-70 -80 lukujen ruoka-aineharhaluulot, kuka muistaa?
Nämä oli huikeita! Parit helmet on elävänä mielessä:
- paprikan siemeniä ei voi syödä, ne on tulisia (eikä Suomessa edes vielä käytetty chiliä!)
- kala kuuluu maustaa valkopippurilla, liha mustapippurilla
- valkopippuri on miedompaa kuin mustapippuri, joka taas on niin vahvaa että sitä ei saa purra
- kalan kanssa valkoviiniä, lihan kanssa punaviiniä, rose käy molemmille (tiedettiin vain Mateus)
Mitä teillä luultiin?
Kommentit (1384)
Se on vähän ihmetys että hyönteisiä on alettu valmistaa vasta nyt ja käyttää niitä ravinnonlähteenä. Niissähän on protskua.
Viini oli jotain Marlin mustaherukkaviiniä.
Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki siemenet, kuten se paprika olivat myrkyllisiä.
Kasarilta muistan jonkin taulun sukulaisilla. Siinä luki jotakuinkin että "tässä talossa tarjotaan valkoviiniä vain kalaruokien kanssa, ja kalaruoaksi lasketaan kaikki muu paitsi ryynimakkara. Mutta mikäli sitä vastoin kaikkia odotuksia tarjotaan, laskettakoon sekin kalaruoaksi."
Siis oikeasti muistan tällaisen taulun sukulaisella olleen.
Samoin. Huumoritaulu.
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Tämän hetkisenkin käsityksen mukaan peruna on terveellistä, toisin kuin muutama vuosi sitten vielä puhuttiin.
Toki noita määriä on säädelty.
Mummovainaa oli tarkkana siitä, että tuoremehua ei saanut juoda kerrallaan desiä enempää, sillä isommat annokset olisivat olleet (kohtalokkaan) myrkyllisiä.
"Ei leipä lihota, vaan se mitä sen päälle laitetaan"
Tää on kyllä vasta 90-lukua, mutta joku varoitteli mua syömästä pähkinöitä kun ovat niin rasvaisia.
Maito, juusto, voi - kovan kunnon toi.
Vierailija kirjoitti:
Leipää piti syödä muistaakseni kuusi viipaletta päivässä jonkin suosituksen mukaan ja aamulla puuroa. Peruna oli terveellistä. Kyllä oli hiilarit kohdillaan.
Mutta eipä silloin juuri ylipainoisia näkynytkään nykyaikaan verrattuna.
Vauvoille kannattaa antaa mehua jo muutaman kuukauden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vauvoille kannattaa antaa mehua jo muutaman kuukauden iässä.
Ja raakaa jauhettua maksaa ettei tule anemiaa.
Jossakin kotitalouden oppikirjassa kerrottiin, kuinka paljon päivittäisestä energiasta pitäisi tulla mistäkin makroravintoaineesta. En nyt muista tarkkoja suosituksia, mutta ne olivat luokkaa hiilihydraatti 70%, rasva 20%, proteiini 10%. Tosiaan hiilarit olivat arvossaan silloin, ja proteiinia ei pidetty kovinkaan tarpeellisena.
Sitten vuosituhannen vaihteessa mentiin hetkeksi ihan toiseen ääripäähän, kun tuli karppausbuumi.
Näitä on ihan hauska muistella, mutta valitettavasti tämäkin keskustelu menee kohta jankkaamiseksi erilaisten ruokauskontokuntien välillä. Minusta on melko väsyttävää, kun nykyään niin moni suhtautuu ruokaan uskonnollisella kiihkolla.
Purkkaa ei saa niellä ja vauvoille pitää antaa muussattua perunaa.
Kananmunia sai syödä ehkä yhden viikossa, se oli silloin epäterveellistä.
Lohi tai mikään kala ei saanut vähänkään jäädä raa'aksi.
Makkaraa ja jauhelihaa syötiin kyllä ja sen kylkeen kiinankaali-purkkiananas salaattia tai kurkkua. Muussia, keitettyä perunaa tai valkosta makaronia.
Mitään kevyt tuotteita ei ollut. Maitorasva nähtiin hyvänä..
Punaista maitoa juotiin, joka oli muistaakseni kulutusmaito nimellä.
Kasvissyöjien ruokavaliota kauhisteltiin, eivät he mitenkään voi saada tarpeeksi valkuaisaineita :D
Muistan ise erityisen sen,kuinka ysävälleni oli käydä hyvin huonosti kun hänen yliherkkyytään pähkinälle ei otettu todesta. - Siihen gluteenille yliherkän kaverini saama loppupäivän ripuli samantapaisesta syystä oli aika pientä...
Onneksi nykyisin ruoka-aine rajoitteisiin suhtautua vakavammin ja ottaa ne tarvittaessa huomioon paremmin kuin 80-luvulla.
Jos oikein mietin niin tämä palsta on enää niitä harvoja paikkoja jossa kohtaan heitä joille on ylivoimaisen vaikeaa, ellei mahdotonta ymmärtää, että jos joku haluaa kieltäytyä jostain tarjottavasta, niin hänellä saattaa olla kieltäytymiselleen perusteltu ja terveytensä kannalta hyvin painava syy.
Samoin silloin kun hän esittää toiveen, ettei n.n ruoka-ainetta olisi edes hänen vieressä esillä / lähellä häntä, koska se (/ne) tarkennuksena esimerkiksi sen/ niiden haju tekee hänelle huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Rasva on haitallista ja erityisen vaarallista on kova rasva ja maitorasva.
Kovaa rasvaa pidetään edelleen haitallisena. Se on tutkittu juttu, eikä harhaluulo. Kasvirasva sen sijaan on terveellistä, mitä ei vielä tiedetty silloin.
Itse asiassa tuo maitorasvajuttu meni toisin päin. Äiti on kertonut, että 80-luvulla suositeltiin että lasten pitää juoda punaista maitoa. Kevytmaito tuli vasta 80-luvun lopulla suositukseksi.
Mulla oli 70- ja 80-luvulla Mestarikokki-ruokaohjekortteja ja kun jossain ruokaohjeessa oli valkosipulia, niin se kehotettiin vain halkaisemaan ja sivelemään kulhon reunaan, ettei maistu liikaa. Se nimittäin saattaa olla suomalaisille aivan liian voimakas mauste, jos kokonaisen kynnen murskaa ruokaan.
Kaikki siemenet, kuten se paprika olivat myrkyllisiä.
Kasarilta muistan jonkin taulun sukulaisilla. Siinä luki jotakuinkin että "tässä talossa tarjotaan valkoviiniä vain kalaruokien kanssa, ja kalaruoaksi lasketaan kaikki muu paitsi ryynimakkara. Mutta mikäli sitä vastoin kaikkia odotuksia tarjotaan, laskettakoon sekin kalaruoaksi."
Siis oikeasti muistan tällaisen taulun sukulaisella olleen.