Lue keskustelun säännöt.
Lapseni oli saanut exän uudelta vaatteita
06.10.2019 |
Olen siis eronnut vastikään ja miehelläni on jo uusi. Nyt tämä exäni uusi nainen oli antanut lapselleni vaatteita. En kaipaa lapselleni mitään vaatteita.
Mitä mieltä olette, palautanko vaatteet tälle naiselle. Minusta tämä oli loukkaavaa, en halua että uusi nainen sotkeutuu lasteni asioihin. Lapsi itse suhtautui vaatteisiin neutraalisti eikä varmaan pistäisi pahakseen jos vaatteet palautettaisiin. Ovat siis jotain vanhoja, mutta käyttämättömiä.
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Turhaa riitaa aiheutat palauttamalla ne.Pidä tai vie Uffille.Miehelle sanot toiveesi jatkoa varten lahjoituksiin liittyen.
Mieshän voi anoa alennusta ruokkoihin, kun osoittaa, että vaatettaa lapsensa, vaikkakin nyxän lasten vanhoilla vaatteilla.
Toki olisi hienoa, jos mies uhraisi omaa rahaansa pojan vaatteisiin, mutta kun kerta ilmaiseksi saa, niin sehän on osoitus siitä, että osallistuu kustannuksiin ja täten voi saada alennuksen maksuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Josjoku muu antaa vanhoja vaatteita, niin odotetaan, että niistä saa kieltäytyä jämäkästi.
Mutta jos exän nyxä antaa jotain vanhoja vaatteita, niin niistä pitää olla kiitollinen
Voisko kuitenkin olla niin, että se nyxän touhu on pientä vallankäyttöä. Itse en ainakaan viitisi näin käyttäytyä ja hieroisi oikein jätettyn exän naamaa vasten, että minäpä tässä haluan muistuttaa jopa kotonasi antamillani vaatteilla, että sinut jätettiin minun takia. Hienotunteisuutta niiltä uusiltakin naisilta.
Olet täysin oikeassa. MUTTA: Ei ole mitään syytä olettaa, että ap olisi jätetty tämän naisen takia.
Suurin osa avioeroista tapahtuu naisen aloitteesta, joten aina kannattaa olettaa, että nainen on jättäjä. Todennäköisintä se on tässäkin tapauksessa.
Voi olla niinkin, että eksä haluaa näpäyttää kun tuli jätetyksi, ja siksi on nopeasti ottanut uuden.
Toinen kysymys sitten on se, että miksi uusi nainen on näin pian eron jälkeen esitelty lapselle? Erikoista touhua, ja viittaa näpäytysyritykseen sekin.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, poikahan saa uuden perheen, missä hänelle tulee uusia isoveljiäkin nyxän myötä. Ap, älä ole mustasukkainen. Pojallesi on rikkaus saada näin uusia jäseniä perheeseensä ja velipuolia. Syyhän siihen täytyy olla, että miehesi jätti sinut toisen takia ja koki uuden paremmaksi, kuin sinä olet. Niele häpeäsi ja ole onnellinen poikasi puolesta ja hänen uuden perheen puolesta.
Väärin, nyksän lapset eivät ole mitään isoveljiä teinille, vaan isän uuden naisystävän lapsia. Ne eivät myöskään ole mitään velipuolia. Tarkista termit, ennekuin viljelet niitä.
Huomiota tässä ketjussa herättää se miten Suomessa arvostetaan tunteitensa patoamista ja kieltämistä. Käsketään olla "aikuinen" , olla tekemättä itseään naurettavaksi , hillitsemään itsensä jne jne. Muista on epämiellyttävää kun jollain on negatiivisia tunteita ja näin ollen niitä ei saa näyttää. Miksi? Jos jokin hiertää niin miksi siitä ei saa sanoa tai näyttää? Kunhan pysytään järjellistä rajoissa eikä vahingoiteta ketään fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, poikahan saa uuden perheen, missä hänelle tulee uusia isoveljiäkin nyxän myötä. Ap, älä ole mustasukkainen. Pojallesi on rikkaus saada näin uusia jäseniä perheeseensä ja velipuolia. Syyhän siihen täytyy olla, että miehesi jätti sinut toisen takia ja koki uuden paremmaksi, kuin sinä olet. Niele häpeäsi ja ole onnellinen poikasi puolesta ja hänen uuden perheen puolesta.
Mistä tiedät että ap jätettiin?
Eiköhän mennyt toisin päin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistät kierrätykseen ja naiselle viesti, että sinä vastaat lapsen vaatehankinnoista, ei hän.
Kyseessähän ei ole se, että nainen "pitäisi lapsestasi" vaan pyrkimys miellyttää ja ostaa suosiota. Tai pahemmassa tapauksessa hän uskoo, että tarvitsette jotain köyhäinapua. Näissä tapauksissahan on tyypillistä, että miehet jauhavat suut silmät täyteen keksittyjä tarinoita eksästään (tiedän, olen ollut se uusi nainen).
Kyllä ne rajat on vaan pakko vetää. Omalle lapselleni eksän uusi alkoi antamaan uskonnollista propagandaa, siis jeesustarinakirjoja ym.
Millä oikeudella ap yksin päättää teinin vaatehankinnoista? Onhan eksälläkin sanansa sanottavana ja teinillä vielä enemmän.
Jos eivät oo mitään mauttomia, niin tottakai käyttöön. Ei kannata nipottaa turhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistät kierrätykseen ja naiselle viesti, että sinä vastaat lapsen vaatehankinnoista, ei hän.
Kyseessähän ei ole se, että nainen "pitäisi lapsestasi" vaan pyrkimys miellyttää ja ostaa suosiota. Tai pahemmassa tapauksessa hän uskoo, että tarvitsette jotain köyhäinapua. Näissä tapauksissahan on tyypillistä, että miehet jauhavat suut silmät täyteen keksittyjä tarinoita eksästään (tiedän, olen ollut se uusi nainen).
Kyllä ne rajat on vaan pakko vetää. Omalle lapselleni eksän uusi alkoi antamaan uskonnollista propagandaa, siis jeesustarinakirjoja ym.
Olisin teininä saanut raivarit äidille tuollaisista päätöksistä ja viesteistä. Tiesin tasan tarkkaan millaisia vaatteita halusin käyttää ja olisin totaalisesti loukkaantunut tuollaisesta ylimielisestä käytöksestä. Onneksi sain teininä pukeutua miten halusin, kun ostin paljon vaatteita omilla rahoillani. Ostin joka syksy uusia vaatteita marjanpoimintarahoilla. Tuolloin esim. hilloista sai tosi hyvän kilohinnan. Vanhempani tietysti antoivat myös rahaa pitkin vuotta tarvittaessa. Lisäksi sain lapsilisät itselleni.
Ap kommentoi.
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten erittäin pitkästä liitosta.
En tiedä oliko tämä nainen kuvioissa jo eromme aikaan, ero oli yhteinen päätös.
Minulla ei ole uutta.
Pojasta ei ota selvää, pitääkö hän näistä vaatteista. Kun ilmoitin pahastumiseni exälle, oli hän lähes raivoissaan että olen pikkusieluinen kun ilmainen tavara ei kelpaa.
En ylipäätään käsitä, miten nämä vaatteet ylipäätään pojalleni päätyivät, varsinkin kun tiedän ettei exäkään pidä ylimääräistä tavaroista, varsinkin kun hänen nykyinen asunto on aika pieni.
Luulen, että kerron vielä miehelleni että olen tuoreesta erosta vielä ymmälläni enkä pidä siitä että uusi äitipuoli on jo niin voimakkaasti tulossa kuvioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi.
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten erittäin pitkästä liitosta.
En tiedä oliko tämä nainen kuvioissa jo eromme aikaan, ero oli yhteinen päätös.
Minulla ei ole uutta.Pojasta ei ota selvää, pitääkö hän näistä vaatteista. Kun ilmoitin pahastumiseni exälle, oli hän lähes raivoissaan että olen pikkusieluinen kun ilmainen tavara ei kelpaa.
En ylipäätään käsitä, miten nämä vaatteet ylipäätään pojalleni päätyivät, varsinkin kun tiedän ettei exäkään pidä ylimääräistä tavaroista, varsinkin kun hänen nykyinen asunto on aika pieni.
Luulen, että kerron vielä miehelleni että olen tuoreesta erosta vielä ymmälläni enkä pidä siitä että uusi äitipuoli on jo niin voimakkaasti tulossa kuvioihin.
Niin mitenkä?
Vierailija kirjoitti:
Huomiota tässä ketjussa herättää se miten Suomessa arvostetaan tunteitensa patoamista ja kieltämistä. Käsketään olla "aikuinen" , olla tekemättä itseään naurettavaksi , hillitsemään itsensä jne jne. Muista on epämiellyttävää kun jollain on negatiivisia tunteita ja näin ollen niitä ei saa näyttää. Miksi? Jos jokin hiertää niin miksi siitä ei saa sanoa tai näyttää? Kunhan pysytään järjellistä rajoissa eikä vahingoiteta ketään fyysisesti.
Siksi kun jätetty nainen on naurettava ja uusi nainen voittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi.
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten erittäin pitkästä liitosta.
En tiedä oliko tämä nainen kuvioissa jo eromme aikaan, ero oli yhteinen päätös.
Minulla ei ole uutta.Pojasta ei ota selvää, pitääkö hän näistä vaatteista. Kun ilmoitin pahastumiseni exälle, oli hän lähes raivoissaan että olen pikkusieluinen kun ilmainen tavara ei kelpaa.
En ylipäätään käsitä, miten nämä vaatteet ylipäätään pojalleni päätyivät, varsinkin kun tiedän ettei exäkään pidä ylimääräistä tavaroista, varsinkin kun hänen nykyinen asunto on aika pieni.
Luulen, että kerron vielä miehelleni että olen tuoreesta erosta vielä ymmälläni enkä pidä siitä että uusi äitipuoli on jo niin voimakkaasti tulossa kuvioihin.
Olet katkera. Siitähän tämä vaate-episodi kertoo. Sinulla ei kuitenkaan ole minkäälaista sanavaltaa siihen, että jos lapsi haluaa niitä vaatteita käyttää, niin sitten hän käyttää. Ja vaikka sanoisitkin tuosta, ettet pidä, että uusi nainen tuli niin äkkiä kuvioihin, niin ei se asiaa muuta mitenkään. He nyt ovat yhdessä ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä.
Ompas tämä kirvoittanut kommentteja, kiitos niistä.
Käsittääkseni nämä vaatteet ovat hänen lastensa vanhoja ja juuri näille ei ole mitään tarvetta. En ylipäätään ymmärrä, mikä tarkoitus näillä oli. Lapseni ei siis vielä ole edes nähnyt tätä isänsä uutta.
Pyrkimys olisi siihen, että välit tulevilla kumppaneilla ja lapsilla olisi hyvät, mutta minusta todella tahditonta pyrkiä muutaman kuukauden seurustelulla äitipuoleksi.
En vielä tiedä miten toimia, lapsi saa päättää pitääkö ne vai ei ja ehkä myöhemmin vien ne UFF:lle.
Enemmän tässä harmittaa exäni käytös, mitä hänkin ajattelu kun otti sellaisia lumppuja vastaan.
Kiitos ap tästä selvennyksestä. Vaikka se kyllä aiheutti uusia ihmetyksiä - tai selkeytti asiaa.
Siis olivatko ne nyt 5v vanhoja mutta käyttämättömiä vaatteita vai nyxän lasten käyttämiä?
Jos ne annetut vaatteet on lumppuja, niin ei kahta kysymystä: sekajätteeseen (UFF ei tee mitään lumpuilla. Turha siirtää kierrätysmaksua heille).
Jos tilanne on noin uusi, kuulostaa lahjoitus siltä, että Nyxä on yksinkertaisesti tehnyt syysiivouksen omissa kaapeissaan. Vaatteiden hankinnan aika on kyllä minustakin vasta, kun he ovat tutustuneet ja ehkä viettävät aikaakin yhdessä ja tuo nyxä on saanut jonkun käsityksen teinin vaatemausta, koosta ja tarpeista.
Minä suhtautuisin noihin kuin kenen tahansa sukulaisen lahjoittamiin: jos teini haluaa käyttää OK - jos teini ei valitse käyttää OK.
Meillä on lapset muuttaneet omilleen. Kun siivosin heidän huoneitaan, niin heiltäkin löytyi käyttämättömiä, vanhoja vaatteita. Vaatteita, jotka oli minulta virheostoja eli he eivät olleet tykänneet niistä tai huonon mallisia tai muuten vain epäsopivia. Esim. yhdet farkut, mutta oli jäänyt käyttämättä, kun oli leveälahkeisemmat, mitä oli muotia. Eli vaatteita, joita olin ostanut kysymättä heiltä ja eivät niistä tykänneet. Jonnekkin kaapin nurkkaan olivat ne survoneet.
En kehtaisi näitä lahjoittaa kenellekkään, jos ei edes omille nuorille kelvanneet
Öööö... ihmiset on eri mallisia, ja heillä on erilainen maku? Aika outo ajattelutapa sulla. Ihan kuin sun teineillä olisi The Maku, joka on ainoa oikea, ja kaikki siitä poikkeava on kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rätei ja lumpui. Kaikesta sitä raivotaan. Antakaa pojan päättää, tykkääkö hän niistä vaatteista ja toimikaa sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Huomiota tässä ketjussa herättää se miten Suomessa arvostetaan tunteitensa patoamista ja kieltämistä. Käsketään olla "aikuinen" , olla tekemättä itseään naurettavaksi , hillitsemään itsensä jne jne. Muista on epämiellyttävää kun jollain on negatiivisia tunteita ja näin ollen niitä ei saa näyttää. Miksi? Jos jokin hiertää niin miksi siitä ei saa sanoa tai näyttää? Kunhan pysytään järjellistä rajoissa eikä vahingoiteta ketään fyysisesti.
Tunteiden näyttäminen ei ole itsessään joko hyvä tai huono juttu, totta kai sen tunteen konteksti ja laatu vaikuttaa kanssa. On monia tunteita joita ei vaan pidä näyttää piste. Esimerkiksi jos alainen himottaa sen näyttäminen on ahdistelua ja laitonta. Alun reaktiot ensimmäiseen versioon ap:n tarinasta ovat ihan oikeassa, jos pikkumaisuus ja mustasukkaisuus nostaa päätään erossa kun lapsiakin on kuvioissa, sitä ei missään nimessä pidä näyttää, vaan huolella käsitellä tunteensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi.
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten erittäin pitkästä liitosta.
En tiedä oliko tämä nainen kuvioissa jo eromme aikaan, ero oli yhteinen päätös.
Minulla ei ole uutta.Pojasta ei ota selvää, pitääkö hän näistä vaatteista. Kun ilmoitin pahastumiseni exälle, oli hän lähes raivoissaan että olen pikkusieluinen kun ilmainen tavara ei kelpaa.
En ylipäätään käsitä, miten nämä vaatteet ylipäätään pojalleni päätyivät, varsinkin kun tiedän ettei exäkään pidä ylimääräistä tavaroista, varsinkin kun hänen nykyinen asunto on aika pieni.
Luulen, että kerron vielä miehelleni että olen tuoreesta erosta vielä ymmälläni enkä pidä siitä että uusi äitipuoli on jo niin voimakkaasti tulossa kuvioihin.
Olet katkera. Siitähän tämä vaate-episodi kertoo. Sinulla ei kuitenkaan ole minkäälaista sanavaltaa siihen, että jos lapsi haluaa niitä vaatteita käyttää, niin sitten hän käyttää. Ja vaikka sanoisitkin tuosta, ettet pidä, että uusi nainen tuli niin äkkiä kuvioihin, niin ei se asiaa muuta mitenkään. He nyt ovat yhdessä ja piste.
Sanoo ihminen, jolla ei ole näköjään minkäänlaista empatiaa tai ymmärrystä ihmismielestä. Älä ihmettele, jos olet usein törmäyskurssilla muiden ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pistät kierrätykseen ja naiselle viesti, että sinä vastaat lapsen vaatehankinnoista, ei hän.
Kyseessähän ei ole se, että nainen "pitäisi lapsestasi" vaan pyrkimys miellyttää ja ostaa suosiota. Tai pahemmassa tapauksessa hän uskoo, että tarvitsette jotain köyhäinapua. Näissä tapauksissahan on tyypillistä, että miehet jauhavat suut silmät täyteen keksittyjä tarinoita eksästään (tiedän, olen ollut se uusi nainen).
Kyllä ne rajat on vaan pakko vetää. Omalle lapselleni eksän uusi alkoi antamaan uskonnollista propagandaa, siis jeesustarinakirjoja ym.
Olisin teininä saanut raivarit äidille tuollaisista päätöksistä ja viesteistä. Tiesin tasan tarkkaan millaisia vaatteita halusin käyttää ja olisin totaalisesti loukkaantunut tuollaisesta ylimielisestä käytöksestä. Onneksi sain teininä pukeutua miten halusin, kun ostin paljon vaatteita omilla rahoillani. Ostin joka syksy uusia vaatteita marjanpoimintarahoilla. Tuolloin esim. hilloista sai tosi hyvän kilohinnan. Vanhempani tietysti antoivat myös rahaa pitkin vuotta tarvittaessa. Lisäksi sain lapsilisät itselleni.
Ihme että pystyit poimimaan marjoja kun olet noin yksinkertainen.
Siis äiti sanoo uudelle, että uusi ei ole vastuussa teinin vaatteista, vaan äiti on. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että äiti (tai isä) antaa rahaa vaatteiden hankintaa varten. Täysin normaalia eikä lainkaan ylimielistä.
Lumppujen lahjoittaminen vieraalle teinille on ylimielistä, ei se, että äiti ilmoittaa että emme tarvitse lumppuja, teinin vaatetus on hoidossa kiitos vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomiota tässä ketjussa herättää se miten Suomessa arvostetaan tunteitensa patoamista ja kieltämistä. Käsketään olla "aikuinen" , olla tekemättä itseään naurettavaksi , hillitsemään itsensä jne jne. Muista on epämiellyttävää kun jollain on negatiivisia tunteita ja näin ollen niitä ei saa näyttää. Miksi? Jos jokin hiertää niin miksi siitä ei saa sanoa tai näyttää? Kunhan pysytään järjellistä rajoissa eikä vahingoiteta ketään fyysisesti.
Siksi kun jätetty nainen on naurettava ja uusi nainen voittaja
Yleensä mies on se jätetty. Oletettavasti niin tässäkin tapauksessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kommentoi.
Olemme eronneet vasta muutama kuukausi sitten erittäin pitkästä liitosta.
En tiedä oliko tämä nainen kuvioissa jo eromme aikaan, ero oli yhteinen päätös.
Minulla ei ole uutta.Pojasta ei ota selvää, pitääkö hän näistä vaatteista. Kun ilmoitin pahastumiseni exälle, oli hän lähes raivoissaan että olen pikkusieluinen kun ilmainen tavara ei kelpaa.
En ylipäätään käsitä, miten nämä vaatteet ylipäätään pojalleni päätyivät, varsinkin kun tiedän ettei exäkään pidä ylimääräistä tavaroista, varsinkin kun hänen nykyinen asunto on aika pieni.
Luulen, että kerron vielä miehelleni että olen tuoreesta erosta vielä ymmälläni enkä pidä siitä että uusi äitipuoli on jo niin voimakkaasti tulossa kuvioihin.
Olet katkera. Siitähän tämä vaate-episodi kertoo. Sinulla ei kuitenkaan ole minkäälaista sanavaltaa siihen, että jos lapsi haluaa niitä vaatteita käyttää, niin sitten hän käyttää. Ja vaikka sanoisitkin tuosta, ettet pidä, että uusi nainen tuli niin äkkiä kuvioihin, niin ei se asiaa muuta mitenkään. He nyt ovat yhdessä ja piste.
Sanoo ihminen, jolla ei ole näköjään minkäänlaista empatiaa tai ymmärrystä ihmismielestä. Älä ihmettele, jos olet usein törmäyskurssilla muiden ihmisten kanssa.
Ei, vaan ihminen,joka on ollut vastaavassa tilanteessa. Olen ollut tuo katkera ap, kun ex-mies löysi uuden aika pian. Sen jälkeen löysin uuden miehen. Miehen ex oli taas puolestaan katkera, mies mies löysi minut pian eronsa jälkeen. Katkeruus on aivan normaali tunne ja menee ohi.
Miksi oletat, että naisella ei jo olisi uutta?