia ominaisuuksia naisessa. Se heille suotakoon.
Millä logiikalla looginen älykkyys karsii ominaisuuksia sosiaaliselta puolelta?
On olemassa myös käsitteet: 'loogiset ja matemaattiset taidot' ja 'sosiaaliset taidot', joita voi harjoittaa.
Mistä tämä hämäräperäinen vastakkainasettelu meille tullee, että jos on matemaattisesti lahjakas, niin ei sitten voi olla empatiaa tai sosiaalisia taitoja? Jos on kaunis, hyvännäköinen ja sosiaalinen, niin ei sitten osaa loogisuutta vaativia tehtäviä?
Ei se tietenkään ole mikään yleispätevä totuus. Väitän kuitenkin, että aika monella meistä on arkikokemus siitä, että erittäin hyvä kompetenssi matemaattis-loogisella älykkyyden saralla korreloi hieman huonompien sosiaalisten taitojen kanssa. Hyvänä esimerkkinä oma mieheni, joka toimii vaativana asiantuntija ("nörttinä"), ja hänen osastonsa on täynnä ainakin jonkin verran sosiaalisesti tylyjä ja suorasanaisia tai puolestaan sosiaalisesti kömpelöitä henkilöitä.
Mutta eihän tuo todista välttämättä sitä. Ihminen on kykenevä oppimaan, joten voihan huonot sosiaaliset taidotkin olla opittuja. Eli jos perheessä vanhemmat ovat vaatineet sosiaalisesti vähemmän siltä lapselta jotka on pidetty 'nörttinä', ja hän on itsekin omaksunut käsityksen että ei ole sosiaalisesti lahjakas, niin sehän alkaa olla itsensä toteuttava ennuste. Kuitenkaan se ei kerro siitä minkälaiset sosiaaliset taidot henkilöllä olisi, jos niitä olisi korostettu lapsesta asti.
Olen itse työskennellyt teknisellä alalla monikansallisessa yrityksessä ja riippui paljon kulttuurista ja perhetaustasta minkälaiset sosiaaliset taidot näillä insinööreillä oli. Meillä matemaattisesti lahjakkain oli itse asiassa sosiaalisesti lahjakas tyyppi, ihan hulvaton huumorihemmo ja naistenmiehen vikaakin hänellä oli. Mutta juu, ei ollut kasvaessaan kuullutkaan mistään "nörtit ei ole sosiaalisia" -asenteesta.
Mies38v kirjoitti:
Siksi koska nainen ei yksinkertaisesti voi olla älykäs. Naiset ovat aina miehiä tyhmempiä koska naisen aivot ovat yhtä kehittymättömät kuin orangin aivot eli nainen on korkeintaan 3-4 vuotiaan pojan tasolla älyllisesti.
😂 Kummasti ne orankiaivoiset naiset pystyvät muka synnyttämään ka kasvattamaan huippuälykkäitä miehiä!
Aikamoinen ristiriita tieteellisesti, ainakin älykkään ihmisen mielestä.
Se ei tee kenestäkään fiksua että sanoo osaavansa kaiken ja tietävänsä kaiken. Mun mielestä ihmisen ei tarvitsekkaan osata ja tietää kaikkea. Ja se mies joka tuon asian myöntää on mielestäni viisas. Olen tavannut niitä miehiäkin jotka ovat "besserwissereitä" joka asiassa.