Siis polttoaineiden myyntiä varten jatkossa pitäisi olla lupa/lupia jokaista litraa varten, niinkö?
Ja näitä lupia myönnettäisiin koko ajan tarkoituksella vähemmän -jolloin bensaa/dieseliä on saatavilla koko ajan vähemmän, niinkö? Tästä johtuen sitten bensan/dieselin hintaa nostetaan reippaasti? Ja kaiken tarkoituksena on se, että ihmiset ei enää aja autoilla?
Siis valtio haluaa, että bensa maksaa niin paljon, ettei ihmisillä ole sitä varaa ostaa, jolloin autoilu vähenee, niinkö?
Tää kuulostaa niin uskomattomalta, että epäilen jo omaa ymmärrystäni.
Mitä tapahtuu meille kehäkolmosen ulkopuolella asuville, kun polttoaineeseen ei ole varaa eikä julkisia kulkuvälineitä ole? Miten me päästään kauppaan, sairaalaan, ylipäänsä ystävien luokse, töihin, kouluun?
Ja miksi tämä kaikki kohdistetaan meihin pienituloisiin? Miksi ei samalla pakoteta näitä hyvätuloisia ostamaan itselleen joku sähköauto, miksi he saavat jatkaa saastuttamista?
Sanokaa nyt, että oon ymmärtänyt koko asian väärin. Eihän tää voi mennä näin.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joukkoliikennettä syntyy jos on asiakkaita. Eli jos monilla ei ole varaa auton käyttöön, niin silloin heitä palvelemaan syntyy joukkoliikennettä.
On siis ihan turha väittää, että mihinkään ei pääsisi jos autoilun hintaa kasvatetaan.
Sitä paitsi ylivoimainen enemmistö autoilusta tapahtuu kaupungeissa lyhyillä matkoilla. Eli tapauksissa joissa ihminen ei viitsi pyöräillä, kävellä tai mennä joukkoliikenteellä muutaman kilometrin matkaa ja siksi käyttää autoa.
Mielestäni julkinen liikenne max 500 m päästä kotoa 30 min välein on ihmisoikeus! Kyllä minäkin menisin bussilla töihin, jos busseja kulkisi riittävän usein ja ne menisivät suoraa kotoa töihin eli matka-aika olisi sama kuin omalla autolla.
Ei kun vapaa autoilu on ihmisoikeus. Vaikka matkaa olisi vain kilometri niin silti pitää saada mennä autolla ilman, että autoiluun kohdistetaan minkäänlaisia lisämaksuja tai muita haittatekijöitä.
Miksei saisi? Olen huonojalkainen ja todellakin ajan kilometrin.
95% kilometrin autoilevista ei ole huonojalkaisia vaan ihan vaan laiskoja. Laiskuudellaan he pilaavat ympäristöä, aiheuttavat ruuhkia, tekevät ympäristöstä meluisan ja muutenkin epämiellyttävän ja vaarantavat liikenneturvallisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minusta tuntuu että nämä hyvät ideat tulevat aina ihmisiltä jotka asuvat kehä kolmosen sisällä. Kun ei se kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi ole mitenkään autio ja eloton. Ei vaan tunnuta ymmärtävän että ei ole mitenkään mahdollista rakentaa koko Suomea kattava toimiva julkisen liikenteen verkosto, eikä pidäkään. Oikeasti aika huolestuttavaa jos aletaan sanelemaan että kuka saa asua missäkin.
Ihmeellisesti sitä selvittiin ennen autoilun aikaa, vaikka silloin haja-asutusalueilla asui paljon enemmän ihmisiä.
Sitä paitsi on aivan harhakuvitelmaa, että kehä kolmosen sisäpuoli on ainoa paikka Suomessa missä pystyy liikkumaan sujuvasti ilman autoa.
Silloin ei tarvinnut lähteä kaupunkiin, kun työpaikka oli omalla tilalla. Varakkailla tilallisilla oli oma hevonen ja vaunut, jos halusi jonnekin lähteä.
Jotkut harvat virkamiehet ja muut käyttivät vuokra-ajuria (hevonen ja vaunut) tai sitten oli varaa pitää omaa hevosmiestä ja omaa hevosta ja vaunuja.
Tai sitten asuttiin ihan kaupungissa, kävelymatkan päässä kaikesta. Mun noin 1850 syntyneellä esi-isällä esim oli asunto ja työpaja 100 metrin päässä ison kaupungin keskipisteestä. Samoin oli hänen 7 sisaruksellaan koti ja työ ydinkeskustassa.
Heidän vanhemmillaan oli kodistaan keskipisteeseen matkaa noin kilometri. Hänkin (perheen mies) työskenteli kotonaan.
Isän isän isän äidin äidin isä (synt 1700-luvun puolella todennäköisesti) asui ja työskenteli kilsan päässä keskipisteestä.
Toiselta puolelta esim mun äidin äidin isän isä omisti suuren maatilan, jossa oli hevosia ja vaunuja. Tila meni vanhimmalle pojalle ja mun lähempi sukulaiseni muutti ison kaupungin keskustaan ja työskenteli siellä.
Minusta samalla pitäisi lopettaa kokonaan pikajunat, koska raideliikenne tulisi ottaa maksimaalisesti kansalaisten käyttöön eli jokainen seisake olisi jokaisen ohimenevän junan pysähdyspaikka. Ideanahan ei ole päästä nopeasti paikasta toiseen, vaan päästä vähäpäästöisesti paikasta toiseen ja silloin pikajunien ympäristökuormitus pitää suhteuttaa potentiaalisten matkustajien määrään.
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minusta tuntuu että nämä hyvät ideat tulevat aina ihmisiltä jotka asuvat kehä kolmosen sisällä. Kun ei se kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi ole mitenkään autio ja eloton. Ei vaan tunnuta ymmärtävän että ei ole mitenkään mahdollista rakentaa koko Suomea kattava toimiva julkisen liikenteen verkosto, eikä pidäkään. Oikeasti aika huolestuttavaa jos aletaan sanelemaan että kuka saa asua missäkin.
Ihmeellisesti sitä selvittiin ennen autoilun aikaa, vaikka silloin haja-asutusalueilla asui paljon enemmän ihmisiä.
Sitä paitsi on aivan harhakuvitelmaa, että kehä kolmosen sisäpuoli on ainoa paikka Suomessa missä pystyy liikkumaan sujuvasti ilman autoa.
Siirretään työpaikat haja-asutusalueelle, niin ollaan kertomassasi tilanteessa. Palataan 1920-luvun kansakouluasetukseen, jonka mukaan matkaa koululle saa olla max 5 km ja ymmärretään se, että yläasteen alussa lapset muuttavat pois kotoa kortteeriin, jotta saavat koulunsa käytyä. Perustetaan kunnanlääkärinvirkoja ja lopetetaan terveyskeskuksen, eihän niillekään ennen ollut tarvetta, pieni kunnallissairaala siellä täällä riitti. Hoidetaan vanhukset ja lapset kotona.
Kyllä ihminen pärjäsi ennenkin, mutta tehdään koko infra samanlaiseksi kuin silloin ennen "jokamiesautoilun" aikaa. Puulämmitys, lähiruoka, viihdykkeenä yhteiset iltamat kerran kuukaudessa. Hyvästi soijalatte ja avokadopasta.Pariisissa ei käydä, mutta siitä voi katsoa tietosanakirjasta kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minusta tuntuu että nämä hyvät ideat tulevat aina ihmisiltä jotka asuvat kehä kolmosen sisällä. Kun ei se kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi ole mitenkään autio ja eloton. Ei vaan tunnuta ymmärtävän että ei ole mitenkään mahdollista rakentaa koko Suomea kattava toimiva julkisen liikenteen verkosto, eikä pidäkään. Oikeasti aika huolestuttavaa jos aletaan sanelemaan että kuka saa asua missäkin.
Ihmeellisesti sitä selvittiin ennen autoilun aikaa, vaikka silloin haja-asutusalueilla asui paljon enemmän ihmisiä.
Sitä paitsi on aivan harhakuvitelmaa, että kehä kolmosen sisäpuoli on ainoa paikka Suomessa missä pystyy liikkumaan sujuvasti ilman autoa.
Siirretään työpaikat haja-asutusalueelle, niin ollaan kertomassasi tilanteessa. Palataan 1920-luvun kansakouluasetukseen, jonka mukaan matkaa koululle saa olla max 5 km ja ymmärretään se, että yläasteen alussa lapset muuttavat pois kotoa kortteeriin, jotta saavat koulunsa käytyä. Perustetaan kunnanlääkärinvirkoja ja lopetetaan terveyskeskuksen, eihän niillekään ennen ollut tarvetta, pieni kunnallissairaala siellä täällä riitti. Hoidetaan vanhukset ja lapset kotona.
Kyllä ihminen pärjäsi ennenkin, mutta tehdään koko infra samanlaiseksi kuin silloin ennen "jokamiesautoilun" aikaa. Puulämmitys, lähiruoka, viihdykkeenä yhteiset iltamat kerran kuukaudessa. Hyvästi soijalatte ja avokadopasta.Pariisissa ei käydä, mutta siitä voi katsoa tietosanakirjasta kuvia.
Oikeasti pääosa autoilusta katoaa ihan vaan sillä, että ei olisi metsälähiöitä vaan rakennettaisiin keskustatyyppistä kaupunkia.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vouhkaamista, ei ole mennyt vielä läpi ja Lintilän sanoin ei mene läpi. Suunnitellaa saa aina kaikkea, mutta ap:n kaltaiset ihmiset ottavat totena. Katsotaan nyt, tuleeko voimaan ja vihjataan sitten lisää.
Suunta kuitenkin on täysin selvä. Lisää ongelmia yksityisautoille. Lisää veroja. Lisää kustannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Mutta millä me pitäisimme huolta tänne kutsumistamme vieraista, joille olemme luvanneet ihan muuta kuin hevoskyytejä, nauriita ja puuroa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minusta tuntuu että nämä hyvät ideat tulevat aina ihmisiltä jotka asuvat kehä kolmosen sisällä. Kun ei se kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi ole mitenkään autio ja eloton. Ei vaan tunnuta ymmärtävän että ei ole mitenkään mahdollista rakentaa koko Suomea kattava toimiva julkisen liikenteen verkosto, eikä pidäkään. Oikeasti aika huolestuttavaa jos aletaan sanelemaan että kuka saa asua missäkin.
Ihmeellisesti sitä selvittiin ennen autoilun aikaa, vaikka silloin haja-asutusalueilla asui paljon enemmän ihmisiä.
Sitä paitsi on aivan harhakuvitelmaa, että kehä kolmosen sisäpuoli on ainoa paikka Suomessa missä pystyy liikkumaan sujuvasti ilman autoa.
Siirretään työpaikat haja-asutusalueelle, niin ollaan kertomassasi tilanteessa. Palataan 1920-luvun kansakouluasetukseen, jonka mukaan matkaa koululle saa olla max 5 km ja ymmärretään se, että yläasteen alussa lapset muuttavat pois kotoa kortteeriin, jotta saavat koulunsa käytyä. Perustetaan kunnanlääkärinvirkoja ja lopetetaan terveyskeskuksen, eihän niillekään ennen ollut tarvetta, pieni kunnallissairaala siellä täällä riitti. Hoidetaan vanhukset ja lapset kotona.
Kyllä ihminen pärjäsi ennenkin, mutta tehdään koko infra samanlaiseksi kuin silloin ennen "jokamiesautoilun" aikaa. Puulämmitys, lähiruoka, viihdykkeenä yhteiset iltamat kerran kuukaudessa. Hyvästi soijalatte ja avokadopasta.Pariisissa ei käydä, mutta siitä voi katsoa tietosanakirjasta kuvia.
Oikeasti pääosa autoilusta katoaa ihan vaan sillä, että ei olisi metsälähiöitä vaan rakennettaisiin keskustatyyppistä kaupunkia.
Mikä on metsälähiö? Mielenkiinnosta kyselen. Olisiko esimerkkinä antaa joku paikka?
Vierailija kirjoitti:
Minusta samalla pitäisi lopettaa kokonaan pikajunat, koska raideliikenne tulisi ottaa maksimaalisesti kansalaisten käyttöön eli jokainen seisake olisi jokaisen ohimenevän junan pysähdyspaikka. Ideanahan ei ole päästä nopeasti paikasta toiseen, vaan päästä vähäpäästöisesti paikasta toiseen ja silloin pikajunien ympäristökuormitus pitää suhteuttaa potentiaalisten matkustajien määrään.
Niinpä, ei mitään Tunnin junaa Helsingin ja Turun välille vaan Kuuden tunnin juna.
Vierailija kirjoitti:
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Meitä on liikaa. Ei taida riittää enää kaikille maatiloja?
Miten ne saadaan lunastettua nykyisiltä omistajilta.
Miksi ruuaksi vain kauriita ja puuroa. Miksei jokainen saisi myös lehmää ja kanoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Mutta millä me pitäisimme huolta tänne kutsumistamme vieraista, joille olemme luvanneet ihan muuta kuin hevoskyytejä, nauriita ja puuroa?
Vieraillemme toki tarjotaan ruisleipää silavalla ja pontikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mahtaa maksaa (tuotaa hiilidioksidipäästöjä) valtakunnallisen latausverkon rakentaminen ja edelleen sähköautojen lataaminen? Jos työpaikalla on 100 auton parkkipaikka, talvella pakkasta 18 astetta ja 2 latauspistettä, niin voi jäädä töihinmeno haaveeksi etenkin kun työt alkavat klo 7 eikä sähköbusseja ole saatu liikenteeseen ennen klo 10.
Ei sillä ole mitään väliä, paljonko se maksaa kun hintalappu siirretään tietenkin kuluttajien sähkölaskuun. Sähkönsiirtohintaa voidaan nostaa vaikka 1000%, jos et maksa, et käytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Meitä on liikaa. Ei taida riittää enää kaikille maatiloja?
Miten ne saadaan lunastettua nykyisiltä omistajilta.
Miksi ruuaksi vain kauriita ja puuroa. Miksei jokainen saisi myös lehmää ja kanoja?
Ei kauriita *nauriita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi siis kaikin puolin paras vaihtoehto että siirryttäisiin ajassa 200-300 vuotta taaksepäin. Kaikille omat hevoset, maatilat ja ruuaksi nauriita ja puuroa. Tämä on kaikista toimivin ratkaisu. Luonto ainakin kiittää.
Meitä on liikaa. Ei taida riittää enää kaikille maatiloja?
Miten ne saadaan lunastettua nykyisiltä omistajilta.
Miksi ruuaksi vain kauriita ja puuroa. Miksei jokainen saisi myös lehmää ja kanoja?
Pakkolunastetaan maanomistajilta kaikille tilat. Joku uusi laki vaikka. Jokainen rakentakoot sitten pitkästä tavarasta itselleen töllin ja tallin. Olkoon jokaisella tilallisella oma pääelinkeinonsa, joku voi viljellä nauriita, joku kasvattaa karjaa ja joku sitten pyörittää munabisnestä. Poistetaan kokonaan raha käytöstä ja siirrytään vaihdantatalouteen. Kehä kolmosen sisäpuolella nämä toimenpiteet tuottavat kieltämättä hieman haasteita, mutta muutamassa vuodessa varmasti saadaan talkootyöllä purettua kerrostalos ja möyhittyä peltomaat kuntoon.
Raportti, joss päästökauppaa esitetään, oli Sipilän hallituksen tilaama. Täällä vierfasismista puhuvat laukovat tyypilliseen tapaansa paskaa. Sanna Marin:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006281911.html
Nykyhallitus on sitoutunut päästöjen rajuun leikkaamiseen mutta vaikenee vielä keinoista. Minusta tuo raportin malli on monimutkainen, johtaa keinotteluun ja eriarvoisuuteen. Samaa mieltä on myös ST1 johtaja:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/st1-miljardoori-mika-anttonen-polttoai…
Köyhä Suomi tuskin koskaan oikeasti luopuu polttomoottori ja diesel autoistaan. Sähköautot eivät ole vaihtoehto Jyväskylän pohjoispuolella pitkillä etäisyyksillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minusta tuntuu että nämä hyvät ideat tulevat aina ihmisiltä jotka asuvat kehä kolmosen sisällä. Kun ei se kehä kolmosen ulkopuolinen Suomi ole mitenkään autio ja eloton. Ei vaan tunnuta ymmärtävän että ei ole mitenkään mahdollista rakentaa koko Suomea kattava toimiva julkisen liikenteen verkosto, eikä pidäkään. Oikeasti aika huolestuttavaa jos aletaan sanelemaan että kuka saa asua missäkin.
Ihmeellisesti sitä selvittiin ennen autoilun aikaa, vaikka silloin haja-asutusalueilla asui paljon enemmän ihmisiä.
Sitä paitsi on aivan harhakuvitelmaa, että kehä kolmosen sisäpuoli on ainoa paikka Suomessa missä pystyy liikkumaan sujuvasti ilman autoa.
Siirretään työpaikat haja-asutusalueelle, niin ollaan kertomassasi tilanteessa. Palataan 1920-luvun kansakouluasetukseen, jonka mukaan matkaa koululle saa olla max 5 km ja ymmärretään se, että yläasteen alussa lapset muuttavat pois kotoa kortteeriin, jotta saavat koulunsa käytyä. Perustetaan kunnanlääkärinvirkoja ja lopetetaan terveyskeskuksen, eihän niillekään ennen ollut tarvetta, pieni kunnallissairaala siellä täällä riitti. Hoidetaan vanhukset ja lapset kotona.
Kyllä ihminen pärjäsi ennenkin, mutta tehdään koko infra samanlaiseksi kuin silloin ennen "jokamiesautoilun" aikaa. Puulämmitys, lähiruoka, viihdykkeenä yhteiset iltamat kerran kuukaudessa. Hyvästi soijalatte ja avokadopasta.Pariisissa ei käydä, mutta siitä voi katsoa tietosanakirjasta kuvia.
Oikeasti pääosa autoilusta katoaa ihan vaan sillä, että ei olisi metsälähiöitä vaan rakennettaisiin keskustatyyppistä kaupunkia.
Mikä on metsälähiö? Mielenkiinnosta kyselen. Olisiko esimerkkinä antaa joku paikka?
Esim Vuores ja Hervantakin oli aikoinaan (nyt jo kiinni kaupungissa)
Tampereella
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihreät! Ja lampaat haluaa jo Haavistoa presidentiksi.
Ole hyvä! Oikea päätös, päästöt pitää saada vähenemään :)
Juuri radiossa hehkutettiin, että kun lupa maksaa 20 senttiä litralta, valtio kerää sillä miljardin! Ja se raha ei ole keneltäkään pois, kun se on valtiolla!
Miksei saisi? Olen huonojalkainen ja todellakin ajan kilometrin.