Kaupan kassasta lääkäriksi reippaasti yli kolmekymppisenä? Onko järkeä?
Olen ylioppilas, mutta viimeiset 15 vuotta olen ollut töissä kaupassa. Harrastuksena olen suoritellut avoimessa opintoja. Nyt on kuitenkin tullut se viimeinen piste, että en enää halua ja jaksa tätä työtä. Tahdon mielekkäämmän ja paremmin palkatun työn. Haaveenani on lääkärin ammatti ja olen tätä elänmuutosta kypsytellyt jo jonkin aikaa.
Mietin että pitäisiköhän sitä lähteä uusimaan yo-arvosanoja vai keskittyä pelkästään pääsykokeeseen, jos ensi keväänä tavoite päästä sisään? Todistuksessa on yksi laudatur, eximiaa ja magnaa. Lyhyt matematiikka kirjoitettu, joten se täytyisi ainakin kirjoittaa pitkänä uudestaan. Ja lisäksi fysiikka.
Toisaalta mietin, että olenko haukkaamassa liian isoa palaa, mutta minulla ei ole esim. lapsia tai lainoja (vielä, haluaisin kyllä), joten olen vapaa käyttämään aikani miten tahdon. Ikää kohta 35v, joten yli neljäkymppisenä valmistuisin.
Kommentit (95)
Tottakai haet opiskelemaan! Kadut loppuikäsi jos et edes yritä! Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Jos osoittautuu liian raskaaksi/ vaativaksi niin arvioit sitten uudelleen. Mutta eihän sulla ole hävittävää, ja olet sitten ainakin kokemusta rikkaampi!
Terveydenhuoltoalalta löytyy myös muitakin mielenkiintoisia, arvostettuja ja hyvinpalkattuja akateemisia ammatteja kuin se hakijoiden suosikiksi muodostunut ikivihreä lääkärin ammatti. Monet onkin jo maininneet lääkiksen pääsyn vaikeudesta. Sinne on todella vaikeaa päästä ja tiedän mistä puhun. Kyseessähän on fysiikan, kemian ja biologian SM-kilpailut ja parhaat pisteet saaneet pääsee + ne laudaturin ylioppilaat. Lääkärinä työskentely on paljon muutakin kuin ”vain työ”, sillä lääkäriydestä tulee monille osa identiteettiä. Vastuu on suuri ja opiskelu erikoislääkäriksikin kestää todella kauan. Mutta ensin täytyy tietenkin hakea sinne. Joillakin se voi kestää useita vuosia, että edes pääsee sinne. Tai JOS pääsee. Tässä hyviä B-vaihtoehtoja:
Miten olisi logopedi eli puheterapeutti? Valmistut filosofian maisteriksi ja palkka alkaen n. 3500€/kk. Työllistyminen erinomaista. Sinne on helpompaa päästä ja opintoihin kuuluu lääketieteen opintokokonaisuuksia kuten foniatriaa. Työskentelet osana moniammatillista tiimiä arvostettuna ammattilaisena. Voit myös tehdä tutkimustyötä tai toimia lehtorina, jos pelkkä potilastyö ei nappaa.
Farmasian opiskelu on myös hyvä vaihtoehto. Hyvä työllistyminen ja en sanoisi palkkaakaan huonoksi. Farmaseutti tai proviisori, molemmat hyvin työllistäviä. Proviisorina voit työkokemuksen kartuttua hakea apteekkarin oikeuksia ja omistaa oman apteekin. Apteekkarit ovat erittäin hyvätuloisia. Farmasialta voi päätyä myös apteekkityön lisäksi lääkekehitystyöhön tai tutkijaksi.
Sitten on myös biokemia, jota kautta päätyy tutkijaksi tai vaihtoehtoisesti sairaalakemistiksi/-biologiksi, mutta niistä työpaikoista on sitten iso kilpailu.
Kätilö, ensihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, röntgenhoitaja, bioanalyytikko... nämä kaikki ovat hyvin työllistäviä. Terkkarit tekevät itsenäistä päivätyötä ja työnkuva on kuin ”kevennetty terveyskeskuslääkärin työ”. Sairaanhoitajanakin avautuu paljon mahdollisuuksia, esim. anestesiapuoli. Se on mielekkäällä tavalla haastavaa ja lisät nostaa palkkaa kivasti. Bioanalyytikkokin voi päätyä työskentelemään analyytikan puolelle eli työ ei ole pelkkää verinäytteiden ottoa.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi tietää, että miksi ihmeessä ihminen on yli 25-vuotiaana töissä kaupan kassalla?
Ja miksiköhän tämä asia nyt sitten olisi tärkeää tietää?! Aika moni pääsee kuule ihan eläkkeelekin kaupan kassalta! Ja ap:lle, lähde ihmeessä kokeilemaan jos siltä tuntuu! Jos on tahtoa ja motivaatiota niin miksi ei olisi ihan toteuttamiskelpoinen ajatus!
En jaksanut kahlata koko ketjua läpi, mutta onhan se Maikkarin meteorologi Liisa Rintaniemi lukemassa itseään lääkäriksi. Ikää reippaasti +30.
Tsemppiä!
Työn mielekkyydestä voi sitten olla montaa mieltä. Rankkaa, ylitöitä riittää ja työilmapiiri vaihtelee.
ilman muuta on järkeä. tosin olisi hyvä olla joku plan b, jos lääkiksen ovet ei aukea. mutta esimerkkejä vanhempana lääkiksen aloittaneista ja siellä hyvin pärjänneistä on kyllä.
Ei ole liian myöhäistä. Meillä oli 10-15v sitten kurssilla useampikin nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusta yritys, jos (kun) rahaa haluat. Itse pyöritän 10 hengen firmaa ja tienaan 150-200 tonnia vuodessa. Ja olen siis aivan perustoimialalla perusduunia tekemässä.
Ei-ap täällä sivusta huutelee, että mitenhän tämä kommentti nyt liittyi siihen, että aloittajaa kiinnostaa lääketiede ja lääkärin työ?
Palkkahan sitä kiinnosti.
Moni on kuullut, että lääkärin ammatti on kevyt, varma ja voi itse määritellä työaikansa. Lisäksi moni on lukenut kymppitonnin palkoista, joita maaseudulla maksetaan. Ei taustalla sen kummempaa kutsumusta useimmilla ole.
Valitettavasti tämä tulee muuttumaan, kun lääkäreitä valmistuu ennätystahtiin. Ulkomaillakin opiskelee yli tuhat tällä hetkellä.
Lääkäri voi valita työpaikkansa kaikkialta maailmasta. Ei tarvitse tulla kyykytetyksi jonnekin maaseudun terveyskeskukseen.
Just. Ja jos valitsee ensimmäisen työpaikkansa pääkaupunkiseudulta, pitää tulla toimeen 3300 euron kuukausipalkalla, kun maaseudulla saat sen tuplasti.
Vierailija kirjoitti:
Terveydenhuoltoalalta löytyy myös muitakin mielenkiintoisia, arvostettuja ja hyvinpalkattuja akateemisia ammatteja kuin se hakijoiden suosikiksi muodostunut ikivihreä lääkärin ammatti. Monet onkin jo maininneet lääkiksen pääsyn vaikeudesta. Sinne on todella vaikeaa päästä ja tiedän mistä puhun. Kyseessähän on fysiikan, kemian ja biologian SM-kilpailut ja parhaat pisteet saaneet pääsee + ne laudaturin ylioppilaat. Lääkärinä työskentely on paljon muutakin kuin ”vain työ”, sillä lääkäriydestä tulee monille osa identiteettiä. Vastuu on suuri ja opiskelu erikoislääkäriksikin kestää todella kauan. Mutta ensin täytyy tietenkin hakea sinne. Joillakin se voi kestää useita vuosia, että edes pääsee sinne. Tai JOS pääsee. Tässä hyviä B-vaihtoehtoja:
Miten olisi logopedi eli puheterapeutti? Valmistut filosofian maisteriksi ja palkka alkaen n. 3500€/kk. Työllistyminen erinomaista. Sinne on helpompaa päästä ja opintoihin kuuluu lääketieteen opintokokonaisuuksia kuten foniatriaa. Työskentelet osana moniammatillista tiimiä arvostettuna ammattilaisena. Voit myös tehdä tutkimustyötä tai toimia lehtorina, jos pelkkä potilastyö ei nappaa.
Farmasian opiskelu on myös hyvä vaihtoehto. Hyvä työllistyminen ja en sanoisi palkkaakaan huonoksi. Farmaseutti tai proviisori, molemmat hyvin työllistäviä. Proviisorina voit työkokemuksen kartuttua hakea apteekkarin oikeuksia ja omistaa oman apteekin. Apteekkarit ovat erittäin hyvätuloisia. Farmasialta voi päätyä myös apteekkityön lisäksi lääkekehitystyöhön tai tutkijaksi.
Sitten on myös biokemia, jota kautta päätyy tutkijaksi tai vaihtoehtoisesti sairaalakemistiksi/-biologiksi, mutta niistä työpaikoista on sitten iso kilpailu.
Kätilö, ensihoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, röntgenhoitaja, bioanalyytikko... nämä kaikki ovat hyvin työllistäviä. Terkkarit tekevät itsenäistä päivätyötä ja työnkuva on kuin ”kevennetty terveyskeskuslääkärin työ”. Sairaanhoitajanakin avautuu paljon mahdollisuuksia, esim. anestesiapuoli. Se on mielekkäällä tavalla haastavaa ja lisät nostaa palkkaa kivasti. Bioanalyytikkokin voi päätyä työskentelemään analyytikan puolelle eli työ ei ole pelkkää verinäytteiden ottoa.
Jos on halu lääkäriksi, niin miksi pitäisi ruveta miettimään muun alan opiskelua. Jos terveydenhoitaja pitää työtään kevennettynä lääkärin työnä, on hän täysin väärässä.
Ilman muuta yrität lääkikseen! Lääkiksessä on nelikymppisenäkin aloittaneita. Ei muuta kuin yrittämään.
Onnea matkaan!
Toki, kun lähtötaso on noin "matala", niin hyötyisi olisi huikea. Jos pääset sisälle, niin opinnot sujuvat varmasti hyvin ja lääkäreistä on pulaa. Ei kaikkien tarvitse olla hienoja erikoislääkäreitä.
Lääkiksen opinnoissa on läsnäolopakko. Lisäksi luettavaa riittää, ei siis mitään vanhempain vapaalla tehtävää hommaa.