-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?
Nämä oli huikeita! Parit helmet on elävänä mielessä:
- paprikan siemeniä ei voi syödä, ne on tulisia (eikä Suomessa edes vielä käytetty chiliä!)
- kala kuuluu maustaa valkopippurilla, liha mustapippurilla
- valkopippuri on miedompaa kuin mustapippuri, joka taas on niin vahvaa että sitä ei saa purra
- kalan kanssa valkoviiniä, lihan kanssa punaviiniä, rose käy molemmille (tiedettiin vain Mateus)
Mitä teillä luultiin?
Kommentit (1384)
Vierailija kirjoitti:
Monet luetelluista jutuista ovat selvästi kulttuuri- ja varallisuuseroja. Synnyin 60-luvulla helsinkiläiseen, vauraaseen perheeseen ja en tunnista täältä suurta osaa jutuista.
Koskaan ei ollut ateriana pelkkää perunaa tai makaronia. Mitään ei kypsennetty "pilalle", vaan hyvinkin file ja naudanpaisti jätetiin oikeaoppisesti punaiseksi. Ei käytetty punaista maitoa, vaan sinistä ja tällaista tuttavaperheissäkin. Rasvaan en muista olleen mitään intohimoista suhdetta mihinkään suuntaan. Jotkut käyttivät margariinia, jotkut voita.
Suurin ero oli kasvisten -- niin vihannesten kuin hedelmienkin -- vähäisempi käyttö. Appelsiineja, omenoita ja banaaneja lähinnä syötiin. Vihanneksista kurkkua, tomaattia ja lehtisalaattia.
Onhan se jo ketjussa todettu, että aiemmin pienituloiset söivät todella yksipuolisesti. Jopa niin, että vauvoille piti juottaa alusta alkaen mehua C-vitamiinin saamiseksi.
Olen itse perheestä, jossa terveelliseen ruokaan panostettiin, ja olihan se erilaista kuin nykypäivän terveellinen ruoka.
Just sitä appelsiinimehua juotettiin. Oltiin tarkkoja siitä, että mehu oli 100 % hedelmää, eikä sokeria ja lisättyä vettä kuten useimmissa mehuissa.
Kotiin ostettiin aina jotain hedelmää, yleensä appelsiinia tai omenoita. Joskus oli myös klementiinejä ja päärynää, banaania vähän myöhemmin. Kerran vuoteen repäistiin viinirypäleillä. Kesällä mansikka-aikaan syötiin joka päivä mansikoita. En tiedä poimittiinko hedelmät silloin jotenkin vielä raaempina kuin nykyään vai oliko se vai lapsen makuaistia, mutta silloin omenat ja appelsiinit eivät maistuneet minun suussani kovin hyville.
Tarkkoja oltiin myös siitä, että liha oli kokolihaa eikä mitään huonomman ravintoarvon makkaraa. Ja sitä punaista lihaa sitten todella syötiin, leivälle ensin Floraa ja sitten naudanpaistia. Lehtipihvi oli kova juttu ja jauheliha arkisempaa. Eineksistä syötiin makaroni- ja maksalaatikkoa. Tai ne olivat vain ruokia, joita lämmitettiin lapselle - aikuiset eivät niitä syöneet.
Kurkkua ja tomaattia laitettiin lisäkkeeksi vähän mihin vain. Salaatti varsinaisena ruokalajina keksittiin myöhemmin. 😁
Maitoa piti tietysti juoda paljon, ja se oli kevytmaitoa. Isäni oli niin hardcore, että joi vaaleansinistä eli kurria eli rasvatonta maitoa. Lapsille juotettiin neuvolan ohjeen mukaan vähän rasvaisempaa.
Jekovit-suklaata syötettiin joka päivä pala. Siitä sai A- ja D-vitamiinia. Karkkipäivä oli kaikilla Suomen lapsilla lauantaisin. Kovasti paheksuttiin jos omilla taskurahoilla osti muina viikon päivinä makeaa. Toisessa vanhemmassani saattoi olla ortoreksian piirteitä, mutta se tauti keksittiin vasta paljon myöhemmin. Vaihtoehtoisesti hän vain pelkäsi sokeritautia (kaikilla suomalaisillahan sitä on suvussa) ja yritti suojella lapsia siltä. Joka tapauksessa aina makean syönnin jälkeen minusta oltiin näkevinään ”sokerin vaikutusta”. Energinen olo syönnin jälkeen oli aina sokerihumalaa, joka oli vakiintunut käsite vuosikymmenien ajan (koko asiaahan ei ole olemassa, lapset vaan tykkää villiintyä lastenkutsuilla ja vastaavissa tilanteissa). Rauhallinen käytös taas kertoi siitä, että insuliiniä oli sokerikuorman jälkeen erittynyt niin, että elimistö uupui. 😝 Onneksi diabeteksesta nykyisin tiedetään enemmän ja sitä seulotaan säännöllisesti verikokein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli 70- ja 80-luvulla Mestarikokki-ruokaohjekortteja ja kun jossain ruokaohjeessa oli valkosipulia, niin se kehotettiin vain halkaisemaan ja sivelemään kulhon reunaan, ettei maistu liikaa. Se nimittäin saattaa olla suomalaisille aivan liian voimakas mauste, jos kokonaisen kynnen murskaa ruokaan.
Jep. Maustamisessa hirveä pelko ettei vaan tule liian vahvaa. Mitat oli hyppysellinen tai puoli teelusikallista jotain, muttei koskaan 5 valkosipulinkynttä, 10 rouhaisua pippuria, lorotuksena öljyä eikä viiniä kastikkeeseen suoraan pullosta kaadettuna. Mitattiin millilleen ja tooosi pieniä määriä kaikkea.
Määrät oli muutenkin pieniä. 1990-luvun köksänkirjassa oli jauhelihakastikkeen ohje neljälle. Siihen tuli muistaakseni 200 g, maksimissaan 250 g jauhelihaa. Lisäksi vettä, jauhoja ja ketsuppia. 50 g jauhelihaa on aika pieni määrä teineille syötäväksi, varsinkin kun kastikkeessa ei ollut mitään kasviksia tms lisänä.
Tulipa mieleen se köksäntunti, kun tehtiin nakkikastiketta. Saatiin käyttää ruhtinaalliset 1 nakki per naama!
Mieleeni on jäänyt kotitaloustunnin keitetyt lihapullat. Sellaisia harmaita, mauttomia ja märkiä lötköjä, hyi he*vetti.
Grillibroilereita oli mielestäni jo 70-luvun alussa. Muistan omasta lapsuudesta. Tuotiin samantapaisessa foliovuoratussa pussissa kotiin kuin tänäkin päivänä.
Ihmedieetit olivat myös menneinä vuosina kova juttu, kuten täällä jo mainittu lentoemäntädieetti. Näitä oli vaikka ja mitä, ainakin joku sairaaladieetin nimellä oleva.
Ihmedieettejä piti aina noudattaa kirjaimellisesti sen listan mukaan. Jos listassa luki puoli päärynää, niin ei voinut syödä mitään muuta hedelmää kuin päärynää ja juuri sen puolikkaan. Ilmeisesti muuten taika katoaisi.
Nykyään dieetit ovat monipuolistuneet, ja niissä ihmiset voivat koostaa aterioita käyttäen niitä vaihtoehtoja, joista itse pitävät eniten. Poikkeuksena varmaan jotkut Jutta-dieetit, joissa piti jetsulleen syödä mitä käskettiin. Nykyään kuitenkin enemmän ymmärretään, että ruokavalio on kokonaisuus eikä kiinni siitä mitä hedelmää syö.
Se kokonaisuuden ymmärtäminen synnytti sitten nämä myöhempien vuosikymmenien hittidieetit kuten karppauksen ja paleon. Tavallaan näissäkin uskotaan siihen oman dieetin taikaan, joka menee rikki jos rikkoo sääntöjä. Atkinshan jo opetti, että laihtuminen katkeaa ruokalusikallisesta väärää ruokaa. Nykyajan uskonnoissa pitää kuitenkin jättää enemmän tilaa ihmisen omille valinnoille. Enää ei suostuta syömään aamuisin yhtä munaa ja puolikasta greippiä, vaan nykykarppaaja koostaa itse ateriansa uskonnon sallimissa rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ristiriitaista se, että ennen vanhaan syötiin tosi paljon hiilaria ja oli näitä erikoisia ohjeistuksia. Kasvettiin perunalla, voilla ja leivällä. Mutta näkyikö ylipainoisia niin paljon kuin nykyään? Saati ylipainoisia lapsia tai nuoria? Ei. Ehkä toki isovanhemmat saattoi olla pyöreitä johtuen varmaan siitä, että sotien ja pulan jälkeen puutetta ei enää ollut. Mutta nuoriso (lapset-45 vuotiaat) eivät olleet lihavia.
Nykyään on lähes kaikki tieto ravitsemuksesta ja väki vaan lihoo. Missä vika?
Toki liikunta on monella jäänyt. Omassa lapsuudessa oltiin koko ajan pihalla, pyöräiltiin kouluun ja harrastuksiin ja välillä syötiin pottuja ja voikastiketta ja maitoa, ja taas jatkettiin. Nykyään on megasäkit karkkia ja energiajuomat vaikka nykyaika ei monella kuluta yhtään energiaa.
Tämä nyt meni vähän ohi, mutta ajankohtainen asia pohtia.
No se lihominen johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihmiset syövät liikaa. Ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä rasvaksi. "Ennen vanhaan" nuo syödyt kalorit kulutettiin paremmin ja sekin auttoi kun ei ahnehdittu niitä valtavia annoksia mitä nykyään lapsetkin syövät.
maitoa koneeseen kirjoitti:
Mikael Fogelholm ilmoitti että voimaharjoittelua harrastava nuori saa helposti lisääntyneen proteiinintarpeen kuitattua juomalla (ylimääräisen) lasin maitoa päivittäin.
Tutkimuksissa ei ole myöskään sama asia saada kolesteroli laskemaan ja sydänkohtaukset vähenemään,kävi peräti päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Mutta eipä silloin juuri ylipainoisia näkynytkään nykyaikaan verrattuna.
Sieltähän tää vikaan meno on alkanut, kiitos Puska!
Harmi ettei kansa tunne Pohjois-Karjalaprojektin ristiriitaisia taustoja.Virallinen tulos oli suurta mutkien oikomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Ei ollut leivän ja perunan syömisessä ongelmaa. Jännä että nyt 2010-luvulta eteenpäin yhtäkkiä ihmiset lihoo perunasta ja leivästä, vaikka niitä syötiin 70-80-luvuilla ihan solkenaan, eikä juuri kukaan ollut lihava.
Sillä silloisella ranskanpullan syönnillä olen oman suolistoni pilannut ja tässä jamassa kuin nyt olen.
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
"Syökää leipää tytöt".
Vierailija kirjoitti:
Keltainen jaffa vatsatautiin, nykyäänhän tiedetään moisen sokerilitkun vain pahentavan tautia. Ja tosiaan vahva musta kahvi astmakohtaukseen, pikkuveljellä löytyi ihan astmapiippukin mutta silti mummi aina kohtauksen tullessa pisti kahvit tippumaan ja juotti veljelle ! Äiti ripitti mummia aika kovasti tuosta.
Jaffa on vaihtunut colaan, mutta mummosi oli viisas.
Täällä oli ketju, jossa muisteltiin SinäMinää ja muita nuortenlehtiä. Nykynäkökulmasta on todella outoa, että murrosikäisille tytöille suositeltiin niissä kaikenlaisia ihmedieettejä pikalaihdutukseen, tyyliin mansikkadieetti tms. Kehopositiivisuudesta ei ollut tietoakaan, eikä lehdentekijöitä tuntunut huolettavan, että pikadieetti oli monille tytöille pikaväylä anoreksiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.
Kovaa rasvaa pidetään edelleen haitallisena. Se on tutkittu juttu, eikä harhaluulo. Kasvirasva sen sijaan on terveellistä, mitä ei vielä tiedetty silloin.
Itse asiassa tuo maitorasvajuttu meni toisin päin. Äiti on kertonut, että 80-luvulla suositeltiin että lasten pitää juoda punaista maitoa. Kevytmaito tuli vasta 80-luvun lopulla suositukseksi.
Ns. kovaa rasvaa ei pidetä haitallisena enää missään muualla, kuin Suomessa, Suomi kun tulee pikkaisen jälkijunassa vähän kaikessa.
Kovaa rasvaa pitää haitallisena ainoastaan manipuloitu Seitsemän maan tutkimus, josta jätettiin pois ne maat tutkimustuloksista, jotka eivät sopineet korrelaatioon.
Sen sijaan Lancet, BMJ jne. arvostetuimmat lääketieteen julkaisut pursuaa tutkimuksia, joissa tutkittavia on voinut olla esim. 200 000 ja tutkimusaika 20-30 vuotta, ja joiden loppupäätelmä on, että tyydyttyneellä rasvalla ei voida osoittaa olevan mitään yhteyttä sydänsairauksiin. Näitä kyllä löytyy kun alkaa vähän netistä etsimään.
Suomessahan on tapana väheksyä ulkomaisia tutkimuksia, "ei ne siellä mitään tiiä, puhuvatkin outoa kieltä ja syövät outoja ruokia".
Miten niin muka ei ollut ylipainoisia/lihavia ihmisiä? Kyllä 80-luvulla jo oli isot otsikot siitä miten suomalaiset ovat lihavia ja millainen ruokavalio laihduttaa. Silloin suositeltiin runsaasti hiilareita laihduttajalle, nykyään on toisin päin.
Siihen aikaan lihavia olivat keski-ikäiset ja nuoret olivat hoikkia. Nyt taitaa olla toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Diabeetikkojen ruokaohjeistuksena oli välttää sokeria. Banaania ei saanut syödä lainkaan, muita hedelmiä puolikkaan kerrallaan.
80-luvulla alkoi olla semmoista ettei oltu enää niin ankaria, hiukan sai ottaa makeaa palaa diabeetikkokin.
Vaikka tiukkapipot hoitajat olivat mielettömän pikkutarkkoja.
Mulla on vieläkin noita Mestarikokki-kortteja kaapissa =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabeetikkojen ruokaohjeistuksena oli välttää sokeria. Banaania ei saanut syödä lainkaan, muita hedelmiä puolikkaan kerrallaan.
Pitäisi olla ohjeistuksena vielä tänä päivänäkin, mutta diabetesliitto jopa kehottaa sokerin syöntiin 2tyypin diabeetikkoja.
Ja diabeetikot hyppii riemusta kun oikein luvan kanssa saavat syödä sokeria. Oma järki ei leikkaa.
No eiköhän siihen ole joku syy, että niitä suosituksia on muutettu.
Sokeria on nykyään niin monessa elintarvikkeessa, että elämä menee aika vaikeaksi, jos sitä ei saisi syödä ollenkaan. Fanaatikot on oma lukunsa, mutta suurin osa diabeetikoista on ihan tavallisia ihmisiä jotka tykkäävät herkutella kohtuudella.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli ketju, jossa muisteltiin SinäMinää ja muita nuortenlehtiä. Nykynäkökulmasta on todella outoa, että murrosikäisille tytöille suositeltiin niissä kaikenlaisia ihmedieettejä pikalaihdutukseen, tyyliin mansikkadieetti tms. Kehopositiivisuudesta ei ollut tietoakaan, eikä lehdentekijöitä tuntunut huolettavan, että pikadieetti oli monille tytöille pikaväylä anoreksiaan.
80-90-luvulla oli hirveän vähän tietoa syömishäiriöistä, ei tajuttu että juuri lapsuusiän laihduttaminen altistaa niille, ja että lääkärin/terkkarin kommentit lihavuudesta ovat haitallisia nuoren tytön kehonkuvalle.
Mutta en tiedä onko nykyään juuri paremmin, koska siinä samassa SinäMinä-ketjussa puhuttiin, että nuoret ovat nykyään lihavia koska kehopositiivisuus on pilannut koko keskustelun asiasta ja läskit pitävät lapsuuden laihduttamista tekosyynä aikuisiän lihomiselle.
Ne asenteet ovat valitettavasti aika tiukassa, ja edelleen suurin osa ihmisistä tietää vain anoreksian ja bulimian, vaikka monia muitakin syömishäiriöitä on. Mediassa myös syytetään syömishäriöistä lähinnä julkkis- ja muotikulttuuria, eikä osata ajatella että lihavuutta kauhistelevat terveysartikkelit voivat myös aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta omasta syömisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tomaatin kanta aiheuttaa syöpää. Äiti leikkasi kannat tomaattiviipaleista pois. Tämä kasarin lopulla tai ysärin alussa.
Tässä muuten on oikeasti pointti. Torjunta-aineet kerääntyy siihen kantaan ruiskutettaessa. Se kannattaisi leikata pois.
Kuka nyt muutenkaan sitä kantaa syö?
Siis tarkoitin sitä osaa tomaatista ja paprikasta siinä kannan ympärillä. Se myrkkyhän valuu siihen.
Eihän sitäkään kukaan oikeasti syö. Sehän on kuin puuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diabeetikkojen ruokaohjeistuksena oli välttää sokeria. Banaania ei saanut syödä lainkaan, muita hedelmiä puolikkaan kerrallaan.
Pitäisi olla ohjeistuksena vielä tänä päivänäkin, mutta diabetesliitto jopa kehottaa sokerin syöntiin 2tyypin diabeetikkoja.
Ja diabeetikot hyppii riemusta kun oikein luvan kanssa saavat syödä sokeria. Oma järki ei leikkaa.
No eiköhän siihen ole joku syy, että niitä suosituksia on muutettu.
Sokeria on nykyään niin monessa elintarvikkeessa, että elämä menee aika vaikeaksi, jos sitä ei saisi syödä ollenkaan. Fanaatikot on oma lukunsa, mutta suurin osa diabeetikoista on ihan tavallisia ihmisiä jotka tykkäävät herkutella kohtuudella.
No, jokainen diabeetikko saa ihan itse valita, miten sairauttaan hoitaa.
Ei ollut leivän ja perunan syömisessä ongelmaa. Jännä että nyt 2010-luvulta eteenpäin yhtäkkiä ihmiset lihoo perunasta ja leivästä, vaikka niitä syötiin 70-80-luvuilla ihan solkenaan, eikä juuri kukaan ollut lihava.