Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rikkaat eivät maksa omaa osuuttaan, eikä varsinkaan muita enemmän! YLE:n juttu verotuksesta
03.11.2019 |
Veroprofessori Tuomala:"Verotus kannustaa rikkaita kasvattamaan pääomaansa liiketoiminnan kehittämisen sijaan"
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Aika oxymoroninen väite proffalta. Luuleeko hän, että rikkaat pistävät ne rahansa patjan alle...? Vai että valtio ohjaa ne rahat tuottavimpiin kohteisiin tehokkaammin ja paremmin...?
Vaikuttaa siltä, että puhut asiasta, jota et itse hallitse.
Jos minä myyn omistamani pörssiyrityksen osakkeet, niin itse yritys ei hyödy siitä mitenkään, puhumattakaan, että yhteiskunta hyötyisi. Minä saan rahat, joku toinen osakkeet ja alkaa nauttia niiden tuomista osingoista.
Ainoa paikka, jossa yhteiskuntakin mahdollisesti hyötyy, on se, kun listaamaton yritys menee pörssiin.
Yritys saa silloin pääomaa, millä se voi edelleen kehittää toimintaansa. Toiminnan kehittäminen tarkoittaa useimmiten myös työntekijätarpeiden kasvua, so. useampaa työllistä ja valtiolle lisää verotuloja.
Pörssiosakkeiden kaupankäynti ei siis hyödytä yhteiskuntaa eikä itse yritystä mitenkään (toki kysyntä määrittelee yrityksen arvoa, mutta sekin on lähinnä laskennallinen, paitsi silloin, jos pörssiyritys halutaan myydä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotellaan rauhassa. Pörssiosakkeet tulevat romahtamaan ennenpitkää ja siinä hommassa sulaa noiden ökyrikkaiden varallisuus. Se päivä ei edes välttämättä ole kovin kaukana.
Asuntokupla alkaa myös olla tosiasia.
Jälki tulee olemaan rumaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika oxymoroninen väite proffalta. Luuleeko hän, että rikkaat pistävät ne rahansa patjan alle...? Vai että valtio ohjaa ne rahat tuottavimpiin kohteisiin tehokkaammin ja paremmin...?
Vaikuttaa siltä, että puhut asiasta, jota et itse hallitse.
Jos minä myyn omistamani pörssiyrityksen osakkeet, niin itse yritys ei hyödy siitä mitenkään, puhumattakaan, että yhteiskunta hyötyisi. Minä saan rahat, joku toinen osakkeet ja alkaa nauttia niiden tuomista osingoista.
Ainoa paikka, jossa yhteiskuntakin mahdollisesti hyötyy, on se, kun listaamaton yritys menee pörssiin.
Yritys saa silloin pääomaa, millä se voi edelleen kehittää toimintaansa. Toiminnan kehittäminen tarkoittaa useimmiten myös työntekijätarpeiden kasvua, so. useampaa työllistä ja valtiolle lisää verotuloja.
Pörssiosakkeiden kaupankäynti ei siis hyödytä yhteiskuntaa eikä itse yritystä mitenkään (toki kysyntä määrittelee yrityksen arvoa, mutta sekin on lähinnä laskennallinen, paitsi silloin, jos pörssiyritys halutaan myydä).
Hyödyttääpäs. Toimivat jälkimarkkinat osakkeille laskee huomattavasti ihmisten halua ylipäätään sijoittaa uusiin yrityksiin. Lisäksi osakkeiden myynnistä syntyvistä voitoista yhteiskunta ottaa osansa. Jos jälkimarkkinoita Ei olisi yrityksiä perustettaisiin vielä vähemmän, ja varsinkin kasvuvaiheen rahoitus vaikeutuisi huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eduskunnan omistama Yle yrittää saada suomalaiset pyytämään itselleen taas lisää veroja! Kateutta on hyvä käyttää välineenä niin tässä kuin lentoverossakin, sehän meillä on ehtymätön luonnonvara.
Kuulehan, kateuskortti on jo liian kulunut. Eikä kyse ole kateudesta, vaan oikeudenmukaisuudesta.
Valtiovarainministeriö on tutkinut tätä verotusasiaa ja todellakin ongelmallisin seuraus on tosiaan se, että verotus kannustaa rikkaita kasvattamaan pääomaansa liiketoiminnan kehittämisen sijaan.
Tämä on nähtävissä investoinneissa; suomalaisten yritysten investoinnit ovat koko 2000-luvun olleet muuta Eurooppaa alhaisemmat ja 2008 jälkeen tapahtui romahdus myös TKI-investoinneissa, eli tulevaisuusinvestoinneissa. 2008 jälkeen ei ole edes korvattu vanhaa, niin huolestuttava on tilanne.
Kilpailijamaat ovat puolestaan koko 2000-luvun satsanneet juuri tulevaisuuteen.
Suomen on turha odottaa talouskasvua, jos yritykset eivät ala investoida.
JA - jos emme saa talouskasvua - tietää se kotimarkkinayrityksillemme konkurssiaaltoa. Palkansaajien ja eläkeläisten verot ovat tapissa, joten heidän ostovoimansa on jo heikentynyt.
Investointien myötä talous kasvaisi, samoin työllisyys, joten kotimarkkinayritykset (suurin osa pk-yrityksistämme) saisivat sitä kautta lisää liikevaihtoa ja tulosta.
Kovin on lyhytnäköistä politiikkaa. Huvittavaa, että täällä palstailevat yrittäjät alapeukuttavat uutiselle, koska he eivät todellakaan kulu siihen porukkaan, joka voi nostaa suuria osinkoja mitättömällä verolla. Se kun edellyttää todella suurta pääomaa. Ammutte siis vain itseänne jalkaan.
Me täällä palstailevat yrittäjät valitettavasti tiedämme, että joudumme maksuhenkilöiksi joka tapauksessa. Ei tule mitään systeemiä, jossa "suuria osinkoja" nostavat joutuvat tilille ja perusyrittäjät jatkavat nykymallilla. Joko muutosta ei tapahdu tai sitten sata tonnia tienaava pikkuyrittäjäkin saa kymppitonnin lisäverorasituksen niskaansa.
Jopa Hesarin etusivun juttu perustuu siihen, että ansiotuloja voisi muka muuntaa pääomatuloiksi miniverolla. Ja samaa tarinaa toistetaan joka tuutissa. Ei todellakaan sitä, että perusyrittäjän verokohtelu on kireähköä ja epäkannustavaa jo nyt, mutta isorikkaat nauttivat.
EK ja Yrittäjät lobbaavat hulluna ennen jokaisia vaaleja juuri miljonääriyrittäjien ja suuryritysten etuja hyvällä menestyksellä. Mikä instanssi ajaa pienyrittäjien etuja?
Perinteisesti ei mikään. Työttömillä, työntekijöillä ja suurpääomalla on omat etujensa ajajat. PK-yritykset ovat perinteisesti olleet miltei lainsuojattomia, kun työntekijöiden oikeuksia ajetaan yhtäältä, isojen yritysten kilpailuasemaa pönkitetään ja yrittäjillä itsellään ei sosiaaliturvaa ole.
Työttömien etuja ei ole ahanut eikä aja kukaan! Sen vuoksi aktiivimalli oli niin helppo nakki porvarihallituksessa. No, katsotaan minkä väkkyrän Kepu ajaa aktiivimallin tilalle ensi keväänä! Totta kai raippoja pitää tulla tilalle.
Jottei totuus taas kerran unohtuisi niin se oli ay-liike ja demarit jotka vastoin asiantuntijoiden suosituksia vaati että aktiivimalli koskee kaikkia työttömiä eikä pelkästään ansiosidonnaisella olevia. Joten kiittäkää demareita tästäkin työttömien kyykytyssysteemistä, kuten saatte kiittää jokseenkin kaikista muistakin naurettavuuksista mitä työkkäri on viime vuosikymmenet työttömiltä vaatinut.
Ansiosidonnaista saavat ovat heitä, jotka työllistyvät helpoimmin. (Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus) Työttömyyspäivärahalla ja ennenkaikkea työmarkkinatuella olevista löytyy työhalukkaiden ja eläkkeelle kuuluvien sairaiden lisäksi se työhaluttomien pienempi porukka, joka kaipaisi sekä koulutusta sekä taitojen että asenteen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika oxymoroninen väite proffalta. Luuleeko hän, että rikkaat pistävät ne rahansa patjan alle...? Vai että valtio ohjaa ne rahat tuottavimpiin kohteisiin tehokkaammin ja paremmin...?
Vaikuttaa siltä, että puhut asiasta, jota et itse hallitse.
Jos minä myyn omistamani pörssiyrityksen osakkeet, niin itse yritys ei hyödy siitä mitenkään, puhumattakaan, että yhteiskunta hyötyisi. Minä saan rahat, joku toinen osakkeet ja alkaa nauttia niiden tuomista osingoista.
Ainoa paikka, jossa yhteiskuntakin mahdollisesti hyötyy, on se, kun listaamaton yritys menee pörssiin.
Yritys saa silloin pääomaa, millä se voi edelleen kehittää toimintaansa. Toiminnan kehittäminen tarkoittaa useimmiten myös työntekijätarpeiden kasvua, so. useampaa työllistä ja valtiolle lisää verotuloja.
Pörssiosakkeiden kaupankäynti ei siis hyödytä yhteiskuntaa eikä itse yritystä mitenkään (toki kysyntä määrittelee yrityksen arvoa, mutta sekin on lähinnä laskennallinen, paitsi silloin, jos pörssiyritys halutaan myydä).
Hyödyttääpäs. Toimivat jälkimarkkinat osakkeille laskee huomattavasti ihmisten halua ylipäätään sijoittaa uusiin yrityksiin. Lisäksi osakkeiden myynnistä syntyvistä voitoista yhteiskunta ottaa osansa. Jos jälkimarkkinoita Ei olisi yrityksiä perustettaisiin vielä vähemmän, ja varsinkin kasvuvaiheen rahoitus vaikeutuisi huomattavasti.
Listautumiset sijoittuvat usein pörssin noususuhdanteelle. Kun pörssi on kasvanut ja samaan aikaan on ollut talouden noususuhdanne (esim. 2012-2017) , tarkoittaa tämä sitä, etteivät listautuneet yritykset ole eläneet vaikeampia aikoja, joten niiden kestokykyä heikommalla taloudelli-ella jaksolla on vaikea arvioida.
Tutkimusten mukaan harvemman listautuneen yrityksen kurssinousu on ollut hyvä, suuremman osan kohdalla heikohko. Myös hyvän kurssinousun tehneiden yritysten nettovelkaantumiaste on melko korkea, puhumattakaan heikon kurssinousun yrityksistä, mikä ei korreloi väitteesi jälkimarkkinoista kanssa.
Jälleen kerran; osakkeiden myyntivoitoista veroa eivät maksa suursijoittajat, jotka käyttävät useimmiten holding-yhtiöitä, tai sitten vakuutuskuoria. Vakuutuskuorten sisällä kun voi vaihtaa sijoituskohdetta ilman, että veronmaksu laukeaa. Jälleen kerran maksajina ovat käytännössä vain piensijoittajat.
Valtiolta jää siis saamatta merkittävä määrä verotuloja, minkä me muut sitten saamme tuntea meihin kohdistuvina kasvavina veroina sekä julkisten palvelujen omavastuuosuuksien kasvuna.
Järjestelmä on hyvä rikkaimmalle 1 %:lle, huono kaikille lopuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika oxymoroninen väite proffalta. Luuleeko hän, että rikkaat pistävät ne rahansa patjan alle...? Vai että valtio ohjaa ne rahat tuottavimpiin kohteisiin tehokkaammin ja paremmin...?
Vaikuttaa siltä, että puhut asiasta, jota et itse hallitse.
Jos minä myyn omistamani pörssiyrityksen osakkeet, niin itse yritys ei hyödy siitä mitenkään, puhumattakaan, että yhteiskunta hyötyisi. Minä saan rahat, joku toinen osakkeet ja alkaa nauttia niiden tuomista osingoista.
Ainoa paikka, jossa yhteiskuntakin mahdollisesti hyötyy, on se, kun listaamaton yritys menee pörssiin.
Yritys saa silloin pääomaa, millä se voi edelleen kehittää toimintaansa. Toiminnan kehittäminen tarkoittaa useimmiten myös työntekijätarpeiden kasvua, so. useampaa työllistä ja valtiolle lisää verotuloja.
Pörssiosakkeiden kaupankäynti ei siis hyödytä yhteiskuntaa eikä itse yritystä mitenkään (toki kysyntä määrittelee yrityksen arvoa, mutta sekin on lähinnä laskennallinen, paitsi silloin, jos pörssiyritys halutaan myydä).
Hyödyttääpäs. Toimivat jälkimarkkinat osakkeille laskee huomattavasti ihmisten halua ylipäätään sijoittaa uusiin yrityksiin. Lisäksi osakkeiden myynnistä syntyvistä voitoista yhteiskunta ottaa osansa. Jos jälkimarkkinoita Ei olisi yrityksiä perustettaisiin vielä vähemmän, ja varsinkin kasvuvaiheen rahoitus vaikeutuisi huomattavasti.
Listautumiset sijoittuvat usein pörssin noususuhdanteelle. Kun pörssi on kasvanut ja samaan aikaan on ollut talouden noususuhdanne (esim. 2012-2017) , tarkoittaa tämä sitä, etteivät listautuneet yritykset ole eläneet vaikeampia aikoja, joten niiden kestokykyä heikommalla taloudelli-ella jaksolla on vaikea arvioida.
Tutkimusten mukaan harvemman listautuneen yrityksen kurssinousu on ollut hyvä, suuremman osan kohdalla heikohko. Myös hyvän kurssinousun tehneiden yritysten nettovelkaantumiaste on melko korkea, puhumattakaan heikon kurssinousun yrityksistä, mikä ei korreloi väitteesi jälkimarkkinoista kanssa.
Jälleen kerran; osakkeiden myyntivoitoista veroa eivät maksa suursijoittajat, jotka käyttävät useimmiten holding-yhtiöitä, tai sitten vakuutuskuoria. Vakuutuskuorten sisällä kun voi vaihtaa sijoituskohdetta ilman, että veronmaksu laukeaa. Jälleen kerran maksajina ovat käytännössä vain piensijoittajat.
Valtiolta jää siis saamatta merkittävä määrä verotuloja, minkä me muut sitten saamme tuntea meihin kohdistuvina kasvavina veroina sekä julkisten palvelujen omavastuuosuuksien kasvuna.
Järjestelmä on hyvä rikkaimmalle 1 %:lle, huono kaikille lopuille.
Jälkimarkkinoiden OLEMASSA OLO takaa jo yksistään sen että kiinnostus sijoittaa yhtiöihin kasvaa. IPO:ssa ei aina tosiaan voita, mutta niihin osallistuminen olisi vielä onnettomampaa, jos toimivia jälkimarkkinoita ei olisi. Lisäksi jos jälkimarkkinoita ei olisi, olisi kirjautuvien yhtiöiden paljon vaikeampaa hakea pääomia, ja niiden velkaisuus olisi vieläkin huonompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjät yrittävät täälläkin vähätellä saamiansa käteen jääviä tuloja ja paisutella risekjä ja veroja, joita maksavat. Itse tunnen pienyrittäjiä, joilla on iso omakotitalo, mökki, uudet autot jne.jne. ja tämä on lähempänä totuutta kuin uhriutuminen. Ahneus on jokaisesa totta kai eikä veroja haluttaisi maksaan yhtään, kunhan vain joku muu kuin minä tarjoaisi huippupalvelut samalla ilmaiseksi! Tämä systeemi ei vain toimi niin.
Eikö sinua iso omakotitalo, mökki, uudet autot jne. jne. kiinnosta vai miksi et ole yrittäjä? Tämä on JOKAISEN oikeustoimikelpoisen mahdollisuus, siis aivan jokaisen. Edes pääomaa ei enää tarvita osakeyhtiön perustamiseen.
Korostan vielä, että jokainen voi olla yrittäjä. Ei tarvitse olla rahaa tai koulutusta, eikä hyväveliverkostolla ole merkitystä, koska olet itse oma johtajasi.
Ai jokainen voi olla yrittäjä? Kuka sitten tekisi ne duunit näiden yrittäjien yrityksissä eli hoitaisi arvonnousun? Yhtä hyvin voi sanoa, että jokainen voi olla Amerikan presidentti. Kuka tahansa voi, näköjään, jokainen ei voi.
Alue: Aihe vapaa
Verotus ei ole ollut investointien este edes silloin, kun kaikki tulot (ansiotulo+pääomatulo) laskettiin yhteen
ja niitä verotettiin progressiivisesti, eli ennen vuotta 1993.
Eikä silloinkaan, kun yhteisöveromme ei vielä ollut alle EU-maiden keskiarvon, mihin se laskettiin 2014.
Eikä silloinkaan, kun palkan sivulut eivät vielä Suomessa olleet alle EU-maiden keskiarvon.
Suomessa investointiin aikoinaan enemmän kuin muualla Euroopassa. Siihen perustui taloudellinen kasvumme ja yritysten liiketoimintojen kehittyminen.
Investoimattomuudelle on useita syitä. Pörssiyritysten kohdalla on kyse suursijoittajie lyhyistä tuotto-odotuksista. Kun yritys sitten toteuttaa niitä, eli jakaa vuosi toisensa jälkeen ennätyssuuria osinkoja, kuten on jo usean vuoden tehty, eikä panosta tulevaisuuteensa mitenkään, putoaa se ennenpitkää pohjalle kilpailijoiden ajaessa kovaa ohi.
Listaamattomissa, pääomavaltaisissa yrityksissä motiivi on henkilökohtainen ahneus. Aivan kuten artikkelikin kertoo.
PS. Olen ollut yrittäjä aikoinani. Investoin kaiken, mikä irti lähti ja käytin lainarahaa. Sitten elämäntilanteeni muuttui, minkä myötä myi yritykseni, saaden siitä erinomaisen korvauksen. En olisi myynyt ilman elämäntilanteen muutosta, se oli ainoa syy. Minun haluttiin jäävän yritykseen palkkatyöhön, mitä tein useamman vuoden,kunnes vaihdoin työnantajaa kutsun saatuani. Palkansaaja olen ollut myyynnistä saakka.